Perässähiihtäjä

Mikä hallituksilta onnistui ja mikä meni pieleen?

Maanantai 4.4. 2011 ja 22. postaus.

Vaaleihin on aikaa 13 vuorokautta.  Myöhään perjantai-iltana silmiini  sattui STT:n tekemä pieni uutinen, jonka mukaan perjantaina julkistettiin raportti päättyvän vaalikauden 2007-2011 hallituspolitiikasta. Siinä vaiheessa iltaa en enää jaksanut ryhtyä kaivamaan moista raporttia ja  asia unohtui pariksi päiväksi. Sunnuntaina iltapäivällä STT:n pikku-uutinen palasi mieleeni ja tein tutkimusmatkan Valtioneuvoston nettisivulle - noin sadepäivän ratoksi.  Se oli virhe, sillä siihen meni aikaa: kelailin  tunnin Valtioneuvoston kanslian julkaisemaa raporttia. Ja suosittelen sitä nyt teillekin, arvoisat lukijat. Pitää etukäteen varoittaa kahdesta asiasta:

1. Raportti on peräti 140 sivua pitkä. Ei kannata ryhtyä kahlaamaan sitä kannesta kanteen, vaan pitää poimia asiakohdat, jotka kiinnostavat. Lukemista helpottaa se, että jokaisen luvun pääasiat on tiivistetty taulukoiksi. Niilläkin pärjää.

2. Raportin henki on hallitusmyönteinen. Siis Matti Vanhasen II hallitus (2007-2010) ja Mari Kiviniemen ensimmäinen hallitus (2010-2011) ovat tehneet hyvää työt'ä kansakunnan ja kansalaisten parhaaksi, osin vaikeissa ja osin vieläkin vaikeimmissa olosuhteissa.

Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Halki maailman sivun hallitukset ovat laatineet toimintakertomuksensa tässä hengessä. Sellaista ihmettä ei ole vielä silmiini osunut, että joku hallitus olisi julkaissut itsekriittisen raportin tekemisistään, vaikka olenkin pian 30 vuotta työkseni näitä raportteja lukenut.

Mutta se ei tee raportista huonoa. Se sisältää runsaan määrän yksityiskohtaista tietoa ja selitystä tehtyjen ratkaisujen perusteista. Raportti antaa hyvää faktapohjaa keskusteluun. Ratkaisuista voidaan ja pitääkin olla eri mieltä, mutta myös kritiikkiä auttaa se, että arvostelu perustuu tosiasioihin - tunnepuolta unohtamatta. Mihin muuten  joutuisimme, jos tunteita ei olisi?

Oman säväyksensä tälle opukselle antaa myös se, että sen laatimista on johtanut tämän blogin lukijoille ja keskustelijoille hyvin tuttu mies, pääministerin valtiosihteeri Mika Rossi, yksi aktiivisista kommentaattoreistamme. En yllättyisi, jos Mika osallistuisi keskusteluumme ja vastaisi kysymyksiin, jos sellaisia esitetään.

On syytä huomata sekin, ettei tässä pelkästään katsota peruutuspeiliin, vaan raportista pystyy havaitsemaan, mitä asioita ministeriössä haluttaisiin saada vaalien käytävissä hallitusneuvotteluissa tehtävään hallitusohjelmaan. Otan nyt esimerkiksi energiakohdan, josta tässäkin viikonvaihteessa saimme täsmentynyttä tietoa Sdp:n ja keskustan voimakannoista. Vastauksen vihreiden Anni Sinnemäen kysymykseen keskustalle ja demareille voi lukea tästä.

Tiedän, että luku-urakka on melkoinen, mutta toivon kantojanne maanantaipäivän  ( tietysti keskusteluun saa osallistua ilman raporttiin tutustumistakin, jos sattuu olemaan mielessä mielipiteitä) hyvään kysymykseen: Mikä hallituksilta onnistui ja mikä meni pieleen?

JK 1. Kiitos aktiivisesta puoluelaitoskeskustelusta, johon keskustelun osaltaan käynnistänyt tohtori Timo J. Tuikka lauantaina vastasi omalla kommentillaan.  Tämä meni oikein hyvin. Perjantaiaamuna alkanut pääministerikeskustelu sujui myös vilkkaissa ja osin kiihkeissäkin merkeissä. Olisikohan tosiaan niin, että pääministeriehdokkaita on enemmän kuin ne neljä?

JK 2.  Maanantaina iltapäivällä julkaistaan Sdp:n tv-mainos. Jos ennätän, käyn sen katsomassa, ja joka tapauksessa lisään tähän iltapäivällä linkin siihen mainokseen.

Ennätinpäs Töölöön Korjaamolle, jossa Mikael Jungner esitteli Sdp:n televisiomainokset. Ne käyvät hyvin yksiin Sdp:n muun mainonnan kanssa.  Linja on minimalistinen: kahdeksan mainosta, joissa on vain ääni ja tekstiä. Siispä varoitus kaikille lukijoille: jos televisionne näyttää hetken pelkkää valkoista, älkää suotta kiirehtikö soittamaan tv-korjaajalle, vaan odottakaa rauhallisesti. Hetken päästä ruutuun ilmestyy Sdp:n vaalilauseet, ja Mikko Huttusen ääni kertoo puolueen teesit.

Sdp:n mainonnassa on myös antimainospiirre. Niissä kuvitellaan, miten joku toinen (mielikuviin, ei tekoihin perustuva puolue)  saattaisi saman asian ilmaista.

Sdp aloitti tänään myös massiivisen ulkomainoskampanjansa mm. Päärautatieaseman metroportaat on reunustettu demariehdokkaiden kuvilla.  

Sdp:n mainoksiin pääsee käsiksi www.sdp.fi

JK.3. Tämän linkin takana on aikaisemmin lupaamani kirja-arvio Jutta Urpilaisen kirjasta Rouva puheenjohtaja. Arvio julkaistiin lauantaina 2.4. 2011 HS:n kulttuurisivuilla. Käsittelen siinä myös Timo Soinin kirjaa Maisterisjätkä, ja niinpä arvion otsikko kuuluu: Voittaako rouva vai jätkä?

26 vastausta artikkeliin "Mikä hallituksilta onnistui ja mikä meni pieleen?"

antti liikkanen 04.04.2011 5:37

Mielestäni nykyhallitukselta onnistui ulkopolitiikka, yhdessä puolustusministeriön Tuomiojan ja Halosen kanssa.

