Perässähiihtäjä

Kenestä tulee seuraava pääministeri?

Perjantai 1.4. 2011 ja 21.postaus.

Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ja Timo Soini tiesivät hyvin, että nyt on onnistuttava, kun he torstai-iltana kokoontuivat Tampereen Raatihuoneelle TV1:n vaalikeskusteluun. Raatihuone on keskustelulle maineikas paikka, sillä sen seinässä oleva kyltti kertoo Suurlakon alkamisesta Tampereelta vuonna 1905. Suurlako pani vauhti valtiopäiväuudistukseen, joka huipentui maaliskuussa 1907 pidettyihin ensimmäisiin eduskuntavaaleihin. Puheenjohtajat olivat siis kansanvallan pyhällä maalla, mutta miten he siellä selvisivät. (HUOM. Postauksen lopussa on  lisäys keskustan ja kokoomuksen TV-vaalispottien esittelystä tänään perjantaina.)

Ennen puheenjohtajatentin alkua kertasin vielä, mitä oikeusministeriön vaali-infossa torstaina oli puhuttu. Lauri Karvonen kertoi edellisten eduskuntavaalitutkimusten tuloksista.

Eduskuntavaalitutkimus toteutetaan nyt kolmatta kertaa. Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaalitutkimukset osoittavat, että vain noin joka toisella äänioikeutetulla on ollut vakiintunut puoluekanta.  Aikaisempien tutkimusten mukaan äänestyspäätökseen vaikuttaa yhä enemmän ehdokas kuin puolue: kun vuonna 1983 tärkeimpänä piti puoluetta 52 prosenttia ja ehdokasta 42 prosenttia, vuonna 2007 luvut olivat 48 ja 51.

Kaksi kolmesta vastaajasta korosti myös puoluejohtajan henkilöä oman valintansa perusteena.

Suunta on selvä. Vaalit henkilöityvät, joskaan kehitys ei ole niin suoraviivainen kuin mediasta saattaisi päätellä. Kyllä asiat ja puolueet niiden ajajina edelleen vaikuttavat ja painavat äänestyspäätöstä tehtäessä.

Sopii toivoa, että näin on jatkossakin.

Puheenjohtajien puolentoista tunnin väittelyn jälkeen olo ristiriitainen. Ei tee mieli ryhtyä julistamaan vaalikeskustelun voittajaa tai antamaan arvosanoja. Ehkä odotukset keskustelulle olivat omassakin mielessä liian suuret. Jokin tässä keskustelussa ei nyt ollut kohdallaan, mutta en osaa sanoa, että mikä se oli.

Vetäjät Kirsi Skön ja Jan Andersson olivat päättäneet, että Euroopan talousasiat käsitellään aluksi ja alta pois. Siihen oli hyvät perusteensa: seuraava hallitus ja eduskunta joutuvat ensi töikseen päättämään Suomen suhtautumisesta 1) väliaikaiseen vakausmekanismiin 2) pysyvään vakausmekanismiin.

Puheenjohtajat jakautuivat kolmeen ryhmään. Timo Soini oli pienen hapuilun jälkeen tullut siihen johtopäätökseen, että hän haastoi kaikki vanhat puolueet ja hakee suoraan kansalta valtakirjaa, jolla Suomi sanoutuisi kokonaan irti  koko vakauspaketista.

Se on aika uskalias siirto, sillä käytännössä Soini huipentaa vaalikauden mittaisen kannatusnousunsa suoraan tavoitteeseen: Perussuomalaisten on noustava Suomen suurimmaksi puolueeksi ja Soinin on päästävä pääministeriksi.  Jos Perussuomalaiset eivät pääse suurimmaksi, ja vanhat puolueet pitävät linjansa, Soinin on sovinnolla jäätävä oppositioon.

Urpilainen sanoutui selvästi Soinin linjasta ja teki pesäeroa, mutta veti rajaa myös keskustaan ja kokoomukseen. Sdp on valmis hyväksymään pysyvän vakausmekanismin, mutta ei väliaikaista, josta kuitenkin päätetään samaan aikaan. Kuinka pitkälle Urpilainen on vastustuksessa valmis menemään, jää nähtäväksi.

Keskusta ja kokoomus ovat valmiita jupisten ja varauksia asetellen hyväksymään molemmat.

Mitä tämä asetetelma merkitsee, kun vaaleihin on aikaa kaksi viikkoa? Ennakkoääniä aletaan antaa jo ensi keskiviikkona 6.4.

Vaalitaistelu polarisoituu aina vaalipäivän alla. Se on kuin köyden vetämistä, hallituksesta ja oppositiosta esille nousee ne voimat, jotka ovat kaikkein vankimpia.

Torstai-illan keskustelussa tuli selväksi se, että Soini on oppositiossa jyrkempi kuin Urpilainen. Ei ollut tahaton lipsaus, että Urpilainen puhui imperfektissä yhteistyöstä Soinin kanssa.

Hallituksen puolella ei tapahtunut vastaavaa selkiytymistä. Keskustan ja kokoomuksen välillä ei tässä asiassa ollut havaittavaa eroa, siis sellaista eroa, jonka kahden oppositiopuolueen kesken huomasi.

Tämä oli mielestäni tämän keskustelun tärkein ja painavin anti.

Se oli tuli selväksi, mutta väittely vei yli puoli tuntia keskusteluaikaa ohjelman alusta. Veikkaan, että moni vaihtoi kanavaa ja moni myös putosi kärryiltä. Se oli vaativa osuus katsojalle , eivätkä keskustelijat tehneet sitä yhtään helpommaksi. Meni päälle puhumiseksi liian monta kertaa.

Jan Anderssonin olisi kannattanut käyttää heti alusta pedagogiikan opintojen tuomaa opettaja-auktoriteettia ja panna puheenjohtajat kuriin.

Keskustelun jatko sujui totutuissa kaavoissa: pakkoruotsi, hälytyskeskusuudistus, valtiontalouden leikkauslistat, uusi E10-bensa, Libya. Kysymyksiä saivat esittää pirkanmaalaiset puolueaktivistit. Kaikilta se ei onnistunut.

Yksityiskohtiin on turha mennä, mutta se tuli selväksi, että Timo Soini oli hallitseva hahmo keskustelussa. Ja tällä kertaa se ei johtunut niinkään Soinista itsestään, vaan muista puheenjohtajista.

Ilmeisesti kaikki muut olivat päättäneet haastaa Soinin. Tämä johti siihen, että Soini oli jatkavasti kiinni sen edellä mainitun köyden päässä, kaksintaistelujen toinen osapuoli.

Jatkuva ahdistelu kävi Soinin hermon päälle niin paljon, että hän ryhtyi keskustelun loppupuolella valittamaan, ettei ollut saanut puheaikaa. Se oli turhaa valitusta.

Ehkä suurin pettymys oli se, että puheenjohtajat eivät rohjenneet tuoda kuin kovin yleisellä tasolla esille niitä kohteita, joista seuraavalla vaalikaudella pitää säästää. Tämähän tarkoittaa sitä, että vaalien jälkeen virkamiehet ja muut asiantuntijat joutuvat/pääsevät käyttämään sitä valtaa, jota puolueet eivät kykene ottamaan itselleen.

Ja lopuksi pieniä hajahuomiota:

- Jutta Urpilainen esiintyi pari kolme kertaa seuraavan hallituksen pääministerinä, ponnekasta

- Jyrki Katainen onnistui kolmesta suuresta parhaiten ahdistamaan Soinia,

- Kiviniemi ja Urpilainen oli sijoitettu istumaan mahdollisimman kauas toisistaan ja keskustelu osoitti, että "niin on jos siltä näyttää",

- Libya -keskustelussa Soini antoi tunnustusta "presidentille ja hallitukselle" hänen mielestään viisaasta päätöksestä pysyä pois lentokiellon valvonnasta toisin kuin Ruotsi, myös Urpilainen piti päätöstä oikeana, mutta puhui vain "tasavallan presidentin" päätöksestä,

- kukaan ei tarttunut ex-pääministeri Matti Vanhasen Suomen Kuvalehdessä esittämään presidentin ja hallituksen Libya-päätöksen kritiikkiin,

No niin, eiköhän tämä riitä. Katsomisen, kuuntelun ja kirjoittamisen jälkeen edelleen askarruttaa se kysymys, että kuka näistä neljästä olisi se hyvä pääministeri Suomelle.

Jotta en joutuisi sitä ihan yksin pähkäilemaan, ja kun vaalipäivään on enää 16 vuorokautta aikaa, otetaan päivän (ja viikonlopun) hyväksi kysymykseksi: Kenestä tulee seuraava pääministeri?

JK 1.  Tämän vaaliblogin kuuden viikon mittainen urakka on siirtymässä viimeiselle kahdelle viikolle. Edessä ovat ne raskaimmat viikot. Kiittelen kommentaattoreita ja toivon, että kokeneet jaksavat jatkaa ja uusia tulisi mukaan. Blogi on jo oma pienoismaailmansa. Onneksi ympäröivästä maailmasta tulee ärsykkeitä ja hyvää palautetta.

Kiitos myös oikeusministeri Tuija Braxille kommentista puoluelaitoskeskusteluumme.

JK2. Käväisin perjantaina päivällä keskustan ja kokoomuksen puoluetoimistoissa katsomassa tv-mainokset, jotka lähtevät pyörimään ensi sunnuntaina 3.4.  Jokainen voi oheisten linkkien takaa katsoa ja kommentoida niitä. Pari nopeaa havaintoa:

Keskustan spotit ovat tämän linkin takana.

Kokoomuksen spotit ovat  tämän linkin takana.

-  Keskusta korostaa eduskuntavaalien luonnetta pääministerivaalina. Se kuului filmin esitelleen puoluesihteeri Timo Laanisen puheissa ja näkyy myös vaalispotissa. Siinä esiintyy vain Mari Kiviniemi + taustahahmoina kolme päätöntä kysymysmerkkihahmoa, jotka huonollakin mielikuvituksella pystyy arvaamaan Kataiseksi, Urpilaiseksi ja Soiniksi.

- Keskustan vaalispotissa pyritään korostamaan vaihtoehtoja, helposti tunnistettavasti asetelmaa "Keskustan Suomi" (Kiviniemi) vastaan "Populistinen Suomi" (Soini),

- Keskustalla on spotteja vain kaksi, joita esitetään vuorotellen.

- Kokoomuksen spotissa ajellaan bussilla Nurmijärvellä (Vanhasen kotimaisemissa) ja keskustellaan kaiken maailman asioista. Pääministeriasia ei korostu samalla tavalla kuin keskustan mainoksessa. 

- Kokoomuksen spotteja on peräti 19, joista sitten valitaan osa televisioon, osa jää vain nettiin.

-  Ero keskustaan on melkoinen, kun bussissa onkin mukana kokoomuksen johtojoukkue Jyrki Katainen, Paula Risikko, Alexander Stubb, Henna Virkkunen ja Jyri Häkämies.

JK3. Valtiotieteen ylioppilas Otto Peura on järjestänyt omalla blogisivullaan äänestyksen vaalikeskustelun menestyjistä. Käykää vilkaisemassa, millaisia tuloksia siellä on saatu. Linkki on tässä.

52 vastausta artikkeliin "Kenestä tulee seuraava pääministeri?"

Kalle Pahajoki 01.04.2011 0:34

Mielestäni ei ole lainkaan yhdentekevää että vastausvuoro hyppäsi pari kertaa putkeen suoraan Soinin yli. Andersson punastui kuin pahainen nulikka kun Soini huomautti tästä, mutta hänessä ei ollut miestä myöntääkseen virhettä, mikä antoi entisestään ymmärtää että se oli tahallinen.

