Perässähiihtäjä

Kannattaako luottaa vaalikoneeseen?

Maanantai 21.3. 2010 ja kahdestatoista postaus.

Tuijotan Ylen vaalikoneen tulosta epäuskoisena. Ei tämä voi olla totta. Tuloksessa ei ole mitään järkeä. Olen omasta mielestäni vastannut vaalikoneen kysymyksiin aivan asiallisesti ja rehellisesti, ja tulos on nyt tämä. Osin tuttu ja turvallinen, osin tyrmistyttävä.

Ylen vaalikoneen ehdokasvertailun lisäksi vastaaja saa myös tiedon "sopivimmasta" puolueesta. Koneen mukaan sopivin puolue on se, jonka ehdokkailla ja koneen vastaajalla on eniten samankaltaisia vastauksia.

Minulla on puolueita on peräti neljä. Jaetulla ykkössijalla ovat Sdp ja Suomen keskusta, joiden ehdokkailla on 71 prosenttisesti samankaltaisia vastauksia.

Tässä ei ole mitään yllättävää. Tunnen nämä vanhat puoleet pitkältä aikaa ja löydän niistä ja varsinkin niiden ehdokkaiden vastauksista paljon asioita, joita koen omikseni.

Sitä vastoin kaksi seuraavaa puoluenimeä saavat minut hämilleni. Jaetulle kolmannelle sijalle tulevat Suomen Senioripuolue ja Piraattipuolue, molemmat verraten uusia ja eduskunnan ulkopuolisia ryhmiä, joita en tunne juuri lainkaan. Mutta niinpä vain lahjomaton kone näyttää, että 69 prosenttia sekä Senioripuolueen että Piraattipuolueen ehdokkaiden vastauksista on lähellä omia vastauksiani.

Luulen, että moni muukin vastaaja joutuu vakavan itsetutkistelun eteen, kun saa eteensä vaalikoneen tulostaman yhteenvedon sopivista ehdokkaista ja puolueista.

Yllätyksistä huolimatta pidän vaalikonetta nerokkaana keksintönä. Tietääkseni missään muussa maailman maassa vaalikoneteollisuus ei ole niin laajaa kuin Suomessa. Koneet ovat 15 vuodessa lyöneet itsensä läpi, ja näissäkin vaaleissa niitä lienee kymmeniä.

Tein, suoritin, viikonloppuna HS:n, MTV3:n ja Ylen vaalikoneet. Koko hommaan meni aikaa lähes tunti. Näistä kolmesta koneesta HS:n kone on Perässähiihtäjän kielellä sanottuna perinteinen eli pertsatyylinen kone. HS:n koneen kysymyksiin on ladattu valtava määrä faktatietoa, joten jos aikoo lukea sen kaiken ennen vastaamista läpi, HS:n koneelle pitää varata kunnolla aikaa. Mutta voi sen tehdä nopeastikin pelkällä mutulla.

Toisaalta vastatessa saa kaksinkertaisen hyödyn: saa tietoa ehdokkaista ja pystyy päivittämään monesta asiasta tietonsa. Se voi tarpeen aika monelle - jos on uskomista HS:n tämän maanantaiaamun uutiseen kansalaisten poliittisesta tietämyksestä. Hmm..

Ylen ja MTV:n koneet ovat - edelleen hiihtokielellä - vapaan tyylin koneita. Niissä etenee Hesarin konetta nopeammin. Tyylikysymyksistä ei sovi kiistellä, joten kannattaa kokeilla kaikkia kolmea. Onhan vielä aikaa 27 päivää.

Näiden kolmen koneen lisäksi on paljon muitakin. Oheisessa linkkipalkissa on mainittu mm. SAK:n, Ulkopoliittinen ja Terveysvaalikone. Niitä pääsee kokeilemaan napauttamalla linkkiä.

Vaalikoneilla on vaaleissa niin suuri merkitys, että otetaan vaalikone päivän hyväksi kysymykseksi: Kannattaako luottaa vaalikoneeseen?

Toivoisin lukijoilta havaintoja ja kokemuksia koneista sekä vinkkejä ja linkkejä uusiin koneisiin, joita ei oheisessa palkissa vielä ole. Täydennetään sitä ja tarjotaan mahdollisimman monelle blogin lukijalle mahdollisimman monia vaihtoehtoja ehdokkaiden etsimiseen.

Toivon myös ehdokkailta havaintoja vaalikoneista. Millaista niitä oli täytellä? Mikä otti päähän? Mikä oli hyvä kone vastata? Kuinka moneen koneeseen on pitänyt vastata?

Viikonvaihteen uutistarjonnassa vaalit jäivät edelleen sijalle ynnä muut. Se on ymmärrettävää, kun pääuutisina ovat valtavat järistykset: Libya ja Japani. Tässä viikonvaihteessa siitä kärsivät sosiaalidemokraatit ja vihreät. Niiden valtuustojen kokoukset  jäivät vaille toivottua huomiota.

Sentään julkaistiin pari mielipidemittausta pääministeriehdokkaiden suosiosta. HS:n mittauksessa kokoomuksen Jyrki Katainen oli kärjessä ja Iltalehden mittauksessa Mari Kiviniemi.

HS:n mittauksessa erot olivat niin pieniä, että kiintoisampaa oli lukea uutisista pienellä kirjoitettuja rivejä. Kiviniemi on selvästi suositumpi kuin puolueensa, Katainen on hieman suositumpi, mutta Sdp:n Jutta Urpilainen on jäljessä oman puolueensa suosiosta.

Iltalehden mittauksessa Kiviniemi oli edelleen selvästi ennen Kataista, joten mittausten tulokset poikkeavat selvästi toisistaan. Molemmat mittaukset julkaistiin lauantaina.

