Perässähiihtäjä

Verot maksukyvyn mukaan?

Keskiviikko 6.4. 2011 ja 24.postaus.

Vaaleihin on 11 päivää, ja tänään on ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä. Tiistai-iltana olin Heurekassa vetämässä Kimmo Kiljusen, Timo Soinin, Paula Lehtomäen ja Pertti Salolaisen yhteistä keskustelua. Auditorio oli täynnä väkeä, ehdokkaat erinomaisessa vedossa ja tunnelma pysyi koko ajan inhimillisasiallisena. Oli suuri kunnia ja opettavainen kokemus meikäläiselle päästä mukaan. Tänä aamuna (hiihtolenkin jälkeen) ponkaisin Pikkuparlamentin auditorioon kuuntelemaan, mitä Ville Kopralla ja kumppaneilla oli sydämensä päällä.

Villehän on jo ansioitunut ommentaattorimme, joten mielihyvin otan päivän aiheen hänen työpaikaltaan Kalevi Sorsan säätiöstä.

Säätiö on tehnyt viime vuosina paljon ansiokasta selvitys- ja koulutustyötä. Keskiviikkona esiteltiin säätiön teettämä ja Tuomas Matikan toteuttama vertailu kolmen suuren puolueen (KESK/KOK/SDP) verokannoista. Selvitys on otsikoitu Verot maksukyvyn mukaan?

Selvitykseen voi tutustua tämän linkin takaa, joten ei sisällöstä tämän enempää. Julkistamistilaisuudessa selvitystä kritisoitiin mm. siitä, että osa välillisten verojen korotuksia oli jätetty pois. Myös verovähennyskaavailut, joita puolueilla on, oli jätetty pois. Puolueet ovat paljastaneet vähän eri tavalla erilaisia verokantojaan.

Puutteistaan huolimatta selvitys on ns. hyvä yritys. Ensimmäistä kertaa aikoihin on edes yritetty selvittää, mitä tapahtuisi, jos jonkin puolueen vero-ohjelma voitaisiin sellaisenaan toteuttaa.

Käytännön elämässä näin ei tapahdu koskaan, sillä hallituksen ( oli sen pääväri mikä tahansa) vero-ohjelmat ovat monimutkaisia kompromisseja. Jokainen hallituspuolue sujauttaa sinne omia toiveitaan, ja sen seurauksena verouudistusten vaikutukset ovat täysin toisenlaisia kuin oli kuviteltu.

Tuomas Matikka on myös "ostanut" ansiotuloverotuksesta puhuttaessa Sdp:n ja keskustan lupauksen, ettei ansiotuloverotus kiristy ja vielä senkin kokoomuksen lupauksen, että ansiotuloverotus voisi keventyä. Näin hänen on täytynyt tehdä, sillä niinhän puolueet virallisesti sanovat.

Onko tämä uskottavaa? Minun mielestäni ei ole. Pidän täysin varmana, että tulevalla vaalikaudella hallitus/hallitukset  joutuvat kiristämään myös ansiotuloverotusta. Pelkkä askarointi pääomaverojen ja välillisten verojen parissa ei riitä.

Ymmärrettävistä joskaan ei hyväklsyttävistä vaalitaktisista syistä tästä ei haluta suoraan puhua.

Vaalikampanjan alkuvaiheissa näytti siltä, että näistä eduskuntavaaleista olisi voinut verovaalit. Näin ei ole käynyt. Verokeskustelu on painunut muiden ajankohtaisten asioiden taakse.

Siksi onkin tarpeen ottaa verot täällä puheeksi. Ensin kannattaa tutustua Tuomas Matikan tekemään vertailuun tämän linkin takaa ja sitten kommentoida päivää hyvää kysymystä, joka kuuluu: Verot maksukyvyn mukaan?

