Perässähiihtäjä

Kuka voitti ja kuka hävisi suuressa vaalikeskustelussa?

Perjantai 5.6. 2009 ja 20. postaus

Torstaipäivä oli kumman pitkä, mutta onneksi iltapäivällä kävin puolustusvoimien komentajan, amiraali Juhani Kaskealan vastaanotolla Santahaminassa ja siellä vierähti muutama tunti. Vastaanotto oli viimeinen ennen Kaskealan siirtymistä eläkkeelle. Se oli upea tilaisuus, ja sen kruunasi erään juttuprojektin tärkeän osan onnistuminen loistavasti. Kiitoksia! Mutta ei siitä sen enempää, koska hanke on vasta vaiheessa. Illalla asetuin TV!:n ääreen katsomaan puoluejohtajien vaalitenttiä, jota oli pohjustettu Ylen teettämällä mittauksella puolueiden ja ehdokkaiden suosiosta. Mittauksen tulos osoitti, että pari päivää ennen vaaleja ollaan lähes perusasetelmissa: 13 meppipaikkaa menisivät siten, että kokoomus, keskusta ja Sdp saisivat kukin 3 paikkaa, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vaaliliitossa 2 sekä vihreät ja vasemmistoliitto kumpikin yhden paikan. Tämä paikkajako vastaisi lähes nykyisen eduskunnan voimasuhteita. Pitäisikö uskoa?

Puoluejohtajat eivät tuntuneet uskovan. Tyytyväisimmältä Taloustututkimuksen tekemään mittaukseen näytti keskustan Matti Vanhanen. Hän muistutti - ihan oikein - keskustan ympärille lietsotusta tappiomielialasta, joka nyt olisi vaihtumassa ainakin torjuntavoitoksi. Todistelipa Vanhanen vielä, että keskustalla olisi mahdollisuus säilyttää neljä paikkaansa, jos keskustan vahvat vaalipiirit, kuten Vaasa ja Oulu, äänestäisivät ahkerasti.

Jyrki Katainen puhui myös neljästä paikasta, jotka kokoomus onnistuisi nappaamaan markkinajohtajuutensa turvin. Kataisen olemus kertoi, että kolme paikkaa olisi hänelle ja kokoomukselle tappio.

Jutta Urpilainen vaikutti kovin tyytyväiseltä kolmeen paikkaan, jos ne vain tulisivat. Prosenteissa Sdp on kokoomuksen ja keskustan takana niin paljon, ettei enemmistä paikoista voi haaveilla.

Pienempien puolueiden keskustelussa näkyi alussa se asetelma, että Timo Soinin tahtiin mentiin. Soini oli vaihtanut tyylilajia. Hän ei ollut enää se hauska, hieman hirtehinen sutkauttelija, jollaisena hänet olemme kolmissa viime vaaleissa tottuneet näkemään vaalikeskusteluissa. Nyt poplarin sisällä istui hivenen ärtynyt, hieman ylimielinen, saako sanoa kovettunut, itsevarma poliitikko.

Mukavat ihmiset, kuten Rkp:n Astrid Thors ja vasemmistoliiton Martti Korhonen, vaikuttivat Soinin rinnalla hieman hätääntyneiltä ja hämmentyneiltä. Heillä oli vaikeuksia saada suunvuoroa. Vihreiden Anni Sinnemäki jäi Soinin kanssa väittelyssä alakynteen, mutta hän sentään yritti.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen olisi ollut riittävän lujaa tekoa panemaan Soinille vastaan, mutta hänellä ei vaaliliittokumppanina ollut syytä haastaa Soinin kanssa riitaa.

Keskustelun jatkuessa tilanne vielä paheni tai parantui riippuen siitä, katsooko asiaa Soinin näkökulmasta vai ei. Soini sai neljä oivallista profiloitumisen paikkaa, jotka hän osasi käyttää taiten hyväkseen.

- kun keskusteltiin kokoomuksen ja demarien samanlaisesta äänestämisestä EU-parlamentissa, Soini väitti, että nämä kaksi suurinta ovat äänestäneet 97 prosenttisesti samalla tavalla, kumpikaan, ei Urpilainen, eikä Katainen osannut selvittää, mistä oli kysymys. (Jos olisivat seuranneet tässä blogissa käytyä keskustelua kokoomuslaisten ja demarien erosta, olisivat osanneet.)

- kun otettiin kantaa siihen, onko euro hyvä Suomelle vai ei, Soini oli yksinään sitä mieltä, ettei ole, kun mittauksessa kerrottiin yli 60 prosentin olevan euroon tyytyväinen ja neljänneksen ei, Soini tokaisi, että 25 % riittää hänelle,

- kun keskusteltiin Suomen nettomaksun suuruudesta, Soini onnistui lähinnä Vanhasen kömpelyyden takia kääntämään keskustelun siihen, että hallitus on salannut Suomen nettomaksuosuuden kasvun (vuonna 2007/158 miljoonaa euroa ja vuonna 2008/497 miljoonaa euroa),

- kun keskusteltiin Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä Soini onnistui Räsäsen säestämänä profiloitumaan Turkin jäsenyyden vastustajaksi, jota hän tietysti onkin, mutta samalla hän sai näyttämään muut innokkailta jäsenyyden ajajilta,

Kolmella suurella puolueella oli Soinia vastaan hieman eri taktiikat. Katainen pyrki aika ajoin panemaan Soinille kampoihin, mutta ei siinä aina onnistunut. Syntyi kuitenkin kuitenkin hyviä debatteja.

Vanhanen ja Urpilainen selvästi karttoivat Soinin kanssa väittelemistä. He pyrkivät ottamaan mittaa toisistaan, mutta sitä haittasi molempien paha tapa puhua toistensa päälle. Kiintoisaa on se, etteivät Vanhanen ja Urpilainen tee tätä syntiä muille kuin toisilleen. Mistä se kertoo?

Kataiselle keskustelu oli vaikea. Hän joutui tilille - ja irtisanoutumaan - kahden euroehdokkaansa kannoista. Ari Vatasen ilmastokannat ja Kai Pöntisen pakolaispolitiikka olivat liikaa kokoomusjohtajalle. Kataisen olemuksesta näki, miten häntä rassasi, kun vasemmistoliiton Martti Korhonen hyväntahtoiseen ja leppoisaan tyyliinsä ihmetteli ääneen, mikä oikein on kokoomuksen linja.

Keskustelu harhautui välillä kotimaiseen elvytykseen ja talouteen. Se ei ollut pahasta muuten, mutta puheenvuorot toistelivat sitä juupasta ja eipästä, jota on talven aikana niin paljon kuultu. Näin käytiin kevään 2011 eduskuntavaalien esikeskustelu teemoista, joihin vielä tuhannet kerrat palataan.

Yhteenveto:

Katsoin tätä keskustelua ennen muuta siitä näkökulmasta, miten käy Timo Soinin lähinnä siksi, että hän on näiden eurovaalien merkittävin haastaja, jolla oli torstai-illan keskustelussa eniten pelissä. Jos hän olisi hävinnyt keskustelun, se olisi passivoinut hänen äänestämisestään epävarmaa kannattajakuntaansa. Näin ei käynyt. Vaalikeskustelussa on tärkeintä olla mahdollisimman monessa väittelyssä se toinen osapuoli. Sitä Soini oli.

Muu joukko vaikutti välillä liian kohmeiselta lukuun ottamatta energistä Kataista, jonka energiavarastoista kuitenkin kului jonkin verran euroehdokkaidensa tekemisten selittelyyn. En usko Kataisen olleen kovin hyväntuulinen lähtiessään Vuosaaren satamasta. Vanhanen ja Urpilainen varmistelivat ja saivat tyydyttävän tuloksen, mutta olisiko kannattanut tulla tilanteisiin röyhkeämmin muitakin kuin toisiaan vastaan?

Korhonen, Thors ja Sinnemäki eivät onnistuneet valtaamaan keskustelussa sellaisia asemia, joilla nämä puolueet olisivat saaneet lisää puhtia finaaliin vaalityössä. Rkp:n paikka on yhä uhattuna, vasemmistoliitolla on täysi tekeminen sen paikan pitämisessä - ja vihreillä kaksi paikkaa on haasteellista, yritysjohdon salakielellä sanottuna. Kristillisdemokraattien paikka riippuu Soinin menestyksestä, joten Räsäselle riitti, että hän oli keskustelussa kohtuullisesti mukana.

Vaalikeskustelun toteuttamistapa oli asiallinen ja muuten kunnollinen, mutta yksi asia hämmästytti. Toimittaja Kirsi Skönillä ja toimittaja Jyrki Richtillä oli hirmuisen kylmä, ja Richtillä oli oikein rukkaset käsissään. Mitä järkeä? Pitäisikö tässä tehdä Uudenmaan työsuojelupiiriin kantelu kollegoiden heikoista työolosuhteista?

Torstai on juuri vaihtunut perjantaiksi, joten kehtaan päivätä tämän perjantaille. Tämä oli  toiseksi viimeinen postaukseni ennen 7.6. sunnuntain vaalipäivää. Viimeisen lyhyen postauksen teen lauantaiaamuna, mutta sitä ennen on koko perjantain sana vapaa.

Päivän Hyvä Kysymys: Kuka voitti ja kuka hävisi suuressa vaalikeskustelussa?

Päivän siteeraus:

Katselin puoluejohtajien suurta vaalikeskustelua Ylen ykkösellä reilut viisi minuuttia, mikä sekin on enemmän kun mitä olen viimeisen parinkymmen vuoden ajan television vaalikeskusteluja seurannut. Oli hölmö idea viedä joukko Vuosaaren satama-alueelle ja istuttaa heidät puuseen valtaistuinta muistuttaville hökötyksille hytisemään sateisessa kesäillallassa ulkovaatteisiin kääriytyneinä. Kysymys kuuluu, ovatko puoluejohtajat jotka median jokaiseen tällaiseen hölmöilyyn lammasmaisesti alistuvat vielä hölmömpiä.

Enintään näistä mediakattauksen mukaisista vaalikeskusteluista voi toivoa, että ne eivät karkottaisi enemmän ihmisiä vaaliuurnilta kuin mitä sinne houkuttelevat.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) blogissaan 5.6. 2009.

58 vastausta artikkeliin "Kuka voitti ja kuka hävisi suuressa vaalikeskustelussa?"

Jarkko Rahkonen 05.06.2009 1:11

Päivän Hyvä Kysymys: Kuka voitti ja kuka hävisi suuressa vaalikeskustelussa?

Ylen toimittajat onnistuivat vain tyydyttävästi, koska eivät osanneet hallita päällepuhumista ja päästivät kovin usein keskustelun yleishälinäksi. Keskustelijat eivät osanneet keskustella - siis vastata toistensa puheenvuoroihin ja puhuivat toistensa päälle.

Unto referointi keskustelusta on ammattitaitoisen kokeneen toimittajan tekstiä. Voin siihen suurelta osin yhtyä.

En kuitenkaan olisi antanut niin keskeistä roolia Soinille kuin Unto antoi. Soini puhui minusta nyt ohi kannattajiensa eikä tavoittanut muiden puolueiden kannattajia. Soini ei myöskään onnistunut innostamaan muuten nukkuvia äänestämään. Siis Soinin vaaliliiton äänipotti ei kasvanut, varisinkin kun vaaliliittolainen Räsänen ei voinut vapaasti puhua omiaan Soinin vuoksi.

Vanhanen ei onnistunut hyödyntämään pääministerin rooliaan, mutta oli nyt aiempaa leppoisampi. Vanhanen harhautui uskomaan ylen gallupin keskustalle ennustmaa liian suurta kannatusprosenttia, joka tulee olemman noin 16% , eikä ylen 19%.

Katainen ei varmaankaan onnistunut kokoomusaktiivien mielestä. Hän oli huonosti valmistautunut Pöntisen ja Vatasen juttuihin, mikä on outoa, koska niihin oli ollut aikaa valmistautua. Kokoomuksen äänipotti pieneni keskustelun johdosta ja tulee olemaan noin 22%. Katainen ei onnistunut lainkaan hyödyntämään valtiovarainministerin käytettävissä olevaa erinomaista taloustietoutta. Katainen ei selvästikään ole vieläkään oppinut hyväksi valtiovarainministeriksi.

Urpilainen onnistui kohtuullisesti, mutta olisi voinut paremmin vedota perinteellisiin kannattajajoukkoonsa ja erityisesti mahdollisiin nukkuviin äänestäjiin. Hän olisi voinut vielä rohkeammin ja kansantajuisemmin arvostella provarihallituksen todella epäonnistunutta työllisyys- ja talouspoltiikkaa. Kataisen tosiasioihin perustumaton väite hallituksesta europpalaisena kärkielvyttäjänä jäi kaatamatta. Myönteistä on, että SDP:n äänipotti jonkin verran kasvaa Urpilaisen esiintymisen johdosta ja tullee olemaan 19,5%.

Sinnemäki yritti urheasti ja otti puheenvuorojakin, mutta ei tavoittanut perinteellisiä kannttajiaan kovin hyvin eikä lainkaan vielä ehdokastaan miettiviä äänestäjiä. Vihreiden kannatus tulee olemaan ylen 12%.

Vasemmistoliiton Korhonen onnistui hyvin kuten ennenkin vastaavissa keskuteluissa ja varmisti yhden paikan säilymisen.

Thors onnistui kohtuullisesti, mutta ei onnistunut tavoittamaan uusia suomenkielisiä äänestäjiä suomenkielen horjumisen vuoksi - ruotsinkielisiä ei tarvinnut lisää vakuuttaa. RKP:n paikka on entistä epävarmempi tämän jälkeen. Ahvenanmaan äänet eivät tule samassa määrin rkp:lle kuin viisi vuotta sitten. Lääkäriprofessori Fredrik Almqvist (sdp) on tehnyt erinomaisen vaalikampanjan myös Ahvenanmaalla ja voi saada noin neljänneksen sikäläisistä äänistä. RKP:ltä jää puuttumaan ehkä yksi tai kaksi tuhatta ääntä koko maassa - pienestä se on kiinni.

En ylläty näkyvissä olevasta vaalituloksesta, sillä sen olen tällä palstalla aikaisemmin jo kirjannut. Juho Romakkaniemi (kok) häviää toisessa ketjussa lyömänsä vedon ja joutuu konjakit tarjoamaan - valitettavasti minä en ole toinen osapuoli.

Miika Lauriala 05.06.2009 1:16

Ah mitä demokratian tulivoimaa. Teen analyysin:

Urpilainen pärjäsi hyvin, äkseerasi ja hyökkäsi rohkeasti.

Katainen ja Vanhanen olivat perusvarmoja.

