Perässähiihtäjä

Nouseeko eläkeiän alaraja seuraavalla vaalikaudella?

Keskiviikko 30.3. 2011 ja yhdeksästoista postaus.

Keskiviikkoaamuna kello 8.30 oli nuori mies jakamassa vaaliesitteitä Sörnäisten aseman tuntumassa. Minulle hän oli tämän päivän sankari, kunniakansalainen, ja on ihan yhdentekevää  minkä puolueen tai ehdokkaan puolesta hän työtään teki. Ilman urhoollisia ehdokkaita ja vaalityöntekijöitä ei näistäkään vaaleista tulisi yhtään mitään. Olin matkalla SAK:n tiedotustilaisuuteen, jossa esiteltiin järjestön jäsentutkimusta. Minua SAK:n toimet kiinnostivat mm. siitä syystä, että muistissani oli se viime vaalien rähäkkä, joka lähti liikkeelle SAK:n televisiomainoksesta neljä vuotta sitten.

Nyt tunnelma SAK:n vaalityön ympärillä on aivan erilainen. Tiedotustilaisuudessa puhuneet SAK:n edustajat Eija Hietanen ja Harri Järvinen vakuuttelivat, että järjestön ohjelma on saanut hyvää vastakaikua sekä SAK:n kentällä että puolueissa.  Ja miksei olisi saanut? SAK:n liitoissa on yli miljoona jäsentä. Ei tällaisen jättiläisen kanssa pidä ehdoin tahdoin haastaa riitaa. ( Jättiläisiä ovat myös STTK ja Akava, joiden yhteen laskettu jäsenmäärä on 1,2 miljoonaa.)

Myöskään SAK ei ole halunnut haastaa riitaa. Takavuosina SAK:n vaaliaineisto oli hyvin räväkkää ja otti todella kantaa. En tarkoita yksinomaan Oiva Lohtanderin SAK:n vaalimainoksessa näyttelemää yrittäjäroolia. Sitä mainosta SAK ei sitten lopulta edes käyttänyt 2007 eduskuntavaaleissa, vaikka se aina muistetaan.

Näissä vaaleissa SAK ei tee televisiomainosta, vaan panostaa mm. ulkomainontaan. Bussipysäkkien mainokset ovat juuri ilmestyneet katukuvaan.  Keskusjärjestö on sijoittanut 300 000 euroa vaalimainontaan, joka ei todennäköisesti herätä suuria tunteita. Vaaliaineistoon ja myös jäsentutkimuksen tuloksiin voi käydä tutustumassa SAK:n nettisivulla, jossa on myös SAK:n vaalikone.

Luin jäsentutkimusraportin ja mietiskelin, mikä olisi se yksi kysymys, jonka voisin nostaa blogin keskusteluun. Päädyin seuraavaan.

Tutkimuksen mukaan SAK:n jäsenet ovat hyvin herkkiä ottamaan kantaa valtiovallan toimiin, joilla heikennetään sosiaaliturvaa, eläke-etuja tai työaikalakeja.  Konfliktivalmius on näissä asioissa jopa selvästi korkeampi kuin perinteisissä työriita-asioissa, kuten työnantajan tekemisissä työehtojen heikentämisessä.

Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö SAK:n jäsenestöstä on valmis menemään jopa lakkoon hallituksen ja eduskunnan tekemiä päätöksiä vastaan. Teollisuudessa 59 prosenttia, palvelu- ja kuljetuspuolella 55 prosenttia ja julkisissa palveluissakin 49 prosenttia ilmoitti lakkoilevansa, jos valtiovalta heikentää työehtoja, eläkkeitä tai sosiaaliturvaa.  Loput olivat valmiita joko muuhun työtaisteluun tai mielenilmaisuun. Vain yksi prosentti vastaajista ei ollut valmiita mihinkään toimiin.

Ei ole vaikea arvata, mikä yksittäinen kysymys on ollut vastaajien mielessä. Se on tietysti eläkeikärajan mahdollinen nostaminen.

Tämä on erittäin tärkeä tulos, kun muistaa 1) mitä tapahtui maaliskuussa 2009, kun pääministeri Matti Vanhanen ja hänen hallituksensa ehdottivat työeläkkeen alaikärajan nostamista 63 vuodesta 65 vuoteen ja 2) että tämä asia on edelleen yksi suurimmista kiistakysymyksistä politiikassa ja myös työmarkkinoilla. 

Onhan Sdp ilmoittanut vaaliohjelmassaan, ettei se edes suostu osallistumaan hallitukseen, joka nostaisi alaikärajaa. Edellä mainitun tutkimuksen valossa Sdp:n kanta ei vaikuta kovin yllättävältä, kun SAK:n tutkimuksenkin mukaan Sdp sattuu olemaan suurinta kannatusta nauttiva puolue SAK:n ammattiliittojen jäsenkunnassa.

Jos jäsenistön mielipide on näin ehdoton, SAK:n johdon - tai poliittisella puolella Sdp:n johdon - liikkumavara on aika vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. En ole laskenut, mutta muistelen, että SAK:n hallitus on tehnyt monta, monta kertaa päätöksen, ettei eläkeiän alarajan nostossa ole neuvottelemista.

 Niin tai näin. Tämä on alkavan vaalikauden 2011-2015 yksi suurista kysymyksistä. Siksi päivän hyvä kysymys kuuluu: Nouseeko eläkeiän alaraja seuraavalla vaalikaudella?

JK. Eilisessällä kommenttipalstalla työtoverini toimittaja Juha Akkanen pyysi tutkimusapua  blogin kommentoijilta ja/tai lukijoilta. Juhan vetoomuksen voi lukea tästä. Olisi hieno juttu, jos Juha saisi viestejänne. Ja Juhalle saa sanoa ihan kaikki, mikä mieltä painaa. Hän käyttää vastauksia vain tutkimushankkeeseensa.

28 vastausta artikkeliin "Nouseeko eläkeiän alaraja seuraavalla vaalikaudella?"

Anna Mikkola 30.03.2011 12:29

Minä en oikein tiedä, mitä niiden SAK:n ulkomainosten tulisi minulle kertoa. Olen hiukan sitä mieltä, että viime vaalien alla hätäpäissään tehty päätös vetää se Oiva Lohtanderin tähdittämä televisiomainos hyllylle oli suoraan sanoen melko - jos sallitte - munaton. Periaatteessa sen saman mainoksen voisi tuupata nyt vaalien alla eetteriin ja todeta, että mitäs me sanoimme jo neljä vuotta sitten. SAK:n asenteessa näkyy valta-asetelman muutos suomalaisessa politiikassa; se ei uskalla haastaa porvaririntamaa. Minun näkökulmastani se on kovasti valitettavaa.