JK.  Tänä iltana kello 20 alkaa MTV3:n suuri vaalikeskustelu, jossa ovat kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat mukana. Tämä on tärkeä kamppailu, joten yritän illan aikana kirjoittaa torstain postauksen tästä keskustelusta. Edellisestä kahdeksan puheenjohtajan keskustelusta on sen verran aikaa, että on jännä nähdä, ovatko asetelmat muuttuneet parissa kolmessa viikossa. MTV3:n suuren vaalitentin vetävät  Timo Haapala ja Markus Pirttijoki. Katsojat voivat lähettää omia kysymyksiään ja kommenttejaan netissä. Ohjelma on tosi pitkä, päättyy vasta kello 22 maissa.

JK2. Kiitos Perussuomalais-keskustelusta. Ajoitus meni sikäli nappiin, että eilinen MTV3:n mittaus antoi hieman trendistä poikkeavan luvun. Luulenpa, että kommenttipalstaltamme löytää maan parhaat analyysit tästä ilmiöstä, mutta olen tietysti jäävi arvioitsija. 

Päivän siteeraus: Työtoverini lähetti vuorotteluvapaalta minulle linkin oheiseen vaalivideoon, jota piti näiden vaalien hauskimpana. Ehkäpä? http://www.youtube.com/watch?v=JciHCFY7Xfw

 

  

 

 

23 vastausta artikkeliin "Verot maksukyvyn mukaan? "

Mika Rossi 06.04.2011 12:02

Suomalaisia on varoiteltu niin paljon tulevien vuosien niukemmista ajoista, että olisi hyvä, jos näkymään liittyisi muutakin kuin vain mustaa vyön kiristyksen aikaa. Fakta on kuitenkin, että Suomen tilanne ei ole yhtä paha kuin esimerkiksi 1990-luvun lamassa. Toivoa on aina hyvä olla ilmassa.

Palkkaveron kiristykset vaikuttaisivat kielteisesti myös työllisyyteen ja kotimaisten palvelujen ja tuotteiden kysyntään. Verojen kiristyksen painopisteenä tulee olla arvonlisäverotus.

Suhtaudun ylipäätään kriittisesti verotuksen kiristämiseen julkisen talouden tasapainon tavoittelun välineenä. Hyväksyn sen, että kokonaisveroaste nousee lähivuosina ainakin aluksi, mutta myös arvonlisäverotuksessa tulee palata alemmalle tasolle, kun se on mahdollista. Jos arvonlisäverotusta halutaan pitää pysyvämmin korkeammalla tasolla, kokonaisveroasteen lasku kannattaa ulottaa yritysverotuksen tai energiaverotuksen keventämiseen yritystemme kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Millä sitten taloustalkoisiin tulisi tarttua? Emme missään tapauksessa pärjää tai pysty säilyttämään läheskään meille tuttua hyvinvointiyhteiskuntaa tulevina vuosina, jos emme saa lisää ihmisiä töihin ja niitä, jotka ovat aktiivisessa iässä tekemään hieman enemmän ja tuottavammin työtä.

Itse pidän välttämättömänä, että nuoret saataisiin nopeammin työelämään. Lisäksi olisi kaikin tavoin pyrittävä luomaan markkinaehtoisia työpaikkoja ihmisille, joilla on työhaluja, mutta joilla ei ole mahdollisuutta täysipäiväiseen työntekoon.

Menoleikkaukset. Menojen leikkaaminen on sinänsä hyvin helppoa. Höylätään isoimmista menoeristä riittävä määrä menojen kattamiseksi. Olen esimerkiksi itse ollut kunnanjohtajana laatimassa tällaisia säästölistoja. Yhtälö ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Myös leikkausten vaikutukset esimerkiksi kasvuun täytyy arvioida.

Lisäksi on syytä käydä läpi, onko joitakin sellaisia tehtäviä, joiden osalta alkuperäinen tarkoitus ja nykyinen vaikuttavuus suhteessa menoihin ei ole kohdallaan. Työkalupakkiin täytyy kuulua myös ihmisten omavastuun ja subjektiivisten oikeuksien arviointi. Siinäpä miettimistä. Politiikassa on paljon pohdittavaa ja linjattavaa paitsi vaalien alla, niin myös vaalien jälkeen. Tämän päivän päättäjät ottavat vastuuta tulevien sukupolvien vastuista ja hyvinvoinnista.