Perussuomalaisten Timo Soini järjesteli taas puolueita paremmuusjärjestykseen. Sunnuntaina   Turun Sanomien haastattelussa Soini piti Perussuomalaisten sopivimpina hallituskumppaneina keskustaa ja sosiaalidemokraatteja, mutta oli valmis ottamaan myös Rkp:n mukaan, jotta hallituksella olisi riittävästi yli sadan eduskuntapaikan. Tässä haastattelussa kannattaa kiinnittää Soinin itsevarmoihin sanontoihin - näin puhuu yleensä poliitikko, joka tietää vielä enemmän kuin sanoo ääneen.  Jännittävää!

JK. Kiitos kommentoijille. Olemme nyt pyörittäneet porukalla blogia kaksi viikkoa, ja blogin elinajanodote on vielä neljä viikkoa. Keskustelun taso on koko ajan säilynyt hyvänä ja kommentteja on julkaistu pian 300 - ei nimimerkillä vaan nimellä. Siispä teille tunnustuksena, arvoisat kommentaattorimme, lopuksi päivän siteeraus Timo Soinin plokista 2.3. 2011.

"Politiikka on mielipidelaji. Poliittinen mielipide ei sinänsä voi olla väärä, sillä se on sinun mielipiteesi. Tätä eivät kaikki ymmärrä. Uskottavuuden perusedellytys on esiintyä omalla nimellä. Minä luen mielelläni Perussuomalaisten vakikriitikkojen nimellä varustettuja mielipiteitä. Omalla nimellä esiintyminen on selkärankaista."

27 vastausta artikkeliin "Kannattaako luottaa vaalikoneeseen?"

Ulpu Iivari 21.03.2011 7:05

Vaalikoneen maailma ei ole todellinen

Kiitoksia Unto, että otit esiin vaalikoneet. Itse ehdokkaana ollessani koin ne jokseenkin ahdistaviksi. Syynä ei ollut aika, joka niiden täyttämiseen kului - ja oli vain murto-osa nykyisten ehdokkaiden urakasta - vaan tunne siitä, etteivät ne välitä kansalaisille oikeata kuvaa ehdokkaasta ja ennen kaikkea tämän kyvystä toimia kansan edustajina.

Politiikkaa ei todellakaan tehdä rasti ruutuun menetelmällä eikä politiikan asialista ole pysy vakiona vaalikauden ajan. Kuluvan kevään tapahtumat ovat siitä pysähdyttävä esimerkki. Japani ja Libya sekä kuohunta laajemminkin Välimeren eteläpuolella ovat jo nyt horjuttaneet puolueiden vaaliohjelmien taustalla olevia odotusarvoja.

Vaalikoneet antavat kuvan mustavalkoisesta maailmasta ja helpoista ratkaisuista. Kuitenkin yksi poliitikon tärkemmistä ominaisuuksista on kyky jäsentää päätöksenteon pohjana olevaa valtavaa ja keskenään ristiriitaista tietovirtaa. Asiantuntijoihin ei voi varauksetta luottaa. Hekin ovat keskenään erimielisiä. Ja vastuu päätöksistä on viime kädessä aina poliittisilla päättäjillä.

Toinen tärkeä asia on yhteistyökyky. "Oikeat" mielipiteet eivät auta, jos päättäjää ei syystä tai toisesta kuunnella omassa ryhmässä ja yli puoluerajojen. Yhteistyökykyyn liittyy kyky organisoida ihmisiä toimimaan tärkeäksi koettujen tavoitteiden puolesta ja saada heidät ymmärtämään päätöksenteon perusteita. Hyvä poliiitikko pystyy hyvään vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa ja osaa kuunnella heitä. Näitäkään ominaisuuksia eivät vaalikoneet mittaa.

HS:n maanantainen uutinen siitä, että suuri osa kansalaisista ei tiedä, mitkä puolueet ovat hallituksessa, eivät anna kovin vakuuttavaa kuvaa äänestäjien edellytyksistä tulkita vaalikoneiden vastauksia. Tuon vastapainona on kuitenkin, että omien havaintojeni mukaan ihmiset puhuvat nyt enemmän politiikasta kuin aikoihin ja miettivät vakavasti äänestyspäätöstään. Vuoden 2007 vaaleihin verrattuna myös erilaiset keskustelutilaisuudet ovat lisääntyneet. Esitteiden ja sopan jakamisen lisäksi järjestetään myös kunnollisia mahdollisuuksia pohtia politiikan kysymyksiä.

Pentti Kangasluoma 21.03.2011 8:12

Kuu on nyt lähellä maata - nettiotsikon mukaan - ja suurelta täysikuu näytti eilen illalla kun puoliunisena televisiota tuijotin. Jokin aika sitten Gazan lapset kuulivat öisin Israelin sotilashelikoptereiden äänet, viikkokaupalla. Aavikon beduiinit kameleineen kuulevat yöllä räjähdykset kun lännen sotilasteknologia näyttää mahtinsa Libyassa.

"Oletteko koskaan kuulleet kenraalista joka osaisi lypsää", Lennart Meri, Viro, elokuussa 1991.

Vaalikoneet yrittävät vääntää mielipiteitäni johonkin suuntaan,

Tämä on primitiivinen käsitykseni. Syksyn seurakuntavaaleissa ilmeisesti kirkkohallitus oli laatinut vaalikoneen, hylkäsimme, jokainen sai kirjoittaa esittelyn itsestään.

Tutkimusmielessä niillä on merkitystä. Sitooko vaalikonevastaus

tulevaa kansanedustajaa ?

Rauhanturvaajat ja Suomi. Ensimmäisen joukko-osasto lähti

Suezille 1956, ja Kyprokselle 1964. Minusta heitä tulisi kuntouttaa kuten sotaveteraanit - rauhanturvaveteraanit kuntoutuslaitoksiin.

Rauhanturvaamisen kattava historia - osin nettiversiona - meillä on runsaasti oppineita sotilaita. Kansainvälinen rauhanturvaaminen on kallista puuhaa, historian kokoaminen

ei niitä heilauta. Miksi ei ole syntynyt ?