Eläkeiän nostoon sitten. Keskimääräistä eläkkeelle jäämisen ikäähän voidaan erinäisin toimin nostaa ilman että lakiin tarvitsee ikärajoja muuttaa. Olennaista on kai huomata, että keskimääräistä eläkeikää laskee tällä hetkellä aika paljon työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen joskus hyvinkin aikaisessa vaiheessa (ja yhä nuorempien kohdalla mielenterveyssyistä). Työkyky ei maagisesti parane nostamalla vanhuuseläkkeen ikärajaa laissa.

Toinen asia sitten on se, että työuria voidaan pidentää toisestakin päästä. Sitähän tietysti yritetäänkin, mutta ei varsinaisilla rakenteellisilla uudistuksilla niinkään kuin opiskelijoiden entistä jämerämmällä kurmottamisella. Esimerkiksi yliopistojen tutkinto-uudistuksen täysimittainen toteuttaminen olisi tällainen rakenteellinen keino; siis että alemmasta korkeakoulututkinnosta todella tulisi se perustutkinto myös käytännössä eikä pelkästään paperilla; että kandidaatin papereilla pääsisi töihin. Se leikkaisi jo kertaheitolla 2-3 vuotta opiskeluaikaa niiltä, joita akateeminen ura ei ole alun alkaenkaan kiinnostanut. Samalla se helpottaisi yliopistojen resurssipulaa selvästi.

Stacy Siivonen 30.03.2011 12:52

Räväkkyyttä löytyy yhä sitä kaipaavalle. Koska olen punkkari, niin se räväkkyyskin irtoaa omasta kynästä. Tässä minun vaalikannanottoni. Niin, puolue on SKP ja olen sitoutumaton ehdokas 48, Stacy Siivonen:

Luokkavihollisen kätyreiden eli porvarien ja persujen politiikan suuntana on ajaa maahan luotu sekava köyhälistö kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin hallitsemalla julkisia tiloja teinikarkottimin, vartijaväkivallalla, romaneihin kohdistuneilla ihmisoikeusrikoksilla, nollatoleranssikampanjalla ja monilla muilla tavoilla, minkä lisäksi media on ”keskiluokan puhetta keskiluokalle” niin ettei köyhillä tai syrjäytetyillä ole edes sanoja, millä kuvailla kokemuksiaan tai ne sanat, kuten ”paskaduuni” joutuvat runsasrahaisten antikommunististen tahojen agitoimina julkisesti polkatuksi samalla kun ökyluokka itse käyttää esimerkiksi ”sodasta” sanaa ”operaatio”.

Anarkistina minulle tämä keskiluokan korvattäyttävä höpinä ja paskanpuhuminen on jo kauan ollut ilmeistä. Minun kaltaisiani kontrolloidaan mielenterveysleimalla, sairauteen tai vammautumiseen johtavalla paskatyöllä tai merkitsemällä hissun kissun maistraatin häpeärekisteriin, minkä mahdollistaa laki 661/2009 13 §:15.

Keskiluokan yhteiskunnassa suuttumisesta, aggressiivisuudesta ja muusta tunteiden julkisesta näyttämisestä (ellei se liity tribaaliseen rymistelyyn kaukalossa tai nurmikentällä) on tehty tabu, sillä se saattaa läikyttää pumpulissa kasvatettujen puudelien herkkää mielenterveystasapainoa, joka muutenkin jo näyttää romahtavan kolmikymppisenä kun kiltti tyttö, reipas poika, ahkera opiskelija joutuu työelämän mehunpuristimeen kohdatakseen maailmankuvallisen kriisin – työ ei ole kivaa eikä sisältö elämälle, eikä herrattomuus paratkoon!: ole mitään ”työelämää”!

Ratkaisu keskiluokan norsunluutornille on ilmeinen, agressiivinen, hikinen ja karvainen siis kaikkea sitä, mitä te olette palkanneet meidän siivoojamme konttaamaan sänkyjenne alta pois:

Kenkää rahaeliitille!

Asunnottoman maastokenkää, pakolaisen kenkää, halpaa työtä tekevän ulkomaisen raksaduunarin saapasta, mustalaisen kenkää niin kauan kunnes rahaeliitti ei enää kiemurtele eikä pistä!

Mika Rossi 30.03.2011 14:00

Eläkeiän alarajan nousun ei tarvitse olla kiveen hakattu asia, mutta on mahdollista, että niin tapahtuu. Ainakaan sitä ei kannata sulkea pois, jos ratkaisuun päädytään esimerkiksi kolmikantaisesti.

Toinen puoli asiassa on joka tapauksessa se, miten kauan suomalaisten työura ylipäätään kestään. Minun mielestäni opiskelijat pitää saada nopeammin valmiiksi ja töihin. Lisäksi työllisyysaste täytyy saada nousemaan. Työnteko edellyttää myös kohtuullista terveyttä. Eläkeiän nousu voi olla yksi osa yhtälöä, joka meidän täytyy ratkaista hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamisen varmistamiseksi.

Lars-Erik Wilskman 30.03.2011 14:11

Kysyit nostetaanko alinta eläkeikää ensi vaalikaudella? Varmaankin, jos se katsotaan välttämättömäksi AAA- tasoisen luottoluokituksen säilyttämiseksi ja jos SDP on hallituksessa. Porvarihallituksen kykyyn tehdä tämmöistä päätöstä en usko.

Jos eläkeikää nostetaan, se tapahtuu pikku hiljaa eikä varmaankaan koske nyt eläkeikää lähestyviä. Sen verran itsesuojeluvaistoa luulisi politiikoilta löytyvän.

Eläkeiän nostolla ja huoltosuhteen heikentymisellä on yhteytensä, mutta se ei ole niin vahva, että pelkästään sen perusteella pitäisi eläkeikää nostaa. Elinikäodotteen huomioiminen riittää.

Olemme yhä parempikuntoisempia ja työkykyisempiä pitkään. Valmistumista voidaan nopeuttaa ja uudelleen koulutusta tehostaa. Sen sijaan en ymmärrä miksi ihmisen tulisi olla työelämässä mukana sen jälkeen kun hän on toimeentulonsa turvannut? Näissä asioissa ratkaisut ovat aina itsekkäitä, jos itsekkyydelle annetaan mahdollisuus.

Toinen kysymys on haluavatko työnantajat vanhempia työntekijöitä. Varmaan sitten kun työvoimapula leviää useammille aloille. Koulutuksen nopeuttaminen, ikäsyrjinnästä luopuminen ja työperäinen maahanmuutto ovat niitä keinoja joilla saavutetaan huoltosuhteen kannalta varmemmin haluttu tulos kuin pelkästään lakia muuttamalla. Ymmärrän toki, että lain muuttaminen on helpompaa.

Pentti Kangasluoma 30.03.2011 14:27

SAK, STTK, Akava, heillä on nyt mahdollisuus vaatia vastineeksi työelämää koskevia uudistuksia. Ay-johtajat ymmärtävät, suuret korostusproentit nopeuttavat inflaatiota, heikentävät kilpailukykyä. niin täytyy vaatia työelämän laadullisia uudistuksia. Siihen kuuluisi jo maksussa olevien jättieläkkeiden verokohtelun muuttaminen normaalitasolle - purjehtia, golfata saa, mutta ei perikuntien tulojen jättikasvattaminen voi olla päämäärä.