Mielestäni suurin ero aiempiin tentteihin oli, että Katainen oli ymmärtänyt että vaikuttamalla koulukiusaajalta ei voiteta kansan sympatioita, Urpilainen ja Kiviniemi käyttivät alussa arvokasta keskusteluaika turhaan nokitteluun. Kun asiakeskustelu pääsi käyntiin, nähtiin mielestäni ensimmäistä kertaa järkevää poliittista keskustelua 2011 vaalitenteissä.

Katainen oli myös tullut hyvin pitkälle Soinin linjoille vakausrahasto-keskustelussa: Kreikka ja Portugali ovat vääristellet, muut ovat eläneet holtittomasti, on väärin että joudumme maksamaan, mutta silti johtopäätös oli sama: vakuudet tuplataan kahdeksasta miljardista. Se että yritetään kiistää että vakausrahastosta ei olisi päätetty voi kääntyä itseään vastaan; on kohtuullisen selvää (tai ainakin ei voi välttyä vaikutelmalta), että todellisuudessa päätökset on tehty, mutta niitä on nimellisesti lykätty vaalien yli .

Katainen nolostui kun Soini veti esiin Niinistön mielipiteet; Soinin kannattaisi käyttää Niinistön ja Walhrosin kommentteja enemmänkin liikkuvien kokoomuksen äänestäjien (onko sellaisia?) kalasteluun.

Jännä huomata, että hallituspuolueet ovat liikkeellä mielikuviin pohjautuvilla (voisi jopa sanoa populistisilla) teemoilla: avoimuuden puolesta Impivaaraa vastaan ja Kahden kauden kasvuohjelmalla. Faktaosaaminen on jäänyt opposition harteille.

Jos rahaa pitäisi pistää pääministerin veikkaukseen, niin kyllä se Kataiseen osuu, mutta kovin paljoa en kyllä uskaltaisi panostaa.

Tarmo Viitaluoma 01.04.2011 0:40

Kiitos Unski johdannosta....

Formaattina juontajien miettimät aiheet, joista keskustellaan, on arka ja voidaan ajautua sivuraiteelle, josta hyvänä esimerkkinä käy E10-bensakeskustelu.

Olen kanssasi samaa mieltä Urpilaisen onnistumisesta ja myös siitä, että vakauspaketista ei ole mahdollisuus irtautua myöskään väliaikaisen osalta - jatkossa SDP:n on siihen asiaan keskityttävä tarkemmin.

Huonoja eivät olleet Katainen ja Kiviniemikään, mutta minua jäi vaivaamaan pieni ylimielisyys, joka heidän puheistaan oli aistittavissa.

Soini luottaa yksinkertaisuuksiin ja sekin voi olla riskaapelia jatkossa ja jos mieli muuttuu näissä kysymyksissä vielä uudelleen - tervemenoa oppositioon!

Eero Ilkka 01.04.2011 0:47

Kenestä tulee seuraava pääministeri? "Automaattisesti" vaalien jälkeen suurimman puolueen pj:stä eli todennäköisesti Jyrki Kataisesta. Mutta kenestä PITÄISI tulla seuraava pääministeri. Ottamatta puoluepoliittista kantaa, niin Kataisesta myös pitäisi tulla pääministeri, koska hän hallitsee ylivoimaisesti kolmikosta parhaiten taloudellisest kysymykset, jotka tulevat olemaan tärkein asia kaikkine ulottuvuuksineen ja vaikutuksineen seuraavalla vaalikaudella ja sen jälkeenkin. Henkilökohtaisen osaamisen merkitys korostuu entisestään, kun toiminta on kansainvälistynyt ja täytyy omata hyvät valmiudet, kun joutuu lyhyelläkin varoitusajalla, monasti ilman taustakoneiston valmistelua, osallistumaan tärkeisiin neuvotteluihin.

Jouko Kovanen 01.04.2011 0:51

Seuraava pääministeri on Timo Soini. Strategia vaalien muuttamisesta kansanäänestykseksi takauksista nostaa Perussuomalaisten kannatuksen 30 prosentin pintaan. Kavereita alkaa kummasti ilmaantua vaalien jälkeen. Ainakin Keskustan EU-kriittiset Väyrynen, Pekkarinen ja Korhonen.

antti liikkanen 01.04.2011 0:55

Tohdin olla viemättä Perässähiihtäjän avaruutta enempiä ja tyydyn raportoimaan tarinan muodossa.

Lisäksi tarina on vähintäänkin kryptinen, mutta niin on tilannekin.

Luottoihmisteni antamat raportit kertovat, ettei siellä Tampereella nyt oivalleta, mitä maailmalla oikeasti on tapahtumassa, ja se on tosi huono juttu, se.

http://anttiliikkanen.blogs.fi

Odotan mielenkiinnolla edessäni olevaa "Emmauksen tietä", jolta lupaan, jos yhteydet toimivat, kannanottoja Perässähiihtäjän uusiin pohjustuksiin.

Pilvi Torsti 01.04.2011 1:22

Unski, en kerta kaikkiaan pysty ajattelemaan pääministeriksi 2010-luvun Suomessa henkilöä, joka puhuu vaalitentissä elämän kunnioittamisesta, kun kysytään raiskatun oikeudesta aborttiin.

Kolme muuta pystyy näkemään tehtävässä. Hyvä on sekin muistaa, että harva näki puolustusministeri Matti Vanhasen tai kuntaministeri Mari Kiviniemen todennäköisenä tai edes erityisen toivottavana pääministerinä, mutta niin vain heistä molemmista tuli tehtävän hoitajat.

Omasta avoimen puolueellisen näkökulmasta näkisin, että kovin paljon ei Suomessa tämänkään vaalitentin ja Unskin minusta oikeaan osuneen analyysin perusteella muutu, jos Jyrki ja Mari vaihtavat salkkuja päikseen. Ja kun kansalaisia kuuntelee tuntuu, että moni kaipaa muutosta ja selkeää viestiä sellaisesta tavoite-Suomesta, jossa tosissaan pyritään puuttumaan esimerkiksi eriarvoistumiskehitykseen, kaksiin työmarkkinoihin ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Tai sitten minä vain tulen puhuneeksi näin ajattelevien kanssa.

Jussi Lähde 01.04.2011 4:08

Parahin Unski

Terveiset Tampereelta, katselin tentin paikan päältä. Liitän oheen linkin "Herrat pitävät vaaleista" -blogiini. Tarinasta selviää myös se miksi Jan Andersson on niin vaisu.

http://blogit.mtv3.fi/herratpitavatvaaleista/2011/03/31/voi-jan-anderssonin-vatsaa-ylen-vaalitentti-31-3/

Seuraavan hallituksen pääministeri on Jyrki Katainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Kokoomus on välttämättä suurin puolue.

Kataisen olisi pitänyt haastaa Soini samalla otteella kuin Stubb MTV3:n Uudenmaan tentissä. Perussuomalaisten nousun jatkuminen hyödyntää Kokoomusta viime metreillä jopa 3 prosentin verran. Kokoomus pyrkii selkeästi tarjoamaan vaihtoehdon Perussuomalaisille, Kataisen olisi kuitenkin nyt unohdettava makrotalous. Tämä on mikroautokisa.

Havintosi hallituspuolueiden erojen katomisesta on täysin oikea, nyt vaaliasetelma on Kokoomus + Keskusta vastaan Perussuomalaiset + SDP. Nykyhallituksen rungon jatkaessa Keskusta luopuu ilolla pääministeryden taakasta, vaikka toista nyt väittääkin.

Pekka Kilpeläinen 01.04.2011 8:23

Mielestäni tässä keskustelussa hallitus oli näiden vaalien aikana näkemistäni keskusteluista kaikkien selvimmin hallitseva.

Hallituksella toki on mahdollista saada sellaista tietoa ja briiffausta, johon oppositiolla ei ole mahdollisuutta ja tällä kertaa tämä näkyi parempana asiaosaamisena.

Kaikkien puolueiden taannoiseen saman kanavan keskusteluun verrattuna petraajia olivat Kiviniemi ja Soini. Urpilainen oli tämän keskustelun epäonnistuja, tosin hänkin selvisi kohtuullisesti.

Olen itse asiassa hyvin samaa mieltä kuin Kalevan entinen päätoimittaja Risto Uimonen tämän aamun Aamu-TV:ssä esittämässä analyysissään. Tämä keskustelu tuskin muuttaa paljon äänestyskäyttäytymistä ja jokainen voi katsoa oman suosikkinsa onnistuneen. Uimosen tavoin olin näkevinäni Urpilaisesta väsymistä ja ahdistuneisuutta, mutta muista kolmen esiintymisestä antaisin samalla lailla positiivisen arvion.

Irja Röntynen 74v. 01.04.2011 8:40

Yhdyn mieluusti Pilvin kommenttiin.

Naisena näkisin mielelläni Kiviniemen pääministerinä.

Hän osaa myös saksaa, joka on tärkeä kieli Euroopassa.

Toisaalta hänellä on tiettävästi kansantaloustiede

pääaineena, joten kyllä hänellä on myös valtiovarainministeriksi vahvuutta ja omaa tietopohjaa.

Mari on minusta hoitanut hyvin ja neutraalisti postinsa.

Missään tapauksessa EI SOINI PÄÄMINISTERIKSI!!

Pentti Kangasluoma 01.04.2011 9:00

Kun en ole puolueen soturi niin minusta Jyrki Katainen on seuraava pääministeri, Jutta joutuisi heti median paineessa kantamaan ristiä Golgatalle. Kun joudutaan tekemään ikäviä päätöksiä. Hallituksessa olo antaa mahdollisuuden vaikuttaa.

Perussuomalaisten lisäksi demarit ovat hengittämässä hallituksen niskaan. Soinin pelko on karistanut Kataisesta äärioikeistolaisuuden, jos sitä on ollutkaaan. Keskustalla on suuri historiallinen ansio siihen että meillä on mahdollisuus saada opetusta maan kaikissa kolkissa. Tämä on merkinnyt paljon kuntia, paljon keskustan virkamiehiä.

Kun on töissä 68-vuotiaaksi, saa paljon eläkettä. Vasemmisto ei ole huomannut että tämä hyödyttää eniten sisätöissä olleita,

siis virkamiehiä. Ulkotöissä olleet, tai tehdassaleissa töitä tehneet eivät näin pitkälle jaksa.

Soini on populisti, mutta hän uskalsi pitää maamiinapäätöstä vääränä. Soini tietää että monissa suomalaisissa perheissä on pojan lähtö armeijaan juhlallinen tapahtuma. Isän ja pojan välit voivat lähentyä, niin ovat äidit kertoneet.

En enää uskoa että Kreikan avun evääminen johtaisin Suomen, vauraan Länsi-Euroopan talouskaaokseen. 11 miljoonaa ihmistä, 2 % koko BKT:stä, miten se voisi 500 mijoonan ihmisen talouden romauttaa.

Väestö kasvaa, luonnonvarat vähenevät, veroparatiisit saadan nujerrettua kun riittävä joukko ihmisiä tahtoo

Vedetään nyt kaikki henkeä, pian kaikki kieltävät tuntevansa Jeesuksen kuten teki Pietari hiilivalkealla. Pääsiäisen aikaan se oli, meinaan siellä vanhassa Jerusalemissa.