On se UTVA (ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvotteleva elin, jota johtaa joku nainen) hyä värkki, jovain!

Nykyhallitukselta meni pieleen puolustautuminen sisä/talous-politiikkaan kohdistunutta mielikuvaherja-tsunamia vastaan ja sitä myötä kaikki.

Ulkopolitiikan jälkiä katselen Zaddukealaistan maassa, mutta sisäpolitiikan rauniot näin lauantaina Pengerkadulla (Ryhmäteatteri: Eduskunta).

m.o.t.

Ulpu Iivari 04.04.2011 7:06

Hallituksen saldo vaalikaudelta on 13 miljardia euroa miinusta. Vuoden 2007 vaalien aikana keskusteltiin, miten puolueet käyttävät kolmen miljardin euron jakovaran. Nyt puhutaan 8 miljardin kestävyysvajeesta. Maailmantalouden ongelmat ovat toki osasyynä siihen, että nyt jakamisen asemasta joudutaan puhumaan valtiontalouden rankasta tasapainoittamiskuurista, mutta osansa on ihan politiikalla eli runsailla verohelpotuksilla.

Suuri ongelma on ollut myös hallituksen kyvyttömyys kommunikoida kansalaisten kanssa. On hoettu fantastista ja oltu ylimielisiä. Vaikeita, esimerkiksi euroalueen talouteen liittyviä kysymyksiä ei ole avattu kunnolla julkisessa keskustelussa. Ensin valtiovarainministeri ylvästeli, että EU:n päätöksillä on saatu niskalenkki markkinavoimista. Kun niin ei käynytkään, ovat puheet muuttuivat hyvinkin epäselviksi ja kierteleviksi.

Ihmisten voimattomuuden tunne on kasvanut nykyisen hallituksen kaudella, mikä näkyy populismin ja yleisen epäluottamuksen nousuna. Kansalaisilla - ja tutkijoilla - tuntuu olevan myös vahva käsitys kansan kahtiajaon syvenemisestä nyt paikkansa jättävän hallituksen toimikaudella.

En tiedä, onko hallituksen vai tulevasta työvoimatarpeestaan huolestuneiden yritysten ansiota, että talouskriisin oloissa irtisanomisia on käytetty vähemmän kuin esimerkiksi 1990-luvun alun lamavuosina ja niiden sijasta on turvauduttu lomautuksiin. Työttömiksi joutuneiden asuntovelallisten tilannetta on merkittävästi helpottanut se, että euron vuoksi korot ovat olleet ennätysalhaisia ja laina-ajat aiempaa pidempiä. Se on auttanut myös hallituksen asemaa, vaikka vakautta lisäävät päätökset tehtiin pahamaineisen Lipposen aikana. Mutta jotakin hyvääkin on siis ollut.

Pentti Kangasluoma 04.04.2011 9:07

Hallituksen vika ei ollut tsunami, säteily tsunamialueella, Libyan sota, öljyn hinnan nousu, euromaiden velkakriisi, sikaflunssa.

Hallituksen vika oli veropohjan kaventaminen, valtion velkaantuminen, tukien jälkeenjääneisyys, eriarvoisuuden lisääntyminen. Hallitus ei sanonut painavasti jättiläismäisiä työeläkkeitä saaville, valtionyhtiöden johdolle - nyt keinutatte yhteistä venettä. Tästä syystä Soinin henki on päässyt pullosta ulos. Eurokriisimaiden tilanteen vakavuutta ei ymmärretty.

Hallituksen saavutuksiin kuuluu takuueläke, keskeneräinen koska pieniä työeläkkeitä saavat jäivät ulkopuolelle. Hallitus on

pakotilanteessa parantanut tiedottamistaan laina vs. takausjärjestelyistä ongelmamaiden kohdalla. Hallitus on valmistanut kansalaisia tulevien vuosien budjettikuriin, talouden

tiukkoihin raameihin.

Jättämällä Vuotoksen ja Kollajan vesivoimavarat pois energiasuunnitelmista hallitus on suostunut yhden puolueen sanelupolitiikan välikappaleeksi.

Lea Korhonen 04.04.2011 9:44

Valitettavasti en ainakaan tänään ehdi tutustua Valtioneuvoston raporttiin, mutta yhdyn hyvin monissa asioissa Ulpu Iivarin ja Pentti Kangasluoman näkemyksiin. (Tosin Pentin näkemystä Vuotoksesta en voi hyväksyä, sillä kyllähän alueen ihmisten on voitava luottaa KHO:n päätökseen.) Politiikkaa vaalien välilläkin aktiivisesti seuraavana harmittaa, että en ehdi nyt kirjoittaa riittävän yksityiskohtaista kommenttia hallituksen toimista, mutta laitan näin nopeasti ylös karkeimmat epäonnistumiset.

Sillä mielestäni hallituksen onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu katsojasta. Kokoomuksen näkökulmasta miljardien veronalennukset ovat fantastinen onnistuminen, mutta valtiontalouden, palvelujen ja köyhien näkökulmasta ne ovat katastrofi. Lisäksi puheellaan takuueläkkeestä hallitus on peittänyt sen tosiasian, että kaikkein köyhimpien asema on vain huonontunut. Heidän asemaansa ei ole parannettu viimeiseen 20 vuoteen. Lisäksi terveydenhuollosta kaikkein köyhimmät joutuvat maksamaan asiakasmaksujen muodossa suhteessa kaikkein eniten, ja tämä hallitus sitoi myös asiakasmaksut indeksiin.

Kaikkein pelottavinta on että ainakaan Kokoomuksen taholta kurssimuutosta ei ole tulossa. Niinpä olenkin itse tutkaillut tarkasti esim. puolueiden verolinjauksia. Ja menneistä vuosista viisastuneena olen tallentanut kaikkien vaali- ja vero-ohjelmat, jotta voin seuraavien neljän vuoden aikana seurata lupausten ja tekojen suhdetta. Enkä malta olla mainitsematta, että puolueen valinnassa talousasioiden lisäksi minulle on erittäin tärkeää humaani maailmankuva, en voi hyväksyä kotimaisten ja ulkomaisten köyhien asettamista vastakkain. Samalla planeetalla kaikki asumme, tosin me kulutamme sitä ikään kuin meillä olisi käytössämme useampi maapallo tai ainakin etuoikeus tuhota se jättämättä muille mitään.