Ammattiliittojen jäsenistö hyväksyy eläkeiän korottamisen jos näkevät että käytännössä pyritään estämään tuloerojen kasvattaminen, karsitaan rikkaiden piiloedut. Niin että "yhteisessä veneessä" käsite on totta.

Vastaus, eläkeikä tulee nousemaan 65 vuoteen, vastineeksi tulee työelämän laadulliset - nyt laajemmin käsitettynä.

------------------------

Olen työskennellyt urheilutoimittajana, työasioissa tavannut useat STT-doping jutun henkilöt. lukenut monia lehtijuttuja,

ja erään seuran historian kirjoittamisen yhteydessä päässyt lähelle tunnettua dopingtapausta.

Toistakymmentä vuotta monet henkilöt ovat valehdelleet, toisaalta työskennelleet arvostetuissa ammateissa urheilun liittyen. Syyttäjän mukaan valehtelivat tuomioistuimelle. Mistä kaikesta olisivat säästyneet jos olisivat puhuneet totta?

Syyteaineisto on nyt julkinen, sataako julkitullut epärehellisyys

Timo Soinin ja perussuomalaisten laariin?

Jussi Vaarnavuo 30.03.2011 14:40

Pohdimme työkavereiden kanssa asiaa eilen työmatkalla autossa. Kategorinen eläkeiän nostaminen tuskin on paras ratkaisu, toki se voi olla ainoa mahdollisuus. Poliittisessa (virkamiesvetoisessa) päätöksenteossa ratkaisumallit eivät aina "avarru" niin kuin voisi olla mahdollista.

Entä jos:

Säädetään eläköityminen siten, että esim. 40 työvuoden jälkeen ollaan oikeutettuja ns. täyteen eläkkeeseen. Tällöin paljon parjattu "lusmuilu" opiskelussa voisi hyvinkin loppua.

Ei tämäkään versio ole aukoton, mutta eräs pohja keskustelulle. Paikattavaa tästäkin löytyy. Paikatkaa oman halunne mukaan.

Seppo Isotalo 30.03.2011 14:49

Sain jo kiitosta Ruotsin asioiden raportoinnista. Mikään ei ole kiitollisempaa kuin kommentoida Perässähiihtäjän alustusta Ruotsin vinkkelistä.

Ruotsissa tehtiin temppu 1998. Todellinen eläkeikä saatiin nousemaan lähes viidellä vuodella, Silloin nostettiin myös se luku, jonka Matti Vanhanen halusi siirtää 63 vuodesta 65 vuoteen. Mutta ei tällä ole olennaista merkitystä. Ainoa tärkeä asia on kuinka voidaan muuttaa eläkejärjestelmiä niin että kuilu eläkkeelle pääsyn ja työkyvyn hupenemisen väillä palautetaan muutamaan vuoteen. Itse olen ollut jo kymmenen vuotta eläkkeellä ja teen työtä joka päivä tehokkaammin kuin ennen.

Tempun idea oli siinä, että annettiin sairaseläke niille, joiden voimat eivät riittäneet tehdä työtä 65 ikävuoteen saakka. Siitä aiheutui vähäisiä kuluja. Ruotsin elinkeinoelämä sai lahjaksi viisi vuosikertaa eli puoli miljoonaa käsiparia. Nyt olisi sama temppu uusittavissa, mutta sosiaaliturva on sekoitettu. Eläkejärjestelmän korjaaminen on itsemurha, jonka Håkan Juholt on jo ehtinyt tehdä.

Perässähiitäjä toteaa, että Suomessa ammattiyhdistysliike on valppaana juuri sosiaalisen turvallisuuden asiassa. Se on sama asia kun että aseita ostetaan kyllä ryssän pitämiseen loitolla, mutta ei Libyan pommittamiseen. Turvallisuus ennen kaikkea.

Vastaukseni kysymykseen on, että totta kai pidennetään työuraa Suomessa. Ruotsissa haaveillaan siitä, että pakolaisvirta käännettäisiin työvoimavirraksi, mutta Suomessa tähän haaveiluun ei sorruta. Siis, nuorisotyöttömyys on alennettava puoleen ja todellista eläkkeelle menoa nostettava kahdella vuodella vv 2011-15. Koulutusaikoja ei saa lyhentää.

Suomessa on jo valmiit joustot, jotka tekevät eläkeiän nostamisen mahdolliseksi. Se voidaan suorittaa ammattiyhdistysliikkeen määräämällä tavalla. Tämä on talvisota, johon lähdetään rivimiesten eikä kenraalien ehdoilla.

antti liikkanen 30.03.2011 15:13

Eläkeiän alaraja nousee - tilastollisesti .- jos työpaikat, niiden tunnelma ja raha alkavat "puuma"-sukupolvea todella kiinnostaa.

Mutta se ei nouse lainsäädännöllä eikä työmarkkinasopimuksin, jos kolmikanta ei EK:lle edelleenkään kelpaa.

Eduskunnalla siis joko katetaan valmis pöytä tai sitten ei.

Siis vain kaksi pientä jossia ja se on siinä.

Itse olen työssä, joka kiinnostaa ja jossa en suostu siirtymään rahastavaksi keikkailijaksi.

Jatkan, jos Luoja suo, 68-vuotiaaksi. Palkkaa ansaiten.

Jos valitsijat päättävät toisin, siirryn kansanedustajan toimeen, josta ei makseta palkkaa vaan palkkio ja jossa ei ole lomia. Vuoden pidempään kuin jos jatkan työssä.

17.4. tuo ratkennee.

Markku J Jääskeläinen 30.03.2011 15:47

Yllättävän vähälle huomiolle ovat jääneet työmarkkkinajärjestöjen nk. Työuraryhmän selvitykset, jotka tässä vähän aikaa sitten valmistuivat. Siellähän oli esillä mm. nämä kaksi eri toimenpiteistä koostettua vaihtoehtoa:

Yhdistelmävaihtoehto 1 sisältää seuraavat osat:

EI 1 Eläkeikä 65-68 vuoden 1952 jälkeen syntyneille

TP 1 Työttömyysputki poistetaan

OE 1 Osa-aikaeläke poistetaan

KA 4 Karttumaprosentit 59-62v. 1,9%, 63-64v 2,4%, 65-67v 3,4% ja muille 1,5%

TK 1 Alennetaan tulevan ajan karttumaa 1,5 %  1,2 %

PE 1Poistetaan perhe-eläke kokonaan 1992 jälkeen syntyneiltä

Yhdistelmä 2 (YH 2) malli sisältää seuraavat osat:

RA 1 Maksut nostetaan vuodesta 2015 alkaen pitkällä aikavälillä riittävälle tasolle

RA 4 Poistetaan 53 vuotta täyttäneiden korotettu työntekijämaksu

KA 7 Luovutaan työntekijämaksun vähentämisestä eläkepalkasta

KA 4 Karttumisprosentit 59-62v 1,9%, 63-64v 2,4%, 65-67v 3,4% ja muille 1,5%

TK 2 Työkyvyttömyyseläkkeet seuraavat palkkakerrointa, kertakorotukset poistetaan

EA 1 Elinaikakerroin vahvistetaan työntekijän 60 vuoden täyttämisen mukaan

Pienellä arvauksella voisi päätellä, että vaihtoehto 1 on Etelärannan mieleen ja toinen saa kannatusta Hakaniemessä. Onko lopputulos sitten yhdistelmä vai kompromissi näiden väliltä? Tiedä häntä. Vaalien jälkeen tiedetään.