Erkki Tuomiojan ja Jussi Pikkusaaren kaltaiset humanistit voivat elää sivistynyttä rinnakkaiseloa kristittyjen ja muiden uskontojen kanssa. Uudesta sukupolvesta ei ole varmuutta,

ehkä he ilmestyvät kirkkomaiden porteille huutelemaan, ei siellä mitään ole, turhaan uskot.

Pekka Kärkkäinen 01.04.2011 9:17

Toden totta, nyt alkoi vaalikamppailun loppusuora. Eilisestä TV1:n ei syntynyt suuria eroja puheenjohtajien välille. Ennen kuin menen Unskin esittämään kysymykseen, muutamia hajahuomioita puheenjohtajista:

- Kiviniemen käytöksessä oli ylimielisyyttä, arroganssia. Päällimmäiseksi mielikuvaksi jäi se, että keskusta on näissä(kin) vaaleissa liikkeellä peiteohjelmalla, joka unohdetaan heti vaalipäivän jälkeen. Ja ehkä kyse on myös halusta keskustan hellimää "tuki-Suomi"-ajatusta, jossa kaikkia keskustan kannattajia tuetaan jatkossakin valtion kassasta.

- Soini puhui vaihteeksi asiaa euromaiden velkakriisistä, mutta antoi itsestään monta sellaista todistusta, jotka vievät ääniä liberaalimmin ajattelevien mutta "vanhoihin" puolueisiin kyllästyneiden osalta. Paluumuuttoa nukkuvien puolueeseen, kokoomukseen ja demareihin odotettavissa.

- Katainen yritti olla mukava besserwisser, mutta tiedot ja taidot eivät yksinkertaisesti riittäneet. Kataisen "järki ja vastuullisuus"-linja kärsi uskottavuuden puutteesta, kun asiat eivät olleet hallussa.

- Urpilainen meni taas papukaijalinjalle ja toisti vaatimuksen "pankkien ja sijoittajien vastuusta" ainakin viisi kertaa. Miksi kukaan - ei edes toimittajat - eivät tarttuneet tähän ja kysyneet, mitä se oikeasti tarkoittaa? Epäilen mahtaako Urpilainen tietää itsekään, kunhan toistaa mantraansa.

- Toimittajat Jan Andersson ja Kirsi Skön olivat taas surkeita. Puheenjohtajien annettiin jauhaa iskulauseitaan, joita ei kyseenalaistettu. Jatkokysymyksiä ei esitetty. Enkä muista että yksikään toimittajien esittämä kysymys olisi alkanut sanalla "miksi". Eikö Yleltä löydy parempia? Ja kun vastaus on ei, niin voisiko Yle palkata vaikka jonkun freelancerin?

En ala nimeämään pääministeriä, koska sen päättää suurelta osin kansa ja pieneltä osin puolueet. Sen sijaan uskallan nimetä keskeisimmän kysymyksen, jolla pääministeriys ratkeaa.

Tulevan pääministerin pitää pystyä antamaan uskottavin vastaus tavasta, jolla kansalaisten ja erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoima nousee seuraavan neljän vuoden aikana. En tarkoita tällä käteenjäävän tulon määrää verojen jälkeen (kokoomus voittaa aina tämän kisan!), vaan sitä mitä niillä tuloilla pystyy hankkimaan.

Tämä tarkoittaa uskottavaa suunnitelmaa kansantalouden kasvusta, inflaation hillitsemisestä, välillisten verojen alentamisesta, uusien työpaikkojen luomisesta, köyhyyden vähentämisestä ja tuottavuuden parantamisesta.Välillisten verojen alentaminen johtaa väistämättä valtion menojen leikkauksiin, joten niihinkin on oltava uskottava lista.

Tällä hetkellä millään puolueella tai puoluejohtajalla ei ole em. asioihin oikein minkäänlaista esitystä. Potin vie kotiin se, joka tässä antaa parhaat vastaukset.

Kataisella on tässä parhaat edellytykset, mutta puolue on linjannut kannakseen välillisten verojen korotukset, mikä vie Kataisen ja kokoomuksen esittämistä ratkaisumalleista uskottavuuden pois. Puoluekantojen valossa Urpilaisella ja Soinilla olisi mahdollisuus tuottaa uskottava esitys, mutta osaaminen ei taida riittää. Kiviniemi kompastuu leikkauspuolella, ja keskustan velkavetoinen linja ei saa kannatusta keskituloisten (lue: suurin äänestäjäryhmä) keskuudessa.

Jan Rossi 01.04.2011 9:40

Eilisen perusteella on täysin selvää, että maassa tarvitaan suunnan muutos. EU:n vakuusrahastoissa on kiinni suomalaisten veronmaksajien rahoja 35,1 miljardia euroa. Rahat ovat kiinni EFSF:ssä, EFSM:ssä, ESM:ssä, Kreikkalainoissa, IMF:ssä ja EKP:ssä.

Jos nämä takaukset realisoituvat, Suomi joutuu järjettömään pinteeseen. Kokoomus pelaa Suomen tulevaisuudella ja rahoilla uskomatonta venäläistä rulettia. Ja tästä ei suostuta keskustelemaan. Miksi?

Jan Rossi

E.J. Tikka 01.04.2011 10:03

Katainen on kiltti mukautuvainen poika, joka ei ole muuta työkseen tehnyt. Kiviniemi puhuu ja puhuu sävyisästi ja rauhallisesti, mutta puhe ei sisällä mitään, käytti mitä tahansa sisällön analyysin keinoa. Urpilaisella on ilmiasussaan maneereja, joita lievästi sanoen voi kutsua ärsyttäviksi, mutta sisältöä sanotussa alkaa olla enemmän kuin viimeiseen pariin vuoteen. Soini on Soini ja Soinia täytyy pitää enemmän imagona kuin minään muuna, mutta Soinin esittämät asiat on yksinkertaistettu ymmärrettäviksi. Siis kuka pääministeriksi? Heittäkööt Urpilainen ja Soini arpaa.

Veli-Pekka Silván 01.04.2011 10:28

Kivniemi oli taas suurin epäonnistuja, hän on kolkko ja ylimielinen, samoin Kataisen tuputtama mainostoimiston kirjoittama jargon on jo kuultu useasti.

Jutta onnistui hyvin. Mutta Soini oli taas paras, vaikka Ylen vaaltoimittajien inho näkyi päälle.

Vaalien teema onkin valtamedia vastaan Soini!

Uimoinen jolla on keputausta niin en hänen juttujaan juuri noteeraa. Hän on aina vihannut sossuja.

Jussi Lähde 01.04.2011 10:39

Parahin Unski ja blogihiihtäjien jalo kirjoittajakunta

Vastaan nyt omalla blogillani Juha Akkasen esittämään kysymykseen siitä, miksi Perässähiihtäjää seuraan. On tämä hieno seurakunta, kukaan ei huuda edes "Havuja, P€?&€!€!"

Blogini löytyy osoitteesta:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/jussi-laehde-miksi-seuraan

tai Unton linkkilistasta.

Reijo Sippola 01.04.2011 10:55

Neljän suuren tentti osoitti jälleen sen ettei puolueiden välillä ole eroja. Kolme suurinta leikkii tuolileikkiä ja jokainen pelkää jäävänsä ulkopuolelle. Pieni pluspiste Soinille kynnyskysymksen asettamisesta.

Valitettavasti Soinin pintaa raaputtaessa esiin nousevat erittäin konservatiiviset arvot, joille tulevaisuus näyttäytyy lähinnä uhkana. Katainen, Kiviniemi ja Urpilainen ovat tehotuotannossa marinoituja poliittisia broilereita, joilta uusia ja innovatiivisia avauksia on turha odottaa.

Vaalien jälkeen pääsemme jälleen normaaliin arkeen, jossa tehokkaiden virkamiesten ohjauksella maa jatkaa uskoen loputtomaan talouskasvuun.

Lars-Erik Wilskman 01.04.2011 11:27

Todennäköinen pääministeri on Katainen. Varsinainen kamppailu käydään nyt Kataisen ja Soinin välillä. Kokoomus hyötyy siitä, että varsin monelle Soinin vastustaminen on motiivi äänestää Kokoomusta.

Kiviniemeä ja Urpilaista vähäisempien puolueiden puheenjohtajista puhumattakaan pidän statisteina. Ei niin, etten arvostaisi Kiviniemeä ja Urpilaista kumppaneineen, mutta näistä on masinoitu mielikuvavaalit.

Ajatukseni perustuu kuitenkin oletukseen, että Kokoomus on vaalien jälkeen suurin puolue. Toisin käydessä eli Perussuomalaisten noustessa suurimmaksi puolueeksi ei Soinin pääministeriys olisi silloinkaan varmaa. Taitaisi olla Kataiselle, Kiviniemelle ja Urpilaisellekin poliittinen itsemurha lähteä Soinin johtamaan hallitukseen. Tätäkin kannattaa spekuloidessa miettiä. Yksi mahdollisuus olisi sitten sellainen kulissipääministeriys, jollaiseksi Kiviniemen nykyistäkin asemaa jotkut epäilevät.

Jussi Lähde 01.04.2011 11:41

Hyvät ystävät

Kuten jo kommenteistakin näkyy tulevien presidentinvaalien asetelma alkaa hahmotua. Alkaa spekulaatio siitä, ketkä ehdokkaat voivat pudottaa Soinin toiselta kierrokselta.

Jan Rossi 01.04.2011 12:14

Voisiko arvoisa Eero Ilkka kertoa, että miten Katainen hallitsee erinomaiset taloudelliset asiat? Kataisen aikana valtiovelka on tuplaantunut. Suomen rahat on laitettu takauksiin ympäri Eurooppaa. Katainenhan pelaa venäläistä rulettia Suomen taloudella ja tulevaisuudella. Vastuuseen Katainen pitäisi laittaa. Tälläistä peliä kansankunnan tulevaisuudella ei pitäisi kertakaikkiaan sallia. 35,1 miljardia euroa on takauksissa eri kriisirahastoissa. Jos nämä kativoituvat, mihin Suomi menee?

Jan Rossi

Anna Mikkola 01.04.2011 12:46

Olen ottanut viime aikoina tavaksi katsella ja kommentoida politiikkaa hieman sparraushengessä erään perinteistä porvarillista maailmankatsomusta edustavan ystäväni kanssa. Olemme päässeet yksimielisyyteen siitä, että Urpilainen on yksinkertaisesti parhaimman - miespuolinen ystäväni käytti toistakin sanaa - näköinen, ja että häntä siksi mielellään katselisi pääministerinä, kun häntä nyt vain on niin miellyttävää katsella. Lisäksi olemme päätyneet siihen, että kriteerinä tämä ei ole pääministerille mitenkään erityisen huono, kun muistaa millaiset erot ehdokkaiden välillä noin muuten on.

Kiviniemi luultavasti sopisi mukavasti melkein kaikille pääministeriksi. Katainen ei ehkä niinkään, jakaa liikaa mielipidettä ja ottaa nyt damagea talousasioista jotka luonnollisesti häneen henkilöityvät. Lisäksi se liila kravatti eilen oli täysin vikatikki, väri ei yhtään sovi Jyrkille.

Tietääköhän Soini itsekään mitä haluaa? Vähän veikkailisin että Perussuomalaisissa on nyt päällä sellainen nousukiitohurma, että siinä ei paljon vaalien jälkeisiä vielä mietitä, saati nyt neljän vuoden päähän. Luulisin että Perussuomalaisten gallupkannatus alkaa olla jo hieman epämiellyttävän suurta Soinille, joka epäilemättä on ymmärtänyt millaista puoluetta johtaa. Ministeriksi joo, mutta pääministeripuolueeksi? Sen luulisi ottavan jo hermon päälle. Minuun Soini ei vetoa millään tasolla, mutta enpä toki taida olla sitä kohderyhmääkään.