Soini oli suvereeni suupaltti, mutta ihmettelen edelleen mitä hän tekee EU-ehdokkaana?

Sinnemäeltä puuttui kolmen suuren varmuus, mutta Thorsin ja Korhosen kaltoin hän erottautui myönteisesti rauhallisuudella.

Harmi ettei vaalipaneeleita järjestetty ilman läpivarovaisia puheenjohtajia. Miltä olisi kuulostanut jos Vuosaaressa olisivat istuneet Johanna Korhonen, Isä Mitro, Umayya Abu-Hanna ja Kai Pöntinen?

Jouni Pulli 05.06.2009 1:23

Unto Hämäläisen kysymykseen ehdin jo hätähousuna osin vastata edellisen blogimerkinnän kohdalla ja siksi nostan, jos se sallitaan, esille erään toisen EU-vaalimarkkinointiin ja arvomaailmaan liittyvän seikan. Olen internetistä lukenut, että kokoomuksen ministeri Risikko olisi tukemassa Pöntisen ehdokkuutta Pöntisen radiomainoksissa. Ko. äänityksiä kuulematta rohkenen silti esittää kysymyksen, miten Risikon Pöntiselle osoittama tuki sopii yhteen pj. ja valtiovarainministeri Kataisen esittämien lausuntojen kanssa Unto Hämäläisen viittaamassa YLE:n eilisessä vaaliohjlemassa. Mikä on kokoomuksen linja Pöntisen esittämien asioiden suhteen ja mikä on Risikon linja ja mitä ajattelee lopulta ehdokas Pöntinen?

Seppo Isotalo 05.06.2009 7:24

Kumma vaalikeskustelu kun vain yksi ehdokas oli äänessä. Soinikin on jo sisällä, joten paikasta ei tarvinnut kamppailla. Tiedustelun mukaan Soinin toinen paikka meneekin kristittyille.

YLE antaa niukasti tietoja. 47 % muka äänestää varmasti ja heiltä on jotain kysytty. Siis ilmeisesti noin kolmannes kyselyn tulokseen vaikuttaneista ei edes äänestä kun osallistuminen jäänee jonnekin 35% ja jotkut epävarmat sittenkin äänestävät. Tietoa siitä kuinka monet eivät kertoneet kuinka äänestävät - ei ole.

Eiköhän nämä vaalit ratkea sillä pohjalla, että kolme puoluetta, Keskusta, Soini ja Vihreät saavat joukkonsa liikeelle. Vakeinta on Demareilla. Siis korjaisin aikaisempaa veikkaustani niin, että Keskustalle menee sittenkin neljä paikkaa, demareille 2. Kokoomus 3, Vihreät 2 Soini 2, joista molemmat PS-puolueelle.

Masentava kokonaisutlos kun Vanhanen näin pääsee jatkamaan virheellistä suhtautumistaan Venäjään ja Vihreät lisäävät kannatustaan vaikka heitä kiinostaa vain hallituspaikka. Hyvä, että Hautala siirtyy EU:hun. Siellä hänen Venäjän vastaisuutensa ei näy, kun on vain yksi ääni kuorossa.

Pahaan aikaan sattuvat nämä vaalit kun huomio siirtyy pois epäonnistuneessta Venäjän politiikasta. Tässä näkyy kuinka pahasti EU-iin sitoutuminen häiritsee Suomelle elintärkeän Venäjän kaupan hoitamisen. Hölmöstä EU-lautaskiistasta on nyt tultu vastakkaisiin mielipiteisiin siitä kuinka Venäjän kanssa pitää yhdessä elää.

Nyt viime vuoden tärkeimmän kauppakumppanin markkinat romahtavat. Tässä ei todellakaan ole suunsoiton paikka.

Pekka Kärkkäinen 05.06.2009 8:12

Aivan aluksi haluaisin kiittää Unskia erittäin tarkasta raportista! :-)

Johdanto on sen verran kattava, ettei sitä voi kuin täydentää ja pohtia, mitä vaaliväittelystä seuraa. Jos katsotaan asiaa psykologisesta vinkkelistä, niin asetelma oli mielestäni seuraava:

- Vanhanen olisi mieluummin ollut jossain muualla, hänen olemuksensa oli poissaoleva. Ehkä tilanne on sama kuin Lipposella aikoinaan: pitkäaikaisena pääministerinä ei ole enää samaa kampanjoinnin paloa kuin oppositiomiehenä.

- Katainen oli selkeästi ärtynyt ja pingottunut, mutta mistä? Oliko syynä Pöntis-kohu vai näkymä neljännen paikan lipsumisesta kokoomuksen ulottumattomiin?

- Thors, Korhonen ja Räsänen olivat tulleet kuuntelemaan väittelyä, eivät keskustelemaan siinä itse.

- Urpilainen aloitti hyvin ja oli aloitteentekijä, mutta sortui lopussa kahteen helmasyntiinsä: opettajamaisuuteen ("eikö olekin näin?") ja tyhjien fraasien toistoon.

- Sinnemäki oli tullut mielestään vihreiden sisäiseen tilaisuuteen, jossa ei puhuta muusta kuin ympäristöstä ja ilmastosta. Niissä aiheissa hän oli vahvoilla, muuten ei.

- Soini oli päättänyt hyökätä maksoi mitä maksoi. Ja kuten Unski sanoi, kolme suurta olivat puolustuskannalla.

Voiko yksi vaaliväittely muuttaa äänestäjien käyttäymistä ja kuinka paljon? Näkisin, että puhutaan ehkä puolen prosenttiyksikön heilahteluista suuntaan tai toiseen.

Soini väittelyn voittajana todennäköisesti varmisti paikan kristillisten Essayahille, kun taas kokoomukselta todennäköisesti lipsahti se neljäs paikka sivu suun. Keskusta ja SDP sementoivat kolmannet paikkansa.

Suurin taistelu viimeisistä paikoista käydään vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kesken. Uskon vihreiden vetävän tässä taistelussa pisimmän korren - SInnemäki oli tämän puoluekolmikon edustajista paras. Vasemmistoliitto tarvitsee jatkossa räyhäkkäämmän mutta samalla analyyttisemman puheenjohtajan, jos se mielee nostaa kannatustaan.

Päivitän aiemmin tekemääni ennustetta. Paikat voisivat mennä näin:

Kokoomus, keskusta ja SDP: kukin 3 paikkaa

PS+KD ja vihreät: molemmat 2 paikkaa

Vas & RKP: ei paikkoja

Heikki Rönkkö 05.06.2009 8:21

En osaa sanoa kuka keskustelussa voitti, koska tuli heti alussa niin kylmä, että siirryin katsomaan dokumenttia Australian luonnosta.

Seuraavalla kerralla Yle varmaankin vie puoluejohtajat sontatunkiolle "Paskajuttu"-ohjelman juontajien haastateltaviksi.

Reijo Tossavainen 05.06.2009 9:28

Meillä täällä Etelä-Karjalassa olivat sähköt poikki, joten näin vain lopun. Sen perusteella Unski teki aivan oikeita arvioita.

Itseääni eniten hämmästytti Ylen teettämässä gallupissa Keskustan korkea kannatus. Näyttää siltä, että välillä etäisyyttä ottaneet perinteiset kannattajat ovat nyt vastaamassa "Kuulkaa korpeimme kuiskintaa" -hätähuutoon.

aarne kiuru 05.06.2009 9:39

Heikki Rönkkö on oikeassa. Yle on epäonnistunut vaalikeskustelu-uudistuksissaan surkeasti. Ulkoilmatapahtumat ovat olleet kiduttavaa katsottavaa. Ei todellakaan ole kiva katsella värjötteleviä väittelijöitä, ainakaan sohvan nurkasta.

Soini sai kohtuuttoman paljon tilaa. Jos on aina eri mieltä kuin muut, ei siihen aina tarvitse perusteluja kysyä. Kataisen jatkuva koulupoikamainen viittoilu tuotti paljon puheaikaa.

Vanhanen ja Urpilainen istuivat toimittajien sivuilla ja takana. Puheenvuoron pyytäminen ei viittaamalla onnistunut. Ja sekin mikä onnistui hukkui työkoneiden melskeeseen.

Paitsi puheenvuorojen jakaminen myös keskustelun johtaminen ei ollut juontajien hallussa. Aikamoista älämölöä. Siihen kaatui monen yritys selkeään sanomiseen.

Seppo Väisänen 05.06.2009 10:01

Ensiksikin on hyvä, että tämä oli ainoa “ suuri” vaalikeskustelu.

Toimittajista alkuun entisenä sellaisena.

Takana ovat onneksi vanhat minuuttikahleet,

Mutta parin kertaa olisi pitänyt jatkaa teemaa

eikä kiirehtää käsikirjoituksen mukaan eteenpäin.

Tiukempi ote edellyttäisi juuri jatkokysymyksiä eli asiantuntemusta,

mutta spontaaninen tai tahallinen päälle puhuminenkaan ei aina ole pahasta. Jätti jopa sellaisen kuvan että ollaan eri mieltä!

Unton kysymys on klassinen brittikysymys,

kuka esiintyi parhaiten

- ei siis se kenellä oli paras ohjelma.

Tähän suomalaiset eivät ole valmiita.

mitä tämän keskustelun vähäisyys osoittaa.

Siihen pitäisi lehdissä opettaa vaikkapa eduskuntakatsauksissa.

Päivän huuli, päivän limbo jne..

Klassinen esimerkki.

Kun Tony Blair sanoi parlamentissa tavoitteekseen kuuluisat:

education, education ja education, vastasi nyt jo unhoon jäänyt tory johtaja:

Kyllä, mutta väärässä järjestyksessä!

Kuka keksi nostaa ensinnä yhtä aikaa molemmat,

se olisi pitänyt heti huomata toimittajien taholta.

Pari arviota Unton varmaan vankkaa analyysiä lukematta eli

vapaalla mielellä.

Vanhanen oli nettomaksusekaannusta huomioimatta ihmeen rauhallinen,

lähes isällisen leppoinen eikä mvaatinut aina edes pääministerinä puheenvuoroa.

Katainen jauhaa uskottavasti jargoniaan, mutta voi olla että paineensietokykyä ei ole riittävästi.

Pöntistä pidettiin toimittajien taholta liikaa esillä.

Ilmaista main osta, miksei sitä suotu vaikkapa Mitro Revolle.

Urpilainen oli ärhäkkä aika ajoin. Kuitenkin tuntuu siltä että opettavainen sävy puhuu suulla suuremmalla.

Sinnemäen kohdalla uskottavuusongelma on pysyvä.

Soini peesasi keskustelua ja näpäytti tilaisuuden tullen.

Thors oli mielestäni epäjohdonmukainen.

Räsäsellä on asiallisin ote.

Korhonen on taas ainoa, joka voi “sinutella” kepeällä huumorilla.

Xxxxx

Itse YLEn ennusteeseen.

Jos paikan saa keskimäärin 6 prosentilla niin vaihteluväli on suuri.

Esim. demarien kolmas paikka on vaarassa ja kokoomuksen neljäs taas ei aivan toivoton.

P?S_ KD vs Vihr on melko tasan ja vas paikka on rkp:n saavutettavissa.

Eli kaikki riippu äänestysvarmuudesta ja vielä enemmän äänestämisstä eli

Uurnilla tavataan

Seppo Väisänen

Helsinki

Pentti Kangasluoma 05.06.2009 10:06

Unski taas näyttää mitä on laatujournalismi. Paikka ei ollut huono, suuri merkitys Suomelle Vuosaarella.

"Kansa jolla on meri ei voi olla pieni", Lennart Meri muistutti ollessaan Suomessa.

Yle on koko aamun pyörittänyt keskustelun suurta hälyä. Innostaako tämä lähtemään vaaliuurnille ? Suosikkinsa sitä on unskillakin, eli Soinin sutkaukset häntä viehättävät.

"En tunne sitä miestä", sanoi Pietari hiilivalkealla. Näin Vatanen varmaan käsitti puoluejohtajansa repliikin.

Urpilainen pärjäsi mielestäni niin hyvin kuin tuossa metelissä metelissä voi pärjätä. Suomalainen demokratia varmistaa, että meillä on tasokkaat puolueiden puheenjohtajat.

Soinin euro-kielteisyys menee yli kaljuni.

Seppo Isotalo 05.06.2009 10:21

Meidän on verratava HeSan ja YLE:n vaalitilaisuuksia. Kaikki se mikä oli väärin YLE:lä oli oikein HeSalla. 19 kandidaattia oli saatu saliin, YLE:llä ei oikeastaan yhtään. HeSan loistavan esityksen tahra oli voittajien kruunaaminen. Sen YLE jätti katsojille, mutta ilman aineistoa. Jopa suuri mielipidetiedustelukin, soitto 3.000 ihmiselle oli teknisesti väärin tehty

Eiko kukaan muu halua antaa Virkkuselle tiedon julkistamisen palkintoa, Unskilta en kysy.

Sinikka Tyynelä 05.06.2009 10:24

Kuka voitti ja kuka hävisi suuressa vaalikeskustelussa ?

YLE voitti ja Demokratia hävisi jälleen kerran !

Pienet puolueet eivät todellisina demokratian haastajina päässeet edes mukaan !

Ylen pitäisi olla tärkein sananvapauden vartija Suomessa !

Tilanne nyt on päinvastainen:

Ylen sensuuri toimii Ylen hallintoneuvoston kautta, ja samat ikuisvaltaa pitävä suurpuolueet varmistavat totalitaarisen diktatuurin ilman todellisia vaihtoehtoja !

Sinikka Tyynelä, Itsenäisyyspuolueen meppiehdokas nro. 218

Vesa Kaitera 05.06.2009 10:40

Minun mielestäni keskustelun voittajia olivat Katainen, Sinnemäki ja Räsänen. Katainen kärsi selkeästi siitä, että keskustelijoita oli niin monta, ja näin omia vastauksia ei voinut aina perustella kunnolla. Valtiovarainministeirnähän Kataisella olisi ollut runsaasti tietoa, jota hän ei nyt pystynyt aina tuomaan esiin. Kokoomuksen euroehdokkaina olevien Pöntisen ja Vatasen irtiotot Kokoomuksen peruslinjasta olivat saaneet Kataisen hankalaan asemaan, mistä hän kuitenkin selvisi sangen tyydyttävästi. Katainen oli asiallinen ja positiivinen ja epävarmoihin äänestäjiin se todennäköisesti tehosi.

Sinnemäki strukturoi vastauksensa hyvin ja artikuloi kiitettävän selvästi. Hän ei myöskään antanut Timo Soinin letkautusten sotkea pasmojaan.

Räsänen perusteli myös kansansa selkeästi ja teki sangen positiivisen vaikutuksen.