Tarmo Viitaluoma 21.03.2011 8:50

Kiitos Unski! Samanalaisia kokemuksia minullakin. Ykköseksi taisi tulla köyhien puolueen ehdokas. Isoja puolueita äänestämällä saattaa ääneni mennä sille puolueelle, minkä ehdokasta äänestän siihen taisi ensimmäisenä tulla Persu. Eikä sekään välttämättä ole lopullinen valintani. Joko minä olen väärillä linjoilla tai mielipuolueet ovat hurahtaneet liiaksi esimerkiksi talouskasvun kelkkaan.

Voisin kuvitella politiikasta vieraantuneiden ja nuorten hyötyvän vaalikoneista, koska siellä kenties ensimmäisen kerran henkilö kohtaa aidon poliittisen kysymyksen ja vielä sen ettei vastaus olekaan enakkoon kiveen hakattu.

Petri Lahesmaa 21.03.2011 8:57

Seuraavaksi tarvitsemme koneen, joka valitsee kullekin äänestäjälle sopivimman vaalikoneen!

Mielestäni vaalioneista ja niiden merkityksetsä vouhkataan aivan liikaa ja aiheetta. Vaalikoneet pyrkivät ykinkertaistamaan politiikan ongelman asettelun ja antavat siksi väärän kuvan todellisuudesta.

Jussi Lähde 21.03.2011 9:16

Millaisia ovat vaalikoneet 4 vuoden kuluttua, kun Suomessa todennäköisimmin järjestetään seuraavat eduskuntavaalit?

Tehdäänpä pieni vaalikone-ennuste. Vaalikoneessa on sata kysymystä, jotka ovat syntyneet median käyttäjien innoittamina. Vaalikoneen käyttäjä valitsee ensin itselleen tärkeät kysymykset ja voi halutessaan painottaa niitä mielensä mukaan.

Tämän jälkeen vaalikoneen käyttäjä saa koneelta tietoa juurihin kysymyksiin, jotka häntä kiinnostavat. Vaalikoneen käyttäjä voi myös valita erikseen "kynnyskysymykset" joissa hän hyväksyy vain tietyn ratkaisun tehneet ehdokkaat.

Älkäämme tuomitko vaalikoneita, vaikka ne ovatkin tällä hetkellä ehdokkaille piinallisia täytettäviä ja antavat usein kummallisia vihjeitä. Tämäkin tekniikka kehittyy ja muuttuu turvallisemmaksi.

Ulpu Iivarin kommentissa on kuitenkin vinha perä. Vaalikoneet eivät kerro politiikan ytimestä, toisiin poliitikkoihin vaikuttamisesta ja siitä miten ehdokas mielipiteensä muodostaa.

Toivoisin, että suomalaiset äänestäisivät vain ehdokkaita, joita ovat tavanneet tosielämän vaalikoneessa, keskustelussa. Kyseinen käyttöliittymä antaa näet parhaan vastauksen äänestäjän kysymykseen "katsoessasi ehdokasta silmiin, paistaako sieltä takalaita?".

Anna Mikkola 21.03.2011 10:17

Luonteessani on hieman vastarannan kiisken vikaa, tai ainakin luontaista taipumusta olla asettumatta automaattisesti valtavirtaan, ja täytyykin siksi edelleen toistaa se Perässähiihtäjän blogissa joissain aiemmissa vaaleissakin muistaakseni esittämäni mielipide, että vaalikoneet ovat aika ikäviä.

Kai ne toimivat, jos politiikan kokee vain muutaman tärkeän kysymyksen ajamiseksi ja poliitikon valinnassa oleellisimmaksi sen, mitä mieltä hän on netissä juuri niistä 2-5 kysymyksestä. Minusta poliitikko on kuitenkin kokonaispaketti; politiikkaa tehdään pääosin aivan muualla kuin netissä painamalla tykkää -nappeja ja väittelemällä tasa-arvoisista lähtökohdista sääntöjen mukaan. Oleellista ovat paitsi ne mielipiteet, myös miten ja millä perustein niihin on päädytty, mitkä ovat ne yleisarvot joiden perusteella voisi päätellä poliitikon suhtautumista väistämättä eteen tuleviin täysin uusiin asioihin, millainen ihminen poliitikko on, miten hän suhtautuu toisiin ihmisiin ja toimii toisten ihmisten kanssa, millä tavalla hän tuo asiansa esille ja niin edespäin.

Vaalikoneista itsestään YLE:n kone oli kysymyksiltään huonoin, kysymykset olivat kauhean tulkinnanvaraisia ja suoraan huonoja, joskaan tulokset eivät yllättäneet. Maikkarin kone oli selkeästi imagokone: siinä näkyivät koko ajan sitä tehdessä ne kärjessä olevat ehdokkaat, eli kun he ja heidän puolueensa eivät miellyttäneet, niin vastaustaan pystyi hinkkaamaan kunnes kärkeen tulivat omaan poliittiseen imagoon paljon vähemmän häiritsevästi sopivat ehdokkaat ja puolueet. Nerokasta sinänsä. Hesarin kone oli kysymyksiltään ok, mutta tuloksiltaan todella yllättävä. Vaikka kärki vaihtelee koneesta koneeseen joskus aika paljonkin, niin pohja ei yleensä vaihtele. Meillä on kaveripiirissä sellainen veto voimassa, että sille tarjotaan olut joka vastattuaan vaalikoneeseen rehellisesti ei saa Kokoomuksen Wille Rydmania viimeiseksi.

Yhtyäkseni Jussi Lähteen ylläkirjoittamaan; en edelleenkään rupea äänestämään ketään sellaista jota en henkilökohtaisesti ole tavannut.

Tuukka Sariola 21.03.2011 11:06

YLE:n kone on kysymyksillään näiden vaalien floppi, yksi hyvä kysymys mitä muilta ei löydy ei kokonaisuutta pelasta, tapahtunutta ei voi maalaisjärjellä käsittää.

Vaalikoneet pitää ymmärtää työkaluiksi ja hyvin tehdyllä koneella voi tarkistaa pelkästään yhden itselleen tärkeän kysymyksen joka on ratkaiseva. Kun tätä vertaa menneisyyteen missä piti käydä torilla hihojen kautta kiskomassa vastauksia on mullistus järisyttävä.