Lisäksi voitaisiin miettiä mitä se tarkoittaa paikkamäärinä jos meillä on vaaleissa neljä puoluetta siinä 17-20 prosentin kannatuslukemilla. Siinähän on aika paljon potentiaalia siihen, että hallitus voidaan taikka joudutaan muodostamaan aika erilaisella mallilla kuin tähän mennessä. Kyllä minä ehkä sittenkin veikkaan sitä Kiviniemeä seuraavaksi pääministeriksi, vaikka Jutta on toki nätimpi.

Elisa Tarkiainen 01.04.2011 12:57

Kyllä näyttää siltä, että kokoomus ja Jyrki Katainen korjaavat potin. Eri asia on sitten että millä osuuksilla. On toisaalta yllättävää että kokoomuksen gallup-lukemat eivät enää ole samaa luokkaa kuin esim. ennen eurovaaleja 2009 ja toisaalta sitten taas ei. Hallitusvastuu luultavasti painaa lukuja alas mutta toisaalta odottaisi että näin huima persujen nousu tiivistäisi joukkoja suurista puolueista eniten juuri kokoomuksessa - sehän on (entisistä) suurista puolueista ainoa, joka johdonmukaisesti on asettunut tarjoamaan edes jonkinlaisen vaihtoehtoisen Suomen persujen politiikalle.

Timo Soinia väsyttää, sen kuulee välihuuteluista. Olen aikaisemmin pitänyt Soinia populistisista piirteistään huolimatta hyödyllisenä poliitikkona - tarkoitan tällä sitä että Soini on pistänyt muut (hallitus)puoluejohtajat vastaamaan omista sanoistaan ja teoistaan ja herättänyt keskustelua. Nyt kuitenkin tuntuu siltä että suosio on noussut Soinilla(kin) hattuun. Mielipiteitä ei jakseta perustella muuten kuin ylimielisesti toteamalla että kyllä kansa tietää ja äänestää. Onko tosiaan niin? Jos Soinin asenne on kulisseissa ja neuvotteluissa sama, niin hattua nostan niille muille jotka niissä pöydissä istuvat. Hallitusneuvottelut tulevat olemaan vaikeat.

Mari Kiviniemi on ollut minullekin pettymys. Hän on superasiallinen, mutta tämä kysymysten väistely on kyllä jo aika karmeaa. Pääministeripuolueelta luulisi löytyvän (tai ainakin pitäisi löytyä) ideologiaa; visioita ja keinoja millä se toteutetaan, mutta kun se ei keskustalla konkretisoidu. Keskustan puheenjohtajana ei varmaankaan ole helppo vastata niin ettei tulisi lunta myöhemmin tupaan omilta molemmin puolin, mutta silti. Kiviniemelle kuitenkin plussaa siitä 'röyhkeydestä' millä hän keskustan vaalitulokseen suhtautuu. Vaalirahakohu ei nähtävästi ole hänen vaalimieltään latistanut ja hyvä niin.

Jutta Urpilaisen esiintymisestä olen kyllä iloinen; kehitystä on tapahtunut. On mahtavaa päästä sanomaan ulkomailla että Suomessa sekä presidentti, pääministeri ja 'oppositiojohtaja' ovat kaikki naisia, sen verran harvinainen tilanne maailman mittakaavassa on. Tämä ei tietenkään ole epäluottamuslause ketään myöhemmin näissä tehtävissä toimivia miehiä kohtaan, please don't get me wrong.

Heikki Rönkkö 01.04.2011 13:35

Toistaiseksi osuvimman arvion esitti ennen ensimmäistäkään tv-keskustelua Länsiväylä- lehden kolumnisti Johannes Koroma lohkaisemalla, että näistä ehdokkaista pääministeri voidaan valita tikkaa heittämällä.

En tosin muista oliko Timo Soini mukana Koroman arvioissa, muuthan näyttävät joka tapauksessa samasta ajatushautomosta kuoriutuneilta broilereilta.

Ummehtuneen ladun ulkopuolelta tarjoaa vaihtoehtoista ajatusta ruotsalainen viikkolehti Fokus:

http://www.fokus.se/2011/03/pafageln-fran-ankdammen/

Eikös vaan täälläkin Perässähiihtäjää seuraile samat tyypit vaaleista toiseen?

Pekka Kärkkäinen 01.04.2011 14:41

Yhdyn Reijo Sippolan arvioon. Vaalien jälkeen maata johtaa joku nuoremmista broilereista tai sitten se vanhempi broileri. Kenelläkään näistä ei ole merkittäviä omia näkemyksiä tahi kykyä saada niitä läpi virkamiehistössä. Joten maa palailee politokraattiseen arkeensa lumedemokratiailluusion haihduttua.

Anna Mikkolan näkemykseen yhdyn siinä, että jos pääministeriys ratkaistaisiin kauneuskilpailulla, niin se käytäisiin Mari Kiviniemen ja Jutta Urpilaisen välillä. Tässä suhteessa kansa pääsee valitsemaan solakan ja pönäkän väliltä, kukin oman makunsa mukaan.

Mutta otetaan kaikki vaali-ilokaasua ennen arkeen palaamista! :-)

Jarkko Rahkonen 01.04.2011 15:14

Tänään Unto kysyy:"Kenestä tulee seuraava pääministeri?"

Eilisen neljän puolueen puheenjohtajan TV-keskustelun perusteella ei voi päätellä kenestä tulee seuraava pääministeri.

Ohjelman vetäjät tarjosivat alkajaisiksi EU laina/takuu aiheella Kataiselle ja Kiviniemelle etulyöntiä otteluun. Kumpikin epäonnistuivat Kiviniemi inttämisellään ja Katainen heikolla asianhallinnalla. Ohjlma-ajasta meni suuri osa kinasteluun, josta suurin osa kuulijoista ei ymmärtänyt paljoakaan ja monet vaihtoivat kanavaa. Oi miteen kaipaan menneiden aikojen tilanteen hallinneita ja kaikkia ehdokkaita tasapuolisesti hiillostaneita toimittajia!

Eilisessä ohjelmassa Urpilainen ja Soini onnistuivat omien kannattajiensa mielestä erinomaisesti tiedoillaan ja esiintymisellään. Uusia käännynäisiäkin tuli joskaan ei niin paljon kuin olivat varmaankin toivoneet.

Selvästi ylivoimainen ei kukaan ollut. Tämä nimenomaan on asintuntevien mielestä suuri miinus ministereille, joilta on odotettu hyvää asian hallintaa. Odotus ei täyttynyt.

Pääministeri valitaan uuden eduskunnan eduskuntaryhmien ja niiden puolueiden johdon välisissä neuvotteluissa. Neuvottelut kutsuu koolle suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Aluksi neuvotellaan pääministeriehdokkaasta. Ehdokas joka näyttää saavan taakseen useimmat kansanedustajat valitaan pääministeriehdokkaaksi. Tämän johdolla jatketaan neuvotteluja hallitusohjelmasta ja selvitetään millainen hallitusohjelma saa enimmät kansanedustajat taakseen. Tulos todetaan lopulta eduskunnan äänestyksellä.

Selostetussa prosessia pääministeriksi ei tule välttämättä suurimman eduskuntaryhmän puolueen pääministeriehdokas.

Kevään vaaleissa eduskuntaryhmien koot ovat nykyistä pienemmät joten yli 100 kansanedustajaa voidaan saada useilla variaatioilla.

Lain mukaisessa prosessissa on mahdollista, että mikään hallitusohjelma ei saa tuekseen yli 100 kansanedustajaa, jolloin joudutaan tyyttymään vähemmistöhallitukseen

Edellä esitettyyn viitaten en vielä tänään ole valmis arvuuttelmaan tulevan pääministerin nimeä.

Chrsitoffer Gröhn 01.04.2011 15:37

Uskon että se on Jyrki Katainen. Istuva pääministeri Mari Kiviniemin esitys eilen oli niin surkea että häntä voisi sulkea pois. Urpilainen ja Soini oli okei, mutta Katainen on ollut vaalikeskustelujen paras isojen puolueiden puheenjohtajista tähän asti.

Mulla on muuten oma vaaliblogi: val2011.ratata.fi. Kaikki sinne!

Harri Smått 01.04.2011 16:11

Kataista olen veikkaillut seuraavaksi pääministeriksi, enkä näe syytä muuttaa arviotani tässä vaiheessa. Varmaa on kuitenkin se, ettei tulevaa hallitustunnustelijaa käy kateeksi, olkoon se kuka tahansa.

Pentti Kangasluoma 01.04.2011 16:25

Päivän mittaan olen selannut eri lehtiä, lukenut pisteytyksiä, kohtuullisen objektiivisia arvioita. Parin eri puolueen vaalityöntekijän kanssa rupattelin, hillittyjä arvioita. Omistaan varma ei ole kuin perussuomalaiset, symppaajista osa empii jo. Nyt politiikka puuduttaa, Sydämen asialla kuuluu iltaohjelmaan.

Kulttuuripolitiikasta on tähän mennessä puhuttu vähän. On runositaatin aika, romaanit heimona ovat otsikoissa.

Friedrich Nietzsche, Vihollisjoukossa

(Mustalaisten sananlaskun mukaan)

Surmanköysi hirsipuussa,

punaparta odottaa.

Kansa katsoo kuola suussa-

tuttua ja joutavaa.

Tämän koin jo kertaa monta.

Päin naamaa huudan nauraen:

Minut hirttää - mahdotonta.

Minä en voi kuolla, en.

Kateus on kaiken yllä:

Sain, te ette ansaitse.

Tosin kärsin, kärsin kyllä.

mutta te, te kuolette.

Vaikka kuolemaa koen monta,

huoun, peitän, valaisen.

Minut hirttää - mahdotonta.

Minä en voi kuolla, en.

(Helvi Juvonen)

Rolf Berger 01.04.2011 17:40

Vaalikeskustelujen seuraajat voitaneen jakaa ainakin kolmeen ryhmään. Ykkösryhmässä politiikasta kiinnostuneet, jotka katsovat jokseenkin kaikki vaalikeskustelut. He ovat jo puolueensa valinneet ja vaalitentit ovat heille vain uskonvahvistusta.

Toisena ryhmänä ne, jotka eivät vielä ole lopullista päätöstä tehneet. He katsovat joitakin vaalikeskusteluja, ja voivat jopa tehdä valintansa näiden perusteella. Ratkaisuun vaikuttaa asiasisällön, usein yksittäisen asian, lisäksi esiintyjän miellyttävyys eri muodoissaan.

Kolmas on ryhmä, jota politiikka ei kiinnosta. Useimmiten he vaihtavat osuessaan vaalitenttiin varhaisessa vaiheessa kanavaa.

Keskustelijoiden kannalta siis oikeastaan vain toisella ryhmällä on merkitystä.

Jos tarkastellaan tältä kannalta eilistä tenttiä niin mielestäni niin Kiviniemellä, Urpilaisella kuin Kataisella oli jokseenkin samanveroiset mahdollisuudet saada harkitsijat oman puolueensa kannalle. Ongelmallista on arvella, miten edellisistä selvästi erottautuva Soini onnistui. Veikkaukseni on, että Soini sittenkin enemmän vakuuttaa perussuomalaisiksi jo päätyneitä, kuin kantaansa hakevia. Hänen sinänsä erinomaiset esiintymis- ja asioiden esittämistapansa eivät sittenkään taida purra äänestäjiin, jotka harkitsevasti etsivät puoluettaan.