Juho Romakkaniemi 30.03.2011 17:12

Tämä eläkeikäkeskustelu on ollut varsinaista varjonyrkkeilyä hallituksen vuonna 2009 esittämän työuria pidentävän esityksen jälkeen.

Kannattaa muistaa, että tuo eläkeiän alaraja oli silloin yksi useista esitetyistä keinoista ja sekin olisi tullut voimaan vähitellen, muutama kuukausi kerrallaan, vuosien päästä. Jälkikeskustelussa ovat menneet faktat monta kertaa sekaisin.

Siihen viittaa tämä Unskinkin postaus, sillä voin täydellä varmuudella sanoa: ei nouse.

Yksinkertainen syy siihen on, että sellaista ei kukaan tule esittämään, eikä mitään sen suuntaista ole koskaan esittänytkään.

Esimerkiksi totuudenmukaisimmalla pohjalla tässäkin keskustelussa (ehkä vihreiden lisäksi) esiintynyt Kokoomuskaan ei halua nostaa eläkeikää ensi vaalikaudella.

Jos kuitenkin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa päädytään johonkin Markku J. Jääskeläisen ansiokkaasti esittämistä palasista koottuun kokonaisratkaisuun, jossa eläkeikää nostetaan asteittain vaikkapa 5-15 vuoden päästä suomalaisten eliniän ja terveiden vuosien lisääntyessä, niin sellaista tuskin kuitenkaan vastuttetaisiin.

Enintään ensi vaalikaudella päätetään siis siitä, miten lakisääteinen eläkeikä nousee vuosien päästä. Näillä päätöksillä on kuitenkin eläkejärjestelmän ja koko julkisen talouden kestävyyden kannalta suuri merkitys, vaikka ne eivätkään astuisi voimaan heti.

Eläkeiästä mahdollisesti tehtävillä ratkaisuilla ei siten ole mitään vaikutuksia nykyisten eläkeläisten tai lähivuosina eläköityvien eläkkeisiin. Sellaisilla mielikuvilla pelotteleminen on ollut alhaista tämän vaalikamppailun aikana.

Vain kestävä eläkejärjestelmä takaa nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeiden tason. Ja vastaus tähän ei voi olla pelkkä nykyisten ja tulevien työntekijöiden eläkemaksujen nostaminen tappiin suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseksi. Ilman pidempiä työuria nyt työelämänsä parhaassa vaiheessa olevien ja nuorempien eläkkeet leikkaantuvat liian pieniksi.

Toisin kuin SDP väittää, niin työurien pidentäminen – kaikin keinoin – ei ole eläkkeiden leikkaamista. Asia on täysin päinvastoin: jos työurat jäävät liian lyhyiksi, niin silloin eläkkeet leikkaantuvat. SDP itse asiassa ajaa tällä "pää puskaan" linjalla itse välillisesti eläkeleikkauksia.

Tärkeimmät ratkaisut työurakysymyksissä tehdään kuitenkin työurien alkupäässä ja keskellä: opintoihin pääsyn ja sieltä valmistumisen nopeuttamisessa sekä sairaseläkkeiden määrän vähentämisessä työhyvinvointia parantamalla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että täälläkään tepsivät keinot eivät ole mitään "pehmeitä". Työhyvinvointirahojen ja työterveyspalveluiden lisääminen ei yksin asioita ratkaise.

Vain jos näissä alku- ja keskipään toimissa ei löydetä tarpeeksi toimivia ratkaisuja, joudutaan myös puuttumaan työuran loppupäähän. Silloinkin eläkeiän mekaaninen nosto on melko tehoton keino. Olennaistahan on nostaa todellista eläköitymisikää nyt arvioidusta. Asiantuntijat arvioivat että lakisääteisen eläkeiän alarajan nosto 2 vuodella lisää todellista eläköitymisikää noin 0,7 vuodella. Toki sekin pienentää julkisen talouden kestävysvajetta jo noin 1,5 miljardilla eurolla.

Jukka Särkkä 30.03.2011 17:28

Hyvät kommentoijat, yhdessä asiassa voitte ottaa esimerkkiä Stacy Siivosesta. Jos olette ehdokkaana, ilmoittakaa se kommentissanne. Te, jotka linkitätte, katsokaa että linkki toimii. Lukija pysyy kartalla. Satunnainenkin. Kiitos.

Pekka Kärkkäinen 30.03.2011 17:46

Kiitokset Stacy Sivoselle raikkaasta kommentista! On virkistävää huomata, ettemme olekaan kaikki samasta näennäisyksilöllisestä puusta veistettyjä.

Päivän kysymys on jälleen kerran erinomainen osoitus siitä, kuinka virkamiehistö on laittanut poliitikot syrjään poliitikkojen oikeasta työstä - tekemään virkamiesten työtä mutta ainoastaan huonommin. Kun kysytte kuitenkin, niin selitän.

Ongelman todellinen nimi on tietenkin huoltosuhde. Meitä työssäkäyviä on liian vähän työssäkäymättömiin (lapset, sairaat, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, jne) nähden. Sen sijaan että tarkasteltaisiin asiaa kokonaisvaltaisesti olemmekin jumittuneet keskusteluun eläkeiän nostosta kuin entinen poika joka nuoli rautatankoa pakkasella.

Huoltosuhdeongelmaan on olemassa ratkaisuja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. No miksei keskipitkälläkin...

Lyhyellä aikavälillä parempi työllisyys ja työperäinen maahanmuutto ovat tehokkaimpia välineitä. Kummastakaan aiheesta ei ole yksikään puolue esittänyt mitään järkevää. Esim. yhdelläkään puolueella ei ole uusien työpaikkojen luomiseen keskittyvää ohjelmaa. Maahanmuuttokriitikoita on mutta ehkä heitä pitäisikin ryhtyä kutsumaan huoltosuhteen korjaamisen kriitikoiksi.