Koska ihmisillä on yleensä vain muutamia heille tärkeitä asioita mielessä, ei ole järkevää vastata kaikkiin kysymyksiin, se vain sotkee.

Vaalikoneet tulevat pitkällä aikavälillä johtamaan siihen, että eduskunta alkaa muistuttaa enemmän kansan mielialaa. Tämä toimii myös toiseen suuntaan, eduskuntaan aikovien pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon se mitä kansa asiasta ajattelee. Vaalikoneet myös lisäävät herkkyyttä puolueen vaihtoon, ei enää äänestetä automaattisesti samaa puoluetta 50 vuotta putkeen.

Pekka Kärkkäinen 21.03.2011 11:07

Vaalikoneissa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä pidän sitä, että vaalikoneissa kaikki ehdokkaat saavat ilmoittaa tasa-arvoisesti oman mielipiteensä. Äänestäjien ei tarvitse turvautua pelkkään maksettuun (mielikuva)mainontaan.

Ulpu Iivari toikin jo monia huonoja puolia esille edellä. Vaalikoneet toimivat ns. diskreetillä logiikalla, jossa valitaan tiettyjä arvoja väliltä "vastustan paljon...kannatan paljon". Näinhän ei tarvitse olla. Nykyisten vaalikoneiden suunnittelu ainoastaan osoittaa, että on menty yli siitä mistä aita on matalin.

Uskon, että tulevaisuuden vaalikoneet ovat enemmän "pelimäisiä" samalla tapaa kuin reaaliaikaiset strategiapelit tietokone- ja konsolipuolella. Eli koneissa joutuu tekemään toisiansa poissulkevia valintoja eli interaktiota eri kysymysten ja miksei myös toisten ehdokkaiden välillä.

Nykykoneissa näin ei ole, ja ehdokas pystyy muodostamaan mahdottomia yhtälöitä. Nimeämättä ketään ehdokasta tai puoluetta erityisesti huomasin itse sekä HS:n että MTV3:n vaalikoneissa ehdokkaiden näkemyksiä, joissa samanaikaisesti sekä lisättiin erinäisillä tavoilla valtion menoja (= lisää perusturvaa, lisää verovähennyksiä, lisätukia sinne ja tänne jne) että vaadittiin valtion velkaantumista kuriin säästöjen muodossa. Tämä on erittäin vaikea, jos ei mahdoton yhtälö; reaalipolitiikasta mennään imaginääripolitiikan puolelle - näin matematiikasta soveltaen.

Lisäksi vaalikoneet eivät huomioi ehdokkaiden tai lopulta valittujen kansanedustajien käyttäytymisen luotettavuutta. Jos haluaa esimerkiksi äänestää varmuudella lisäydinvoiman rakentamista vastaan, vaalikone ehdottaa vihreiden äänestämistä. Mutta kuinkas ollakaan, samat vihreät ovat istuneet hallituksesta, jonka päätöksillä Suomeen rakennetaankin jopa kaksi uutta ydinvoimalaa!

Muitakin vastaavia esimerkkejä on, esimerkiksi "SDP köyhien asialla"... mutta eivätköhän tälle palstalle kirjoittavat puolueaktiivit keksi lisää vastaavia esimerkkejä toisistaan. :-D

Lea Korhonen 21.03.2011 11:11

Olen aina suhtautunut vaalikoneisiin vitsinä ja silkkana huvina. Parhaimmillaan niistä voi tarkistaa jonkin kysymyksen kohdalla mahdollisen ehdokkaan kannan, jos sitä nyt ei muka mistään muualta saa selville. Olen aika huolestunut, jos joku ottaa vaalikoneiden suositukset tosissaan. Ja vielä huolestuneempi olen aikomuksista äänestää henkilöä eikä puoluetta, koska olen oivaltanut sen, että puolueiden, ei yksittäisten henkilöiden, linjat ratkaisevat tulevan politiikan. Vaikka kuinka tykkäisin Stubbista, mutta jos en tykkää Kokoomuksen verolinjauksista, niin minun on parempi etsiä ehdokkaani sen puolueen riveistä, jonka verolinjaukset miellyttävät minua. Toinen asia on tietysti vaalien jälkeen tehtävät kompromissit...

Ehdokkaiden tapaaminen on kyllä erittäin haastavaa tavalliselle tallaajalle. Ensinnäkin luvattoman usein vaalikeskusteluista tai muista ehdokastapaamisista on ilmoitus vasta samana päivänä tai korkeintaan päivää aikaisemmin. Vuorotyöläisenä ja muutakin elämää harrastavana kaipaisin tiedot tilaisuuksista tavata ehdokkaita paljon aikaisemmin. Itseäni kiinnostavista puolueista vain yhdellä on ollut jo viikkoja nettisivuillaan kalenteri, josta oli helppo ottaa ylös koko kevään vaalitilaisuudet ja sovittaa ne omaan aikatauluunsa. Tässä asiassa toivoisin kunkin puolueen ja ehdokkaan jatkossa tsemppaavan.

Juho Saarinen 21.03.2011 11:34

Oma empiirinen kokemukseni vaalikoneista on pääosin hieman negatiivinen. Jotenkin kysymykset ovat usein johdattelevia ja tuntuu, että poliitikot vastaavat kaunistellen. Jotenkin kaikilla tulee hyvinvointivastauksia ja mistään ei leikata ja kaikkia autetaan, vaikka puolueen kanta olisi jopa päinvastainen. Varsinkin HS:n kone ei vakuuttanut vastauksiltaan ja MTV3:n kone tuntui suoltavan imago sillisalaattia. Tosin HS:n koneen kysymykset olivat hyviä, vaikka Facebookkia siellä kysyttiin.

YLEn ja Ulkopoliittisen vaalikoneen vastaukset olivat järkeviä. Löytyi Rydman aina huonoimpana vaihtoehtona, joka on oikein. Sopivimmatkin ehdokkaat olivat juuri sitä akselia, jota edustan.

Tosin kysymykset YLEn koneessa olivat niin ja näin.