Martti Hirvensalo 06.04.2011 13:54

Verothan maksetaan nykyisin pääosin maksukyvyn mukaan.

Pienituloisimmat eivät maksa tuloveroja lainkaan ja suurituloisimpien ansiotulovero on jopa 56 %. Tämä on sosialisointia.

Vaalien alla "köyhä" on saanut likimain kunniakansalaisen arvon, vaikka suuri keskiluokka ja hyvätuloiset rahoittavat yhteiskunnan passiivisen osan hyvinvoinnin. Mikään puolue ei tunnu olevan huolissaan suuren enemmistön jaksamisesta ja veronmaksuhalusta.

Suomen tilastollisen 700.000 köyhän joukossa on noin puolet opiskelijoita, joiden asema on parempi kuin missään muualla.

Vaalien alla on nostettu esiin kiista ns. taitetusta eläkeindeksistä. Jos eläkeikää ei ajoissa nosteta, niin tulevina vuosina ei kyetä tekemään indeksikorotuksia lainkaan ja kinastelu käy tarpeettomaksi.

Alex Hänninen 06.04.2011 14:18

Mistä näissä vaaleissa on kysymys:

http://www.youtube.com/watch?v=s1A3jGtrBvg

Onko tästä mielipiteitä? (Muutakin kuin punaisia täpliä ja voimakasta tunnekuohua!)

Joonas Turunen 06.04.2011 14:50

Minusta on loistava juttu, että tutkimuslaitokset, ajatushautomot ja myös nämä puolueiden omat pajat arvioivat eri veroehdotusten vaikutuksia.

Tuloksia arvioidessa on syytä harjoittaa tervettä lähdekritiikkiä..

Esimerkiksi tässä Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksessa lähtöolettamat on laskettu toivotun lopputuloksen mukaan.

Säätiö olettaa, noin esimerkiksi, että Kokoomuksen veromallissa valtion ansiotuloveroastetta alennettaisiin tasaisesti kaikissa tuloluokissa.

Kokoomuksen miljardin euron verokevennys kohdennettaisiin pieni- ja keskituloisille. Valtion ansiotuloveroasteikkohan alkaa 15600 euroa tienaavista - tässä koko lähtöoletus on valittu tarkoituksella niin, että laskelmassa veronkevennys painottuu suurituloisille.

Muitakin arvioita veromalleista on laadittu.

Esimerkiksi Kaupan liitto arvioi, että SDP:n veromalli on kaupan alalle kaikkein vahingollisin. SDP:n veromalli leikkaisi Kaupan liiton ja PTT:n arvion mukaan noin 70% erikoiskaupan tuloksesta.

SAK puolestaan arvioi, että Keskustan veromalli rankaisisi eniten pienituloista palkansaajaa. SAK:n pääekonomistin Olli Kosken arvion mukaan Keskustan veroesitys kiristäisi 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevan teollisuuden työntekijän verotusta 200 euroa vuodessa (Kokoomus: 150 euroa, SDP: 100 euroa, Perussuomalaiset: + 33 euroa).

Juho Romakkaniemi 06.04.2011 14:53

Kalevi Sorsa säätiöhän on SDP:n säätiö, joka saa rahoituksensa osana SDP:n puoluetukea. Sillä näyttäisi olevan iso merkitys tuloksen kannalta.

Siinä on Kokoomuksen osalta ainakin kolme isoa virhettä:

- Tutkimuksessa oletetaan, että Kokoomus tekisi tasakevennyksen kaikkiin veroluokkiin. Kokoomus on sanonut, että kevennys tehdään kaikkiin tuloluokkiin, mutta kohdentaen pieni- ja keskituloisiin . Tällä virheellisellä oletuksella on suuri vaikutus lopputuloksiin.