Työurien pidentäminen on keskipitkän aikavälin keino. Mutta siinäkin on syytä katsoa koko työura. Meillä erityisesti akateemisesti koulutetut siirtyvät tarpeettoman myöhään työelämään. Olisiko syytä nostaa opintotuen tasoa niin, että täysipäiväinen opiskelu onnistuisi? Kun taas katsotaan työurien loppupäätä, niin missä ovat ne työkyvyttömyyttä ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla ihmiset pidetään työkykyisinä ja -halusina sinne 65 vuoden kieppeille? Pitäisikö työterveyshuollon roolia vahvistaa muunakin kuin yksityisen terveydenhuollon syöttölinjana? Eläkeiän kaavamainen nosto on tässä keskustelussa melko irrelevantti asia - vähän niin kuin pohtisi pitäisikö sähköpaimeneen virtsaaminen tehdä laittomaksi teoksi.

Pitkällä aikavälillä pitäisi saada syntyvyys nousuun. Tähän työhön kehotan lämpimästi kaikkia kynnelle kykeneviä. ;-)

Ville Kopra 30.03.2011 18:27

Tuo nyt oli Juholta ihan höpöväite, että SDP väittäisi työurien pidentämistä eläkeleikkaukseksi. Työurien pidentäminen on kaikkien vastuullisten puolueiden yhteinen tavoite.

Eläkeiän alarajan nosto voi omasta mielestäni olla jossain vaiheessa kuvassa mukana tai sitten ei ole vielä pitkiin aikoihin. Yläikärajan 68 vuodella mennään tarvittaessa pitkälle.Toisin kuin Juho väittää, alaikärajan nostaminen ei vähennä kestävyysvajetta mitenkään. Vain työurien todellinen pidentyminen pystyy tähän. Aivan keskeistä on se, että tehdään yhdessä ratkaisuja, joilla on keskeisten osapuolten hyväksyntä. Muuten menee plörinäksi, kuten tämä hallitus on osoittanut.

SDP:n kanta asiaan on, että alaikärajaan ei kosketa ensi vaalikaudella. Sen sijaan työelämän laatua pitää parantaa siten, että ihmiset pystyvät tekemään töitä edes nykyiseen 63 vuoteen asti.

Terhi Niemi 30.03.2011 19:35

Olemmeko me ruotsinsuomalaiset terveempiä vai sisukkaampia kun "pääsemme" eläkkeelle vasta 65 vuotiaina. En ole kuullut valituksia vaan monet kuin itse jatkavat vielä jonkin aikaa. Keräsin vuoden lisää eläkettä kun tuli oltua kotona lasten varhaisaika ja tuli opiskeltukin vielä nelikymppisenä..

Eihän elämä ole niin ruudutettua, että kaikilla on opiskelut hanskassa 23 vuotiaana ja sitten vain 40 vuotta töitä ja eläkkeelle. Onko esim. lääkäriksi tai inssiksi opiskeleva laiska jos ei valmistu parissa-kolmessa vuodessa.

Ei nuoriso- ja maahanmuuttajatyöttömyyttä poisteta sillä että maksetaan eläkettä työkuntoisille 63-vuotiaille. Ja sitten kuin tuttavani löyhötellään maailmalla valittaen huonoa eläkettä.

Ja työkyvyttömyyseläke on ihan eri asia kuin työeläke. Jokaisella fyysisesti tai psyykkisesti sairastuneelle pitää turvata mahdollisuus elantoon ja kuntoukseen, olipa työrupeaman alussa tai lopussa.

Mutta nyt vaaliaikaan pitää nostaa möly kaikesta. Eikö riitä, että valitset henkilön, jota äänestät sen mukaan mikä hänen ja hänen

puolueensa näkemys eläkeasioista on.

Jaakko Aspara 30.03.2011 19:55

Nousee, mutta nostaminen onnistunee korkeintaan vuodella loppupäästä.

Muilta osin olen itse asiassa Anne Mikkolan ja monien muiden kanssa samaa mieltä.

Keskimääräisen eläkeiän nostoon on nimittäin ensinnäkin pyrittävä työkyvyttömyyttä paremmin ehkäisemällä ja työkuntoisuutta parantamalla.

Ja mikä tärkeintä: Nuoret on saatava opiskelemaan nopeammin ja siten nopeammin työelämään. Erityisesti kaikkiin aloihin ulotetusta pakkomielteisestä maisterien kouluttamisesta olisi päästävä eroon. On alunperinkin ollut absurdi ajatus, että peruskorkeakoulututkinnon pitäisi alaan katsomatta olla 5-vuotinen maisteritutkinto (joka tietenkin de facto vielä venyy 7-vuotiseksi). Tämä on todellakin absurdia, sillä eri alojen välillä on eroja kuin yöllä ja päivällä sen suhteen, kuinka pitkää koulutusta tarvitaan: lääkäriä ja rakettitieteilijää on kaiken järjen mukaan koulutettava koulussa pidempään kuin esimerkiksi perusbisnes-, toimittaja-, virasto- tai hallintoammattiin tähtäävää. Jälkimmäisissä tapauksissa suurimmalle osalle riittäisi kolmivuotinen kandidaattitutkinto -- ja työantajat sitten kouluttavat 22-vuotiaina valmistuville kandidaateille loput tarvittavat taidot (niin kuin nytkin tekevät maistereille). Motivoituneimmat opiskelijat voisivat toki palata/jatkaa tekemään maisteritutkintoa, mutta kun se ei olisi enää "pakotettu standardi", niin saisimme huomattavan osan opiskelijoista vuosikausia aiemmin työelämään..

Pekka Kärkkäinen 30.03.2011 19:57

Edellisestä unohtui mainita se, että eläkeiän nosto on vain yksi keino huoltosuhdeongelman korjaamiseksi. Poliitikkojen pitäisi miettiä tavoitteita ("mitä?) eikä keinoja ("miten?"). Vaan eipä tällä kertaa, poliitikot ovat taas tekemässä huonosti virkamiesten töitä. Nyt näyttäisi siltä, että kaikki puolueet ja etujärjestöt tuntuvat olevan iloisesti samaa mieltä, että huoltosuhde korjataan työuria pidentämällä. Onko tälle vaihtoehtoja? On.

Onneksi Ville Kopra ja Juho Romakkaniemi tulivat kreivin aikaan validoimaan väitteeni. Ville Kopra: "Työurien pidentäminen on kaikkien vastuullisten puolueiden yhteinen tavoite." Hmmm, mihin tarvitsimmekaan vaaleja...

Voisiko lumedemokratia olla suomalainen vientituote?

Tarmo Viitaluoma 30.03.2011 22:03

Tässähän se villakoiran ydin on:

http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/05/08/index.html

Esko Hussi 30.03.2011 22:46

Eläkeiän nosto yläpäästä pitäisi integroida yksilöllisesti räätälöitävään päivittäisen tai viikottaisen työajan säätöön. Lisäksi tulisi työajan alkupäässä pystyä vähentämään työkyvyttömyyttä. Edellinen on jälkimmäistä helpompaa.