Joten mielipiteeni on se, että vaalikoneista on jotakin apua, mutta ei niihin pidä sokeasti luottaa. Poliitikot usein suoltavat koneisiin vastauksia, josta kansa tykkää ja vapaan mandaatin avulla sitten vaihtavat mielipiteensä eduskunnassa. Myös vaalikoneiden rasti ruutuun järjestelmä ei vastaa todellisuutta. Päätöksenteko onkin oikeastaan sitä harmaan eri sävyjen maailmassa seikkailua kuin selviä mustavalkoisia asetteluja.

Elina Mäntylä 21.03.2011 11:53

Aikaisempina vuosina vaalikoneet eivät ole oikein onnistuneet löytämään jo valitsemaani ehdokasta. Mutta nyt YLEn vaalikone yllätti. Vastasin kysymyksiin ja lopputuloksena oli ykkösehdokkaana henkilö, jota olin jo päättänyt äänestää. Eli ilmeisesti olen onnistunut löytämään ehdokkaan, jonka mielipiteet vastaavat omiani. Täytyy kokeilla Hesarin vaalikoneen kykyä löytää ehdokkaani. En itse välttämättä valitsisi ehdokastani pelkän vaalikoneen avulla, mutta niiden avulla voi saada tietoa ehdokkaiden mielipiteistä vaaleissa tärkeistä asioista.

Jarkko Rahkonen 21.03.2011 14:09

Unto kysyy kannattako luottaa vaalikoneisiin?

Vaalikoneita on nykyään monenlaisia ja ne eroavat toisistaan monen kriteerin mukaan.

1.Vaalikoneiden suhteen yleisöllä pitäisi olla käytettävissä luotettavan raadin ominaisuus- ja laatu -arvointi kuten tietokonepeleillä on.

2. Vaalikoneella pitäisi olla käyttöohje, jossa kerrotaan ettei tulokset takaa ehdokkaiden vastausten olevan pysyviä viikon, kuukauden saatikka neljän vuoden aikana.

3. Vaalikoneissa pitäisi olla mahdollisuus verrata ehdokkaan vastausta hänen puolueensa virallisen vaaliohjelman vastaukseen. Samalla pitäisi ilmoittaa, että tämä puolueen kanta voi muuttua seuraavan neljän vuoden aikana.

4. Tärkeätä on käyttöohjeissa kertoa, että vaalikoneella ei mitata ehdokkaan yhteistyökykyä saada kantansa tueksi eduskuntaryhmänsä kantaa. Samoin tulisi vaalikoneen tulosten rajoituksena luetella muutkin Ulpu Iivarin edellä mainitsemia asiat.

Vastaan Unton kysymykseen

"edellä esitetyn rajoissa vaalikoneesta voi olla hyötyä myös meille politiikkaa aktiivisesti seuraaville".

Itse testasin HS:n vaalikoneen tuloksia ottamalla sieltä esiin puolueittain kymmenen lähinnä omia vastauksia olevat ehdokkaat. Tulosten linjaerot vaikuttivat loogisilta joskin yksittäisten ehdokkaiden tulokset saattoivat poukkoilla arvioni mukaan yllättävästi

Lopuksi uskon, että vaalikoneista on apua ehdokkaan valinnassa vähän politiikkaa seuraavalle. Mutta ylisuurten odotusten ja tulevien pettymysten välttämisesksi yllä ehdottamani käyttöohjeet ovat tarpeen.

Vaalikoneen luotettavuus on siis ehdollinen ja riipuvainen koneesta ja ennenkaikkea käyttäjästä ja käyttäjän tiedoista.

Jaakko Antila 21.03.2011 15:52

YLE, MTV3 ja HS on tehty. TOP 5:ssa oli jokaisessa sama ehdokas. Hämmentävää, sillä olen jopa jo aiemmin ajatellut, että häntä voisi äänestää. Joten: luota vaalikoneeseen.

Mielenkiintoisia tuloksia saa, kun samoilla vastauksilla vaihtaa vain vaalipiirin. (Helppoa ainakin MTV3:n koneella.) Kärkiehdokkaiden puolueet saattavat vaihtua melkoisesti. Joten: älä luota.

Pitää muistaa, että puolueen valinta on ratkaisevaa, etenkin jos ehdokas on eri linjoilla puoleensa kanssa. (Tätä voi tarkastella helposti YLE-koneessa.) Jos käy kuten minulla, että YLE:n koneessa TOP 7:ssa on kuuden puolueen ehdokkaita, mitä puoluetta äänestän? HS-koneessa 7 ensimmäistä olikin sitten samasta puolueesta. Joten: älä luota ja luota, koneesta riippuen.

Ulpu Iivari avasi kommentoinnin kirjoittamalla: "Toinen tärkeä asia on yhteistyökyky. ”Oikeat” mielipiteet eivät auta, jos päättäjää ei syystä tai toisesta kuunnella omassa ryhmässä ja yli puoluerajojen." Tämä on tärkeä huomio, josta vaalikone ei kerro mitään. Joten: älä luota.

Vaalikone mittaa vain mielipiteiden yhteneväisyyttä. Itse pitää lisäksi arvioida se, kuinka hyvin ehdokas kykenee edistämään niitä hyviä asioita. Jos mielipiteiden yhteneväisyys on 80 %, mutta arvioi, ettei ehdokas kykene viemään asioita eteenpäin lainkaan, lienee parempi valita ehdokas, jonka kanssa ei ole niin paljon samaa mieltä, mutta joka osaa paremmin vaikuttamisen taidon. (Täysin vastakkaista mieltä olevaa vaikuttamistaitoista ehdokastaan ei toki sovi äänestää.)

arto k eskelinen 21.03.2011 18:49

Ei vaalikoneeseen pidä luottaa, ei ehdokkaan eikä äänestäjänkään! Kaikki koneet yliarvioivat harhaanjohtavasti yksittäisen ehdokkaan henkilökohtaisen mielipiteen merkityksen käytännön poliittisessa prosessissa.Käytännön äänestystilaanteessa edustaja äänestää oman eduskuntaryhmänsä enemmistön mielipiteen mukaisesti, oli hänen oma mielipiteensä mikä tahansa. Esim. veteraanipolitiikko ministeri Pekkarinen totesi taannoin joutuvansa olemaan eri mieltä itsensä kanssa päivittäin!