Jussi Lähde 04.04.2011 10:41

Parahin Unto ja hyvät perässähiihtäjät

Otan esiin vain yhden asian. Pääministeri Vanhanen linjasi aikanaan, ettei valtioneuvoston jäsenten ole sopivaa keskustella keskeneräisistä asioista. Itse kutsun tätä "Vanhasen doktriiniksi" jota myös pääministeri Kiviniemen hallitus on kuin vanhasta muistista jatkanut.

Tässä asiassa hallitus epäonnistui pahasti. Uskon, että poliittisen keskustelun katoaminen valmistelun ympäriltä on myös avannut osaltaan suomalaiseen politiikkaan Timo Soinin ja Perussuomalaisten mentävän aukon.

Toivon, että uusi hallitus kirjaa hallitusohjelmaan "avoimen poliittisen keskustelun päätöksiä valmisteltaessa".

Muuten meidät hukka perii.

Jaska Salonen 04.04.2011 11:06

Hallitus sai paljon aikaan:

- Hoitotakuu

- Paras-Hanke

- Riistakeskus

- Ruoan alv -alennus

Lisäksi se jatkoi vakaata ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Viralinen näkökulma (laajennettna 2003-2011) Keskustan kannalta löytyy sivuilta:

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Keskustan_teot_hallituksessa.iw3/

Olkaapa hyvä.

Armi Lindell 04.04.2011 11:41

Kokoomus vie leivän köyhän suusta. Toivopajan julkaisemasta opuksesta selviää "verotuksen kultaiset säännöt", joita tullaan ajamaan eteen päin.

"niin kauan, kun palvelut rahoitetaan veroilla ja kuntalaisille luvataan palveluiden vastikeettomuus, ihmisten kysyntä on ehtymätön eikä sitä kyetä rajoittamaan". Palveluiden saatavuuden rajoittaminenhan on jo aloitettu. Sen huomaa helposti kun yrittää saada aikaa lääkäriin. Pätkä täältä:

http://farmilainen.blogspot.com/2011/01/verotuksen-kultaiset-saannot.html

Seppo Isotalo 04.04.2011 11:48

Hallitukset tekemiset eivät ratkaise vaalien tulosta. Perussuomalaisten kannatuksen nousu on protesti hallitusta vastaan, ei sen tekemisiä vastaan. Keskeinen henkilö on ollut Matti Vanhanen. Hän tuli vippaskonsteilla 2003 hallituksen johtoon ja Perusuomalaiset ottivat ensimmäisen askeleen - prosentista kolmeen.

2007 vaalit nostivat Perussuomalaiset viiteen prosenttiin. Vanhanen oli vienyt yksityiselämänsä oikeuteen. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt oikeuden päätöstä ja jatkoi näin keskustelua poliitikkojen yksityisasioista.

Vaalirahoitus oli pidetty piilossa julkisuudelta, mutta 2007 vaalien jälkeen alkoivat koko vaalikauden kestäneet paljastukset. V. 2009 lopussa Vanhanen antoi eroilmoituksen. Silloin Perussuomalaiset olivat painumassa takaisin viiden prosentin puolueeksi.

Hallitus kuitenkin jatkoi kun mitään ei olisi tapahtunut. Silloin äänestäjät hylkäsivät hallituksen, siitä alkoi Perusuomalaisten hurja nousu. Viidestä prosentista kahteenkymmeneen.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa politiikan sisällöstä keskusteleminen on turha. Poliitikkojen yksityiselämän käsittely julkisuudessa päättyi kun Vanhasen oikeusjuttu siirtyi Suomesta Strasburgiin. Media vaikenee vaalirahoituksestakin, yritetään löytää poliittisia eroja Perussuomalaisten ja muiden välillä. Katsotaan suurennuslasilla hallituksen toimia.

Kannat poliittisiin kysymyksiin vaikuttavat kuitenkin siihen kuinka vaalien jälkeen voidaan muodostaa hallitus. Vuodesta 2003 lähtenyt keinottelu hallitusta koottaessa kostautuu niin, että Perusuomalaiset nousevat juonittelun vaihtoehdoksi. He jäävät kuitenkin alakynteen muiden puolueiden kokonaispainon rinnalla.

Sen kuinka media ohjaa poliittista päätöksentekoa osoittaa Ruotsin tilanne. Täällä on järjestelmän murtaja julistettu paitsioon. Kaksi blokkia on muodostettu. Kumpikaan ei saa enemmistöä eduskunnassa, mutta maata hallitaan kuin oppositiota ei olisi olemassakaan.

Median manipulointi näkyi kun sosiaalidemokraatit valitsivat uuden johtajan. Hänen elämänkumppaninsa oli vahvasti esillä valintatilanteessa, mutta media kieltäytyi kertomasta että kumppani on saanut vankilatuomion yhdestätoista (11) petoksesta. Nyt asiaa selitellään mediassa, mutta demarijohtajan maine on mennyttä kuten kävi Vanhaselle kun nosti esiin yksityisasiansa.

Pekka Kärkkäinen 04.04.2011 12:44

Hyvä Unski ja muut kohtalotoverit,

Vanhasen-Kiviniemen hallituksen toimia ja onnistumista voi arvioida monesta näkökulmasta. Keskityn omassa arvioinnissa puhtaasti taloudellisiin näkökohtiin, muut voivat sitten arvioida muita osa-alueita. Ehkä voimme jopa lopuksi päästä yhdessä kokonaisarvioonkin, mene ja tiedä.

Vanhasen kakkonen aloitti taipaleensa korkeasuhdanteessa. Edeltänyt vaalikamppailu käytiin ns. jakovaran puitteissa eli kukin puolue lupasi omille kannattajilleen kaiken, minkä kehtasi. Tästä jakovaraharhasta voimme kiittää edellistä valtionvarainministeri Eero Heinäluomaa, joka sai VM:n laskelmat kestävyysvajeesta muuttumaan jakovaraksi "matkalla valtiosihteerin huoneesta ministerin huoneeseen", kuten Raimo Sailas asian ilmaisi. Piti siis jakaa, vaikka jaettavaa ei oikeasti ollut, ja mieluiten heti.

Valtiontalouden suhdanneylijäämä siis jaettiin veronalennuksina korkeasuhdanteessa, mikä on kaikkien suhdannepolitiikan oppikirjojen mukaan niin virheellistä politiikkaa kuin olla voi. Kansainvälisen laman iskiessä Suomeen alkuvuodesta 2009 valtiolla ei ollutkaan enää mistä antaa, joten velkalinjalle jouduttiin.