Huoltosuhde ei näytä maassamme korjaantuvan millään - olemme liian pieni maa? Maahanmuuton lisääminen on ainoa mahdollisuus - Suomen pitäisi olla houkutteleva maa. En ole ollut kovin innostunut ulkomaalaisten ryntäyksestä, mutta nykyisin , kun työpaikalla on parhaimmillaan ollut 12 kansallisuutta, en osaa enää pitää sitä minään mörkönä.

Eero Ilkka 30.03.2011 23:08

Kysymys on muotoiltu, että "Nouseeko eläkeiän alaraja seuraavalla vaalikaudella?". Ei ja Todennäköisesti. Vastaus on Ei, jos kysymyksellä tarkoitetaan sitä, että hallitus tekee päätöksen eläkeiän alarajan nostosta. Se ei onnistu(ne) poliittiseti, vaikka toteutusajankohta siirrettäisiin "hamaan tulevaisuuteen". Jos kysymyksellä puolestaan tarkoitetaan alarajan tilastollista nousua, niin vastaus on Todennäköisesti. Kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että työssäoloaikaa pitää pidentää. Tarjolla on erilaisia keinoja, joista osa toteutetaan ja ne ehtivät vaikuttamaan vaalikaudella tilastolliseen nousuun.

Yksi keino, jolla eläkkeelle lähtemisikää voidaan myöhentää, ei ole ollut esillä julkisuudessa. Se on superkertymän pidentäminen. Nythän se koskee vain 62 v. => 63 v. Entäs, jos se olisi esim. 62 v. => 65 v. Tämä voisi kiinnostaa tulevia eläkeläisiä, koska aiemmasta 60 % lopupalkasta on luovuttu ja eläke tulee olemaan jotain 40 - 50 % loppupalkasta. Olisi kiva kuulla esim. valtiovarainministeriön taholta noston taloudelliset vaikutukset vastapainona eläkekustannusten nousu?

Jouni Pulli 31.03.2011 1:06

Vieläkin annamme häiritsevän suuren kilpailuedun muille maille pakottaessamme miespuoliset kansalaisemme asepalvelukseen tai mahdollisesti vieläkin pidempiaikaiseen siviilipalvelukseen tai jopa vankilaan, ellei ko. nuori hyväksy tätä nyt voimassaolevaamme järjestelmää. Aika on ajanut tästä järjestelmästä ohi, de facto!

Olisikohan jo lopulta aika siirtyä "museoarmeijastamme", jota pyrimme esim. Hornetien maataisteluvalmiuksin päivittämään, moderniin puolustukseen, joka huomioi tämän päivän varsinkin merkittävimmät uhat ja pystyy niihin yhdessä EU-maiden kanssa vastaamaan? Jos asetamme arvomme itse, eikö meidän pitäisi silloin myös itse eli EU:n, ei Naton, armeijalla niitä tarvittaessa puolustaa?

Eläkeiän rajan nostaminen ei ole merkityksellisin seikka tässä asiassa vaan työn parempi laatu, siinä viihtyminen ja tuottavuus. Eikö asia ole niin myös suuria taloudellisia tuloksia (ainakin jos niitä mitataan ko. johtajien näkökantojen ja yrityksen omistajien kannalta) tuottavilla johtajilla? No, ehkä tuossa yläkvartaalissa money vain talks, ainakin liian monien osalta. Näinkö pitäisi olla myös jatkossa, vaikkapa 30 vuoden kuluttua?

Jarkko Rahkonen 31.03.2011 3:09

Unto kysyy:"Nouseeko eläkeiän alaraja seuraavalla vaalikaudella?"

Ehdin vasta nyt vastaamaan.

Vastaus riippuu suuresti siitä millainen seuraava hallitus on. Nykyisenlainen hallitus ei kovin helpolla onnistu nostamaan eläkeiän alarajaa. Pääministeri Vanhasen hiihtoladulla keksimä esitys epäonnistui täysin ja on rasitteena edelleen nykeisenlaiselle hallitukselle jatkossakin. Suomessa eläkeiän tapaista asiaa ei voi ratkaista pääministerin sanelulla - ihmeteltävää on että Vanhanen näin menetteli.

Suomessa on kaikki taloudellinen hyvä saatu valtion ja työmarkkinajärjestöjen kolmikanta -sopimisella. Nykyhallitus on ilmeisesti EK:n neuvosta ollut jättämässä sivuun suomalaisen menestyksellisen sopimuskäytännön.

Olen viikon sisällä kuunnellut pari kertaa eduskuntavaaliehdokas Lauri Ihalaisen visiota Suomi vuonna 2017 ja sen toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Tällä ohjelmalla työelämä paranee, nuorten koulutus kehittyy ja nuorten syrjäytyminen eliminoituu ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä pitenee 2-3 vuodella. Tällä visiolla myös kestävyysvaje on hallinnassa.

Mikäli SDP on seuraavassa hallituksessa Lauri Ihalaisen ohjelma ja sen taustalla olevat hänen puolueensa muut ohjelmat turvaavat elkkeelle siirtymisiän nousevan kestävyysvajeen vaatimalla tavalla.

Suomessa on vuonna 2005 toteutettu joustava eläkkeelle siirtymisikä 63-68 henkilön oman valinnan mukaan. Siihen ei sovellu alaikärajan nostaminen lailla. Henkilökohtaisesti uskon viime vuosikymmenten kokemukseen perustuen että mahdollista on seuraavalla vallikaudella SDP:n ollessa hallituksessa kehittää vuonna 2005 sovittua järjestelmää.

Viittaan Markku Jääskeläisen edellä selostamiin selvityksiin. Tällöin on huolehdittava siitä, että järjestelmän kehittäminen tapahtuu avoimesti keskustellen ja kolmikantaisesti sopien. Uskon, että SDP on vuoden 2007 vaalitappiosta viisastuneena varuillaan eikä hyväksy enää varallisuusveron poistamisen tapaista yllättäen esiin nostettua ota tai jätä ratkaisua.

Eläkkeelle siirtymisiän nouseminen on mahdollista työntekijöiden eliniän pitenemisen ja terveystilan paranemisen johdosta. Suomen työeläkejärjestelmä toteutui 1960-luvun alussa. Tämän jälkeen suomalaisten keskimääräinen elinikä on noussut kymmenkunta vuotta. Tämä kehitys näyttää jatkuvan. Kun elinikä pitenee 10 vuotta ei ole mahdotonta jos siitä kaksi, kolme vuotta ollaan piempään töissä ja varmistetaan näin koko eläkeiän kattava hyvä elämä.

Timo Koivusalo 31.03.2011 7:38

Niin, eikös SAK:n vaalirahat tule kuitenkin loppujen lopuksi veronmaksajien pussista ay-maksujen ollessa verovähennyskelpoisia?