Ulpu Iivarin esille ottama yhteistyökyky on mielestäni vähintään yhtä tärkeä kuin "oikea" mielipide.

Vaalikoneita käyttävillä äänestyskäyttäytyjillä on tapana määritellä "oikeaksi" mielipiteeksi se, joka on sama kuin hänen oma mielipiteensä. Tällöinhän "hyvän" ehdokkaan mmäritelmäksi tulee: Se, joka on kaikista asioista täysin 100%:sti samaa mieltä kuin minä. Sellaista ei tietenkään kaikille voi löytyä. Sitten valitetaan "kun ei löydy hyviä ehdokkaita!"

Pentti Kangasluoma 21.03.2011 19:46

Ulpu Iivari on tietysti oikeassa, yhteistyökyky on tärkeä kun tehdään laajavaikutteisia päätöksiä. Siitä johtuu että puolueet voivat vaikuttaa toisten puolueiden henkilövalintoihin. " Ei XX, me emme tulen toimeen hänen kanssaan". Ei ole sellaista vaalikonetta jotka voisivat näissä pulmissa auttaa.

Hesarin vaalikonetta aloin käyttää kuin Arto K. kuvailee, hyvä ehdokas olisi se jolla olisi minun mielipiteeni. Voi, voi !

Tanska ja Norja osallistuvat Libyan pommituksiin. Pitäisikö vaalikoneeseen asettaa kysymykset: 1) Suomi ei osallistu, 2) Suomi osallistuu jos Ruotsi lähettää, 3) Suomi osallistuu kahdella Hornetilla, 4) Suomi osallistuu jos Venäjä hyväksyy ?

Kaksi harkitsevaa pohjoismaata on nopeasti tehnyt tämänkaltaisen päätöksen. Johtuuko se siitä, että sijantinsa puolesta ne ovat enemmän rintamailla, tietävät paremmin mistä on kysymys, Tanska Itämeren tulppana.

Me elämme täällä metsiemme, järviemme keskellä. Olemme valmiiksi jo Venäjän taskussa. Vaikka olen tänäänkin kuullut Hornettien äänet en vaadi heitä Välimerelle lähetettäväksi. Mutta mitä operaatioon osallistuvat maat tietävät enemmän ?

Mika Rossi 21.03.2011 20:05

Vaalikone on hyvä tuote ja helpottaa varmasti monen kohdalla äänestyspäätöksen tekemistä. Lisäksi kysymyksiin vastaaminen pakottaa ehdokkaan selkeisiin kannanottoihin, tosin usein hyvin ja omasta mielestä turhankin pelkistetysti. Joidenkin kysymysten kohdalla tulee sellainen olo, että eihän näin monisyiseen asiaan voi vastata näin pelkistetyllä skaalalla. Omaa vastausta ja ajattelua voi kyllä aika hyvin laajentaa ja perustella erillisessä kommenttiosuudessa.

Toisaalta demokraattisissa vaaleissa on kyse myös siitä, että kaikkea saa kysyä. Ehdolla olevien on myös vastattava, jos haluaa saada ääniä. Toki joku raja avoimuudellakin varmasti jokaisella on, mutta erilaisiin yhteiskunnallisiin asioihin liittyen jokainen kysymys on yhtä tärkeä. Jos myllypurolainen kysyy Myllypurossa puolueen kahviteltalla, pitääkö lapsilisiä leikata, ei oikeastaan saisi ruveta jaarittelemaan ja kytkemään asiaa laajempiin kokonaisuuksiin. Toki oman kantansa voi sitten perustella laajemmin varsinaisen vastauksen jälkeen. Toki voi puhua ympäripyöreitä, mutta se ei luultavasti tälle myllypurolaiselle kelpaa.

Eli vaalikoneissa on se hyvä puoli, että ne pakottavat ottamaan kantaa. Välillä mennään meidän ehdokkaiden epämukavuusalueellekin, mutta se kuuluu asiaan. Me ehdokkaat voimme määrittää asiat, joita pidämme esillä, mutta meillä ei ole, eikä pidäkään olla pääsääntöisesti oikeutta määrittää sitä, miten asioista kysytään.

Vaalikone on mielestäni hyvä asia sekä äänestäjille että ehdokkaille. Kaikkin vaalikoneisiin ei tietenkään ole ehdokkaana pakko vastata. Paljon niihin vastaamiseen aikaa kuluu kyllä.

Riitta Skoglund 21.03.2011 22:11

Ulpu Iivari avasi asiantuntevasti ja Anna Mikkola täydensi niitä taitoja ja osaamista, mitä politiikan teossa=yhteistyössä tarvitaan. Niitä eivät kysymykset mittaa.

Vaalikoneet ovat viihdettä ja leikkiä, luulen ma; esimerkkeinä arvoisa Perässähiihtäjä+Piraattipuolue; Jaakko Antila + 6 eri puoluetta top7:ssa. Koneiden suurin anti on palvella kiinnostusta, nostaa esiin teemoja, kysymyksiä, panna hieman ajattelemaankin. Kommenttimahdollisuus on tärkeä. Erilaisten vaalikoneiden suuri lukumäärä kertoo myös siitä, että vaaliaika on otollista aikaa esim järjestöille kampanjoida tavoitteitaan. Sosiaalinen vaalikone ( ei tainnut olla listassa?) nostaa esin uusia kysymyksiä viikkojen edetessä, siinä on yritystä keskustelun suuntaan.

Siitäkin olen samaa mieltä Ulpu Iivarin kanssa, että kiinnostus politiikkaan on noussut ja se on hyvä. Yksikään ehdokas tuskin jättää täyttämättä vaalikoneita.