Toisaalta veronalennuksia jatkettiin, mikä on sekin huonoa suhdannepolitiikaa kuluttajaluottamuksen ollessa alhainen. Tulevaisuutensa puolesta pelkäävä ihminen ei kuluta eikä investoi, hän säästää (mikä sinänsä on hyvä asia pitkällä aikavälillä). Järkevämpää olisi ollut investoida tie-, raide- ja tietoliikenneinfrastruktuuriin, sillä matalasuhdanteessa hintataso on ostajan puolella, ja parantunut infrastruktuuri vauhdittaa kasvua. Lisäksi investoinneilla on suora työllistävä vaikutus. En kyennyt löytämään raportista suoraan infrastruktuuri-investointien määrää ja laatua tällä vaalikaudella, mutta olen varma että Mika Rossi varmastikin auttaa meitä tässä suhteessa.

Tuloveroelvytyksen toinen ongelma on siinä, että antaa eniten lisätuloja niiden käyttöön, jotka eivät lisätulojen myötä nosta kulutuksensa tasoa. Ts. työtön joka pääsee töihin voi hankkia lisätuloillaan asioita, joista hän on tinkinyt; hyvintoimeentulevan lisätulot eivät juurikaan muuta hänen kulutustottumuksiaan.

Hallituksen tekemillä Kela-maksun poistolla ja ansiotuloverotuksen keventämisellä on myönteinen vaikutus työllistämisen kustannuksiin, mistä hallitukselle täytyy antaa kiitosta. Näiden kääntöpuolena tapahtuneet energia- ja arvonlisäverotuksen korotukset taas ovat haitallisia talouden elpymiselle, koska ne nostavat hintoja ja kiihdyttävät siten inflaatiota. Ja kaiken tämän ulosmittaa ay-liike teollisuudelta palkankorotuksina, mistä seuraa kilpailukyvyn heikkenemistä viennin suhteen.

Ydinvoiman lisärakentaminen on ollut hallitukselta hyvä saavutus, mikä mahdollistaa kohtuullisen sähkön hinnan pitkällä aikavälillä.

Kuten aiemmin olenkin jo kommentoinut, eurokriisin hoitaminen on sujunut hallitukselta huonosti. Arviokyky on pettänyt, ja tätä kautta Suomi on sitoutunut ylisuuriin takuisiin EVVM:n osalta. Toivottavasti tuleva hallitus saa neuvoteltua Suomen osuuden mahdollisimman pieneksi edessä olevien velkajärjestelyjen osalta.

Valtiontalouden suuri alijäämä viime vuosina ei sinänsä olisi ongelma, jos otetut velat olisi käytetty edes osin tuottaviin investointeihin.

Summa summarum: hallitus onnistui alentamaan työllistämisen kustannuksia ja rakentamaan pohjaa kohtuuhintaiselle energialle, mutta epäonnistui totaalisesti eurokriisin hoidossa sekä suhdanne- ja investointipolitiikassaan.

Mika Rossi 04.04.2011 13:06

Kuluvalla vaalikaudella olosuhteet muuttuivat nopeasti meistä riippumattomista syistä. Yhdysvalloista lähtenyt talouden vyöry iski globaaliin talouteen ja Eurooppaan. Vientivetoisena taloutena me koimme jyrkän syöksyn.

Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset ovat onnistuneet kuitenkin lievittämään syöksyn seurauksia objektiivisesti arvioiden. Talous on jälleen vahvassa kasvussa ja työttömyys alenee. Toki paljon tehtävää on siinä, että rahat saadaan riittämään koko tällä vuosikymmenellä ja edelleen eteenpäin. Se ei nimittäin ole itsestäänselvyys, jos haluamme pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaamme.

En kirjaa saavutusten listaa tähän sillä se löytyy kyllä muista lähteistä, esimerkiksi Salosen Jaskan mainitsemasta linkistä ja tuosta Unton yllä mainitsemasta asiakirjasta, jonka laatimistyötä olen johtanut.

Sinänsä osin ihan mainioita kommetteja tässä jo saanut lukea vaikkapa Ulpu Iivarilta. Eri mieltä saatan olla, mutta hyvää haastoa.

Henry Moilanen 04.04.2011 15:01

Vaalirahasotku oli kammottavaa katsottavaa. Dementoituneet ministerit eivät tuntuneet muistavan mitään ja avoimuutta vastaan harattiin kaikin voimin. Äänestäjät muistavat tämän.

Jarkko Rahkonen 04.04.2011 16:08

Arvoisat Perässähiihtäjän seuraajat, hallituksen sadonkorjuuaika on käsillä. Siis mitä saadaan laariin?

Unto kysyy nyt:"Mikä hallituksilta onnistui ja mikä meni pieleen?"

Arvioin tulosta talouspolitiikan kannalta. Sitä varten on palautettava mieleen tilanne kuukautta ennen vuoden 2007 vaaleja

Hallituksen aloittaessa keväällä 2007 laarissa oli siemenviljaa lähes 3 miljardia, mutta vaalien aikaan Vm julkisti talousraportin siitä että jakovaraa ei ole ja laari on tyhjä. (ylijohtaja Pekkarinen pimittäjä). Vasta syksyllä 2007 saatiin oikeat tiedot siitä että pehtoori oli onnistunut kätkemään talteen lähes 3 mrd euroa.

Kevään 2007 vaaleissa varsinkin valtiovarainministeri Eero Heinäluomaa riepoteltiin huonosta valtion kassan (laarin) tilanteesta. Silloin media oli erittäin aktiivinen kyselemään kassanhoidosta ja poliittiset kilpailijat väitettivät Heinäluoman porukan olevan kiinnostunut vain varojen jakamisesta.

Media uskoi enemmän muita vaikka Heinäluoma esitti ohjelman kakun kasvattamisesta. Kansa uskoi ja vielä kuukautta ennen vaaleja ennakoitu galluppvoitto kääntyi tappioksi.

Nyt kevällä 2011 tilanne on aivan toinen. Vuoden 2007 mittareilla: surkea katasrofi, täyskato.Siemeviljatkin on syöty velkaa on jo n. 8 000 000 miljoonaa euroa.

Lisäksi Vm:n talousraportin mukaan hallitus on jo tehnyt velalla maksettavia päätöksiä kymmenisen miljardia, joita pitää maksaa seuraava vaalikausi ja vielä senkin jälkeen 2015 valittava eduskunta.