Mitä eläkeiän nostamiseen tulee niin sokea Reettakin näkee missä mennään. Ensin jätettiin omien vanhempien vanhustenhuolto retuperälle jotta säästöillä saatiin kustannettua itselle kuusinumeroiset palkkataulukot. Nyt suuret virkamiesikäluokat ovat jäämässä itse eläkkeelle ja huoli on suuri koska niille tarvitaan maksajat. Käsirahakin Thaimaan eläkeasunnosta on jo maksettu. Lapsenlapsille aiotaan jättää maksettavaksi saatanallinen velkataakka.

Omasta ja lapsieni puolesta voin sanoa ettei onnistu. Maksakaa itse omat eläkkeenne ja velkanne, se on jämpti niin.

veikko päiviö 31.03.2011 12:43

Kun Vanhasen hallitus esitti 65 v eläkeikää, kävi ilmi, että Suomessa on yksi ammattiryhmä ylitse muitten; Upseeristo,

joka lähtee eläkkeelle 55 v iässä, paitsi esikunnissa jaksavat käydä paperisotaa 60 v ikään saakka.

Sotaministeri Häkämies sanoi tämän erikoisuuden tultua julki, että hän korjaa Upseeriston poikkeuksellisen alhaisen eläkeiän.

Korjaamatta se jäi.

Yleisen eläkeiän nosto on tietenkin pitkän tähtäimen asia,

mutta sen esittäminen tilanteessa,

jossa työnantajat ovat haluttomia pitämään vanhenevaa työvoimaa palkkalistoillaan,

on virhe.

Kokonaan on selvittämättä,

miksi edelleen pitää tuottaa enemmän,

kuin joskus aikaisemmin, kun nälkä ja puute pakotti?

Työelämä on myös kiristynyt niin,

että nuoriso sairastuu masennukseen ym ahdistuneisuuteen.

Tosin ei sitä voi laittaa yksinomaan työn piikkiin,

vaan yhteiskunta on rakentunut/ vääristynyt sellaiseksi,

ettei se ole psyykkeellemme myönteinen.

Helsinki on oma lukunsa,

mutta muualla Suomessa on tapahtunut sosiaalinen köyhtyminen,

mitä ei tavarakulttuuri korjaa.

Lapsuudessani oli pikkukaupungin kaduilla aina jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja kelkallakin potkittiin.

Ihmiset kohtasivat toisiaan aina heti kadulle tullessaan,

ja katujen sosiaalinen kanssakäyminen oli vallitseva olotila.

Nyt kadut on tyhjenneet ja tilalla on epäsosiaalisia henkilöautoja.

Linja-autojakin vielä näkyy yhä harvenevina vuoroina,

kaupungin tukiessa liikennöitsijää.

Yleiset saunat ovat kadonneet,

kun ihminen kuvitteli kerrostalossa olevan tuntisaunan kohottavan elämän laatua.

Ei kohottanut, vaan köyhdytti sosiaalisesti.

Jopa junissa oli ennen tunnelmaa,

kun ihmiset istuivat vastakkain ja matalat selkänojat antoivat vaunun laajuisen näköyhteyden kanssamatkustajiin.

Kun matkustan joskus Espanjassa,

linjuri on täynnä iloista keskustelua,

kuten myös pienet kaupat ja ruokapaikat.

Suomessa kaikkialla vallitsee hautaussaaton tunnelma.

Espanjan hautaussaatto on tosin hiljainen, mutta siihen ei erikseen pukeuduta.

Hautajaisissa ollaan samoissa vaatteissa, kuin muulloinkin.

Eläkkeellä masennutaan, kun on jääty yksin tv:n roskaohjelmien kanssa.

Eläkkeelle jäämistä ei suunnitella, koska uskotaan sen olevan iloista vapautta kaikesta puurtamisesta. Niin ei liian monelle ole.

Eliniän jatkuva kasvu, lisää hoidon ja hoivan tarvetta.

Kun hoito tulee kalliiksi, ettei se kannata, niin palataan takaisin vanhaan malliin, jossa lapset hoitivat vanhempansa hautaan.

Se vaatii suuria asuntoja, tai ainakin lähekkäin asumista.

Juuri saatiin voimaan laki, jolla palautettiin perustuslain se kohta voimaan, että jokaisella on oikeus asettua asumaan Suomessa mihin kuntaan haluaa.

Perustuslakihan oli voimaton laitospotilaitten kohdalla, tilanteessa, että potilaan omaiset asuvat kaukana.

Eläkeiän nostolle on vaihtoehtona eläkkeen alennus, asevelvollisuuden lopettaminen, kuten seuraavaksi tapahtuu Saksassa ensi heinäkuussa, tai eläkemaksujen nosto.

Työelämää olisi kehitettävä joka tapauksessa työntekijäystävällisemmäksi.

Siihen voisi sopia ikääntyvien tekemä työ.

Työttömyys ja eläkeläisyys masentavat.

Kun Turkki liitetään Euroopan Unioniin, voisimme siirtyä eläkkeellä sinne asumaan. Voisimme luoda autottoman ympäristön ja elää sosiaalisesti kaduilla.

Toki nyt on jo mahdollista asua muissakin Välimeren maissa.

Sinne pitäisi Suomen valtion perustaa palvelutaloja, vanhainkoteja ja vanhussairaaloita..

Ystävällistä työvoimaa riittäisi hoitajiksi.

Pentti Kangasluoma 31.03.2011 13:04

Katselin MTV3, Katsomo, Uudenmaan vaaalipiiri, 4 suurta ja vihreät. Oli eilen illalla, Soinia ajetaan nurkkaan, myös media.

Minulle on jäänyt epäselväksi miksi Kreikan kohdalla oli niin tavaton kiire euromaiden tuella. Heti, tässä paikassa pitää rahaa saada, pieni kansantalous, kuinka se voi 500 miljoonan asukkaan unionia niin heilauttaa. Irlanti + Portugali, vieläkään ei synny suurta bloggia.

Lehtomaki, Brax, kun annoimme Kreikalle rahaa niin turvaamme suomalaiset työpaikat. Millä tavoin, Suomen ja Kreikan kauppa ei ole kovin merkittävää, miksi sitä rahaa tarvittiin niin paljon?

Kun tsunami tuli niin sanottiin ettei tämä maailmantalouteen paljon tunnu. Kreikka sai Euroopan sekaisin, en ymmärrä.

Tavaton kiiire, yhdessä yössä piti järjestää paljon rahaa.

Joskun sitä miettii - jossain on esikunta joka suunnittelee -

järjestellään vähän puhureita, niin pelokkaat pikkukansat avaaavat kukkaronsa.

-----------------------------------

Me odotamme että presidentti, kenraali, ministeri, kansanedustaja, kaupunginjohtaja, yritysjohtaja, koulunjohtaja,

elämänkumppani, niin kirkkoherra vielä, puhuu totta.

Mutta mestariurheilija, valmennuspäällikkö, urheilujohtaja, ja heidän kaverinsa ovat ulkoistaneet tämän tyyppiset kysymykset

, vastaukset asianajajille. Voi meitä penkkiurheilijoita !