- Tutkimuksessa oletetaan että kevennykset tehtäisiin vain valtion verotukseen. (vain yli 15 600 euroa ansaitseville). Kun kevennyksiä on tehty tällä ja edellisillä kausilla tasaisesti kaikkiin veroluokkiin, niin ne on aina ulotettu myös pienituloisille kunnallisverotuksen vähennyksen kautta. Verotulojen menetys on korvattu täysimääräisesti kunnille. Samalla tavalla on jätetty eläkeläisille tehtävästä kevennyksestä eläketulovähennys humioimatta. Tällä virheellisellä olettamalla on suuri vaikutus tutkimuksen lopputuloksiin. Ensinnäkin pienitulosten veronalennus jää tekemättä ja toisekseen keski- ja suurituloisten kevennyksiin oletetaan siten kaikki miljardin euron kevennyksestä. Suhteellisesti tämä virhe siis kertautuu.

- Kolmenneksi: laskelmassa oletetaan, että kokoomuksen pääomaverotuksen malli olisi tasavero. Tosiasiassa se on progressiivinen. Pienimmät osingot vapautetaan verosta ja toisaalta suurimmat pääomatulot verotetaan korkeammalla 32 prosentin osuudella.

Nämä ovat vain huomioita Kokoomuksen osalta, en edes lähde puimaan muiden puolueiden osalta.

Olisikohan nyt näin, että SDP:n säätiö on päättänyt halutun lopputulokseen valitsemalla lopputuloksen ensin ja sitten parametrit?

Se ei ihmetyttäisi yhtään. SDP:n ohjelman talous- ja verolinjan valmistelija on ystäväni Ville Kopra. Tutkimuksen tehneen SDP:n oma säätiön johtaja on Ville Kopra. Aika pohjoiskorealaista toimintaa.

Arto J. Virtanen 06.04.2011 14:53

Ilman muuta verot maksukyvyn mukaan. Toivottavasti tulevaisuudessa vielä suuremmassa määrin, kuin tällä hetkellä. Puhtaasti progressiivisen verotuksen eli valtion ansiotuloveron osuus kaikesta verotuksesta on enää kymmenesosan luokkaa. Ainakin minusta on yksinkertaisesti selvää, että tulojen mukaan määräytyvä verotus on reilumpi. Se on myös SDP:n vero-ohjelman punainen lanka ja selittää selvityksessä esiin nousseet erot. Metodista ja detaljeista voidaan käydä loputon väittely, mutta suuri kuva piirtyy tuosta esiin. Sen mukaan Kokoomuksen malli suosii suurituloisia ja SDP:n pieni-ja keskituloisia.

Arto J. Virtanen 06.04.2011 15:20

Arvostamani Kokoomus-vaikuttaja Juho vahvisti siis, että näillä parametreilla Kokoomus siis kurittaisi puolueista eniten pienituloisia, kun taas SDP:n malli suosisi pieni- ja keskituloisia. Mitä tapahtuisikaan, jos malliin saataisiin sisään kaikki tarvittavat elementit? Erot jyrkkenisivät entisestään? On joka tapauksessa hyvä, että saatiin julkisuuteen uusi vertailu, jonka pohjalta on mainiota käydä keskustelua. Puolueiden erojen häivyttämisen aika on ohi;)

Timo Koivusalo 06.04.2011 15:40

Ei pidä uskoa mitä poliitikot puhuvat.

Peruspäivärahalla eli alle 700€ kuussa elävät maksavat siitä tuloveroa 20% vaikka se on jopa alle toimeentulominimin.

1000€ tienaava maksaa tuloveroa noin 12%.

Se siitä pienituloisimpien verottomuudesta.

Juho Romakkaniemi 06.04.2011 15:45

Hyvä Arto,

en ihmettele Urpilaisen elkeitä jos vaikutussuhteiden ymmärrys on noin heikkoa avustajalla.