Lisäksi hallitus on taitamattomuutaan vienyt Suomen sitoutumaan Kreikan ja Irlannin lainojen maksuun ja takaamiseen. Näiden maiden kriisi on pankkikriisi, joka on syntynyt Saksan, Ranskan ja Iso-britannian pankkien lepsusta lainanannosta. Pankit ovat saaneet korkeilla koroilla suuret voitot, mutta nyt riskit siirretään EU:n maille ilman riittäviä vakuuksia. Riskien kustannukset maksatetaan valtioilla eli veronmaksajilla kun pankkien omistajat ja johtajat saavat kohtuuttomat voitot ja palkkiot.

Toisin kuin keväällä 2007 media ei nyt keväällä 2011 kovin ponnekkaasti vaadi tilille velkaantumisesta vastuussa olevaa hallitusta ja valtiovarainministeri Kataista. Miten on mahdollista että valtion velkaantumisesta aiemmin niin huolestuneet eivät nyt protestoi. Oppsitiostakin vain SDP vaatii valtion velan maksua pois seuraavalla vaalikaudella. Ihmettelen miksi mediakin on niin ponneton. Talousmiehenä en voi hyväksyä sitä, että Suomi ajetaan suoritustilaan ilman asinatuntevaa kritikkiä ja voimakkaista vastalauseilta.

Valitettavasti demokraattinen järjestelmämme saa pahan kolauksen kun halituspuolueet eivät saa ansaitsemaansa suurta vaalitappiota surkeasta talouspolitiikasta.

Hallituspuolueet saavat kuitenkin tappion Soinin ja perususuomalaisten ansiosta. Puolueiden ääniosuudet ovat tämän päivän arvioni mukaan SDP 20%, Peruss. 19%, kok 19%, keskusta 18%. Myös vihreät ja rkp menettävät useita edustajapaikkoja. Nykyiset hallituspuolueet saavat 90-96 paikkaa uuteen eduskuntaan. Oppositiopuolueet saavat 104-110 kansnedustajaa. Hallitusneuvotteluista tulee vaikeat.

Sadonkorjuu päättyy huhtikuun 17 päivä, mutta minä ja monet muut äänestämme ennakoon jo parin päivän päästä keskiviikosta alkaen.

JK

Olen lukenut Unton mainitseman VN:n kanslian selvityksen halltusohjelmien totetumisesta.

Raportti on ansiokas kun en vaadi siltä luonteensa vuoksi suurta itsekritiikkiä. Mika Rossi on tehnyt työnsä hyvin!

Meille jotka ollemme seuranneet hallituksen päätöksiä ahkerasti raportti tarjoaa myös mahdollisuuden rakentavaan kritiikkiin. Kun raportin rinnalla lukee tuloerojen kasvua sekä terveys- ja sos.politiikan ongelmista viimeakoina tehdyt selvitykset on mielestäni mahdollista laatia SUOMEN PELASTUSOHJELMA 2011-2015.

Toivon, että sen tekemiseen löytyy poliittinen konsensus laajalta pohjalta kolmikanta mukaan lukien. Tässä on apuna Lauri Ihalaisen ohjelma kirjassa Sorsan säätiön julkaisuja 1/2011

Ilari Kiema 04.04.2011 16:32

Ansiotuloverotuksen alentaminen ja ennen kaikkea veroasioiden helpottaminen myös pienituloisten ja keikkatyöntekijöiden osalta on onnistunut, vaikka miljardien verohelpotukset ovatkin euromääräisesti epäilemättä kanavoituneet valtaosin jonnekin muualle.

Työllisyyden parantaminen ja työllistymisen helpottaminen sekä perusturvan oikeudenmukaisuuden toteuttaminen, ”riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämänvaiheissa”, on pääosin epäonnistunut. Raportissa lukee mm, että ”merkittäviä ongelmia jäi vielä ratkaisematta”, ”Monia SATA-komitean selvittämiä ja valmistelemia sosiaaliturvauudistuksia ja järjestelmän selkeyttämisaloitteita on edelleen valmisteltavana”, ”Myös kysymykset perusturvan vahvistamisesta toimeentuloturvan tarpeen vähentämiseksi ja mahdollisesta matalapalkkatuesta jäivät auki.” Raportin mukaan ”… työmarkkinatuen tarveharkintaa loivennettiin”. Ko. harkinta olisi pitänyt poistaa kokonaan.

Raportin mukaan ”Moniammatillista ja sopimuspohjaista verkostoyhteistyötä työvoiman palvelukeskuksissa tulee edelleen kehittää kuntien, TE-toimistojen ja Kelan yhteistyönä”. Panostus projekteihin, uudistuksiin ja ”moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön” ohjaa resursseja hallintoon ja henkilöstön koulutukseen sekä johtaa suureen byrokraattisuuteen, jota saattaa jäädä asianosaisille itselleen kaikissa vaiheissaan täysin käsittämättömäksi.

Tapio Rajavuori 04.04.2011 16:38

Jussi Lähde kirjoittaa aivan keskeisestä asiasta. Matti Vanhasen johtama hallitus ei keskustellut asioista eikä sallinut asioistaan julkista keskustelua. Sektoriministerien ajamiin asioihin ei saanut puuttua. Kun tilanteet neljän vuoden aikana rajusti muuttuivat, vannottiin vain huhtikuussa 2007 kirjoitettuun hallitusohjelmaan. Virheitä ei korjattu kunnolla. Tämä hallitusryhmien omaksuma asenne lienee keskeinen syy nyt päälle tunkevan opposition kannatukseen.

Hannu Rautiainen 04.04.2011 16:47

Hyvä, että tämä VNK:n raportti tuli teemaksi blogissa. Se on erinomainen tietopaketti. Se on hyvin objektiivinen arvio hallituksen kuluneen vaalikauden toimista. Siitä voi varmistua, kun lukee sen kannesta kanteen. Siinä on myös sisäänkirjoiteetu juoni : Miten Suomi selviää tulevalla vaalikaudella ?

Täsmennyksenä blogistin juontoon totean, että raportissa esitetyt näkemykset edustavat virkamiesten näkemyksiä. Leikkisästi voisi sanoa, että siksi analyysi onkin niin hyvä. Siis vähän "kuivahko" mutta samalla asiasisällöltään hyvä rautaisannos yhteiskunnan tilasta.