Urpilainen oli nyt astetta parempi ja rauhallisempi kuin viime kunnallisvaaleja edeltäneissä vaalikeskusteluissa. Kovin paljon ei kuitenkaan jäänyt käteen ja päällepuhumiset Vanhasen kanssa

häiritsivät. Tämä oli Urpilaiselta kohtuullinen suoritus.

Vanhanen oli perusvarma, eikä hän ottanut minkäänlaisia riskejä. Näki että viimeisin Keskustalle sangen myönteinen gallup oli poistanut suuren osan hänen paineistaan.

Korhonen oli rauhallinen mutta jotenkin vaisu, häneltä puuttui särmää.

Thors oli asiallinen, muttei jäänyt mieleen

Soini oli selkeä pettymys. Ei siksi, etteikö hän olisi letkautuksillaan ajoittain sotkenut muiden panelistien ajatuksenjuoksua, vaan siksi, että hänellä olisi ollut nyt paljon voitettavana, mutta kovin vähän jäi käteen. Ennakko-odotuksiin nähden hän oli keskustelun suurin häviäjä. Lisäksi hänen otteistaan paistoi ylimielisyys (hyvät gallupit ovat olleet varmaan yksi syy), kun taas vaikkapa Kataisen puheista se puuttui (yhden paikan menetys olisi Kataiselle raskas poliittinen tappio ja tämä mahdollisuus pani miehen nöyräksi).

Uskon, että YLE:n tilaama gallup pitää edustajapaikkojen osalta muuten paikkansa, mutta että PS:n ja KD:n vaaliliitto jää kuitenkin yhteen paikkaan, ja Kokoomus pitää neljä paikkaansa. Olen ollut varsin pitkään mukana Kokoomuksen toiminnassa ja uskon, että viime päivien vahva kampanja tuo sittenkin lopulta meidän kannaltamme hyvän tuloksen.

Mikko Airto 05.06.2009 11:43

Minun mielestä suurin häviäjä on vaalikeskustelukonsepti. En tiedä onko toimittajien vai puheenjohtajien vika, mutta keskustelutaito on niin ankeaa, että kiusaus on valtava vaihtaa toiselle kanavalle. Joko puhutaan liirumlaarumeita tai sitten huudetaan kuorossa.

En osaa itse täysin objektiivisesti arvioida puheenjohtajien retorisia taitoja, mutta voin sanoa, että Urpilaisen viestintätapa on jotenkin minulle vierasta. En saa siitä ollenkaan kiinni ja niinpä hän tekee minuun järjestään kaikkein pienimmän vaikutuksen.

Sattuneesta syystä syynäsin tietysti Annin ensimmäistä pj-paneelia aika tarkasti ja huomasin ohjelmaa katsoessani olleeni valtavan innostunut hänen tavastaan olla ja puhua.

Soini poplarin sisällä oli tosiaan tavallista ynseämpi. Mutta minuunkin kylmässä tuulessa istuminen olisi saattanut vaikuttaa samoin.

Räsänen ei tällä kertaa ollut ihan niin terävä ja napakka kuin on yleensä vastaavissa tilanteissa ollut.

Muut venyivät normisuorituksiin mutta Martti Korhosen normisuoritus on sentään mukavan rauhoittavan lupsakka.

Kalvava huoli minulla on siitä, että nämä vaalikeskustelut eivät onnistu ainakaan innostamaan ihmisiä äänestämään.

Pekka Kärkkäinen 05.06.2009 12:21

Mikolla erinomainen pointti ylhäällä: meillä on jäänyt vaaliväittely-/ -tentti-/ -haastattelukonseptit 1960-lukulaiselle asteelle. Vaaleista olisi mahdollista tehdä samalla sekä asiallisia että viihdyttäviä ohjelmia.

Yhdessä ohjelmassa olisi mahdollisuus käyttää monia eri dramaturgisia keinoja. Otetaan muutama esimerkki:

1. Annetaan kaikille mahdollisuus pitää ennalta valmisteltu minuutin puhe (mutta ilman paperia).

2. Sama kuin edellä mutta aihe arvotaan ohjelmassa.

3. Puoluejohtajat laitetaan pienryhmiin tai one-on-one ennalta arvotuissa/mietityissä ryhmissä tai pareissa. Aihe joko ennalta päätetty tai arvotaan.

4. Sama kuin edellä mutta arvotaan parit tai ryhmät.

5. Tuodaan yleisöä ja yleisökysymyksiä.

6. Annetaan johtajille esim. tilastoaineistoa. Kaksi minuuttia aikaa tehdä aineistosta johtopäätökset ja esitellä ne äänestäjille.

7. Pikaäänestyksiä, 10 sekuntia aikaa vastata.

No tässä muutamia ehdotuksia. Vaalithan on tosi-TV:tä, jos mitkä. Ehkä joku TV-kanava (Nelonen?) ottaa tästä vinkin ja tekee vaaleista asiallista viihdettä, jota katsoo mielikseen.

Tauno O. Mehtälä 05.06.2009 12:28

Poisjätetyt puolueet voittivat.

Kuten YLE itse aamun uutisissaan totesi, keskustelu ei tuonut esiin mitään uusia poliittisia vauksia. Eli tuotos oli yhtä tyhjän kanssa.

Uusia poliittisia avauksia löytyy mm. Köyhien Asialla Rp:n EU-vaaliohjelmasta (www.koyhienasialla.fi).

Toki niiden löytämiseen tarvitaan esim. lähettämiemme lehdistötiedotteiden lukutaitoa, taitoa käyttää nettiä sekä annos viitseliäisyyttä ja oivalluskykyä.

Nämä ominaisuudet ilmeisestikin puuttuvat suomalaisilta journalisteilta.

Hyviä konsensusjournalismin seniilipäiviä!

antti liikkanen 05.06.2009 12:42

Mie arvelen, että puolueet voittivat, MEP-ehdokkaat hävisivät.

Olisi kaikkien muidenkin, ei vain PS:n, kannattanut laittaa puoluejohtaja MEP-ehdokkaaksi, ehkä se sitten olisi ollut innostavampaa?

Suomen nettomaksu 2007 (se jo tiedetään) oli 70 miljoonaa, Ruotsin toista miljardia ja Norjankin liki miljardi.

Mistä lie nuo muut luvut (esim 2008 netto on vielä varmuudella pimeässä).

Jos sattuisi niin, että MEPit olisivat voittaneet suuren vaalikeskustelun, se tarkoittaisi ehkä yli 45%:n äänestysaktiivisuutta / Fi.

Se taas tarkoittaisi, että Suomi voittaa, koska näiden(kin) vaalien äänestys-%:lla on paljon käyttöä tulevan kk:n aikana (ja vähän myöhemminkin) kun 27 eri EU-maan edeskäyvät yrittävät vakuuttaa valmistelukoneistoa maansa "EU-legitimiteetistä"

.

Sitä nimittäin mitataan nyt erityisesti kunkin maan äänestysaktiivisuudella:

Kansan karttuisa äänestys-käsi kasvaisi korkoa!

Kristian Sundqvist 05.06.2009 13:02

Paljon on jo sanottu, mutta tehdään muutama hajahuomio.

Ainoa puhdas asiavirhe, ei tosin järin paha sellainen, sattui Urpilaiselle hänen yrittäessään kovistella Soinia. Urpilainen tenttasi Soinilta, että miten voi vaikuttaa [EU-parlamentin] ryhmä, jossa on vain 15 tai 20 jäsentä. Uusi minimikoko ryhmälle toki on 25 jäsentä, mitä Urpilainen ei tiennyt.

Soinin intresseissä ei tietenkään ollut oikaista virhettä, koska on kyseenalaista tuleeko koko Libertas-ryhmä sen mahdollisesti jäädessä alle 25 paikan. Tätähän Soini ei halua äänestäjiensa tietävän, joten Urpilaisen moka itse asiassa hyödytti Soinia.

Kuten todettua, olisivat Katainen ja Urpilainen voineet osatessaan vasta-argumentoida nurin Soinin valheellisen tai vähintäänkin äärimmäisen harhaanjohtavan väitteen siitä, että EPP ja sosialidemokraatit äänestäisivät samalla tavalla 97 prosentissa äänestyksistä. Eivät osanneet, ja Urpilainen meni itse asiassa mukaan Soinin ansaan alkamalla selittää, kuinka tärkeitä äänestyksiä nuo kolme prosenttia ovat olleet.

Eivät nämä nyt suurensuuria asioita ole, mutta eilisestä keskustelusta jäi rivikatsojalle käsitys, että Soini joka tapauksessa pääsee mukaan johonkin parlamenttiryhmään (ei välttämättä pääse) ja että EPP ja sosialidemokraatit äänestävät samoin 97 prosentissa äänestyksistä (eivät äänestä). Ei huono iltapuhde Soinilta.

---

Puitteista ja keskustelusta yleensä sen verran, että kun tämä nyt oli Ylen ainoa kunnollinen vaaliohjelma ennen valvojaisia, niin kai keskustelulle olisi voinut antaa täydet kaksi tuntia ja vähän vähemmän levottomat puitteet? Ymmärrän, että monet eivät ADHD-yhteiskunnannassamme jaksa katsoa kahta tuntia studiossa puhuvia päitä, mutta mitä sitten - eikö julkisen palvelun kanavan pitäisi tuottaa myös sisältöä ja laatua, vaikkei se massoihin vetoaisikaan?

Mikko Airto 05.06.2009 13:19

Kristian käytti termiä adhd-yhteiskunta. Meinasin itse käyttää aluksi samaa, eli ilmeisesti jotenkin siitä ohjelmasta huokui meidän ajalle ja tv-viihteelle tyypillinen hyperaktiivisuus ja nopeatempoisuus. Jotkut tutut seniorit sanovat että nyky-tv tekee merisairaaksi.

Eli minäkin kaipaisin tuollaiselle keskustelulle hieman hitaampaa tahtia ja asiallista "tosi-tv-temppuilua". Sen sijaan, että pitää piipertää kännykän akkujen kanssa tai mennä Turkuun vaalimarkkinoille, niin keskustelussa voisi tosiaan olla soolopuheet ja pienryhmiä enkä pitäisi pahana, vaikka vaalikeskusteluista muodostuisi sarja.

Ajankohtainen kakkonen on onnistunut hieman paremmin niissä pitkissä ohjelmissa, joissa voi olla parikymmentäkin vierasta. Kyllä vaaleista voi keskustella järkevästi ja kiinnostavasti, mutta pitää uskaltaa rikkoa muotoja vähän, muttei vetää sitä muodon rikkomista ihan slapstickin puolelle, niinkuin Yle on valitettavasti parin viime vuoden aikana tehnyt.

Milka Sunell 05.06.2009 14:10

Konseptista ainakin otti selkävoiton Suomen suvi, joka teki puheenjohtajista vilttiketjun. Kataista meinasi käydä sääliksi vatas-pöntisristitulessa, mutta siten makaa, millaiset ehdokkaat puolueelleen petaa.

Aleksi Eskelinen 05.06.2009 14:13

Ylen vaaliohjelman miljöö oli kyllä kylmä ja kolea, vaikka sinänsä Vuosaaren satama oli oiva keksintö. Se myös paljon välittyi myös tunnelmaan ja kunnollista keskustelua sekä vaihtoehtoista tyyliä vaaliväittelyyn jäi kaipaamaan. Vieläpä sähkökatkot kiusasivat seuraamista. Kunnollista isoa vaaliväittelyiltaa jäi kaipaamaan kummaltakin mainoskanavalta.

Täällä on esitetty monia hyviä arvioita väittelystä, enkä puutu siihen sen enempää. Mutta kuten mainittua, nyt on vihdoinkin saatu se oikea kattava eurovaaligallup! Hyvä Yle!

Sen mukaan keskustan kampanja selvästi puree ja oma äänestäjäkunta saadaan kuin saadaankin potkittua uurnille. Kokoomuksen varovainen tyyli ja sekoilut parin ehdokkaan toimesta vetävät mattoa alta. Sdp:n ympäripyöreä ja mitäänsanomaton esiintyminen uhkaa tiputtaa paikkamäärän kahteen.

Uskon, että parhaat voimat ja paukut mainonnassa viimeiseen kahteen päivään on jätetty erityisesti keskustalla ja kokoomuksella. Näin keskusta varmistaa kirkkaasti kolmannen paikkansa ja kokoomus yrittää estää putoamista nöyryyttävästi kolmeen paikkaan. Saa nähdä onnistuuko, 2004 HS:n eurovaaligallup osui kohtuullisen hyvin kohdilleen. Taitaa Juhon ja kumppaneiden ennakoinnit täällä blogissa mennä pahasti pieleen?

Paukkujen puuttuminen tietää pahaa Sdp:lle ja PS+Kd:lle. Tosin Soini onnistui hyvin eilisessä väittelyssä. Myös vasemmistoliitossa ja Rkp:ssä puntit tutisevat loppuun asti.

Ylen tutkimus nosti keskustan osalta Riikka Mannerin läpimenijäksi. Olen siirtynyt Helsingistä jo kesälaitumille Itä-Suomeen ja täytyy myöntää Riikan kampanjan olevan täällä hyvin näkyvä. Suht tuntemattomana hän voi hyvinkin yllättää. Se olisi hieno asia, koska näyttää siltä, että ilman Riikkaa Itä-Suomi jäisi kokonaan ilman meppiä. Riikka olisi myös ainoa nuori (alle 30v) läpimenijä.

Nyt saadaan jo suht luotettavaa ennustetta sunnuntain säästä. Luvassa on ilmeisesti puolipilvistä tai pilvistä ja pääasiassa 10-15°C:n lämpötilaa. Aivan idässä ja pohjoisessa sadekuuroja. Ei siis mikään mökkikeli, muttei myöskään eilisen kaltaista myrskyä. Kuka tästä hyötyy ja kuka häviää?

Kristian Sundqvist 05.06.2009 14:25

Mikolle (ja muille) on omakohtaisena kokemuksena kerrottava, mikä meikäläisen aikanaan lapsena herätti politiikkaa seuraamaan.

Vastaus on Leif Salmén tai pikemminkin hänen legendaariset vaalitenttinsä. Jännite oli jopa kymmenvuotiaalle käsinkosketeltava, vaikka (tai pikemminkin koska) lähetyksissä ei ollut mitään sirkustemppuja, ainoastaan terävä ja sopivan ilkeä haastattelija sekä haastateltava. Pekka Oksala, joka oli välillä Lefan aisaparina, oli samaa kaliiberia. Näiden päälle muutama päivän ennen vaaleja parituntinen suuri vaalikeskustelu ilman temppuiluja, niin siinäpä se oli.