Yllättäviltä tahoilta tulee kommentteja, ketkä ovat saaneet minut vaalikoneessa. Hassuin tilanne oli lähisukulainen, jonka tiedän äänestävän eri puoluetta kuin mitä edustan, ja tulin hänelle ykköseksi. Politiikan sisällöistä emme olleet edes keskustelleet.No, hän jäi miettimään kumpi meistä on muuttunut.

Joanna Kurki 21.03.2011 22:37

Osassa vaalikoneita on vakavia toimivuusongelmia. Piraattipuolueen aktiivina olen valitettavasti huomannut että puolueemme ehdokkaiden antamia vastauksia on kadonnut 'matkalle' jonka seurauksena läheskään kaikki ehdokkaat eivät ole mukana koneessa.

Piraattipuolue on tietoteknisesti taitavin ja nettiaktiivisin ryhmä, joten on jo pelkästään numeroitten valossa (40% ehdokkaistamme ei olisi vastannut) kyseessä hyvin outo tilanne. Odottelemme tällä hetkellä palautetta koneitten tekijöiltä ja selityksiä siihen miksi joittenkin ehdokkaiden vastauksia ei ole rekisteröity.

Heikki Hakala 21.03.2011 22:48

Olen vastannut äänestäjänä tähän mennessä Maikkarin, Ylen ja tänään HS:n vaalikoneisiin - en siksi, että kaipaisin sen kummemmin osviittaa valintoihini, vaan siksi että olen ollut utelias ja koska vastaaminen on hauskaa ja hyvässä lykyssä jopa älyllisesti stimuloivaa.

Täytyy sanoa, että olen ollut aavistuksen pettynyt. Olin odottanut, että vaalikoneissa olisi tapahtunut enemmän kehitystä. En kylläkään tiedä mitä. Jotenkin odotin myös tuloksia, jotka olisivat olleet vähän enemmän linjassa keskenään - ikään kuin osoituksena siitä, että koneisiin voi luottaa.

Ja silti: en minä halua luottaa näihin, väistämättä enemmän tai vähemmän subjektiivisesti kehiteltyihin IT-sovelluksiin. En todellakaan. Parhaimmillaan ne antavat hyödyllistä tietoa siitä, mitä ehdokkaat väittävät ajattelevansa yksittäisistä kysymyksistä. Pahimmillaan ne eivät vain ohjaa äänestyspäätöstä, vaan määräävät sen.

Hämmentävän moni nimittäin näyttää suhtautuvan vaalikoneisiin siinä uskossa, että ne antavat "oikeita" vastauksia. Ajatellaan, että vaalikone tavallaan "neutraloi" asiaankuulumattomat tekijät ja paljastavat ytimen. Todellisuudessa vaalikone antaa häikäilemättömälle ehdokkaalle melkoisia mahdollisuuksia luomansa vaikutelman katteettomaan optimointiin. Toki houkutus ja edellytykset sellaiseen ovat olleet tarjolla konventionaalisemmissakin kanavissa.

Vaalikoneet ovat tervetullut juttu niin kauan kuin ne innostavat perehtymään, ottamaan selvää, aktivoimaan äänestäjiä uurnille. Mutta jos vaalikoneista muodostuu yhä useammalle äänestäjälle vaalin obligatorinen esivaihe, joka määrittää oman ehdokkaan, silloin ollaan pahemman kerran hakoteillä.

Jussi Lähde 22.03.2011 0:52

Haluan kiittää Ilta-Sanomien vaalikoneessa olevaa mahdollisuutta ohittaa kysymyksiä koneen käyttäjälle merkityksettöminä. Kiitos.

Jyrki Selenius 22.03.2011 10:35

Itselle vaalikoneella on kaksi tarkoitusta. Sulkea pois omalta kannalta katsottuna ääriehdokkaita tai mielipiteitä ja käydä katsomassa kärkikympin ja omien vastausten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Varmaa on, että henkilö jota äänestän ei ole yhdessäkään vaalikoneessa minun ykköseni, sen verran koneisiin luotan.

Minusta vaalikoneet ovat hyvää viihdettä ja ehkä myös koneen pitäjien tietopankki, kun kansanedustajat aloittavat työnsä. Siksi olisi mielenkiintoista kuulla miten tärkeyspaibnatuksen tai Jussi Lähteen mainitsema mahdollisuus olla vastaamatta johonkin kysymykseen vaikuttaa ehdokkaan valikoitumiseen.

Tässä lopuksi tietoa vaalokoneista vuodelta 2007.

Äänestäjä A sai Hesarin koneesta kolmen kärjen, näistä ykkönen oli kolmessa muussa vaalikoneessa sijaluvuilla: 23., 237. ja 168. Hesarin kakkonen sai kolmessa muussa vaalikoneessa sijaluvut: 24., 168. ja ei vastannut. Hesarin kolmonen sai sijaluvut: 88., 30. ja 86. Neljän eri testivastaajan "paras" tulos oli, että kaikki eri vaalikoneet saivat saman ehdokkaan sijaluvuille 1., 4. 34. ja viides.

En tiedä onko tässä mitään opittavaa ja pitääkö allakaan.

Markku Hakala 22.03.2011 15:58

Hesarin kone on monipuolisin. Esim. Ylen ja MTV3:n koneet ei mainitse taitetun indeksin asiaa lainkaan vaikka se Hesarin mukaan on yleisin puheenaihe vaaliteltoilla. Itselleni on 2-3 tosi tärkeää asiaa vaalikysymysten joukossa. Haluaisin verrata miten puoluejohtajat (kok,kepu,demarit ja persut) ovat vaalipiireissään juuri niihin kysymyksiin vastanneet. Se ei taida Hesarin vaalikoneessakaan onnistua? Kysytään Untolta.

Ilkka Tiensuu 22.03.2011 16:27

"Hesarin kone on monipuolisin. Esim. Ylen ja MTV3:n koneet ei mainitse taitetun indeksin asiaa lainkaan vaikka se Hesarin mukaan on yleisin puheenaihe vaaliteltoilla."