Sitten lukuvinkki. Kun jaksaa kahlata ajatuksella tämän VNK:n analyysin ja erityisesti sen tulevia haasteita kuvaavat jaksot läpi ja lukea

( ei selata ) ministeriöiden viime syksynä julkistetut tulevaisuuskatsaukset, niin on aika hyvin perillä tulevan hallituksen haasteista. Oivallus on siinä, että virkamiesten tarjoilemat näkemykset edustavat jatkuvuutta ja sitä asiasiltöä

niin isoissa kuin vähän pienemmissäkin asioissa, mikä on myös tulevan hallituksen ja sen ministereiden pöydällä. Niitä ei pääse karkuun.

Hallitus on onnistunut varsin hyvin taantuman torjunnassa. Sekin selitetään kiihkottomasti analyysissä. Epäonnistumisten sijaan olisi mielestäni parempi puhua kesken jääneistä pitkän aikavälin projekteista. Väestön ikääntyminen, kuntaremontti, työvoimakapeikot, kestävyysvaje jne. Kaikkiin näihin ongelmiin on hyvät taustatiedot raportissa.

Eikä tarvitse lukea kuin 140 sivua. Suosittelen.

Henry Moilanen 04.04.2011 17:37

Valtioneuvosto kehuu itseään yliopistouudistuksesta, jota yliopistoissa vihataan.

Henry Moilanen 04.04.2011 17:43

Itämeren tilaa on kohennettu SELONTEOLLA vuonna 2009.

Jouko Kovanen 04.04.2011 18:04

Mika Rossi

Valtio siis rahoitti hallitusmyönteisen raportin hallituksen toiminnasta? Ja sitä johti pääministerin avustaja? Siis valtio osallistui tälläkin tavalla hallituspuolueiden vaalityöhön? Valtion maksamat puoluetuet ovat toki vielä erikseen. Tätä raporttia ei ilmisesti puolueiden budjetista kustannettu? Ymmärsinkö nyt oikein?

Henry Moilanen 04.04.2011 18:13

@Jouko Kovanen

Tämä kampanja piti nyt pistää veronmaksajien piikkiin, kun sukarit ja kukkaissäätiöt on rahoittajina vähän pois muodista.

Tarmo Viitaluoma 04.04.2011 18:21

Hallitus noudatti todella tunnollisesti ja linjakkaasti kaikki elinkeinoelämän sille sanellut poliittiset päätökset: yritysten kela-maksun poisto, yrityksiä suosivan yliopistouudistuksen, tasaveron, pääpuolueiden osallistumiset salaisiin Bildenbergin kokouksiin jne... Nyt kun vielä tulee kilpailukykyvaateet EU:lta, jolloin eläkkeitä ja työsuhdeturvaa huononnetaan - palataan takaisin 1950-luvulle!

Jaakko Aspara 04.04.2011 21:13

Olen kyllä vahvasti eri mieltä monien kanssa siitä, että valtion velkaantuminen tai euron vakausmekanismeihin osallistuminen olisivat pahoja epäonnistumisia. Kun eivät ole. Paitsi että syytä kumpaankaan asiaan ei edes kovalla tahdolla voi attribuoida meidän hallitukseemme, näiden asioiden kauhistelukin on saamassa suhteettomat mittasuhteet.

Suhteetonta ensimmäisen asian kauhistelu on siksi, että ei valtio siitä pilalle mene , jos se ottaa lisää lainaa muutaman vuoden tai jopa pysyvästi. Kuten eivät mene kotitaloudet tai yrityksetkään pilalle siitä, että toisinaan velkaantuvat.

Toisen asian kauhistelu taas on täysin suhteetonta siksi, että monilta periaatteessa viisailtakin ihmisiltä tuntuu aina välillä unohtuvan, että takaukset tai vakuudet (tai urpilaisittain "takuudet") eivät ole sama asia kuin vastaavan suuruisten summien heittäminen kankkulan kaivoon (tai edes kreikkalan tai irlantilan). Takauksia vastaavia summia voidaan toki jouduta lainaamaan jos -- siis JOS -- asiat menevät pahasti ojasta allikkoon jossakin maassa. Mutta yritetäänpä nyt muistaa myös, että lainatkin ovat todella LAINOJA, jotka hyvin hyvin hyvin suurella todennäköisyydellä tullaan saamaan sentilleen takaisin -- ja vieläpä muhkeilla koroilla.

Asia erikseen on tietenkin, onko valtion- tai laajemmin julkista taloutta yleensä onnistuttu tehostamaan niin hyvin kuin toivottiin (mikä luonnollisesti liittyy velkaantumiseen, ainakin näin heikon talouskasvun aikana). Hyvään suuntaan on varmaankin menty tuottavuus- ja muilla ohjelmilla, mutta tehtävää riittää vielä. Erityisesti massiivisen virkabyrokratian karsimisessa.

Sen sijaan verojen alentamisessa on kiistatta onnistuttu. En myöskään täysin osta näitä lonkalta laukaistuja arvioita, että veronalennukset olisivat drastisesti pilanneet tai vaikeuttaneet pienituloisten elämää tai romuttaneet hyvinvointivaltion.

Monien kritisoima yliopistouudistuskin on kyllä askel oikeaan suuntaan. Tosin täytyy toivoa, ettei se jää puolitiehen -- jos mm. maisteri- ja tohtoritutkintotehtailuun perustuvasta rahoitusmallista, raskaasta hallinnosta tai muusta tilivirastomeininkiin takertumisesta ei päästä aidosti eroon.

Jokseenkin epäonnistunut hallitus sen sijaan lienee (kasvu)yrityssektorin toimintaedellytysten ja innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Selvityksiä on kyllä laadittu selvitysten perään, mutta faktisia toimenpiteitä on tehty hyvin vähän.

Olisi pitänyt olla uskallusta panna yritystukijärjestelmät remonttiin; alentaa yhteisöveroa esim. 19% prosenttiin (kaavailtu parin prosenttiyksikön tiputus 26:sta 23:een ei tunnu oikeastaan missään); antaa verohelpotuksia kasvuyrityksiin sijoittaville ihmisille; järkeistää osinkoverovapautuspykäliä mm. niin, ettei niitä ole sidottu yritysten "listaamattomuuteen" (mikä aivan turhaan demotivoi yrityksiä listautumasta) tai vaihtoehtoisesti poistaa ko. pykälät; sekä muuten edistää maamme toivottaman yrittäjätöntä kulttuuria.

Mutta eipä ollut uskallusta tässä. Tai toimeenpanokykyä. Toivottavasti seuraavalla hallituksella on.