Lopulta pääministerikysymykseen. Maa selviäsi ilman suuria vaurioita olkoon pääministeri sitten Katainen, Kiviniemi tai Urpilainen, viimemainitulla olisi kyllä hirmuisesti selitettävää puolueen käännöksistä, mutta kuitenkin. Soinin pääministeriys lienee mahdottomuus, ministeriyteen löytynee tarvittaessa keinot, vaikka Soini itse on (tietoisesti?) tekemässä sitä vaikeaksi.

Kaikki myötätuntoni puoluejohtajille, jotka päivästä toiseen, kerta toisensa jälkeen joutuvat eri medioissa vastaamaan samoihin kysymyksiin. Onko ihme jos vastaukset standardisoituvat ja tulevat mantraksi.

Tarja Kaasinen 01.04.2011 17:53

Eilisen vaalitentin perusteella kuka tahansa kolmen suuren puolueen puheenjohtajasta voi olla seuraava pääministeri. Todennäköisimpänä pidän vaihtoehtoja Katainen/Urpilainen. Urpilainen on parantanut juoksuaan pitkin kevättä, ja eihän pääministeri ole yksin, vaan tukena on jos jonkinlaisten asiantuntijoiden taustatiimi.

Soinin pääministeriyteen en usko, sillä epäilen suuresti, lähteekö kannattajajoukko edes äänestämään.

Mielipidetiedusteluihin on niin helppoa vastata kyllä.

PS:n pitäisi olla suurin puolue, että Soini pääsisi edes kokeilemaan hallitustunnustelijana.

aimo wiren 01.04.2011 18:40

Veikkaus ei kiinnosta mutta ajat ovat vaativat nimenomaan koko maailman mittakaavassa. Kyläkuntakisailulla ei näissä oloissa pitkälle pötkitä. Talous rajaa kaikkea toimintaa.

Yksi ajatus äänestäjillä voisi olla mielessä: Kenen ehdokkaan kanssa fiksu asiantuntija haluaisi/ uskaltaisi keskustella avoimesti ja vakavasti? Kaikkien kanssa siihen ei ilmi selvästi pysty kun mielipiteet on valmiiksi putkitetut!

Maija Pietilä 01.04.2011 19:16

En katsonut eilistä vaalikeskustelua, mutta ei kai pääministeriä valita yhden keskustelun perusteella, siksi uskallan pohtia Unskin kysymystä.

Jos Timo Soini valittaisiin pääministeriksi, se olisi hänelle oikein: hän joutuisi oppimaan, mitä oikeasti voi tehdä ja miten paljon valtion talous tasapainottuisi maahanmuttajien rahoja vähentämällä. Mutta Soini pääministeriys ei taitaisi olla oikein ja hyväksi meille suomalaisille.

Siis joku muu kolmikosta Katainen, Kiviniemi, Urpilainen (aakkosjärjestys). Kun muistaa talouden ja EU:n antamat rajat ja sen ettei kukaan voi yksin hallita, tuntuu että melkein se ja sama. Vaikka kokoomus puhuu paremminvointivaltiosta, en sen sanoihin oikein usko, joten toivon näkeväni edelleenkin naisen pääministerinä. Pelkään kuitenkin, ettei toiveeni toteudu.

Ratkaisevaa on kuitenkin hallitusohjelmasta käytävä vääntö. Jos perussuomalaiset ovat siinä mukana, he toivottavasti painavat ohjelmaa köyhien ja huonosti toimeentulevien eduksi, mutta jättävät suosiolla konservatiiviset asenteensa oikeista keskusteluista ulos.

Mielenkiintoinen kevät ja alkukesä tulossa.

Tuukka Sariola 01.04.2011 20:03

Tilannehan on se, että ykkösestä ei välttämättä tule pääministeriä koska edessä on vaikeat hallitusneuvottelut. Eli puhtaasti ykkösen veikkaaminen ei ole tae mistään.

Lisäksi myös gallupit ovat helisemässä koska mitään ennakkotapausta ei ole siitä miten suuri korjauskerroin PS:lle pitäisi asettaa tässä tilanteessa.

Itse uskaltaisin varmuudella sulkea vain Urpilaisen pois.

Seppo Isotalo 01.04.2011 20:03

Tulen juuri virkamiesjärjestön sairaskassa seminaarista. Siellä oli asiantuntijoita ja kaikkien puolueiden edustajia paitsi Sverigedemokrater. Yht äkkiä kaikki olivat samaa mieltä siitä, että kun laki muutettiin v 2008 tehtiin virhe.

Tähän asiaan sortuivat demarit 2010 vaalien kampanjoinnissa. Uskottiin, että vaalivoitto oli turvattu vaikka porvarien virhettä ei käytetty hyväksi. Nyt ovat kaikki tyytymättömiä varsinaisessa asiassa. Aivan samalla tavalla voi käydä kun hävittäjät palaavat LIbyasta tyhjin toimin. Ainoastaa Sverigedemokraatiti vastustavat, että heitetään 200.000 miljoonaa kaivoon.

Politiikan sisältö heilahtelee painovoimasta välittämästä. Niinpä Suomen pääministerin arvailu menee löysillä. Tuleeko vaaleista tulos, että kansa haluaa taata tuplasti Eurolainoja? Korotetaanko veroja, jotta valtion menot ja tulot tasataan? Mikä mahtaa olla vaalitulos?

Perässähiihtäjä jättää vaalien poliittisen tuloksen ennustamisen sikseen ja hyppää heti pääministerin nimittämiseen. Sehän ratkaistaan arvalla, hän joka sattuu saamaan eniten ääniä juuri vaalipivänä, määrää politiiikan suunnan neljä vuotta eteenpäin. Sitten taas kuullaan äänestäjiä.

Minun silmissäni näyttää valinta tapahtuvat ulkonäön perusteella. Kieltämätät upeita nuoria naisia on pyrkimässä politiikan johtoon - ei suinkaan ilman ammattitaitoa. Timo Soini ei tässä lajissa menesty ja hänet junaillaan hallituksen ulkopuolella - sanoi kansa mitä tahansa.

Seppo Oja 01.04.2011 20:21

Mikäli pääministeriksi tulee suuurimman puolueen puheenjohtaja, on vastaus esitettyyn kysymykseen Soini.

Kokoomuksella ( ja Kepulla ) oli erinomainen tilaisuus katkaista Persujen lento, mutta spontaani tuohtumus esti ajattelun. En nyt tarkoita vaalitenttiä vaan Soinin ehdotusta, että hän voisi hallituksessa äänestää EU-tukia vastaan.

Mikäli Kataisella olisi pelisilmää, kuten hyvällä poliitikolla pitäisi olla, olisi hänen pitänyt heti suostua ehdotukseen. Se olisi varmistanut tukien läpimenon ja tehnyt Soinista peruuttamattomasti takinkääntäjän. Sillä olisi taatusti ollut vaikutusta Persujen kannatukseen.

Nyt sensijaan Soini pääsi pälkähästä ja sai vielä syynkin mielensä muutoksesta kaadettua "vanhojen puolueiden" niskaan. Jos tuet kaatuvat, pääsee hän vielä jälkikäteenkin sanomaan, että syy ei ole hänen vaan niiden, jotka eivät suostuneet hänen ehdotukseensa.

Markus Kiviniitty 01.04.2011 20:22

Luulen, että näissä kommenteissa Soinin kannattajat ovat pahasti aliedustettuina. Osittain se johtuu siitä, että kaikki eivät kehtaa esiintyä omalla nimellään Soinin tukijana. Suurempi syy on se, suuri osa soinilaisista on sen verran vajaasti luku- ja kirjoitustaitoisia, että omalla nimellä ja ihan omasta päästä tehty kommentti ei hevin synny. Jotkut varmaankin luulevat, että SDP on hallituksessa, Paavo Lipponen pääministerinä ja Sauli Niinistö presidenttinä.

Soinin kannattajia ei kuitenkaan pidä vähätellä. Kansan keskuudessa on juuri nyt ennennäkemätön draivi. On samanlainen hype kuin silloin, kun Tony Halme nostettiin eduskuntaan. Nyt ajetaan Soini pääministeriksi. Siinä on mukana paljolti vitsikkyyttä, mutta erityisesti kosto kaikesta. Eritoten siitä, että rahat lähetetään ulkomaille ja käytetään maahanmuuttajien ja kerjäläisten paapomiseen, samaan aikaan kuin omat köyhät unohdetaan.

Omassa tuttavapiirissäni kaksi kolmesta eli 60-70% on soinilaisia. Kun nykyinen vaalijärjestelmä suosii suurinta puoluetta, on mahdollista, että Soini saa eduskuntaan 85-90 kansanedustajaa. Lisäksi Soinin hallitukseen tulee KD ja RKP. Siitä tulee kaikkien aikojen ahdasmielisin hallitus Suomessa.

On hyvin mielenkiintoista nähdä, miten Soinin hallitus pärjää.

Luulen, että se kykenee kaatamaan sekä väliaikaisen, että pysyvän takausjärjestelmän EU:ssa. Muut euromaat asettavat Suomen samanlaiseen eristystilaan kuin Itävallan Kurt Waldheimin aikana. Silti eurojärjestelmä hajoaa alkuna koko EU:n tuholle. Aika hyvä saavutus näin pieneltä maalta.

On todella mukava katsella tätä kehitystä puolueettomana tarkkailijana. Kaikki vaalitohina ja kalliit mainokset menevät omalta kohdaltani ohi. En äänestä, sillä yksi ääni näin suuressa pelissä ei merkitse mitään.

Veli-Pekka Silván 01.04.2011 20:50

Niin jäi tuohon Unskin kyssään vastaamatta, joten here we go!

Toivon että että PM on Katainen, hänessä on kuitenkin suoruutta ja rehtiyttä mm. hän kertoi kansalle että Suomi joutuu maksamaan lisää pankkitukea EU:ssa. Mari sen sijaan tuttuun tapaansa valehteli, väisteli, syytteli muita, mutta sehän kepulaisuuden peruskauraa, siis valehtelu ja pelaaminen.

Soinia ei päästetä pääministeriksi vaikka olisi ykkönen. Jutta taas on niin heikko ja epäuskottava.

Siis sama oikeistohallitus jatkaa mutta PM:n nimi vaihtuu. RKP on siis hallituksen "muodostaja".

Irma Hilpelä 01.04.2011 20:55

Kiviniemi on jo osoittanut pystyvänsä hoitamaan pääministerin tehtäviä, mutta samalla häneen aletaan kyllästyä. Häntä pidetään kuivakkaana ja kylmänä.

Urpilaisen imago on maanläheisempi, naisellisempi, vähemmän pelottava. Hänen puolueelleen ei vain riitä ääniä tarpeeksi, kun äänestäjät valuvat perussuomalaisiin.

Kataiseen luotetaan. Hän ei ole töppäillyt. Vaalikeskustelussa hän oli flunssainen eikä siis terävimmillään. Mutta kai flunssa annetaan anteeksi. Hän voi nousta pääministeriksi.

Soinikin pystyisi olemaan pääministerinä. Veikkaan, että perussuomalaisten kannatus ei kuitenkaan riitä suurimmaksi puolueeksi. Alan kuitenkin jo varautua siihen, että Timo Soinikin voi olla tulevassa hallituksessa, jos ei pääministerinä, niin muuna ministerinä sitten.