Yle on nykyään valovuosia takana siitä tasosta, jolla se vaalit 1980-luvulla hoiti. Olettaako Yle, että suomalaiset ovat tyhmentyneet ja "adhd-tuneet" nopeammin kuin vaikkapa britit, joille esimerkiksi BBC:n Newsnight -ohjelman muodossa tarjotaan vieläkin päivittäin sellaisia poliitikkojen tenttejä, paneeleita ja haastatteluita kuin Suomessa joskus ennen?

Toki nykymalli on keskustelujen vetäjille paljon helpompi, kun ohjelma etenee tiiviin, opetellun käsikirjoituksen mukaan. Vaan eipä tämä aika sitten nostakaan kansan tietoisuuteen Salménin kaltaisia politiikan toimittajia, sellaisia jotka voivat omalla panoksellaan jopa merkittävästikin lisätä politiikan kiinnostavuutta ja siten nostaa äänestysprosenttia.

Juho Romakkaniemi 05.06.2009 14:50

Eilisen eurovaalikeskustelun voittaja oli Timo Soini. Häviäjiä olivat suomalainen poliittinen journalismi ja varsinkin Yle itse.

Timo Soini oli varmasti tyytyväinen. Hän sai luetella rauhassa sloganit, joita oli näitä vaaleja varten suunniteltu. Soini sai puhua rauhassa ja pitkään. Keskustelun teematkin sopivat populisti Soinille täydellisesti, esimerkiksi kulukorvaukset ja Eurosta luopuminen. Jos välillä päästiinkin asiaan, sallittiin pitkät keskustelut sisäpolitiikasta, joka ei liity Euroopan Parlamentin vaaleihin. Toisaalta keskeytettiin puheenvuorot, joissa oltiin sanomassa jotakin kiinnostavaa.

Ennustan Soinista vaalien äänikuningasta 120 000 - 150 000 äänellä.

Vanhanen oli keskustelussa asiallinen ja rauhallinen. Ainoa kerta kun hän puhui politiikkaa, hän esitti saman analyysin kuin tämän blogin aiemmassa kirjoituksessaan. Sen mukaan politiikassa äänestäjä voi pelkistetysti valita vain sosialistit, kapitalistit tai keskustapuolueen. Onkohan tuo ihan näin?

Kokoomus kannattaa markkinoiden sääntelyä ihmisen ja luonnon ehdoilla ja toteaa, että markkinatalous on vain väline ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Sosialidemokraatitkin ovat hyväksyneet aikaa sitten markkinatalouden talousjärjestelmäksi. Taisinpa aiemmin täällä vastata Matti Vanhaselle, että tuollainen puhe on aikamoista äänestäjien aliarvioimista.

Urpilainen pääsi muutaman kerran kertomaan hyvin valitsemiaan vaaliteemoja sosiaalisesta Euroopasta ja onnistui silloin mielestäni hyvin. Liian usein hän kuitenkin jälleen sortui maneeriinsa sormen heristelystä,ja toistelemiinsa fraaseihin: ”yhdeksänkymmentä prosenttia elvytyksestä on veroelvytystä...”.

SDP:n työllisyysvaaleista on falski, koska Euroopan sosialistien keinoilla, työelämän kankeuksien lisäämisellä Brysselin direktiiveillä, työllisyyttä vain heikennetään. Samoin Urpilaisen väite, että EU:ssa olisi keskitytty liikaa markkinoihin ja nyt olisi ”sosiaalisen ihmisten Euroopan” aika, on pelkkää tyhjää puhetta. Kyllä kaikki puolueet ovat Euroopassa olleet ja ovat jatkossakin ihmisen asialla. Käsitykset hyvinvoinnin synnystä vain poikkeavat.

Katainen onnistui mielestäni oikein hyvin. Tavoitteeksi asetettiin hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen talouskriisiltä. Vääriin väitteisiin elvytyksestä tuli napakat vastaukset. Analyysi finanssikriisin voittamisesta rauhoittamalla rahoitusmarkkinat Euroopan laajuisilla pankkien stressitesteillä, sisälsi konkreettisia tavoitteita, joita hän on itse ollut ajamassa.

Kataisen puheenvuoron aikana alkaa muuten vaalitenteissä aina tavaton päälle huutaminen. Eilisessäkin tentissä valtaosassa Kataisen puheenvuoroja joku jankutti koko ajan päälle toimittajien keskeyttämättä.Välillä toimittajat keskeyttävät ja puhuvat Kataisen päälle itse.

Katainen muuten korjasi myös eilisessä tentissä, että Kokoomuksen ryhmä Euroopan parlamentissa ei ole konservatiivit, vaan keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue. Tästähän täällä blogissa on puhuttu aikaisemminkin. Euroopan Parlamentin sivuilta voi kuka tahansa käydä katsomassa, että kahden suurimman ryhmän nimet ovat ”Euroopan kansanpuolue” ja ”Sosialistit”. SDP:n puoluetoimistolta rummutetaan silti ihmisiä harhauttamaan termejä ”konservatiivit” ja ”sosialidemokraatit”, koska niillä on suomen kielessä erilaisia mielleyhtymiä.

Anni Sinnemäki pärjäsi tulikasteessaan hyvin ja onnistui livauttelemaan Vihreiden teemoja keskusteluun.

Martti Korhonen oli lupsakka mies, jonka puheista ei kuitenkaan saanut lopulta selvää oliko maailmanlaajuisen taantuman Suomessakin aiheuttama työttömyyden kasvu hallituksen vika vai ei. Hallituksen talouslinjakaan ei ollut kuulemma vielä Korhoselle auennut. Liekö sitten vika linjassa vai Korhosessa?

Thors ja Räsänen täyttivät paikkansa asiallisesti.

Yleisradio on viime vaaleissa lähtenyt pelleilemään tenteillään. Joka kerta on pitänyt keksiä hankala ja omituinen paikka. Nyt värjöteltiin hyisessä konttisatamassa.Myös sisältö oli tentin vetäjiltä heikkoa. Ensi kerralla Yle voisi kokeilla ainakin itselleen eksoottista vaihtoehtoa, studiota! :-)

Tänään pidettiin myös MTV3:n vaalitentti senaatintorilla. Se esitetään huomenna televisiossa. Voinkin nyt todeta, että Helsingin Sanomat onnistui medioista parhaiten vaalitenteissä tällä kertaa. Onnittelut Sanomataloon!

Vesa Kaitera 05.06.2009 14:54

Aluksi sanoisin Aleksi Eskeliselle, että Kokoomuksen varovainen ja asiallinen tyyli on meille oikeastaan ainoa mahdollisuus menestyä hyvin EU-vaaleissa. Olemme EU:n suurimman puolueen (EPP) jäsenjärjestö, olemme Suomen hallituksessa edustettuina kahdeksalla ministerillä suuren eduskuntavaalivoittomme jälkeen ja monessa kunnassakin olemme viiime syksyn kunnallisvaalien jälkeen johtava puolue. Meillä on paljon asemia puolustettavana, emmekä voi oikein ruveta huutelemaan ihan mitä sattuu (Pöntisellekin tämä on jo tullut vastaan).

Mitä tulee sitten siihen, millainen iltapuhde vaaliväittelyn osallistujilla ja erityisesti Timo Soinilla oli, niin kiinnittäisin huomiota pariin seikkaan. Ensinnäkin Soini selkeästi haikaili vanhaa markka-aikaa takaisin. Olemmeko me suomalaiset tosiaan niin masokistisia, että haluaisimme käydä läpi samanlaisen valuuttarumban kuin 90-luvun alkupuolella. Tuskinpa sentään. Toinen pointtini koskee oman teollisuuden suojaamista eli protektionismia. Soini otti selvästi protektionistisen asenteen, mikä ei ollut yllätys.Muut keskustelijat olivat toisilla linjoilla. Jos Euroopassa voimistuu protektionistinen suuntaus, se vaikuttaisi erittäin kielteisesti niihin maihin, joiden kansantuote pohjaa suurelta osin vientiin siis aivan kuten Suomella (vientimme osuuus oli nousukauden lopulla noin 45% BKT:sta). Nämä olisivat hyvin huonoja uutisia vientiteollisuudellemme ja sitä palveleville alihankkijaketjuille.

Arttu Viilo 05.06.2009 15:34

On hilpeää seurata kasvavaa paniikkia Kokoomuksen kamareissa. Kataisen erityisavustaja Romakkaniemi tekee parhaansa täällä, mikä ei ole paljon. Kataisen eilisen hermostuneen esiintymisen arvioiminen onnistumiseksi on kaikessa läpinäkyvyydessään falski.

Kokoomuksella ei ole ongelmaa, vaan ongelmia:

- Kataisen tähän asti rummuttama viesti arvoliberaalista poliittiseen keskustaan sijoittuvasta maltillisesta oikeistopuolueesta murenee joka kerta, kun häntä tentataan Kokoomuksen ehdokkaiden päähänpistoista. Katainen halusi sosiaalipummeisdta puhuvan Pöntisen listalleen. Katainen halusi ilmastonmuutoksen kieltävän Vatasen listalleen. He olivat Kataisen virhevalintoja.

- Kokoomuksen viiteryhmä Euroopassa on konservatiivinen, kun sitä tarkastelee esimerkiksi yhdenvertaisuusdirektiivistä päättämistä. Ei faktoja pääse karkuun, kuten Katainen mielellään usein itse muistaa toitottaa. Tämän kysymyksen tärkeys on kuitenkin yliarvioitu puoluetoimistossa ja siihen tuhlattiin aivan liikaa energiaa väittelyssä.

- Paniikki on kasvanut, kun kaikesta "innosta" huolimatta neljäs paikka ollaan häviämässä vaaleissa. Sen myötä olisi vaikea selittää vaaleja voitetuiksi, mikä petaisi huonot askelmerkit vuoteenm 2011.

- Kataisen verovetoinen elvytys- ja yleisemmin talouspolitiikka ei toimi. Tämän ovat todenneet monet asiantuntijat ja kertovathan luvutkin sen. Talouskasvu painuu yhdeksi unionin heikoimmista, työttömyys kasvaa, samoin valtionvelka. Kaikki on tehty hyvin ja oikein? Come on, tuota ei nyt usko edes se kuuluisa Reetta.

- Viime eduskuntavaaleissa markkinataloutta hehkuttamalla menestynyt Kokoomus on myös aatteellisessa taantumassa. Markkinoiden horjuessa ja oman talouspolitiikan kompuroidessa on vaikea nähdä selkeää tietä ulos kriisistä. Aiemmin jo varmalta näyttänyt tuleva eduskuntavaalivoitto on muuttumassa pettymykseksi.

En ole ainoa, jonka mielestä eilisen tentin suurin anti oli Kataisen yllättävän heikko suoritus. Toivon silti hänelle jaksamista, sen verran tärkeää pestiä hän toistaiseksi hoitaa.

Juho Romakkaniemi 05.06.2009 15:36

Jarkko Rahkoselle:

ei tarvitse harmitella! Et ole ollenkaan myöhästynyt vedonlyönnistä. Olen valmis lyömään vetoa hyvästä viskipullosta kanssasi (ja kenen tahansa muun kanssa täällä!), että Kokoomus saa neljä paikkaa vaaleissa. Lyödäänkö vetoa?

Epäilen, ettei kukaan ole käynyt kehotuksistani huolimatta käynyt lukemassa aikaisempien vaalin Perässähiihtäjä blogeja. Myös siellä olen selvittänyt tätä Taloustutkimuksen tutkimusongelmaa. Harmi vain, että se jatkuu vaaleista toiseen. Taloustutkimuksen ennsuteet vain näyttävät Kokoomukselle systemaattisesti liian alhaisia arvioita ja demareille vastaavasti liian korkeita. Tämä heitto on tasaantunut Kokoomuksen jopa 3-4 prosentin heitoista otannan laajentuessa sekä peruskannatusten muuttuessa, kun epävarmojen äänestäjien osuus on muuttunut.

Tutkimuksesta muuten: Ensinnäkin äänestysprosenttia Taloustutkimus yliarvioi, ennakoiden sen kasvavan viime vaaleista 44 prosenttiin. Ennakkoäänestyksen suosio ja siten ennakkoon annettujen äänien suhteellinen osuus lopullisista äänistä on kasvanut tasaisesti vaalista toiseen. Siksi yhden prosenttiyksikön nousu ennakkoäänissä ei povaa vielä äänestysprosentin nousua. Itse asiassa, jos äänestysprosentti nousisi arvioituun 44 prosenttiin, tarkoittaisi se että näissä vaaleissa annettaisiin suhteessa vähemmän ennakkoääniä kuin viimeksi. Se olisi suuri poikkeama muuten tasaiseen kehitykseen ennakkoäänestyksen suhteen.

Lisäksi ennusteen mukaan Kokoomus saisi 22,9 prosenttia äänistä. Se olisi alle toukokuun Taloustutkimuksen puoluekannatusmittauksen (23,4 prosenttia).

Viimeksi eurovaalien alla Kokoomuksen eduskuntavaalikannatus oli 17,4 prosenttia. Tämä muuttui eurovaaleissa 23,7 prosentin ääniosuudeksi. Nyt kun puolueen eduskuntavaalikannatus on tasan kuusi prosenttia korkeampi kuin viisi vuotta sitten, saisikin Kokoomus prosentin viime kertaista heikomman tuloksen? Hmm...

Oma arvioni Kokoomuksen kannatukseksi on noin 26 prosenttia ja neljä paikkaa.

Keskusta saisi eilisen ennusteen mukaan 19,7 prosenttia äänistä. Arvioin itse noin 19 prosenttia ja kolme paikkaa.

SDP:n osalta yleinen puoluekannatus on 4,4 %-yksikköä alempana kuin vuonna 2004. Taloustutkimuksen ennusteen mukaan SDP saa 18,2 prosenttia äänistä, joka on kolme prosenttia viime vaaleja pienempi.

SDP:n arvioin saavan noin 17,5 prosenttia äänistä, joka tarkoittaisi todennäköisesti kahta, mutta hyvällä vertailulukuonnella kolmea paikkaa.

Vihreille ennakoin noin 13 prosentin kannatusta ja kahta paikkaa.

PS + KD listalle ennakoin noin 11 prosentin kannatusta ja yhtä paikkaa.

Vasemmistoliitolle noin 7 prosentin kannatusta ja yhtä paikkaa.

RKP saa noin 5,5 prosenttia ja jää ilman paikkaa

Pentti Kangasluoma 05.06.2009 16:14

Markettikierroksella, ja tutussa kahvilassa sai tänään helposti aikaan keskustelun vaaliasetelmista. Kansalaiset olivat aktiivisia, pari kertaa kysyttiin - ketä äänestää- se on aika harvinaista.

Eiliselle metelipaneelille hymähdeltiin, uskon kaiken tämän karnevaalihälinän lisäävän äänestämisen aktiivisuutta.