Jaakko Aspara 04.04.2011 21:29

Lisäksi epäonnistumisten joukkoon voinee laittaa nämä pari hyvin omituista päätöstä:

--tuotekategorioihin perustuva makeisverotus (esim. sokerin tai rasvan määrään perustuvan verotuksen sijaan)

--ydinvoimaluvan epääminen yhdeltä hakijalta, ja kahdelta ei -- erityisesti kun tuo yksi on vielä valtion oma yhtiö! Voineeko omaan jalkaan pahemmin ampua..

--ruuan alv:n kanssa edestakaisin poukkoileminen (oliko se nyt 12 vai 13 vai 12 vai ensin 12 ja sitten 13 vai ensin 13 ja sitten 12)

Esko Hussi 04.04.2011 22:31

Arvoisat vesikelin hiihtäjät: tuplavihreä mustahattuinen hallitus on saanut aikaan monenlaisia asioita ja edistänyt ja kehittänyt niin että tuntuu - vai tuntuuko missään.

Ahkeruutta on ollut ja M. Vanhanen veti porukkaa toiminnanjohtajana Kataisen kanssa parina kunnes väsyi kalkkiviivoille ja Kiviniemi aloitti tiukka mutru huulessa eikä ole päässyt alkua pitemmälle.

Hallituspohja on eväänsä syönyt ja uusia näkemyksiä tarvitaan. Niitä vaan ei oikein löydy esim. oppositiojohtaja Soinin retoriikasta.

On alkamassa Suomen hajaannuksen aika.

Suomella on edessään vaikeat vuodet oli hallituksen johdossa kuka tahansa.

On päätettävä monta asiaa: aiotaanko koko maa pitää asuttuna tulevaisuudesa, otetaanko myönteinen kanta maahanmuuton lisäämiseen, otetaanko lisää velkaa, jotta selvitään erilaisista vakuuksista ja välimerellisistä tukipaketeista sekä paksunevasta byrokratiasta ja Rysälän matkailusta. Annetaanko teiden rappeutua. Maksavatko ihmiset yhä enemmän terveydenhoidostaan verojen lisäksi. Mistä hankitaan energiaa. Miten rohkaistaan nuoria ja annetaan kouluttautumismahdollisuuksia. Miten pärjätään venäläisten kanssa ja annetaanko ruåtsalaisten ostaa Suomen.

Muu Suomi kärsii kun panostetaan isojen kaupunkien ja sen ainoan pikku metropolin tukemiseen kuten hallituksen saavutuksissakin esitetään. Suomi voi huonosti kun unohdetaan pienet ja köyhät aluee, kupataan kansalaista ja ärjytään maahanmuuttajille.

Maamme vajoaa erilaisten mittareiden pohjalle vähitellen. Tietotekniikan hyödyntämisessä olimme 17. paras maa - ei uskoisi hallituksella olleen tietoyhteiskuntapolitiikkaa tai sitten olisimme olleet 34. maa ilman sitä.

Ei ole helppoja aikoja edessä kansalaisilla ja vähävaraisilla. Satavuotias Suomi saattaa olla aika varaton ja velkainen maa. Mehän emme siedä hyviä aikoja?

Toivon olevani väärässä. Koska huonoina aikoina Suomesta löytyy yllättäen virtaa. Poliittinen hallitus on vastuussa suunnasta, johon tähdätään eikä kansalaista kaiken keskiössä pidä unohtaa.

Jaakko Antila 04.04.2011 23:40

"Kansaneläkkeitten tasokorotuksen ohella kaikkein pienimmät äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahat nousevat merkittävästi, tällä viime mainitulla ryhmällä 170 euroa kuukaudessa. Käsi pystyyn sillä, joka muistaa, että olisi jollekin ihmisryhmälle oltu tekemässä suurempaa tasokorotusta pienimpiin päivärahoihin. Ei varmasti ole koskaan tehty." (Katainen 12.11.09)

Näitä puheita on eduskunnassa viime vaalikaudella kuultu aika monesti, kun on puhuttu köyhyydestä ja sosiaaliturvan riittämättömyydestä. Silti mielestäni kaikista köyhimpien suomalaisten asema ei ole riittävästi parantunut. STAKESin viimeisimmän vuositilaston mukaan: "Vuonna 2009 toimeentulotukea myönnettiin yhteensä 238 755 kotitaloudelle ja 377 688 henkilölle. Maamme väestöstä 7,1 prosenttia sai toimeentulotukea." Tämän 7,1 %:n asema - tai ainakin sen osan, joka saa toimeentulotukea koko tai melkein koko vuoden ajalta - ei ole parantunut, vaan suhteessa muihin suomalaisiin vain huonontunut entisestään.

Tähän liittyen valtioneuvoston julkaisun hyvinvointipolitiikkaa käsittelevässä osassa todetaan: "Suomessa uutena ongelmana on väestöryhmien toimeentulon aiempaa voimakkaampi jakautuminen. - - Erityisenä huolena on lapsiperheiden ja yksinhuoltajaperheiden keskuudessa köyhyyden suhteellisen korkea taso."

Tältä osin myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma taisi epäonnistua, mikä todetaan julkaisussakin: "Politiikkaohjelman työryhmä antoi

SATA-komitealle omat huomionsa, mutta niiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä." Tavoitteita oli, mutta keinoja ei löytynyt.

Näiden ns. perusköyhien asemaa hallitus siis ei onnistunut parantamaan. Usein hallituksen puolelta - kuten alun sitaatissa - huomio käännettiin niihin ryhmiin, joiden asemaan jotain muutoksia saatiin aikaan.

Jarkko Rahkonen 05.04.2011 5:50

Jaakko Aspara

Vastaan yllä olevan kirjoitukseesi Kreikan ja Irlannin lainaongelmasta. Alinna sitaatti kirjoituksestasi.

Vastaan samalla Juha Romakkaniemen kysymykseen Kataisen taitamattomuudesta.

Kreikan ja Irlannin po lainat maksetaan hyvin pienellä todennäköisyydellä takaisin - tämä on kansainvälisten rahoitusasiantuntijoiden (ei lainaajien edustajien) tositieto.

Lainat ovat myöntäneet Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pankit suurella korolla (muhkeaa suuremmalla). Kreikan ja Irlannin valtiot ovat lopulta joutuneet rahoittamaan tai takamaan lainoja. Vaikka näillä valtioilla on talous kuralla takaukset ovat kelvanneet pankeille, "koska valtiot eivät voi mennä konkurssiin".