Juho Romakkaniemi 01.04.2011 21:02

Pekka Kärkkäinen kirjoittaa:

"Kataisen ”järki ja vastuullisuus”-linja kärsi uskottavuuden puutteesta, kun asiat eivät olleet hallussa."

Jarkko Rahkonen kirjoittaa:

"Kumpikin epäonnistuivat Kiviniemi inttämisellään ja Katainen heikolla asianhallinnalla."

Voisivatko arvoisat herrat Kärkkäinen ja Rahkonen tarkentaa mihin he viittaavat kun Kataisella "asiat eivät olleet hallussa" ja oli "heikkoa asianhallintaa"?

Vai onko tämä joku teille Hakaniemestä syötetty uusi mantra?

Eero Ilkka 01.04.2011 22:40

Jan Rossille. Kaipasit perusteluja ehdotukseeni, että Kataisesta pitäisi tulla seuraava pääministeri. En ota tässä enemmälti kantaa venäläiseen rulettiin ja kansakunnan tulevaisuuten, kuin toteamalle, että tuskin Katainen on yksin saanut aikaiseksi tätä kansainvälistä finanssi- ja talouskriisiä. Hän on joutunut enemmänkin ahkeroimaan jälkihoitopuollella, jota voi toki arvioida ja arvostella. Mutta perusteluni Kataisen paremmuuteen hallita taloudelliset on työkokemus. Näkemykseni ei ole puoluepoliittinen, eikä poliittinen, vaan yritysjohtomainen. Jos olisin rekrytointitilanteessa, niin Soini putoaisi pois EU-vastaisuuden takia, koska lähitulevaisuudessa pääministerin työ painottuu paljon näihin kysymyksiin. En siis valitsisi ja lähettäisi negatiivisesti neuvottelukumppaneihin suhtautuvaa henkilöä maailmalle. Urpilaisen tietotaito ei riitä. Siitä hyvänä esimerkkinä se, että oman puolueen toimesta "kehiin" piti ottaa ex-valtiovarainministeri Heinäluoma, että pysyttäisiin tuntumalla asioihin. Soinilta ja Urpilaiselta puuttuvat myös ministerikokemukset. Kiviniemi on kuntaministerinä ollut taloudellisessa päätöksen teossa lähinnä "ulkokehällä" Vanhasen hoitaessa suvereenisti kyseiset asiat. Näin tarkastellen valitsisin hallituksen pj:na/jäsenenä toimitusjohtajaksi Kataisen.

Jaakko Antila 01.04.2011 23:43

Kokoomus on suurin puolue, ja Kataisesta tulee pääministeri. Tuskin häviää pääministeripätevyyskisassakaan näille kilpailijoilleen.

Tässä alkaa muistella aiempia pääministeriehdokkaita. Olivatko he parempia kuin nämä nykyiset vai miksi en oikein vakuutu?

2007: Heinäluoma, Katainen ja Vanhanen.

2003: Itälä, Jäätteenmäki ja Lipponen

1999: Aho, Niinistö ja Lipponen

Oliko näissä entisissä jotain erilaista? Vai onko menneisyyteen katsominen siksi harhaanjohtavaa, että näkee välissä heidän uransa "pääministeriehdokkuuden" jälkeenkin?

Seppo Tolppo 02.04.2011 6:05

Lähtökohta on se, että hallitus ja oppositio on politiikallaan luonut tilan neljänelle isolle puolueelle. Nyt populistipuolue tietysti haluttaisiin pullauttaa alas.

Soini törröttikin vaalikeskustelussa myötätuntoa kalastavana uhrilampaana. Edes raiskaajan siittämän lapsen oikeudesta elämään hän ei puolustautunut uskonnollisella vakaumuksellaan. Lastahan ei voi rangaista kuolemantuomiolla siittäjänsä teosta.

Ei tälläinen mies ole pääministeriainesta. Kyky liikehtiä kulloisessakin kentässä on jähmeä.

Katainen taas on kiltti mallioppilas ja sen vuoksi suurten maiden on taas helppo lirittää jättimäisiä summia Suomelta esittämällä uhkakuvia. Hallituksen hyväuskoisuus ja sokeus maailmalla johtaa siihen, että Kreikan romahtaessa Suomikin korvaa vahinkoja jättipankeille ja jättisijoittajille. Se on fiinin euroseurustelun loppu. Soinista tulee pääministeri.

Suomen hyvin- pahoinvointi siis keikkuu Kreikan kriisin vaakalaudalla. Ja linja jatkuu jos Katainen - Kiviniemi -kaksikko on hallituksen kärkenä ja vanhojen kettujen namupalana EU:ssa.

Kokoomuksen kannattajat ovat sen verran päättelykykyistä porukka, niiden omatkin rahat ovat miinuspelissä jos Suomesta tulee miljarditakuitten maksaja, että kannattajien eivät mene äänestämään.

Kiviniemi on taas kalsea tyyppi, joka junnaa itsepäisesti rataa joka on sille annettu. Eihän Marista saa mitään uutta irti. Ei hänestä ole luomaan olosuhteiden mukaisesti uusiutuvaa politiikkaa. Tietysti keskustapuolue saa toiseksi eniten ääniä.

Urpilainen on politiikanteon harjoittelija. Pahanilkinen letkautus siitä, että Soinia houkuttaa ministeriauton takapenkki, paljastaa persoonallisuuden. Jäykkyys ja tolkuttaminen ajaa nekin ääniä Perussuomalaisille. SDP putoaa neljänneksi puolueeksi.

Kun eliitti vielä yhteen ääneen puolustaa pakkoruotsia demokraattista enemmistöä vastaan, niin Persut saavat hopeaa vaaleissa.

Pääministerin tehtävän saa todennäköisesti kuitenkin Katainen, jolla on kansainvälinen maailmanparannustehtävä Stubbin kanssa.

Katainen voisi vastatakysymykseen että mikä on varasuunnitelma, jos vielä Portugali politikoi itsensä hätäavun nauttijaksi, Espanjan pankit romahtavat, Irlanti kastelee petinsä ja Libyassa syntyy vuosien pitkä sisällissota uuden diktaattorin paikasta.

Pääministeri Katainen, mikä on Suomen varasuunnitelma, jos EU:n päättäjät äänestetään kotimaissaan oppositioon ja koko takuujärjestelmä romahtaa maksuihinsa?

esa a. luukkainen 02.04.2011 7:50

vaalitentti sinänsä näytti aika lailla vain kevyeltä hipaisulta todellisuudesta, tavanomaiseen tapaan, mutta irrotti kuitenkin muutaman ennakoinnin liepeen...

vaikka persujen gallupkannatus ei realisoituisikaan täysimittaisesti kuin uudellamaalla, on perusteltua arvella soinin tulevan hallitukseen siinä tapauksessa, että keskustan ja demareiden kannatus on lähellä toisiaan. 15-20 kansanedustajaa riittää tähän tavoitteiseen.

kokoomus saattaa hyvinkin pitää asemansa aktiivisen roolinsa ja megamainoskampanjansa ansiosta. tällöin hallituskumppaniksi pääsee tietenkin toinen "vanhoista" ja sen lisäksi perinteisesti mukana ollut rkp ja persut. vihreillä ei liene mahdollisuutta tulla mukaan, hallitusäänestysmenettely-periaatteen lukkiuduttua jo vaalikiertueen alkumetreillä. pitkälle soinin ansioista. liekö soinin taktiikka ollutkin sulkea vihreät hallituksen ulkopuolelle heti kylmiltään.

keskusta on sulkenut puolestaan ainakin vaalitentin perusteella soinin hallitustien eu-takuiden vuoksi; katainen on puolestaan antanut siitä väljempää näkymää. tämä saattaa pahimoillaan tietää keskustalle madonlukuja ja oppositiotietä.

on tietenkin otettava huomioon poliittisen elämän poikkeuksellisen suuri opportunismiaste; vakiintuneimmastakin lihansyöjästä voi tulla uhma-vegaani, ja päinvastoin, jos ministerinpesti on siitä kiinni. semmoista se elämä on.

yksi asia on kuitenkin varmaa: soini on peluri pahimmasta, tai parhaimmasta päästä. kuka ei tätä ymmärrä, vetää lyhyemmän korren vääjäämättä.

Pekka Kärkkäinen 02.04.2011 10:10

Juho Romakkaniemi kysyi, miten Jyrki Kataisen asiaosaamisen puutteet näkyivät pääministeritentissä. Tein ainakin kaksi huomiota, joista toinen osoittaa piittaamattomuutta ja toinen laskutaidon puutetta.

Katainen oli täysin tietämätön oikeuskanslerin kritiikistä hätäkeskuksien uudistamiseen. Tämä on yllättävää kahdesta syystä. Ensinnäkin, oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toimintaa, ja valtioneuvoston jäsenenä Kataisen tulisi saada tietoa näinkin järeästä kritiikistä. Toiseksi, hätäkeskusuudistus on kokoomuksen ja erityisesti kokoomuslaisen sisäministeri Anne Holmlundin pekkarointiratkaisu, jolla mm. Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskus siirrettiin sopivasti Holmlundin omaan vaalipiiriin eli Poriin. Ovatko erityisavustajat jättäneet huonot uutiset kertomatta?

Toinen merkittävämpi ongelma Kataisen asiaosaamisessa on Euroopan vakausmekanismien suhteen. En tarkoita sitä, etteikö Katainen ymmärtäisi teknisesti kuinka sekä ERVV että EVM toimivat. Sen sijaan Katainen ei joko ymmärrä tai kieltäytyy ymmärtämästä vakausmekanismien seurauksia Suomelle nykytilanteessa.

Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainakustannukset ovat jo em. kansatalouksien äärirajoilla. Jo nyt laskusuhdanteessa olevat maat ajetaan voimakkailla menoleikkauksilla vielä pahempaan lamaan, joka sekä nostaa edelleen lainakorkoja että vaikeuttaa riittävien verotulojen saamista lainojen maksuun. Seuraavan kuuden kuukauden aikana kaikki kolme maata ovat velkasaneerauksen edessä - velat ovat yksinkertaisesti liian suuret näiden maiden hoidettaviksi.

Otetaan vaikka Kreikka esimerkiksi: velkaa 120% BKT:sta (300 miljardia euroa) ja vuosittainen alijäämä n. 10% BKT:sta (25 miljardia euroa). Alijäämästä valtaosa tulee lainanhoitokuluista (16 miljardia), mikä on vajaa kolmasosa valtion tuloista (n. 50 miljardia). Jokainen lukion pitkän matematiikan suorittanut tajuaa, ettei Kreikan valtion normaalituloilla pystytä hoitamaan tuota velkamäärää.

Toivottavasti jatkossa edes Kataisen esikunnasta löytyisi joku matematiikkaa edes auttavasti osaava.

Velkasaneeraus on siis väistämätön. Ja ne jotka ovat joko lainanneet tai tehneet takauksia ovat sitten ottavana osapuolena. Ymmärrän kyllä, jos tämä asia halutaan vaieta kuoliaaksi ja kertoa, kuinka "suojelemme suomalaisia työpaikkoja" EVVR:llä ja EVM:llä. Ehkä suojelemme, ehkä emme, mutta se on varmaa että vakausmekanismit laukeavat pian täydellä tehollaan. "Elä eppäile sitä minkä varmaks tiiät", sanoisi savolainen.