Katselin päivällä uudestaan Vuosaaren keskustelua, ja olen edelleen sitä mieltä että kukaan ei pahasti mokannut mutta ei myöskään loistanut. Urpilainen oli sähäkkä.

Muistan aikoinani rakennustyömailla arvostaneeni kommareita kun he luottamusmiehinä ajoivat meidän asiaa. N-liiton sokea ihailu oli heidän erheensä, nyt tiedämme sen erityisen hyvin.

Sitä tuntee sosiaalista myötätuntoa perussuomalaisten kannattajajoukkoja kohtaan. Timo Soinin pelko voi pakottaa yhteiskuntamme uudistuksiin, samoin kuin kommunismin pelko sodan jälkeen.

Norja, Ruotsi, Sveitsi olivat eilen Soinin esimerkkejä hyvästä elämästä ilman unionia. Norja öljyineen, Sveitsi salaisine pankkitileineen, tämän on jo poliittista huijausta. EU-asiassa on

maisteri Soini väärä profeetta.

Marjanne Mikko, ja Andres Tarand, demarit, ja Tunne Kelam, oikeisto ovat suomea puhuvia Viron meppejä. Komisaari Siim Kallas puhuu myös hyvin suomea, miksi heitä ei ole kutsuttu Suomen kiertueelle ? Tekemään unionia ymmärrettäväksi.

Jaana Shelby 05.06.2009 16:28

Koko väittely oli järjetön siksi, ettei paikalla ollut kuin yksi varsinainen ehdokas. Olemme kaikki kuulleet vakuuttelut siitä, että MEPin mekritys ja vaikutusvalta Brysselissä on suoraan verrannollinen hänen kykyynsä verkottua, ilmaista itseään ja tuntea sisällöt politiikoista. Kun joka tapauksessa ainakaan suurten puolueiden MEPit eivät noudattele suomalaisten emäpuolueidensa kantoja kuin nimeksi, ei näillä puheenjohtajien inttämisillä ole mitään todellista painoarvoa asiassa.

Suomalaisen median vakioformaatti on aina haastatella ja väittelyttää puheenjohtajia. Aina samat naamat, oli kekkerit mitkä hyvänsä. Haloo!! Onhan näissäkin vaaleissa joka puolueella liuta IHAN OIKEITA EHDOKKAITA!

Kun sitten vaalien äänestysprosentti on taas alhainen ja puolet kansaa luulee, että vaaleissa voi äänestää Kataista tai Sinnemäkeä, kyselee media, että miksi näin on ja miksi kukaan ei tiedä vaaleista mitään....

Lars-Erik Wilskman 05.06.2009 16:38

Ehkä parempi kysymys olisi ollut: jaksoiko kukaan katsoa loppuun? Vaalikeskustelut ovat vuosi vuodelta surkeampaan suuntaan. Syy voi tietysti olla hitaassa vuosieni karttumisessa.

Yhtään uutta avausta ei tullut. Kaikki näyttivät vain varmistelevan asemiaan.

Olisin odottanut näkemyksiä unionin ulkopolitiikasta, keinoista jolla yhteistä esiintymistä voitaisiin tiivistää, olisiko maaryhmiä joiden kanssa meidän tulisi erityisesti tehdä yhteistyötä jne.

Tuntuu jotenkin siltä, että puolueissa ei vielkään tajuta uninin merkitystä. Eletään kuin oltaisiin paikallisosasto, jota kiinnostavat vain kunnallisvaalit, puolueiden tapauksessa eduskuntavaalit.

Todellisuudessa Suomen pääministeri on eurooppalaisella tasolla verrattavissa Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtajaan. Tärkeä paikka sekin.

Teemu Lehtinen 05.06.2009 16:49

Olen Kristianin kanssa samaa mieltä. Itsekin muistan lapsena tai nuorena näkemäni Salmen-Oksala -tentit. Niissä oli jotain sellaista, mitä Newsnightissa vielä on: oikeasti vaikea, ilkeä, asiantunteva ja tiukan reilu toimittajakunta, joiden edessä poliitikkojen taitamattomuus ja nolous paljastui kivasti kaikille. En ole aikaisemmin asiaa pohtinutkaan, mutta voi olla, että noilla tenteillä pohjustettiin minun elämänmittaista kiinnostustani politiikkaan.

Olin matkalla Suomeen tentin tullessa televisiosta, joten en osaa sanoa tarkemmin, kuka siinä pärjäsi. Vähäisten kuvien perusteella tentti on varmaankin ollut todella tylsä - kuka haluaisi katsella ja kuunnella kylmästä hytiseviä puoluejohtajia harmaan taivaan alla harmaalla satama-alueella.

Juha Lehtinen 05.06.2009 17:38

Oon katellu melkeen kaikki vaaliväittelyt mitä Usassa on käyty viime vuoden ja 2004 vuoden presidenttivaaliväittelyissä ja sanotaanko että Timo Soini on ainoo joka on yhtään onnistunu siinä mitä on osattu jo Usassa tehdä vuosikymmeniä. Eli suoraan puhuminen äänestäjille.

Toi oli hyvä faktaheitto Timo Soinilta kun se sano että SDP ja Kokoomus on käytännössä äänestäny samalla lailla siellä EU parlamentissa.

Tossa oli aitoa karpolla on asiaa meininkiä. Kansankusettaja SDP ja Kokoomuspuolue sai siinä totuutta päällensä kuin torakat taskulampusta. Torakat pakenee siis aina kun ne saa valoa, samaa tekie Katainen ja Urpilainen. Ei osaa kommetoida.

Koko eilinen väittely näytti siltä kuin Vanhanen, Katainen, Urpilainen, Korhonen, Thors, ja Sinnemäki katsoivat kiusaantuneina kun yksi puoluejohtaja (Timo Soini) ei ollut mukana suunnitelmassa jossa syötetään samaa vanhaa pajunköyttä suomen kansalle, eikä esim nosteta kiusallisia kysymyksiä esille. Esim Eu jäsenmaksut ja muut asiat.

Toivottavasti PerusSuomalaiset saa kaikki 14 paikkaa niin nää vanhat puolueet jäis sillon ilman suojatyöpaikkaa siellä Eu parlamentissakin.

Pekka Kärkkäinen 05.06.2009 17:58

Vesa Kaitera ja Juho Romakkaniemi ankarina ja kiivaina kokoomuslaisina ovat varmasti harmissaan puheenjohtajansa vaisusta esityksestä eilen. Ei se mitään, saa harmituksensa sanoa ääneen ja jopa kirjoittaa siitä kommentin. :-)

Sen sijaan mustaa ei kannattaisi yrittää maalata valkoiseksi ja toisinpäin. Suomeksi siis: Katainen oli eilen vaisu, vaikka asiaa katsoisi kuinka kokoomuslaisilla ja savolaisilla laseilla tahansa. Kataisen "meillä on positiivinen kampanja"-fraasi menetti uskottavuuttaan, kun edellä oli juuri käsitelty vähemmän positiivinen case Pöntinen.

Mutta Juho ja Vesa: voitte olla turvallisella mielellä, kyllä kokoomus ne kolme paikkaansa saa. Mutta vahvasti alkaa näyttää siltä, että kokoomuksen kannatuskäyrän kulmakerroin olisi kääntymässä negatiiviseksi. Ei paljon mutta suunta on selvä. Se varmasti hermostuttaa siellä Kansakoulukujalla.

Politiikassa hyökkääjällä ja aloitteen tekijällä on aina etu puolellaan. Nyt aloite on lipsahtanut kokoomuksen käsistä, koska poliittinen painopiste on siirtymässä vasemmalle. Julkinen ja reguloitu on nyt päivän trendi; yksityinen ja liberalisointi on jo menossa pois muodista. Kovat ajat ovat koittamassa kokoomukselle.

SDP ja vasemmistoliitto tarvitsevat molemmat uuden uskottavan johdon, jos ne mielivät päästä tästä trendistä osallisiksi. Muuten potin korjaavat vihreät ja perussuomalaiset.

Esko Virri 05.06.2009 18:07

Sain katsottua tämän vaalikeskustelun vasta tänään Yle Areenasta, mutta vaikka tähän ohjelmaan on suhtauduttu melkoisen skeptisesti niin itse koin että se oli kohtuullisessa määrin onnistunut. Siinä myös tuli selville ketkä puheenjohtajat ovat selvästi liikkeellä asiatiedolla, ketkä tunteella ja keitä EU-vaalit eivät oikeastaan edes kiinnostaneet. Toisaalta keskustelu rönsyili myös Euroopan Unionin kannalta epäolennaisempiin asioihin, kuten kulukorvauksiin ja yksittäisten ehdokkaiden sanomisiin, ja toisaalta Suomen sisäpolitiikkaan.

Asiatiedollaan eniten vakuuttivat pääministeri Vanhanen ja puheenjohtaja Thors, jotka huolimatta Thorsin kieliongelmista toivat esille rakentavassa määrin sekä Euroopan että Suomen tulevia haasteita. Myös Kataisella oli selvästi vahvaa tietopohjaa, mutta ehkä liian puhtaasti EU-myönteinen ja talouskeskeinen puhe estäjät äänestäjien saamista. Kolme paikkaa on kuitenkin kokoomukselle varma ja kohtuulinen tulos, ja neljäs olisi jo selvä voitto vaikka Katainen vielä koittaa sitä saada. Yritys oli kyllä hyvä.

Urpilainen taas vaikutti aluksi lähinnä tappioon alistuneelta ja melankoliselta, eikä esiintyminen muutenkaan ollut ainakaan omalta näkökannaltani yhtään uskottavaa. Heikko tietopohja ja halpa populismi ei Soinin ja Räsänen nasevien kommenttien rinnalla tuonut demareille yhtään irtopisteitä, ja tämä Urpilaisen esiintyminen saattoi hyvin maksaa demareille kolmannen paikan. Räsänen lähinnä tuki Soinin populismia, mikä on vaalitaktisesti hyvin järkevää. Soini taas keskittyi epäolennaisuuksiin ja pyrki niillä osoittamaan eroavaisuutensa eritoten suuriin puolueisiin.

Vihreiden Anni Sinnemäki epäonnistui mielestäni vielä pahemmin kuin Urpilainen. Hän ei kohtuullisen alun jälkeen saanut enää kertaakaan puheenvuoroa, ja esitti koko keskustelun aikana vain muutaman ympäripyöreän ympäristökommentin. Urpilainen sentään yritti ja sai jonkinlaisen aseman väittelyn alkupuolella, vaikka tyytyikin hiljenemään kun Vanhanen katkaisi populismilta siivet. Hieman Urpilainen pelasti käsittelemällä asiallisella tavalla matkakorvauskysymyksen pääpiirteitä. Vasemmistoliiton Korhonen jäi myös muutamasta hyvästä puheenvuorosta statistin asemaan.

Päävoittajia väittelyssä olivat Vanhanen ja Thors, osittain myös Katainen. Päähäviäjiksi putosivat selvästi Urpilainen ja Vihreiden Sinnemäki, ja siihen välille jäivät Räsänen ja Soini, joiden välillä selvästi oli hyvin suunniteltua koordinatiota jolla nämä kaksi pistelivät muita sekä Korhonen, joka vaisusta esiintymisestä huolimatta jäi paremmin mieleen kuin Sinnemäki.

Heitän tähän loppuun vielä oman veikkaukseni vaalituloksesta missä pyrin huomioimaan lähtöasemat, äänestysprosentin ja osaltaan myös kampanjan ja vaaliväittelyn vaikutuksen(äänestysprosentti vaikuttaa tähän vielä niin suuresti ja annetaan kansan kuitenkin päättää):

Kokoomus 22%, 3 paikkaa

Keskusta 21%, 3 paikkaa

SDP 16%, 2 paikkaa

PS+KD 12%, 2 paikkaa (Soini ja Essayah)

VIHR 10%, 1 paikka

VAS 7-8%, 1 paikka

RKP 6-7%, 1 paikka

Jan Rossi 05.06.2009 18:42

Jos tuo gallup pitää paikkansa, kokoomus kärsisi kirvelevän vaalitappion. Kataisen meno alkaisi hyytymään ja SDP:lle tilanne olisi enemmän kuin voitto. SDP petraa tilannettaan kaiken aikaan ja tästä hyvä alkaa suunnistamaan 2011 vaaleja kohti. Kokoomuksessa on havaittavissa selvästi hyytymisen merkkejä. Temppukampanjat alkavat paljastumaan ja puolueen alamäki alkaa. Tämän jälkeen puolue ajautuukin kriisiin ja Kataisen eroon.

Jan Rossi

Tage Lindberg 05.06.2009 19:11

Täytyy tosiaan ihmetellä miten joku voi nähdä Kataisen eilisen väittelyn menestyjänä. Ei hän hampaitaan kalisuttaneen porukan heikoinkaan ollut, mutta mikäli Kokoomuksen neljäs mandaatti on eilisestä riippuvainen jää se kyllä haaveeksi.

Vaikeaa on löytää selkeää onnistujaa. Kokonaisuus huomioiden ehkä Soini pärjäsi parhaiten, vaikka pöhöpopulismi allekirjoittanutta häiritsikin. Urpilainen oli epätasainen, Sinnemäki jäätyi pahasti ja Vanhanen oli jälleen poissaoleva.

Kokoomuksen Pöntistaktiikka on kyllä puistattava. Pistetään landehdokas mainostamaan vähintään puolirasistisesti, kiirehditään puoluejohdon taholta heti paheksumaan moista. Eilen vielä Katainen todisteli että eihän Pöntinen oikeasti mikään rasisti ole, katsokaa vaikka hänen kotisivuiltaan. Hui hai, ikävää että tällaiseen sorrutaan.

Ari Vatasen sekoilu sentään taisi olla jotain muuta kuin Kokoomuksen likaisten temppujen osaston keksintö. Lohtua voi hakea siitä että rallimiehen euroura on kohta loppu.

Matti Mäkinen 05.06.2009 19:27

Hyviä kommentteja on tullut paljon eilisestä jo, mutta hiukan olen eri mieltä. Ei eilinen tentti minusta ollenkaan surkea Yleltä ollut. Liekö sitten puolen tunnin katkos, jonka pidin puolivälissä pakon edessä, ollut liian junnaavaa katsottavaa teille TV:n ääressä olleille.

Itselleni jäi lähinnä muutama mielikuva keskustelijoista mieleen, eli:

Vanhanen oli selkeästi galluptuloksen rentouttama - oli yllättävänkin vapautunut.