Sitten on tultu nykyvaiheeseen. Kreikan ja Irlannin kansainväliset markkinakorot ovat jatkuvasti nousseet ja lopulta tasolle, jolla koskaan (yli 10v) ei raha riitä lainojen lyhentämiseen. Em maiden rahahanat ovat olleet sulkeutumassa.

Yksityiset tai yritykset joutuisivat em tapauksessa konkurssiin tai velkasaneeraukseen. Konkursissa lainanottaja on menettää kaiken ja takaaja maksaa jos se ei mene konkurssiin. Velkasaneerauksessa lainanantajat ja lainottaja pitävät kokouksen ja sopivat että esim. puolet veloista kuitataan pois edelleen velkomatta jos toinen puoli maksetaan maksuohjelmalla. Tässä siis rahoittajat, pankit ja vastaavat menettävät, mutta pelastavat osan. Pankkien tilinpäätösten taseissa tämäkin erä löytyy.

Nyt Kreikan ja Irlannin tapauksissa ei lähdetty velkasaneeraukseen ( eikä viety lainanottajia ja rahoittajia konkurssiin), vaan vaadittiin EU:ta järjestämään vakuudet. Eu tarvitsee tähän ns. vakausjärjestelmän ja valtioidensa sitoutumiset sekä lainarahaa ja takauksia, joilla maksetaan suurikorkoisia K:n ja I:n lainoja pois.

Lepsusti lainottaneet pankit eivät joutuisi maksajiksi (mikä olisi markkinamekanismin vaatimus) ja saavat pitää ylisuurilla koroilla keräämänsä voitot ja ylimmät pankinjohtajat miljoonien henkilökohtaiset palkkiot. Tässä EU:n keskusta-oikeistolainen enemmistö hyväksyy puolittain sosialistisen periaatteen: valtio maksakoon riskit ja niiden aiheuttamat tappiot. Puolittain siksi, että etu ei tule kansalle, vaan kansan eläteille.

Ehdotetussa vakuusjärjestelyssä EU toimisi vastoin Maastrichin sopimusta, joka yksiselitteisesti kieltää jäsenvaltioidensa tällaisen tuen antamisen ja ottamisen. Tästä on Suomessa puhunut mm. eduskunnan puhemies varatuomari Sauli Niinistö ja suurenvaliokunnan puheenjohtaja valtiotieteen tohtori, ekonomi Erkki Tuomioja.

Jaakko Aspara hyvä, näytät olevan Jyrki Kataisen ohella toinen talousasioista päättäjä joka ei halua myöntää tosiaisoita (oletan että kyseessä ei ole asian vaikeus ymmärtää). Toivon, että mahdollisimman monet suomalaiset vaativat yhteisiä varoja hoitamaan vastuuhenkilöt jotka toimivat terveiden talousperiaatteiden mukaan. Tyhmiä ja tuhlailevia ei pidä valita johtotehtäviin!

********************Tässä alla sitaatti Jaakko Aspran jutusta:

"Takauksia vastaavia summia voidaan toki jouduta lainaamaan jos — siis JOS — asiat menevät pahasti ojasta allikkoon jossakin maassa. Mutta yritetäänpä nyt muistaa myös, että lainatkin ovat todella LAINOJA, jotka hyvin hyvin hyvin suurella todennäköisyydellä tullaan saamaan sentilleen takaisin — ja vieläpä muhkeilla koroilla."

Jaakko Aspara 05.04.2011 10:48

Jarkko Rahkonen,

Toki kaikkeen -- ja varsinkin lainoittamiseen ja takaamiseen -- sisältyy aina riskejä. Esimerkiksi se, että takaisinmaksu venyy aikataulusta (vaikka koko lainasumma saataisiinkin takaisin), ja jopa se, että jokin osa lainoista (tai koroista) saatetaan joskus joutua antamaan anteeksi.

Mutta on melkoista totuuden vääristelyä, jos/kun kansalaisille annetaan ymmärtää, että takaukset tai lainat olisivat automaattisesti sama asia kuin rahojemme lahjoittaminen pois noille etelän huithapeleille. Totuus on kuitenkin, että takauksia ei välttämättä jouduta käyttämään ja lainatkin mitä todennäköisimmin saadaan suurimmaksi osaksi takaisin korkojen kera.

Asia erikseen on se, että eurojärjestelmässä ja -sopimuksissa sekä niiden noudattamisessa on ollut ilmeisiä ongelmia -- sekä filosofisia että käytännöllisiä. Ongelmallista on myös se, jos yksityisten lainoittajien ei tarvitse kärsiä mitään vahinkoja mahdollisten vahinkojen sattuessa, mutta valtiolainoittajien täytyy.

Toivottavasti näihin asioihin saadaan Euroopassa ratkaisuja aikaan -- nykyisen ja varsinkin tulevan hallituksemme kontribuutiolla.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

  2. 2

    Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

  3. 3

    Ydinonnettomuusalue ei ole sen vaarallisempi kuin suurkaupunki saasteineen – edes Fukushimasta ei olisi tarvinnut muuttaa, sanovat tutkijat

  4. 4

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  5. 5

    Väitös: Vanhempien esimerkki voi saada lapset liikkumaan koko elämänsä ajan – Isien ja poikien välillä näkyi kaikkein selvimmin yhteys

  6. 6

    James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

  7. 7

    Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

  8. 8

    Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

  9. 9

    Juha Sipilä: Suomessa ei ole vähätelty seksuaalista häirintää – ”En ole tällaista kuullut kenenkään suusta”

  10. 10

    Yli 230 ihmistä kuoli Egyptin moskeijaiskussa, joka oli yksi maan historian kuolettavimmista – Kuka iskun teki ja mitä siitä seuraa?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

  2. 2

    Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

  3. 3

    Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

  4. 4

    Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

  5. 5

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  6. 6

    Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

  7. 7

    Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

  8. 8

    Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

  9. 9

    James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

  10. 10

    Tuulia Tiihosen kävelykyky heikkeni ja korkea kuume jatkui kaksi vuotta – Väsymysoire­yhtymästä ei tiedetä juuri mitään, vaikka sitä sairastavat tuhannet suomalaiset

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    Tilaajille
  2. 2

    Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

  3. 3

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  4. 4

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  5. 5

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  6. 6

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  7. 7

    Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

  8. 8

    Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

  9. 9

    Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

  10. 10

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  11. Näytä lisää