Ja lopuksi, vakausmekanismit eivät poista ongelman syytä eli Euroopan keskuspankin holtitonta lainapolitiikkaa. EKP:n toimien valvonta on puutteellista ja vailla minkäänlaista poliittista ohjausta. Keskuspankki, joka tekee päätöksiä pelkästään kasvua ja inflaatiota tasapainottaen, saa aikaiseksi hirmuista jälkeä.

P.S. Juho Romakkaniemi myös kyseli, kerronko "Hakaniemestä syötettyä mantraa". Mielenkiintoinen kysymys, joka kertoo enemmän kysyjästään: kysymyksessähän on sellainen oletus, että blogikommentaattoreiden kirjoituksia voidaan ohjata jonkun puoluehallinnon toimesta. Kun en puolueisiin kuulu, niin en tiedä moisesta, mutta oletan että kokoomus toimii em. tavalla?

Harri Nieminen 02.04.2011 11:07

Vaikka vaaleja tulee ja menee, Perässähiihtäjän blogi on edelleen kuin raikas tuulahdus blogien ja keskustelupalstojen sumussa. Komppaan ehdottomasti Jussi Lähteen ylistyslaulua Unto Hämäläiselle.

Rohkenen itsekin kommentoida blogiin, aivan tavallisena kansalaisena, äänestäjänä.

Unto Hämäläinen kysyy: kenestä seuraava pääministeri?

Minä, äänestäjänä, kysyn: millainen poliittinen johtaja seuraavan pääministerin tulisi olla? Uskallus, rohkeus, näkemys? Vaiko vain pelin politiikka?

Lauantaiaamun TV1:n Ykkösaamu, ja ministeri Elisabeth Rehnin haastattelu on juuri päättynyt. Oloni on hiljainen, nöyrä, silmäkulmassani on edelleen kyyneliä.

Kuinka kaukana pääministerikandidaatit ovatkaan ministeri Rehnistä. Aito lämpö, empatia, välittäminen suorastaan huokuu hänestä. Samalla hänestä löytyy kipakkuutta ajaa näkemystään, vaikka se olisi vastoin yleistä mielipidettä, mitä sillä sitten ikinä tarkoitetaankaan.

On selvää, että pääministerikandidaateilla ei voi olla sitä kokemusta, jonka ministeri Rehn vaikeita haasteita kaihtamattomassa työssään on hankkinut. Johtajuutta ja näkemystä tulee nelikymppisiltäkin kuitenkin jo löytyä. Kevyitä ovat, kaikki.

Tiedän, että kommenttini on aiheen sivusta. Kuitenkin, kun te kaikki kommentoijat erinomaisesti pohditte oman ehdokkaanne erinomaisuutta, ajattelin tuoda toisenlaisen näkemyksen.

En ole viidettäkymmenettä käyvänä äänestäjänä vastaavaa sisä- ja ulkopoliittista halvausta nähnyt kuin näiden vaalien alla. Tämä näköalattomuus minulla äänestäjänä ensimmäisenä mieltä painaa.

Hyvä Unto Hämäläinen: mielestäni arvot, näkemys, johtajuus ovat keskustelun arvoisia asioita. Ehtisimmekö niitä pohtia vielä. näin vaalien alla?

Pentti Kangasluoma 02.04.2011 16:21

Veikko Lavi kertoi äänestäneensä elämässään kahdeksaa eri puoluetta. Timo T. Tuikka luettelee puolueensa, koska vaalitulokset vaihtelee niin tietenkin äänestäjät tekevät eri valintoja. Melkein uskollinen olen puoleelleni ollut.

Mikään yritys ei enää pysty tarjoamaan elinikäistä työsuhdetta.

Miksi sitten poliitikon - kuten Ilkka Kanervan - pitäisi istua eduskunnassa 40 vuotta? Politiikan ammatillistuminen estää puolueiden uudistumisen. Toivokaamme että Soinin ryhmän rynnäkkö sekoittaa ympyröitä.

Urpilaisen esikunnan ei pidä surra vaikka ei tulisikaan pääministeripuolueeksi, hallitukseen meno on tärkeintä.

Kokoomus ja keskusta ovat mediataloissa vahvoilla, sosialidemokraattinen pääministeri joutuisi tekemään kujanjuoksuja pitkin vaalikautta.

--------------------------------------------------

Virossa on syntymässä oma dopingsoppa. Postimees lehden

palkittu toimittaja on kertonut vihjailevassa jutussaan että kansalllissankari Andrus Veerpalun vetäytyminen kilpakentiltä johtuu positiivisesta A-näytteestä. B-näytettä ei ole vielä avattu.

Veerpalu ei osallistunut MM-kisoihin Kollenilla.

Tyylikäs Veerpalu on hyvin suosittu, vaikea uskoa että arvostettu lehti omiaan keittäisi. Suomen media seuraa Viron tapahtumia pintapuolisesti, siksi teille kirjoitan.

Esko Hussi 02.04.2011 19:37

Seuraava pääministelri on nainen.

Mutta vaikea veikata kuka. Tai sitten ei lainkaan vaikeaa.

Kataisen kuningastie on niin hyvin kivetty, että yllätyksiä voi tapahtua. Jyrki on kaukana ihmisen arjesta - valitettavasti. Ja niin ovat naisehdokkaatkin Suomessa. Eikä Soinin retoriikka riitä.

Ohessa eräästä maasta ja pääministeriehrokkaista video, siitä huomaa kuinka naisehdokkaat ovat lähellä ihmisiä, miesehdokkaat jäykkiä yrmyjä.

http://www.youtube.com/watch?v=oXQawkfKPZk

Matti Mäkinen 03.04.2011 10:37

Pekka Kärkkäinen vastaa Juho Romakkaniemen kysymykseen siitä, miten Jyrki Kataisen asiaosaamisen puutteet näkyivät pääministeritentissä. Hän syyttää Kataista mm. piittaamattomuudesta esimerkkinään se, että Katainen oli täysin tietämätön oikeuskanslerin kritiikistä hätäkeskuksien uudistamiseen.

Näin lyhyesti vain totean, että kun saa rauhassa aikaa perustella omia kriittisiä näkemyksiään, niin kannataisi Pekka Kärkkäinen tarkastaa perusteluille hiukan edes taustaa. Oikeuskanslerin kritiikki kun käsittääkseni ei liity tämän hallituskauden toimiin hätäkeskusten suhteen mitenkään, niin väitteesi Kataisen piittaamattomuudesta ja asiaosaamisen puutteista tuolla perusteella on paha huti.

Toinen esimerkkisi on taas oma tulkintasi tulevaisuudessa toteutuvasta talouskehityksestä Euroopassa. Sekään ei ole mikään esimerkki asiaosaamisen puutteesta, vaan esimerkki siitä, kuinka sinulla ja Jyrki Kataisella on eri ennuste siitä, mitä esimerkiksi Kreikan taloudessa tulee tulevaisuudessa tapahtumaan. Kun sitä ei kukaan tiedä eikä voi varmuudella ennustaa, niin ei kai kyse siinäkään ole asiaosaamisen puutteesta.

Näin ollen et siis Pekka Kärkkäinen pitkästä vastauksestasi huolimatta vastannut itse kysymykseen. Eli onkin siis tulkittavissa, ettet löydä niitä asiaosaamisen puutteita Kataiselta?

Harri Nieminen 03.04.2011 14:02

Sää on ollut Espoossa harmaa, sateinen. Hiihtoa, perässähiihtoakaan ei ole juuri voinut harrastaa. Olenkin näemmä viettänyt koko aamupäivän Sunnuntaihesarin sekä nettilehtien parissa.

Jos sallitte, laittaisin vielä kertaalleen korteni kekoon, ehdottalla ainakin minua itseäni kiinnostavia poliittisia puheenaiheita. Arvoista maintsin jo aiemmin.

Keski-ikäisenä miehenä nostan edelleen ulkopolitiikan etusijalle, vaikka talouspolitiikka lienee sinällään tänä päivänä keskeistä.

Libya-uutisointi on ollut vilkasta, keskustelu ei. On pikemminkin keskusteltu korkeintaan siitä koska keskustellaan.

Hesarin mainio Ville Similä provosoi kolumnissaan "Torjuntavoitto" mainiosti:

"Maailma on paha paikka, ja on ihan hyvä ratkaisu pysyä maailman sodista pois.

On aivan kunniakasta ryhtyä sivarivaltioksi, maailman Ahvenanmaaksi, jonka sotilaat nyt eivät kerta kaikkiaan osallistu sotiin omien rajojensa ulkopuolella.

Mutta siitä pitää tehdä päätös, ja päättää ei voi ellei puhu. "

Toisaalla, Iltalehden ulkomaan toimittaja Panu Pokkinen kysyi: "Mitä haluatte, Halonen ja muut?"

Ote sieltä:

"Presidentti Tarja Halonen lopetti kutsukeskustelun kertomalla, ettei menty kun ei kutsuttu. Jälkeenpäin ulkoministeri Alexander Stubb tarkensi, että kutsusta oli keskusteltu, mutta 'koska emme osallistu operaation ensimmäiseen vaiheeseen emme nähneet myöskään tarpeelliseksi osallistua kokoukseen tai ikään kuin kinuta siihen kutsua'.

Emme siis halunneet mukaan."

Niin. Mitä kuuluu Suomen ulkopolitiikalle tänään? Mikä onkaan ulkopoliittinen linjamme? Miten eri puolueet näkevän Libyaan liittyneen päätöksenteon, ja päätöksen olla osallistumatta edes asiasta keskusteluun Lontoossa?

Hyvä Unto Hämäläinen: saisimmeko oikein kunnon vanhan ajan keskustelun ulkopolitiikasta, ulkopoliittisista linjauksista, viiteryhmistämme?

Annan itse ulkopolitiikalle edelleen suuren arvon eduskuntavaaleissa, talouspolitiikan lisäksi kuten aiemmin mainitsin. Arvostaisin mahdollisuutta avoimen keskustelun seuraamiseen, edes Perässähiihtäjien korkealaatuisessa seurassa.

Jospa te, arvoisat keskustelijat, saisitte asiallisen keskustelun syntymään. Poliitikot tunnetusti seuraavat tätä blogia, kuka tietää, ehkäpä joku heistäkin heräisi mukaan!

Tässä vielä linkit mainitsemiini artikkeleihin, hyvien tapojen mukaisesti:

http://www.hs.fi/juttusarja/simila/artikkeli/Torjuntavoitto/1135265100979

http://blogit.iltalehti.fi/panu-pokkinen/2011/04/02/vs-mita-haluatte-halonen-ja-muut/

""

Liisa Polameri 03.04.2011 14:30

Helsingin Sanomien päätoimittajan, Mikael Pentikäisen kolumni sunnuntaina 3.4.2011, Kasvu, vakaus ja reiluus, antoi ajattelemisen aihetta. Pentikäinen kirjoittaa:

”Kannattaa kuunnella suomalaista teollisuusväkeä, josta moni tuntee huutaneensa viime vuodet kuuroille korville.

"Nykyinen talouspolitiikka, joka kaventaa vientiteollisuuden hengitystilaa, ohentaa vakavasti edellytyksiä ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. On korkea aika aloittaa teollisuuspolitiikka, jolla Suomi saa suuremman kakun jaettavaksi tai edes entisen säilymään", tuskaili UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen Talouselämässä (25. 3.).

Toinen keskeinen ohjelman elementti on vakaus. Sitä tarvitaan niin rahoitusmarkkinoille kuin työpaikoillekin.