Katainen oli positiivisimmin EU:iin suhtautuva puoluejohtaja tosin Urpilainen tuli kannoilla. Urpilaisen esiintymiseen vaikutti varmasti kylmyys, sillä hänellä oli inhimillisesti kylmä siellä satamassa ja se näkyi --> siksi kaiketi ei päässyt samaan positiiviseen lämpöön kuin Katainen kommenteissaan. Katainen taas olikin energisin, kuten muutama keskustelija onkin jo todennut.

Mutta minulle kolmen suurimman puolueen johtajat olivat eilisen onnistujat. He olivat aika kovissa paineissa varmasti kaikki ja kestivät ne hyvin. Keskustelijoiden määrä aina vaikuttaa sitten mahdollisuuksiin saada puheenvuoro oikeaan paikkaan.

Soini oli hyvä jälleen kerran, mutta ehkä liian tyly vakuuttakseen muita kuin kannattajiaan. Hänelle selkeästi sopii paremmin altavastaajan asemassa oleminen, kuin tuo vaalivoittajan itsevarmuus, eli huumori puuttui turhan usein - ja sekinhän täällä on jo todettu.

Räsänen oli mahdollisen paikan näköpiirissä ollessa melkoisen terhakas, joten hän kyllä pienistä puolueista onnistui parhaiten. Sinnemäki oli ensimmäiseksi kerrakseen melko hyvä, pysyi asiassa, oli positiivinen ja asiallinen jopa asiantunteva - ei varmasti tehnyt haittaa vihreiden toisen paikan haaveille.

Mutta ne, jotka täällä nyt ovat epäilleet Romakkaniemen Juhon häviävän vetonsa, arvelevat siis kokoomuksen kannattajien aiemmista vaaleista poiketen nukkuvan vaalipäivänä. Kokoomuksella on nyt jo niin hyvä gallupkannatus, että neljäs paikka on todella lähellä. Jos eilisen mielipidemittauksen prosenteilla sitä ei tule, niin sunnuntaihin mennessä pitäisi sattua aiempiin vaaleihin nähden jotain todella outoa - ja sitä ei ainakaan vielä ole näköpiirissä. Onnittelut siis Juholle viskeistään, sillä todennäköisyydet puhuvat kostean kesän puolesta.

Jan Rossi 05.06.2009 19:28

Kohu lapsikaappauksen yllä jatkuu. Kriisi on jo aiheuttanut sen, että Venäjän duumasta olisi ilmoitettu, että vierailuvaihto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa pannaan jäihin. Tästä se alkaa suhteiden viileneminen. Kuka kantaa tästä kaikesta poliittisen vastuun? Vastuun kantaa ulkoministeri Alexander Stubb. Ohessa uusin kannanottoni asiaan.

Stubb harhateillä!

05.06.2009 Jan Rossi

Näyttää yhä vahvemmin siltä, että ulkoministeri Alexander Stubb olisi saanut itsensä sellaiseen tilanteeseen, että häneen ei enää luotettaisi Venäjällä. Tilanne alkoi toukokuussa kun suomalaisdiplomaatti salakuljetti suomalaisisän ja hänen poikansa salaa Suomeen Venäjältä diplomaattikilvin varustetun auton takakontissa. Tätä ennen isä ja poika olivat oleskelleet kolme viikkoa Suomen konsulaatissa Pietarissa.

Tästä salakuljetuksesta Venäjä ei pitänyt. Venäjä jätti asiasta nootin, jota Stubb ennätti väheksymään. Venäjän pääministeri Vladimir Putin vieraili Suomessa 3.6.2009 ja hän otti kantaa lapsikaappaukseen. Putin tuomitsi melko jyrkin sanoin suomalaisdiplomaatin toimet ja kehoitti tätä menemään kirkkoon töihin. Samalla Putin ilmoitti, että Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin oli tullut särö.

Kun Putin tapasi vierailun päätteeksi presidentti Halosen, tämä otti kantaan asiaan sanomalla, että Putin olisi oikeassa asiassa. Tämän ilmoituksen täytyy olleen paha tappio Stubbille, joka ennätti puolustamaan diplomaatin toimia inhimillisiin arvoihin vedoten. Putin ei inhimillisiä arvoja puolustellut kun diplomaatti oli rikkonut diplomaateille kuuluvia sääntöjä.

Mikä on Stubbin asema tämän jälkeen? Kun Putin oli Suomessa, Stubb jäi pois delegaatiosta, joka tapasi Putinin. Tämä oli selkeä signaali epäluottamuksesta. Päivän kysymys on, että löytyykö Venäjältä edelleen luottamusta toimia ulkoministeri Stubbin kanssa. Tämä nähdään tulevaisuudessa. Mielenkiinnolla odotetaan sitä, miten ulkoministeri Sergei Lavrov jatkossa asioi Stubbin kanssa.

Jan Rossi

Pekka Kärkkäinen 05.06.2009 19:34

Olen tänään jutellut useiden kokoomusta symppaavien ihmisten kanssa. OK, tiedetään, ei ole tilastollisesti kattava otos, mutta kaksi selkeää johtopäätöstä on tehtävissä:

1. Kokoomukseen kallellaan oleva "järkivihreä" väki vierastaa Vatasen ja Pöntisen linjauksia siinä määrin, että aikovat nyt äänestää vihreitä.

2. Kokoomukseen kallellaan oleva "roturealistinen" (huom! suora lainaus ei yhdeltä vaan kahdelta eri henkilöltä tänään) väki aikoo äänestää perussuomalaisia, kun Katainen on Pilatuksen tapaan pessyt kätensä ja jättänyt asian leijumaan.

Kokoomuksen palkovene vuotaa nyt kahdesta päästä. Se riittää nostamaan sekä vihreät että PS+KD-vaaliliiton kahteen paikkaan.

Matti Mäkinen 05.06.2009 20:20

Olin ajatellut, etten koko pikku-Anton asiaa kommentoi tässä vaalikeskustelussa. Mutta sen verran on pakko sanoa Jan Rossille, että jos Venäjä oikeasti tämän tapauksen takia jäädyttäisi suhteensa ulkoministeriimme, niin muutama vuosikymmen olisi menty ajassa taaksepäin.

Näin tuskin käy ja itseasiassa epäilen, että Putin ja kumppanit arvostavat enemmän omia alaisiaan puolustavia suoraselkäisiä Suomen pääministeriä ja ulkoministeriä, kuin turhista asioista anteeksipyyteleviä ressukoita.

Uussuomettumisesta puhumiselle löytyy jossain määrin siis perusteita. Kovin itsenäinen kansakunta emme ole, jollemme voi olla suuren ja mahtavan Venäjän kanssa mistään eri mieltä. Hautalan Heidi on esimerkiksi tyylikkäästi näyttänyt esimerkkiä jo vuosia, että Venäjälle saa sanoa jotain silloin, kun iso naapurimme sen ansaitsee. Onneksi suuret puolueet ovat nyt samalla linjalla. Kiitos siitä niin Vanhaselle kuin Stubbille.

Tyylipisteitä ei Anton-selkkauksesta kerää kukaan, mutta valtioiden välistä politiikkaa asialla ei kannattaisi missään nimessä tehdä. Yhdestäkään huoltajuusriidasta ei yksikään ulkopuolinen tiedä koko totuutta. Ei edes Putin ;)

Kun kirjoitin edellistä kirjoitustani, olivat Jan Rossi ja Tage Lindberg ehtineet kommentoida sillä välin keskusteluun ja hivenen taidan noitakin kirjoituksia kommentoida, kun Antoniinkin aloin kantaa ottamaan.

"Jos tuo gallup pitää paikkansa, kokoomus kärsisi kirvelevän vaalitappion. Kataisen meno alkaisi hyytymään ja SDP:lle tilanne olisi enemmän kuin voitto" (Jan Rossi)

No eilisen gallupin perusteella kokoomuksen ja demarien kannatusero on melkoisen suuri ja kokoomuksella nimenomaan näyttäisi menevän melko hyvin. Eli oikein tilastotieteistä - tai sitten vaalien tulosten ja gallupien välisten vertailujenkaan kautta - ei tuolle analyysille, jota Rossi esittää, löydy oikein pohjaa. Romakkaniemen Juho lyö kyllä sinunkin kanssasi Jan mielellään varmaan perusvetonsa :)

"Kokoomuksen Pöntistaktiikka on kyllä puistattava. Pistetään landehdokas mainostamaan vähintään puolirasistisesti, " (Tage Lindberg)

Pöntisen kommentit eivät ole kehuttavia, mutta melko ylimielistä ja leimaavaa on kommentoida suurten kaupunkien ulkopuolelta olevaa ehdokasta tahallisen negatiiviseen sävyyn lande-ehdokkaaksi. Keskustan taannoinen lande-ehdokas Virrankoski muun muassa osoitti, että muualtakin kuin Helsinki-Tampere-Turku akselilta voi nousta kovanluokan eurovaikuttajia. Siinä missä Pöntisen vaalitaktiikassa on hiottavaa, on sitä myös kommentoija Lindbergin kirjoitustyylissä.

Terveisin (ainakin puoliksi) landekommentoija, jota puistattaa kaupunkiseutulaisten kokema ylivertaisuus meitä landepaukkuja kohtaan - sivistys kun on muiden arvostamista, ei leimaamista.

Jan Rossi 05.06.2009 21:30

Arvoisalle Matti Mäkiselle vastaisin toteamalla, että Unskin kollega Timo Haapala kysyy omassa blogissaa, että "Miten paljon ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) salakuljetussuunnitelmista tiesi?" Siellä käydään samasta asiasta keskustelua. Haapalan kysymys on aiheellinen, sillä asialla on kauaskantoisia vaikutuksia. Kysymys siis kuuluu, että tiesikö Stubb etukäteen Pietilaisen suunnitelmista salakuljettaa isä ja poika Suomeen? Tilanne on se, että Stubbin on tottakai täytynyt tietää, että konsulaatissa oli jo kolme viikkoa pidetty isää ja poikaa. Eli oliko Stubb mukana salakuljetuksessa?

Jan Rossi

Matti Niiranen 05.06.2009 21:39

Vuosaaren satama oli aivan pähkähullu valinta TV:n vaalitentin paikaksi. Se oli Ylen floppi, jonka sade sinetöi. Toinen samanlainenhan floppihan jo nähtiin: Aurajoen varrella hytisivät itse ehdokkaat. Yle olisi voinut ottaa Turusta opikseen ja tehdä Vuosaaren satamasta vain erillisen insertin studiotentin yhteyteen, jos satama kerran oli toimituksen näkökulmasta elintärkeä elementti vaalitentissä.

Ylen tv-tentti epäonnistui myös eurovaalien asiakysymyksissä. Esimerkiksi elvyttämisestä jankutus jäi eipä-juupas-asteelle - tässä Urpilainen selvästi hävisi Kataisen kanssa käymänsä ottelun. Taustalla lillui saastuva Suomenlahti, mutta siitä ei juuri puhuttu. Ulkomaalaiskeskustelu tyrehtyi Pöntis-paran mollaamiseen, ”parka” siksi, että episodi satoi ääniä hänen laariinsa. Timo Soini toisteli vanhoja välihuutojaan (”vanhat puolueet!” ym.). Tyhjät tynnyrit kolisivat. Jostain syystä asiallisesta keskustelusta ei tullut yhtään mitään, kuka tietää onko vika poliitikoissa vai toimittajissa, vai kenties molemmissa ja koko vaaliohjelmiston vanhentuneessa konseptissa.

Kiinnostaisi myös tietää, että kuinka moni television katsoja viihtyi tällä kertaa ruudun ääressä pidempään kuin varttitunnin ja millaista ohjelmaa kansa vaaleista haluaisin katsoa. Se olisi hyvä julkisen gallupin ja tutkimuksen aihe Ylelle. Rahoituksen voisivat järjestää veronmaksajat ja Ylen hallintoneuvosto.

Tentin voittaja oli Nukkuvien Puolue.

Timo Soini muuten päästettäneen hämmästyttävän siitä synnistä, että hän aikoo vain käydä kääntymässä Brysselissä. Hän itse totesi, että kun tämä on kaikille selvää ennakkoon, niin pulinat pois. Muut puoluejohtajat vaikenivat. Miksi? Onko kenties kyseessä jokin taktiikka ajatellen vaalien jälkeistä elämää? Ja mitä hyötyä sellaisesta on, kun Soini on pian taas Arkadianmäellä "mesoamassa".

Miksi yksikään puoluejohtaja tai tentin toimittaja ei kysynyt sen perään, että haluavatko Perussuomalaisten äänestäjät Soinin tilalle Euroopan parlamenttiin yhden tai peräti kaksi Kristillisdemokraattia. Niin, heitä voi tulla jopa kaksi, jos Soinin tilalle nousee vaaliliiton kolmonen (Kari Kärkkäinen?).

Koska kolmen suuren puheenjohtajat olivat kaikki tällä kertaa tasapaksuja, annan heille kouluarvosanat: Katainen 8+, Urpilainen 8 ja Vanhanen 7.

Anni Sinnenmäki menestyi aika hyvin, hymyili muistaakseni ainakin kerran aidosti, hurmaavasti ja vieläpä luonnollisesti. Jos Vihreät saavat yllätysvoiton, se on Sinnenmäen ansio. Hän on Cronbergia vähemmän julkisuuden kuluttama kasvo ja nuorehko nainen, mikä voi vedota empijöihin!

Summa Summarum. Tentti todennäköisesti vahvisti aikaisempia puolue- ja ehdokasvalintoja. Ei mokailuja, eikä tähtisuorituksia. Sinnenmäki saattoi tuoreena puheenjohtajana hurmata puolueelleen uusia äänestäjiä - siis jos joku vihreisiin kallellaan oleva jaksoi tätä "sataman huutokilpailua" katsoa loppuun asti ja näki sen Sinnenmäen yhden ohikiitävän hurmaavan Pepsodent-hymyn. Jos Anni muistaisi surkean perusilmeensä sijasta hymyillä jatkuvasti, niin vanhimmat puolueet olisivat nyt pulassa :)

Tuukka Sariola 05.06.2009 22:46

En nähnyt että kukaan olisi huomattavasti voittanut tai hävinnyt, enintään torjuntavoitot RKP:n ja SDP:n tuoleilta, odotin huonompaa.

Thors oli yllättävän rauhallinen ja koska kyseessä oli iso keskusteluryhmä, Soini ei päässyt hiillostamaan häntä henk.koht.

Soini jäi hiukan liikaa kiinni markka-takas aiheeseen, sanoisin tätä suorastaan ainoaksi akilleen kantapääksi, nyt kun EU-vastaisuus on vaihtunut pelkäksi EU-kriittisyydeksi. Toki monelle mummolle se markka-aika kelpaisi, mutta enemmän siinä ääniä häviää kun voittaa.

Räsänen antoi varsin miellyttävän kuvan itsestään.