Jos siis Kokoomuksen miljardin euron kevennystä ei virheellisesti osoitettaisi vain 15 600 euroa enemmän tienaaville (kuten SDP/Sorsa laskee), vaan miljardi jakaantuisi ihan kaikkiin tuloluokkiin, kuten oikeasti esitämme, niin vaikutus olisi tulonjaoltaan selvästi tasaisempi.

Kun sitten vielä se erikseen kohdennettaisiin pieni- ja keskituloisille, kuten Kokoomus on esittänyt (jonka SDP/Sorsa jättää huomiotta), niin tulonjakovaikutus olisi vieläkin tasaisempi.

Kun SDP itse vertailee itseään ja valitsee tarkoitushakusesti väärät parametrit toisille, niin saahan siitä haluamansa lopputuloksen. Mutta onko sen pohjalta "mainiota käydä keskustelua", onkin sitten eri juttu.

Juho Romakkaniemi 06.04.2011 15:51

Tässä verokeskustelussa kiteytyy myös yksi vaalien oleellisimmista kysymyksistä: mikä osa tuloerojen maltillisena pitämisessä ja köyhyyden vähentämisessä on A) verotuksen tulonjakovaikutuksilla B) työ-paikkojen määrän ja verotulojen maksimoinnilla.

Nämähän ovat osittain vastakkaisia toimenpiteitä. Keskittymällä yksisilmäisesti tulonjakoon, tulee ve-rojärjestelmästä väistämättä sellainen, joka ei ruoki yhtä paljon kasvua ja työllisyyttä kuin toisinpäin.

Kokoomuksen periaate on, että yhteiskunnan toimintaansa tarvitsemat verot maksetaan maksukyvyn mukaan – hyvin toimeentulevat enemmän ja pienituloiset vähemmän tai ei ollenkaan. Lopullinen tulon-jako kuitenkin suoritetaan tasa-arvoistavien palveluiden sekä tulonsiirtojen avulla. Siksi kasvun, suu-remman kakun ja siten lopulta suurempien verotulojen merkitys on tärkeä - ei paitsi kokonaishyvin-voinnin, mutta myös tulonjaon kannalta.

Siksi kaikkein tärkeintä on luoda verojärjestelmä, joka luo kasvua ja työpaikkoja ja siten mahdollistaa suuremmat verotulot, paremmat palvelut ja suuremmat tulonsiirrot. Ensin on huolehdittava, että jokai-nen työkykyinen ja työhaluinen saa työpaikan. Jos työn ja työllistämisen verot ovat liian korkeat, ei matalapalkkaista työtä kannata tehdä eikä teettää. Silloin potentiaaliset veronmaksajat ovatkin sosiaa-lietuuksien käyttäjiä. Tapahtuu kaksinkertainen vahinko.

Toisaalta uusi työ kannattaa paremmin keskituloisillekin, jos lisätyöstä ja vastuusta saatavasta palkasta ei marginaalivero ja kasvavat palvelumaksut lohkaise leijonanosaa. Myös uusi työ jo työelämässä ole-ville luo uusia mahdollisuuksia työttömälle hänen entiseen työhönsä.

Veronalennukset lisäksi tuovat lisää ostovoimaa uuden työn saaneiden lisäksi jo työssä käyville ja elä-keläisille. Tämä tuo lisävaraa kulutukseen, joka taas luo uusia työpaikkoja. Samalla tavalla palkkavero-tuksen alentaminen pienentää tarvetta nimellispalkkojen nostoralliin palkkojen ostovoiman turvaami-seksi. Tämä parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja lopputuloksena on taas enemmän työpaikkoja Suomessa kuin korkeammilla nimellispalkoilla.

Eli, Kokoomuksen mielestä nykyisen kaltaisella veroasteella kaikkein tärkein tavoite verouudistukselta on työn, talouskasvun ja investointien vauhdittaminen. Vain sitä kautta hyvinvoinnin kakku kasvaa ja sitä jää kaikille tarpeeksi jaettavaksi tulonsiirtojen ja palveluiden kautta.