Juho Romakkaniemi 31.03.2011 16:37

Ville Kopralle vielä:

Vaikka muut keinot ovatkin ensisijaisempia, parempia ja tärkeämpiä työurien pidentämiseksi, niin on väärin väittää, etteikö lakisääteisen eläkeiän alarajan nosto pidentäisi työuria, kuten väitit.

Työmarkkinajärjestöjen yhteinen työryhmäarvio on, että lakisääteisen eläkeiän alarajan nosto 2 vuodella nostaisi todellista eläköitymisikää 0,7 vuodella. Tämä siis pienentää kestävyysvajetta 1,4 miljardia euroa, kun yksi vuosi pienentää sitä 2 miljardilla.

En siis ymmärrä miten ekonomistina voit tuollaista väittää?

Sitten toiseen esittämääsi aiheeseen:

Sanoit, että oli minulta "höpöväite", että SDP väittäisi työurien pidentämistä eläkeleikkaukseksi. No, ohessa yksi lähde useista, jossa näin Urpilainen on linjannut:

"SDP ei leikkaa työeläkkeitä – vaan kannustaa työntekoon ... Eläkeiän alarajan pakkonosto on työeläkeleikkaus."

Jutta Urpilainen, Uutispäivä Demari 3.10.2010

Ville Kopra 31.03.2011 20:46

Juho:

Asia ei kyllä ole mitenkään selvä. Esim. oheisen linkin takaa löytyvässä selvityksessä ETLA:n Niku Määttänen on arvioinut, että itse asiassa alaikärajan nostaminen kahdella vuodella päin vastoin lyhentää työuria 0,2 vuodella (!)

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2011/j04-tyourat-pidemmiksi/PDF/fi.pdf

Toki täytyy olla sellaisiakin arvioita, että työurat eläkeiän nostosta pidentyisivät, muuten sitä ei kai edes Kokoomus ajaisi. Mutta kovin tehokkaalta keinolta tuo ei tosiaan vaikuta. Esim. työuratyöryhmän koulutuspaketin arvo olisi 0,8 vuotta keskimääräiseen työuraan.

Noin ylipäätään voisi sanoa, etten kyllä luottaisi sokeasti ekonomistien mielipiteisiin. Sinne VM:äänkin voisi olla terveellistä palkata muutama humanisti töihin ;) Esim. nämä kestävyysvajelaskelmat ylipäätään ovat hyvin epävarmoja. Niitä pitäisi tarkastella kriittisemmin. Professori Pertti Haaparanta tyrmäsi uusimmassa kansantaloudellisessa aikakauskirjassa aika totisesti VM:n kestävyysvajelaskelmat. Samoin PT:n uusi ennuste näkee kestävyysvajeen aivan eri valossa kuin VM. On suoranainen karhunpalvelus demokratialle, kun vaalitentit - kuten eilen MTV3:n tenttin - alkaa suoraan toteamuksesta, kuinka kiritään kiinni 10 miljardin kestävyysvaje. Ikään kuin se olis jokin fakta. Siis se, josta Suomen parhaat ekonomistitkin ovat keskenään täysin erimielisiä.

Unskille vinkki: jossain vaiheessa kestävyysvaje luupin alle.

Juho Romakkaniemi 01.04.2011 0:03

Ville:

Sinulla näyttää olevan toistuvia ongelmia pysyä totuudessa.

Kuten jo tuolla aiemmin sanoin, niin Kokoomus ei "aja" eläkeiän nostamista, kuten äskeisessä kommentissasi väitit. Ei ole kovin kohteliasta tuollainen.

Ja olen kyllä humanistina valtiovarainministeriössä huomannut tämän ekonomistien "toisaalta - toisaalta" ongelman. USA:n presidentti Truman taisi joskus vaatia paikalle yksikätistä ekonomistia, koska kaikki hokivat: "on the other hand..."

Jos tyytyisimme tekemään päätöksiä vain asioista, joista ekonomistit ovat yksimielisiä, ei tarvitsisi paljon päätöksiä tehdä. Tuosta Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta on myös paljon VM:tä synkempiä ennusteita. VM:n ennuste taitaa olla kevyttä keskisarjaa.

Se kyllä on huomattu, että PT:n ennusteet talouskasvusta, sen vaikutuksista verotuloihin ja kestävyysvajeesta ovat ylivoimaisesti optimistisimmat. Siksi varmaan SDP nojaa niihin talousohjelmassaan: kun ei positiivisimman ennusteen perusteella tavitse tehdäkään mitään vaikeita päätöksiä.

Ville Kopra 01.04.2011 14:58

Juholle:

Vaikeista päätöksistä puheen ollen: olisi kovin kiinnostavaa tietää tarkemmin, mikä on Kokoomuksen esittämä säästölinjaus ensi vaalikaudelle. Tarkemmin muotoiltu kysymykseni asiaan liittyen löytyy linkistä:

http://villekopra.fi/2011/03/31/kysymys-kataiselle/

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

  2. 2

    Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

  3. 3

    Mies huijasi koko internetiä ja nosti takapihan varastonsa Lontoon 18 149 ravintolasta ykköseksi – vaikka tarjoili pelkkiä pakaste-eineksiä

  4. 4

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  5. 5

    Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

  6. 6

    #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

  7. 7

    Huono huumoriräppi on Suomen kovinta hittimusiikkia, vaikka yli 30-vuotiaat eivät tajua siitä mitään – Lajin ykkösnimen Slim Millin mukaan nykyräppi on tylsää

  8. 8

    Malmin nainen kertoi valehdelleensa krp:lle Aarnion syyllisyydestä – HS seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä

  9. 9

    Huomenna elokuviin tulee uusi Star Wars ja tämä kaikki sinun tulee tietää ennen joulun megahitin katsomista

  10. 10

    Lumisade sakenee iltapäivä­ruuhkan aikaan, Helsinki-Vantaalla vain yksi kiitotie käytössä – Katso grafiikasta, kuinka sade­alue peittää tunti tunnilta eteläisen Suomen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

  2. 2

    Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

  3. 3

    #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

  4. 4

    Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

    Tilaajille
  5. 5

    Helsingin poliisi puolustaa itsenäisyyspäivän kiinniottoja: Poliisia kuvannut pyöräilijä kieltäytyi järjestelmällisesti kertomasta henkilöllisyyttään

  6. 6

    Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

  7. 7

    Testasimme langattomia kuulokkeita toimistossa ja lenkkipolulla – Vastamelukuulokkeiden äänenlaatu hämmästytti

  8. 8

    Vantaa alkaa maksaa lastensuojelun työntekijöille liki 5 000 euron ”tulospalkkioita” – ja poliitikot rajaisivat yhden työntekijän vastuulle korkeintaan 30 lasta

  9. 9

    Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

  10. 10

    Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

    Tilaajille
  6. 6

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  7. 7

    Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

  8. 8

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  11. Näytä lisää