Vanhanen ei antanut ihan pääministerimäistä kuvaa, mutta imagotaktisesti parempi näin päin.

Ja näitä keskusteluja on syytä arvioida sillä silmällä mitä keskiverto äänestäjäkunta katsoo. Nippelitieto jonkin ryhmän minimikoosta menee täysin ohi, sen sijaan ulkoinen olemus vaikuttaa, sehän on inhimillistä.

Ihmisillä on myös yleensä se "oma" puolue varsin selkeästi valikoituna, ei siellä ääniä toisilta varasteta parilla lauseella todellakaan. Enintään voi pyrkiä aktivoimaan omat äänestämään.

Jollain ei muuten ollut nenäliinaa, muistan kuulleeni monta kertaa äänen, joka syntyy kun räkää vedetään takaisin nenään....

Mihinkähän tämä YLE:n "extreme"tenttitapa oikein vie? Muurahaispesien päällä istuntaa, avantokelluntaa ilman pelastuspukua, löylykisat?

Juho Romakkaniemi 05.06.2009 23:44

Jarkko Rahkonen, Pekka Kärkkäinen, Jan Rossi, Tage Lindberg, Esko Virri, Arttu Viilo:

te siis varmaan lyötte kanssani vetoa siitä Kokoomuksen neljännestä paikasta?

Vai oliko kommenttinne vain tyhjää blogiuhoamista?

JP Vaahtera 06.06.2009 0:30

Katsoin juuri nauhalta vaalikeskustelun (kiitos vaan Ylelle hyvästä palvelusta ulkosuomalaisille). Olen asunut jo vuosia ulkomailla, enkä oikein tajua esim. tätä Soinin maagisuutta. Onhan hän sujuva suustaan, mutta argumentaatio on aika heppoista eikä kestä päivänvaloa. Sutkautuksia kyllä tulee.

Eurosta pitäisi päästä kuulemma eroon ja markan vakaudesta olisi selvitty kelluttamalla. Suomen markkaa kellutettiin 90-luvun alussa pakkoraossa ja ajauduttiin vääjäämättä devalvaatioon. Suomi ajautui pankkikriisiin, massatyöttömyyteen ja valtaviin valtiontalouden leikkauksiin.

Olettaisin, että ne kansanryhmät, jotka voisivat nyt Soinia äänestää olivat silloin ensimmäïsinä kärsimässä. Silloin ei ollut kyse maailmanlaajuisesta talouskriisistä, kuten nyt, mutta voi vain arvailla miten Suomi pienenä taloutena taistelisi aivan eri mittakaavassa talousongelmiensa kanssa kuin nyt ilman euron tuomaa vakautta.

Kuka menestyi? Kukaan ei ollut superhyvä, mutta minusta Katainen oli positiivinen ja paras asiaosaaja ja käytti konkreettisia esimerkkejä sanomansa tueksi. Näkee jo kauas, että hänelle EU ei ole mikään mörkö. Ja kyllähän hän selvästi irtisanoutui Pöntisen mielipiteista, koska oli kieltänyt yliampuvat mainokset.

Vanhanen oli myös hyvä, olisi varmaan halunnut puhua enemmän maatalouspolitiikasta. Irtisanoutui Väyrysestä. Vanhanen oli ehkä paikoin kuitenkin vaisuhko, mutta se on kai osa hänen rauhallista persoonaansa.

Urpilainen? Yritys on hyvä, ja ilman muuta fiksu nainen, mutta antaa aika jankuttavan vaikutelman. Suomessa ei siihen ole totuttu, mutta esim. Italiassa tai Espanjassa hänellä voisi olla parempi sauma.

Sinnemäki on erittäin sympaattinen, miellyttävä. Lauseenrakennus lähtee hieman kaukaa,mutta hänessä on ilman ainesta televisiokasvoksi.

Muista osanottajista ei ole maininnanarvoista.

V-P Silván 06.06.2009 1:06

Soini vei ja muut vikisi, Urpilainen oli ihan okei, Katainen ja Masa taas olivat tasaisen tyhjiä tynnyreitä.

Illan flopit olivat: Sinnemäki joka oli todella pihalla asioista ja oli selkeästi broilerimaisin, Thors on jo niin vastenmielinen kuin olla ja voi.

Minusta aika on ajanut puheenjohtajatenttien ohi, samat narinat kuullaan monelta tv- ja radiokanavalta useaan otteeseen, jokaisessa vaalissa.

Varsinkin EU- ja kunnallisvaaleissa on kummallista, että PJ:t tuodaan pramille.

Maikkari oli oivaltanut uudistaa tenttiään ja lyhentänyt sen puoleen tuntiin ja laittanut nettiin, josta asiasta innostuneet voivat niitä seurata.

Tiina Mäkinen 06.06.2009 6:05

On se vaan jännä miten erilaisin silmin ihmiset aina näitä todellisia tosi-tv -lähetyksiäkin, kuten Ylen "Suurta vaalikeskustelua" katsovat. Mutta varmasti juuri hyvä niin ja siihenhän demokratia perustuu, että jokaisella on ääni. Omien ennakkokäsitysten kauttahan kaikkeen ihan uuteenkin suhtaudutaan, subjektiivisesti, kuitenkin. Onhan se turvallisempaa ja miksei vaivattomampaakin etsiä omille asenteille ja näkemyksille tukea mieluummin kuin joutua kyseenalaistamaan mielipiteitään.

Itse katsoin ohjelman suorana ja minusta itse tilanne luonnonilmiöineen (koleaa, kylmää, sadetta) ei häirinnyt katsomiskokemusta, vaikkakaan en pitänyt mitenkään sitä erityisen sankarillisena suorituksena, mitä se ilmeisesti olikin ehkä enemmän ohjelman tekijöille, kuin siihen osallistuneille poliitikoille.

Mutta itse osallistujista.

Näin Soinista, että hän on ihan selvästi väsynyt ja miltei uupunut - tavaramerkiksi muodostunutta suunsoittoa ei nähty juuri nimeksikään ja hän toisteli jo miltei kaavamaisesti ja minusta tylsästi fraseologiaansa. Lisäksi hän ylipainoisena henkilönä näytti kärsivän epämukavasta istuimesta ja katseli sekä yritti liikutella turvoksissa olevia jalkojaan. Ehkä Perussuomalaisten keski-ikäiselle, isokokoiselle ja "hyvätapaiselle" puheenjohtajalle koko päivä näissä tenteissä (ja se, että samana iltana MTV3:n) tentissä kaatuivat lavasteetkin niskaan), alkaa olla inhimillisesti liikaa. Eikö PS:ssä ole ketään muuta edustuskelpoista ihmistä jakamaan Soinin taakkaa. Kundiltahan loppuu kohta veto ja pumppu.

Vanhanen ja Katainen, ainakin kerran, jopa toinen toisiltaan hyväksyntää kommenteilleen katseellaan etsien, vakuuttivat "valtiomiehinä", eivätkä kertaakaan asettuneet poikkiteloin toistensa kanssa, joten hallitusrintama piti hyvin. Se, että sellainen ei ole kiinnostavaa tietenkään, onkin se ongelma.

Jutta Urpilainen ei kyennyt oikeasti haastamaan etenkään mieskeskustelijoita, vaan hän profiloitui mielestäni räkyttäjänä ja toisten päällepuhujana ja -päsmärinä, jollainen hän tuntuu olevan perusluonteeltaan. Hänestä tuli taas myös altavastaajan fiilis. Erityisen heikkoa Urpilaiselta on Kokoomusta mielistellen vedota siihen, miten suuret ryhmät, joihin SDP ainakin vielä kuuluu, itse asiassa päättävät asioista. Eli että kannattaa äänestää suuria, ai no just joo ja ok, äänestetään Kokoomusta...

Naisista paremmin selvisivät striktillä EU-asiantuntemuksellaan Astrid Thors (joskin olisi ollut mukavaa nähdä ihku ja hyvännäköinen pj. Stefan Wallin keskustelussa) ja keskustelutaidoillaan Päivi Räsänen, joka artikuloi aina niin hyvin, että silloin kun pääsee ääneen, sanoo asiat pisteeseen asti. Kristillisdemokraattien ja hänen Turkin EU-jäsenyyttä koskevat kommenttinsa tosin olivat miltei rasistisia.

Surkeimmin minusta menestyi Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki, josta jäi todella ikävä vaikutelma leirinuotiolla palelevasta ja opittuja lauseita ulkoa toistavasta teinistä, joka on ihan väärässä paikassa. Tuli ihan Ode Soininvaaraa ja hänen loistavaa argumentointitaitoaan ikävä, vaikka hänkin änkytti samaan tyyliin kuin Sinnemäki, mutta silti uskottavammin.

Martti Korhonen näytti hyvältä harmaantuneenakin, mutta hän tuntui jotenkin jättävän koko mission ja viestin Urpilaisen urputettavaksi. "Ihmisten Eurooppa", just joo ja haloo.

Itse arvioisin niin, että Suomessakin ja meillä erityisesti, monet äänestäjät ovat "way past" fiksumpia kuin poliitikot ovat ja varsinkin nuoret ovat. Siksi olen samaa mieltä siitä, että etenkin EU-vaalissa pitäisi antaa paljon suurempi painoarvo edustajan persoonalle ja työteliäisyydelle kuin puoluevakaumukselle. Itse äänestin ennakkoon Sirpa Pietikäistä näistä nimenomaisista syistä.

Melkein mielenkiintoista muuten, että vaikkakin minulla on lähtökohtaisesti rispekti Unto Hämäläisen vaaliblogeja ja hänen ammattitaitoista journalismiaan kohtaan, niin vaikuttaisi siltä, että ainakin tämä blogi on jotenkin ukottunut. Mikä on sääli, mielestäni.

Mut käyttäkää ääntänne. Se on oikeus - ja velvollisuus. :)

Jan Rossi 06.06.2009 7:35

Arvoisa Juho Romakkaniemi - Vedonlyönnistä en tiedä, mutta Kataisen avustajana voisit kertoa meille kaikille, että miksi Katainen sotkee nyt tahallisesti asioita? Uussuomettumista ei voi olla se, että ihmisiä aletaan salakuljettamaan diplomaattiautolla Pietarista ja aloitetaan vahingoittamaan Suomen suhteita Venäjään. Suhteiden jäätyminen on jo alkanut. Putinin puheet on noteerattu Venäjällä. Tätäkö oli kokoomuksen masinoma uusi uljas ulkopolitiikka? Huononetaan suhteet naapurimaahan ja sitten aletaan syyttää arvostelijoita uussuomettumisesta?

Mitä jos alkaisitte vihdoinkin kantamaan poliittista vastuuta politiikastanne. Stubb ei ole kantanut vastuuta Pietiläisen toimista, eikä ole kertonut mikä rooli hänellä oli salakuljetuksessa. Olette pahasti mokanneet politiikassanne. Kantakaa poliittinen vastuu. Olen pitkään vaatinut vastausta aiheuttamastanne politiikasta muuallakin TEHYkriisistä lähtien.

Jan Rossi

Pekka Kärkkäinen 06.06.2009 9:03

Juho Romakkaniemelle: blogithan ovat aina poliittista uhoamista, joten ei siitä sen enempää.

Mutta tottakai otetaan kiinni vetoon, mutta nostetaan panoksia. Miksi tyytyä materialistiseen nössöilyyn (Lagavulin on yliarvostettua ja siten ylihintaista, kuten kaikki mallasviskin ystävät tietävät), kun voi tehdä jotain oikeasti kiinnostavaa? Sanotaanko vaikka, että häviäjä laulaa alasti megafooniin Senaatintorilla Nälkämaan laulua ja pitelee samaan aikaan keskustan lippua? :-)

Tage Lindberg 06.06.2009 9:23

Juho Romakkaniemi: En lyö, koska uskon Kokoomuksen saavan neljä paikkaa, varsin kevyestikin. Pointtini oli se, että Kataisen suoritus Ylen vaalitentissä oli sen verran tahmea, että se ei neljän paikan saamista sinänsä edesauttanut.

Vesa Kaitera 06.06.2009 9:58

Kuten olen jo aiemmin todennut, pidin Jyrki Kataista yhtenä torstaisen vaalikeskustelun voittajana, vaikka hänellä on ollut parempiakin esiintymisiä kuin mitä nyt nähtiin. Hänen perustasonsa on kuitenkin siinä määrin korkeampi kuin vaikkapa Urpilaisen ja Vanhasen, että Katainen ei-ihan-nappiin osuneella suorituksellaankin päihittää nuo pahimmat kilpailijansa. Jos joku piti Kataista vaisuna, niin hän oli kuitenkin äänessä suurien puolueiden edustajista selvästi eniten. Ongelmana on tietenkin se, että Kokoomuksen emopuolue EPP on EU-parlamentin suurin puolue, Kokoomus on keskeinen hallituspuolue ja se sai viime syksyn kunnallisvaaleissa suurimman kannatuksen. On vaikea olla sähäkkä ja luvata paljon, kun on kuitenkin lähes joka tasolla ollut päättävissä asemissa. On paljon helpompi esiintyä ärhäkkänä oppositiojohtajana kuin puolustaa tehtyjä kompromissilinjauksia.

Jotkut tämänkin blogin kirjoittajat ovat sitä mieltä, että Kokoomus on paniikissa. Olemme kuitenkin pärjänneet kaikissa viime vuosien vaaleissa oikeinkin hyvin, eikä ole mitään erityistä syytä olettaa, että menomme hyytyisi juuri niissä vaaleissa, joissa menestyminen on meille suhteellisesti helpointa. Vaikka kärsisimme tappion, johon en usko, mutta joka on tietenkin täysin mahdollista, ei elämä siihen lopu. Tietenkin nyt hallussamme oleva poliittinen aloite heikkenisi ja Kataisen ja Stubbin toiminnalta vedettäisiin mattoa alta. En kiistä, etteikö mahdollinen tappio olisi meille tässä tilanteessa hyvinkin raskas. Entistä kovempi koitos on edessä vajaan kahden vuoden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa. Olen koko nykyisen hallituksen toimintakauden ajan povannut Kokoomukselle suhteellisen raskasta tappiota noissa vaaleissa, mutta viimeisen vuoden näkynyt kannatuskehityksemme on kuitenkin ollut niin positiivinen, että pieni voittokin on täysin mahdollinen erityisesti, jos taantumasta on ennen vaaleja päästy eroon. Raskaan taantuman jäkivaiheissa työttömyyden ollessa varmaan varsin korkealla on hallitusvastuu hyvin raskas, ja erityisen ahdistavaa on silloin olla valtiontaloutta keskeisesti hoitaneen puolueen ehdokkaana. Niin ettei täällä meillä Kokoomuksessa suinkaan lähdetä takki auki eduskuntavaaleihin varmaa voittoa nappaamaan. Muistettava on myös se, ettei Kokoomus vielä koskaan ole eduskuntavaaleissa saavuttanut suurimman puolueen asemaa.