Puheenaiheen yleisyyteen kyllä vaikuttaa se, että asia on tärkeä eläkeläisille jotka ovat ryhmänä yliedustettuja vaaliteltoilla.

Leo Lähde 22.03.2011 18:55

Moro Unski ja muut,

täytyy tunnustaa, etten ole ensikertalaisena ehdokkaana kovin vakavasti pystynyt suhtautumaan vaalikoneisiin semminkin, kun esim. Aamulehden koneessa kysyttiin koiran/kissan nukkumaoikeudesta isäntäven sängyssä. Kysymys Natosta saa uutta ulottuvuutta tällaisessa seurassa.

Eläkeläisenä olen myös tunnollisesti, mutta pinnallisesti, vastannut kaikkiin, mitä minulle on linkitetty. Pitkälti toistakymmentä plus erilaiset kyselyt kyllä-ei -akselilla tai sanallisesti vastaillen.

En ole myöskään jakanut Ulpu Iivarin 1. kommentissa mainitsemaa ahdistusta, mutta varsinkin fb-keskustelussa on tuotu esiin työikäisten ehdokkaiden tuskittelua ajankäytön ja vaalikoneiden tarpeellisuuden ristiriitaisuudesta.

Uskon kyllä, että neljän vuoden päästä vaalikoneita on kehitelty järkevämpään suuntaan tämänhetkisestä tasosta.

Kaikkein erikoisin on jatkuvasti kysymyksiä kasvattava Sosiaalinen vaalikone, joka epätasaisuudessaan on vailla vertaa. Kieliposkisten kysymysten ja vaihtoehtojen ohessa on järkeviäkin, mutta ilmeisesti kysymitätahansa-menetelmä luo oman mahdottomuuteensa.

Sanon näin siitäkin huolimatta, että peräti 5 on saanut minut sopivimmaksi ehdokkaaksi, ja 14:lle olen top viiden joukossa. Kysymyksiä on tähän mennessä yli 400 ja olen ehtinyt käsitellä 357, useat toki ohittaen mahdottomina.

Mirja Hämäläinen 22.03.2011 20:33

Kannattaako luottaa vaalikoneeseen? Kysymyksen voi kääntää myös toisinpäin. Jos vaalikone antaa yllättävän tuloksen, kannattaako luottaa vanhaan puoluekantaansa?

Pertti Sainio 23.03.2011 13:58

Mirja Hämäläinen :"Jos vaalikone antaa yllättävän tuloksen, kannattaako luottaa vanhaan puoluekantaansa?"

Kannattaa luottaa. Vastasin piruuttani, kokeilin, Hs:n vaalikoneessa melko selvästi oikeistolaisesti kysymyksiin ja sain kahdeksi ensimmäiseksi SKP:n ja seuraavaksi Muutos 2011 edustajat.

Pilvi Torsti 24.03.2011 7:05

Kommentoin tännekin nyt, koska yhdessä haastatelussa pyydettiin eilen kommentoimaan vaalikoneita. Katsoimme kampanjaporukan kanssa filet läpi. Tähän mennessä vastausta on pyydetty 44:ään vaalikoneeseen tai kyselyyn. Inflaatio on ilmeinen. Moni vastannee valikoidusti noin Unskin listaamiin.

Voiko niihin luottaa? Ehdokkaan kokemuksen valossa en hakisi vaalikoneen avulla ehdokasta, mutta ehkä pohjaa puoluevalinnalle ja lisäviisautta itseäni syystä tai toisesta kiinnostavista ehdokkaista lukemalla heidän vastauksiensa perusteluja.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

  2. 2

    The New Yorker: Presidentti Trump vitsaili varapresidentti Pencen ”haluavan hirttää kaikki homot”

  3. 3

    Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

  4. 4

    Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

  5. 5

    Tähti­tieteilijät hurmoksessa: Kahden neutroni­tähden törmäys nähtiin ensi kertaa – ”kuolonspiraali” pani liikkeelle avaruutta värisyttäviä gravitaatio­aaltoja

  6. 6

    Somalian tuhoisaa terrori-iskua ei noteerattu EU:n ulkoministerikokouksessa – Soini kertoo lähettäneensä suruvalittelut, Sipilä ei asiasta twiitannut, vaikka Las Vegasin ampumisia surikin

  7. 7

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  8. 8

    Lasikatto murtui Turussa: Minna Arve valittiin kaupunginjohtajaksi yhden äänen erolla

  9. 9

    Sähköautoyhtiö Tesla irtisanoi satoja työntekijöitä kehityskeskustelujen jälkeen – Model 3:n tuotanto kaukana tavoitteesta

  10. 10

    Viisi vuotta Talebanin vankina ollut amerikkalaissotilas myönsi sotilaskarkuruuden

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Olen säästänyt alaikäisille lapsilleni vuosien ajan pieniä summia rahastoihin – nyt Kela laskee ne perheen tuloiksi

  2. 2

    Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

  3. 3

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  4. 4

    Tehdas­rakennuksen palosta aiheutunut savuvaara ohi Helsingin Tapanilassa, myös juna-asema avattu

  5. 5

    Eroperheen lapsella Kaurilla on niin monta aikuista elämässään, ettei hän ole varma, kuinka monta kotia hänellä on – HS:n lukijat kertovat, kuinka kahden kodin perheissä pärjätään

  6. 6

    Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

  7. 7

    Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

  8. 8

    Keskustan sisäistä sähköpostia levisi koko eduskunnalle: ”Sipilän pitäisi lopettaa kiukuttelu ja ukonvaihtamispuheet”

  9. 9

    Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

  10. 10

    ”Rekan nupissa pystyn rauhoittumaan ja ajamaan rauhassa auringonlaskuun” – Jenna, 20, Eveliina, 24, ja Jasmin, 27, kertovat, miksi he ryhtyivät rekkakuskeiksi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

    Tilaajille
  2. 2

    Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

  3. 3

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  4. 4

    ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

  5. 5

    Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

  6. 6

    Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

  7. 7

    Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

    Tilaajille
  8. 8

    Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

  9. 9

    Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

    Tilaajille
  10. 10

    Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

  11. Näytä lisää