Rahoitusmarkkinoilla Suomen asema säilyy vakaana ja korot alhaisina, jos parannamme määrätietoisesti julkisen talouden tasapainoa. Se vaatii verojen korotuksia ja menojen leikkauksia, mutta sellaisia, jotka eivät vaaranna kasvua. Vain niin voidaan varmasti välttää Kreikan, Irlannin ja Portugalin tie.”

Ensinnäkin, voidaanko talouselämää koskevia päätöksiä irrottaa poliittisesta päätöksen teosta ilman, että seurauksena olisi eriarvoistumista ja tuloeroja. Ja toisaalta. Toteutuuko oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa, jos elinkeinoelämän edustajat keskenään, saavat päättää meitä jokaista yksilöä koskevista ratkaisuista. Esimerkiksi nyt uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta. Toisin sanoen: Syntyykö vakautta yhteiskuntaan, jos olemassa olevia, rajallisia resurssejamme, ei pyritä jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti.

Minullakin saattaisi olla oma ehdokkaani pääministeriksi.

On voitu osoittaa, että moderni, globalisoitu talousteoria ja jatkuva talouskasvu, eivät sisällä riittävästi elementtejä, jotka huomioisivat koko väestön tarpeet. Se on lähinnä ollut utopistinen haave teollisuuden ja kovan teknologian leipomasta yhteisestä kakusta, josta jaettavaa riittää koko maapallon väestölle tasapuolisesti.

Neljännes maailman väestöstä elää absoluuttisessa köyhyydessä.

Alueittain, maapallon ekologinen kantokyky määräytyy luonnonvarojen, sääolosuhteiden, ihmisten lukumäärän ja heidän kulutustasonsa mukaisesti. Ravitsemus sekä energiakapasiteetti taas määräytyy siitä, kuinka paljon voidaan tuottaa kestävästi, luontoa rasittamatta, hyötykasveja ja energiaa.

Nykyisin loputtoman kasvun kestämättömään ongelmaan etsitään (Bill Kibben) ratkaisuja työn tehostamisesta uuden teknologian avulla. Ajatus on, että siirtymällä tehokkaampaan tuotantoon - jossa vähästä saadaan enemmän kasvua - voidaan jatkuvan kasvun ideologiaa jatkaa loputtomasti, kuten tähänkin saakka.

Luonto tarvitsee lepotaukonsa. Luontoa ei voida kontrolloida eikä kestävästi manipuloida. Se määrittää itse rytminsä voidakseen tuottaa lisää ravintoa.

Kansantalouden kasvattamisesta vientituloilla, aiheutuu suurempaa haittaa kuin hyötyä. Esimerkkinä voi pitää entisten kolmansien maiden ympäristötuhoja, joissa perinteiset pienviljelyalueet yhdistettiin tehoviljelyn käyttöön, länsimaiden kulutustarpeita tyydyttämään. Näin jatkuva kasvu on kääntynyt itse kasvattajansa, ihmisen, elinmahdollisuuksia vastaan.

Myös McKibben esittää paikallistaloutta vaihtoehdoksi, joka tuottaisi suuren osan kulutuksestaan itse omatoimisesti. Näin myös ihmisen motivaatio kantaa vastuuta ympäristöstään lisääntyisi.

Tiedämme hyvin, että jatkuva väestön kasvu on muodostunut suurimmaksi ongelmaksemme maapallolla. Eikö meidän tulisi ymmärtää, että kunnioitamme elämää ainoastaan kunnioittamalla ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuuden politiikkaa. On kohtalokasta ja tekopyhää, pitää sikiön elämää pyhänä mutta samalla puolustaa massatuhoa kovan teknologian tuotteiden tai sotakoneistojen voimalla.

Globaalissa mittakaavassa, kulutamme nykyisin luonnonvaroja 1,25 maapallon edestä. Me suomalaiset tarvitsemme peräti 4,25 maapalloa, säilyttääksemme kasvomme ja kilpailukykymme kansainvälisillä markkinoilla. (Onko suomalaisilla muita heikompi itsetunto?)

Tämä herättääkin kysymyksen: Eikö meidän tulisi pyrkiä hillitsemään jatkuvaa talouskasvua, että jälkipolvillekin jäisi ravintoa?

Emme pysty välttämään katastrofia, jos emme kykene jakamaan yhteisiä resurssejamme oikeudenmukaisemmin, luonnon syklisen kiertokulun mukaan. Jos emme löydä tasapainoisempaa menetelmää, ajaudumme tilanteeseen jossa yhä tiheämmin esiintyy luonnonmullistuksia, katastrofeja ja loppumassa olevista luonnonvaroista taistellaan asein.

Tarvitaan todellista, poliittista osaamista ja älyä siinä, että hysteerinen kulutus saadaan pikkuhiljaa vähenemään, tuotteista tehdään kestävämpiä ja talouskasvua pienennetään nollarajaan saakka. Suurilta linjoiltaan, nollakasvu se ei olisi katastrofi vaan vakauden tila.

Oma pääministeriehdokkaani löytyy puolueesta, joka kannattaa kestävää kehitystä. Näitä eivät ole kokoomus, keskusta, persut, kristilliset…

Mikko Airto 03.04.2011 18:04

Minusta tuntuu että Soinia hirvittää mahdollisuus hallitusvastuusta. Vaikka olen itsekin puoluekantani "lukinnut", en tarkoita seuraavalla mitään vähättelyä. Kerronpa vain analyysini.

Perussuomalaisten ek-ryhmään kuuluu 5 kansanedustajaa. Jos puolueesta tulee isoin, heillä on selkeä pääministeriehdokas. Soini varmaan kokeneena ammattipoliitikkona selviäisi tehtävästä siinä missä joku muukin (vaikken ehkä pitäisi hänen politiikastaan). Mutta jos puolue nappaa yhtäkkiä 30-40 kansanedustajaa ja heistä noin 8 valittaisiin ministeriksi, alkaisi iso etsintä. Kansanedustajien avustajat vielä varmaankin löytyisivät, mutta ministerien erityisavustajat? Pääministerin taustatiimi?

Kaiken huipuksi julkisia tietoja yhdistelemällä näyttää siltä, että Soinin terveys ei ole huippukunnossa. Tai ehkä onkin, mutta hän pistää itsensä niin koville, että terveys uhkaa pettää. Pää- tai valtiovarainministerinä elämä ei ole sen helpompaa.

Vaikka Soini on tekemässä historiaa eikä tietenkään toppuuttele äänestäjiä, veikkaan hänen myös jännittävän vaalitulosta. Oppositiojohtajana hän ja iso perussuomalainen ek-ryhmä varmasti pärjää, mutta hallituksessa ei ehkä olisi "kauhean kivaa".

Pentti Peltoniemi 03.04.2011 19:02

Kenestä tulee seuraava pääministeri? Vuoden 2000 perustuslaki muutti vallan kolmijakoa. Jälkeenpäin tehdyt korjaukset ovat lisänneet tasapainottomuutta. Nyt meillä on suhteettoman vahva pääministeri. Käytännön ongelmaksi muodostuu, että pääministerin tehtävien hoitaminen vaatii poikkeuksellista laaja-alaisuutta ja kokemusta. Jos sitä ei ole, valta siirtyy entistä enemmän poliittisesta päätöksenteosta avustaja- ja virkamieskunnalle.

Ongelmaa syventää, että emme tiedä mitään tulevasta hallitusohjelmasta, johon tukeutuen kokematonkin voisi selviytyä, koska takana on äänestäjien tuki. Henkilövaaliluonteen vuoksi meillä on nyt enimmillään 2315 ehdokkaan esityksiä hallitusohjelmaan kirjattaviksi asioiksi.

Tämänhetkisten kannatusmittausten mukaan on mahdollista, että suurinkin puolue jää 42-45 edustajamandaattiin, jolloin enemmistöhallitukseen tarvittaisiin vähintään kaksi ”suurta” ja 2-3 pienempää tai kolme ”suurta” puoluetta.

Tuollaisten ryhmittymien vetäjältä vaaditaan asioiden hallinnan ohella huomattavaa elämänkokemusta, jota kellään nykynelikosta ei ole. Koska pääministeri ei välttämättä ole suurimmasta puolueesta, niin alkaisin etsiä pääministeriä joukosta Sinikka Mönkäre ja Sauli Niinistö, joista kumpikaan ei ole ehdolla, sekä ehdolla olevista Seppo Kääriäinen, Paavo Väyrynen, Erkki Tuomioja - ja myös vasemmistoliiton Martti Korhonen.

Pekka Kärkkäinen 03.04.2011 23:54

Kokoomuksen verkko-osasto näyttää heränneen. Matti Mäkinen loihe lausumaan, että "oikeuskanslerin kritiikki kun käsittääkseni ei liity tämän hallituskauden toimiin hätäkeskusten suhteen mitenkään". Ylen uutisten tietojen mukaan oikeuskansleri Jonkka "on seurannut Hätäkeskuslaitoksen toimintakykyä vuodesta 2008" (suora lainaus: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/03/jonkka_hatakeskusuudistus_puutteellinen_2450028.html).

Ja mitä tulee Kataisen "tulkintaan" Kreikan tilanteesta, niin tottakai faktoista voidaan olla eri mieltä. Siinä on vain toinen oikeassa ja toinen väärässä. Myönnän, että omassa väitteessäni Kreikan tilanteesta on myös koulutuksen ja rahoitusalan työkokemuksen suomaa etua verrattuna Kataiseen. Kumpaakaan ei tietenkään voida edellyttää koko ikänsä puolueen töissä olleelta puheenjohtajalta, saati mahdolliselta pääministerikandidaatilta.

Todettakoon kuitenkin tasapuolisuuden nimissä, että tässä suhteessa - eli ei varsinaista työkokemusta muista kuin politiikan töistä - kukaan pääministerikandidaateista (Urpilainen, Soini, Kiviniemi ja Katainen) ei eroa toisistaan.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

  2. 2

    Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

  3. 3

    Sinisten oli tarkoitus heittää halla-aholaiset ulos perussuomalaisista – tekstiviestit kertovat kaaoksesta hajoavassa puolueessa

  4. 4

    Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

  5. 5

    Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

  6. 6

    Maahanmuuttovirasto kehottaa käännytettyjä taiteilijoita vaihtamaan ammattiaan – ”Sinun on jatkossa mahdollista hankkia elantosi jollakin muulla tavalla”

  7. 7

    Helsinki hävisi taiston Euroopan lääkevirastosta – Putosi ensimmäisellä äänestyskierroksella, Milano, Amsterdam ja Kööpenhamina loppukisassa

  8. 8

    Helsinkiläissairaala Husin ja Mehiläisen yhteisomistukseen – päätös jakoi Husin hallituksen kahteen leiriin

  9. 9

    Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

    Tilaajille
  10. 10

    Synnytystukea antava suomalainen doula kertoo: Nämä neljä asiaa pitää korjata Suomen synnytyshoidossa pikaisesti, muuten perheet jäävät liian yksin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

  2. 2

    Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

  3. 3

    New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

  4. 4

    Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

  5. 5

    Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

  6. 6

    Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

    Tilaajille
  7. 7

    Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

  8. 8

    Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

    Tilaajille
  9. 9

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  10. 10

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

  2. 2

    ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

    Tilaajille
  3. 3

    Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

  4. 4

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  5. 5

    Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

  6. 6

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  7. 7

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  8. 8

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  9. 9

    Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

  10. 10

    Parisuhde tuhon partaalla – asiantuntija ja HS:n lukijat kertovat, millaiset syyt ajavat parit harkitsemaan eroa ja mikä lopulta sai pysymään yhdessä

    Tilaajille
  11. Näytä lisää