Mitä tulee tapaus Pöntiseen ja Vataseen, niin ensinmainitun maahanmuuttajat sosiaalipummeihin rinnastava mainos ja Vatasen ilmastomuutoksen runttaava lausunto eivät tietenkin edusta Kokoomuksen valtavirtaa. Se, että Kokoomuksen johto olisi pelaamassa jonkinlaista roolipeliä antamalla Pöntisen mellastaa Perussuomalaisten reviirillä ja tuomitsemalla sitten näennäisesti hänet valtakunnan tasolla, ei teoriana oikein pidä vettä. Täytyy muistaa, että EU-poliittisesti Kokoomus ja Perussuomalaiset sijoittuvat EU-politiikassa likipitäen poliittisen asteikon eri päihin, tämä tuli selvästi näkyviin torstai-illan vaalikeskustelussakin. Myös se tapa, millä oma poliittinen agenda esitetään, poikkeaa Kokoomuksessa täysin Perussuomalaisten tyylistä. Jos yrittäisimme kamppailla heidän kanssaan heidän tyylillään, menettäisimme ison osan poliittiseen keskikenttään kuuluvista kannattajistamme. Kyllä Kokoomuksen johto on hyvin tietoinen tästä ja käsittää, että kun jostain puolueesta tulee samasta asiasta erilaisia kantoja, se vaikuttaa lamaannuttavasti ja hyödyttää poliittisia kilpailijoitamme. Uskon kuitenkin, että äänestäjät ymmärtävät, mikä on Kokoomuksen poliittinen linja ja ketkä ovat kulloinkin yksityisajattelijoita. Tällaisia yksittäisten ehdokkaiden töräytyksiä on ollut aiemminkin lähes joka vaaleissa ilman että niillä on ollut kovin suurta vaikutusta lopulliseen vaalitulokseen.

Lopuksi vaalitulosennusteeni :

Kokoomus 25.3% 4 paikkaa

Keskusta 19.0% 3 paikkaa

SDP 18.0% 3 paikkaa

Vihreät 11.6% 1 paikka

PS + KD 11.2% 1 paikka

Vasem.liitto 7.3% 1 paikka

RKP 5.4% ei paikkoja

Muut 2.2% ei paikkoja

SDP saisi viimeisen paikan ja Vihreät olisivat ensimmäinen kärkkyjä.

Aanestyprosentiksi ennustan 44%. Valtakunnallinen ääniharava on Timo Soini (hieman yli 100000 ääntä). Kokoomuksen listan kärjessä ovat Eija-Riitta Korhola ja E.J.Penttilä. Muista paikoista kamppailevat lähinnä Sirpa Pietikäinen, Ukko Metsola, Ville Itälä ja Petteri Sarvamaa. Alle 30-vuotiaista ehdokkaista maan kärkiniemi äänimäärien suhteen on Heikki Autto.

Juho Romakkaniemi 06.06.2009 10:49

Heh,

sori Pekka, mutta minusta ei ole järkeä lyödä vetoa, jossa molemmissa vaihtoehdoissa kokisin olevani häviäjä... ;-)

Mutta sovitaan vedoksi joku hyvä single malt.

Seppo Isotalo 06.06.2009 11:30

Vaalit eivät vielä ole valmiit veikattavaksi kun varsinainen pommi on vasta räjähtänyt. Leena Hietala, MEP-ehdokas antoi blogissaan jo 24/05 seuraavan tiedon

"Presidentti Tarja Halonen on tiennyt konsulaatin piileskelijöistä kolmen viikon ajan. Neljä ministeriä oli keskustellut isän kanssa. Ilmeisesti hallituksessa asiaa on seurannut kokonainen kriisiryhmä."

Vanhanen ja Halonen näkevät asian aivan eri tavoin. Nyt on presidentimme Pietarissa asiaa selittämässä ja venäläisen lehdistön mukaan anteeksi pyytämässä. Tapuksen vaikutus EU-asioihin ilmenee Braxin kertomuksesta oikeusministerien kokouksessa. Asia on vaan saatetttava tasapainoon

Lehtitietojen mukaan NL teki saman tempun v 1987, 10. lokakuuta. Ruotsalainen vakoilija Stig Bergling ja hänen vaimonsa sullottiin diplomaattiauton tavarasäiliöön ja vietiin Venäjän rajan yli kuin nyt pikku Anton ja hänen isänsä.

Asian Ruotsin hallitus otti esiin elokuussa 1994 kun Berglingin palasivat Ruotsiin, ei Venäjältä, vaan Lähi-Idästä. Asia ratkesi niin, että Venäjän lähettiläs Derjabin kutsuttiin ulkoministeriiöön ja hänelle annettiin kahden NL diplomaatin nimet. Heistä kumpikaan ei ollut Suomessa.

Berglingin tapaus jäi täysin avoimeksi. Nyt on tilaisuus panna piste diplomattien salakuljetuksille. Terävät kyselyt UM:lle ja Suopolle. Vaalien edellä vastauksia annetaan. Medialla on koko lauantaipäivä aikaa toimia. Sunnuntaina sitten äänestetään.

Kalevi Kantele 06.06.2009 12:04

Aijoin eilen illalla kirjoittaa keskustelun häviäjistä, mutta päätin nukkua yön yli. Aamulla huomasin, että Hesarin mielipidesivulla oli aiheestani Matti Lautamäen kirjoitus "Poliitikot käyttäytyivät kuin kurittomat lapset". Lautamäki syyttää, kuten teen minäkin, ohjelman juontajia. Heidän velvollisuutenaan olisi ollut pitää suitset tiukemmalla.

Toinen asia oli mielipidetiedustelun esittäminen. Tulokset olivat kuin kiveen hakatut. Missään vaiheessa ei huomioitu luottamusväliä (tässä tapauksessa 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa). Olisi ollut kiintoisaa saada tietää kuinka monta prosenttia tai prosentin kymmenystä esimerkiksi Kokoomus pitäisi saada ääniä enemmän, että se saisi neljännen paikan. Saman tien olisi voitu mennä läpi kaikkien puolueiden tilanne. Ei siihen olisi montaa minuuttia mennyt.

Mika Häkkien 06.06.2009 12:05

Katsoin putkeen Ylen "suuren" vaalikeskustelun ja vastaavat Ruotsissa ja Saksassa. Ne kun sattuivat sopivasti tulemaan peräkanaa eri kanavilta. Ulkomaanvuosien politiikan seuraamisen ja torstai-illan vaalikeskustelujen laadullisen vertailun johtopäätös on kaikessa lyhykäisyydessään, ettei Suomessa osata poliittisen debatin jaloa taitoa.

Jotenkin Suomessa ei tunnuta pääsevän itse asiaan eli poliittiseen keskusteluun. Tässä on medialla oma roolinsa, koska keskustelulle ei osata luoda sellaista foorumia, jolla poliitikot pääsisivät väittelemään. Sen sijaan että poliitikot väittelisivät keskenään, tenttejä dominoivat toimittajat. Toki poliitikoillakin on petrattavaa. Joskus näyttää tosiaan siltä, että poliitikot ovat niin varovaisia, etteivät he edes halua väitellä keskenään ja esittää toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Käytetty retoriikka ei myöskään ole kovin selkeää, jolloin Soinin kaltainen tyhjänjauhaja erottuu edukseen.

Ylen vaalitentti ei tehnyt tässä poikkeusta. Puitteiltaan se edusti esimerkkiä pahimmasta päästä. Poliitikot lyödään vesisateeseen, värjötellen istumaan puulaatikoiden päälle, työkoneiden melun keskelle. Luulot otetaan jotenkin heti pois.

Toimittajat rakensivat keskustelun gallup-kyselyiden varaan ja puheenjohtajien äänestyksiin, mikä ei jättänyt paljoa sijaa itse keskustelulle. Poliitikkojen puheenvuorot olivat enemmän vastauksia toimittajien kysymyksiin kuin näkemyksiä kanssakeskustelijoiden suuntaan. Suomessa on muuten vaalitenteissä tyypillistä, että kun sitten jonkinlainen kaksinkamppailu syntyy, niin toimittaja lyö pelin poikki ja siirrytään seuraavaa aiheeseen. Oikeaan sisällölliseen keskusteluun ei kovinkaan paljoa jäänyt aikaa torsai-iltanakaan. Itse asiassa asiakysymyksistä Ylen lähetyksessä aikaa taidettiin käyttää eniten EU-byrokratian taivasteluun.

Saksan ja Ruotsin vaalikeskusteluissa käytiin läpi keskeisimpiä poliittisia kysymyksiä. Keskustelua vauhditettiin tuomalla lähetykseen eri tavoilla kansalaisten näkemyksiä, jotka toimivat ikäänkuin ydinkysymysten johdantoina. Saksassa studioon tuotiin neljä kansalaista, jotka edustivat keskustelun ydinteemoja (1) yritysneuvoston työntekijäedustaja => työllisyys/talouskriisi, 2)maanviljelijä => maataloustuet, 3) yrittäjä => markkinatalouden arvot/talouskriisi, 4) Saksan turkkilainen => EU-laajentuminen, Turkin jäsenyys). Ruotsissa homma hoidettiin Youtuben kautta.

Poliitikot tuntuivat osaavan puhuvan toisilleen ilman Ylen tentin kaltaista päällepuhumista ja inttämistä. Selkeänä erona Suomeen oli se, että moderaattorit tunsivat poliittiset asiakysmyksen sen verran hyvin, että he osasivat antaa puheenvuoron keskustelijoille siten, että jännite eri näkemyksiä edustavien puolueiden välille syntyi. Kun väittely joidenkin välillä alkoi, annettiin sen jatkua ainakin sen verran, että erot näkyivät. Ideologiset ja poliittiset erot tulivat paljon selkeämmin näkyviin.

Vertailussa muiden maiden vaaliväittelyihin en voi valitettavasti muuta todeta, kuin että Ylen tentissä hävisivät kaikki. Koko konkkaronkka.

Pekka Kärkkäinen 06.06.2009 12:15

Ilman muuta maan ylin ulkopoliittinen johto on tiennyt tapaus Antonista. Kaikki ulkoasiainhallinnon kanssa kosketuksissa olleet tietävät, että mitään ei tehdä ilman esimiesten hyväksyntää, jos se poikkeaa vähänkin normitapauksista.

Vaikka ulkoasiainhallinto saattaakin olla työympäristönä olla hieman tylsä, niin ainakin se takaa sen, että ulkopolitiikkaa johtavat perustuslain mukaiset tahot, eivät virkamiehet.

Eli jos vastuullisia haetaan, niin he "presidentti ja valtioneuvosto yhdessä", kuten perustuslaissa sanotaan. Turha tätä on Stubbin ja kokoomuksen niskaan kaataa, vaikka Urpilainen sellaista on yrittänytkin. Toki joku voidaan aina nimetä syntipukiksi, ristiinnaulita hänet, ja sitten me muut olemmekin taas vapaita synnin ikeestä. :-)

Jan Rossi 06.06.2009 12:25

Seppo Isotalolle sanoisin näin, että jos tuo pitää paikkansa mitä kirjoitat, tämä tarkoittaa sitä, että myös Katainen on ollut tietoinen asiasta. Katainenkin olisi ollut mukana salakuljettamassa ihmisiä rajan ylitse. Skandaalihan tästä tulee. Katainen ja Stubb salakuljettavat ihmisiä diplomaattiautossa rajan ylitse Pietiläisen toimiessa kuskina? Näinkö asiaa pitäisi nyt katsoa?

Jan Rossi

Jan Rossi 06.06.2009 12:47

Pekka Kärkkäiselle sanoisin tuohon, että avainkysymys Antonselkkauksessa on se, että miksi Stubb ei ottanut yhteyttä Venäjän johtoon ja vaatinut isän ja pojan välitöntä palauttamista Suomeen? Miksi Suomi lähti oman käden oikeudella palauttamaan isää ja poikaa Suomeen?

Stubb ei toiminut asian suhteen millään tavalla Moskovaan päin, vaikka isä ja poika oleskelivat kolme viikkoa konsulaatissa. Kun yhteydenottoa ei tullut, tämän täytyy tarkoittaa sitä, että hallituksella ei ole luottamuksellisia suhteita Venäjän presidenttiin, saatikka Putiniin tai Lavroviin. Tässä lähdettiin kamikazepolitikointiin. Käsittämätöntä.

Jan Rossi

Jan Rossi 07.06.2009 9:56

Edelleen kommentoisin tähän Antonkaappaukseen, sillä onhan tämä uskomaton tilanne. Kolme viikkoa tilanne oli pattitilanteessa Suomen konsulaatissa Pietarissa ja Stubb ei tänä aikana kyennyt ratkaisemaan asiaa Venäjän hallinnon kanssa. Ja miten pattitilanne ratkesi? Diplomaatti ryhtyi salakuljettajaksi. Mitä tämä tilanne kertoo Stubbin kyvyistä tehtäväänsä? Kuka kertoo?

Jan Rossi

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  2. 2

    Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

  3. 3

    Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

  4. 4

    Matti Nissisen alaiset varoittivat esimiestään, mutta valtakunnansyyttäjä jatkoi veljensä firman markkinointia – ”Tietyllä tavalla hurahdin tähän menetelmään”

  5. 5

    Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

  6. 6

    Perussuomalaiset hajoaa ydinkannatusalueellaan Vantaalla – yhdeksän aktiivia loikkaa sinisiin

  7. 7

    Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

  8. 8

    Ystävistä tuli vihamiehiä – nykyisten ja entisten perussuomalaisten vihanpito on saanut hämmentävät mittasuhteet

  9. 9

    Naisten kohtaamasta vihapuheesta on tullut niin normaalia, että poliisikaan ei tunnista normaalin nettikeskustelun rajaa – Siksi Suomessa tehtiin sarjakuva, joka tarjoaa uhreille selviytymiskeinoja

  10. 10

    Alppitähti Anja Pärson joutui tiuhaan seksuaalisen häirinnän uhriksi: ”Yhteen aikaan tietyt miehet tekivät siitä urheilulajin”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  2. 2

    Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

  3. 3

    Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

  4. 4

    Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

  5. 5

    Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

  6. 6

    Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

  7. 7

    Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

  8. 8

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  9. 9

    Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

  10. 10

    Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

    Tilaajille
  2. 2

    Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

  3. 3

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  4. 4

    ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

  5. 5

    Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

  6. 6

    Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

  7. 7

    Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

    Tilaajille
  8. 8

    Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

  9. 9

    Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

    Tilaajille
  10. 10

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  11. Näytä lisää