Joonas Turunen 06.04.2011 16:23

Kokoomus esittää palkkaveroon miljardin euron kevennystä, joka on samaa mittaluokkaa kuin tällä vaalikaudella tehty kevennys. Kokoomus esittää, että myös ensi vaalikaudella kevennys painotettaisiin pieni- ja keskituloisille.

VM:n laskelma verokevennyksen kohdentumisesta tuloluokittain löytyy esim. täältä:

http://www.slideshare.net/joonast/vuoden-2009-ansiotuloverokevennys-7534635

Melko reilua minusta.

Pekka Kärkkäinen 06.04.2011 16:35

Hmm, näyttäisi menevän taas jäsenten väliseksi, kun esikuntamiehet todistelevat kilvan omien töidensä laatua. Otan kuitenkin vähän etäisyyttä isojen puolueiden vero-ohjelmiin, ja siirryn astetta ylemmälle tasolle.

Keskeistä verotusmalleja ja -taulukoita laadittaessa on tietenkin TAVOITE. Tavoite, johon verotuksella tähdätään. Ja luonnollisesti se, mitä verorahoilla tehdään. Tämä tuntuu monesti unohtuvan sekä poliitikoilta että virkamiehiltä.

Karkeasti luokitellen päätavoitteita on kolme:

1. Kerätään maksimimäärä veroja, joita voidaan sitten jakaa tulonsiirtoina ja/tai käyttää massiivisen julkisen hallinnon pyörittämiseen.

2. Kerätään minimimäärä veroja, ja supistetaan julkisen sektorin toiminta mahdollisimman pieneksi.

3. Kerätään jotain minimin ja maksimin välistä, koska verotuksella haetaan jotain yhteiskunnallista lopputulemaa, esim. ohjataan ihmisiä säästämään.

Verotuksen tavoitteita eivät voi olla:

a) Valtion kassan täyttäminen: valtio on kansalaisia varten ja toteuttaa niitä tehtäviä, joita kansa päättää. Julkisen sektorin menot ovat mielestäni alisteisia kansalaisten halukkuudelle rahoittaa julkista sektoria - eivät julkisen sektorin halukkuudelle rahoittaa menojaan.

b) Oikeudenmukaisuus: termi joka on jokaisen määriteltävissä omalla tavallaan. Esim. SDP:n vaatimus "oikeudenmukaisesta" verotuksesta tarkoittaa tulonsiirtoa hyvätuloisilta ja pienituloisille, mikä ei ehkä monestakaan hyvätuloisesta tunnu oikeudenmukaiselta. Vastaavasti kokoomuksen hellimä korotettu ALV-kanta tulonsiirto pienituloisilta suurituloisille - ei varmaan tunnu oikeudenmukaiselta köyhistä sekään.

c) Verokilpailun voittaminen - kyseessä on kisa, jota ei voi koskaan voittaa.

Omasta mielestäni verotuksella voi ja pitää olla yhteiskunnallisia tavoitteita. Keskeisin tavoite tällä hetkellä olisi verotuksen suuntaaminen niin, että Suomeen syntyisi maksimimäärä uusia yksityisen sektorin työpaikkoja, millä olisi lukuisia positiivisia vaikutuksia sekä kansantalouteeen että suomalaiseen yhteiskuntaan näin yleisestikin.

Vero-ohjelmien tulisikin olla alisteisia tälle tavoitteelle, mutta kuten olen jo monesti toistanut, yksikään puolue ei vaivautunut tekemään näihin vaaleihin ohjelmaa uusien työpaikkojen luomisesta. Oletus on ilmeisesti se, että TEM:in virkamiehet hoitavat moisen triviaalin asian pois päiväjärjestyksestä?

Vastaan siis Unskin kysymykseen: verot uusien työpaikkojen luomiskyvyn mukaan.

Pentti Kangasluoma 06.04.2011 16:36

Maakuntalehdet meilläpäin kertovat kuntien tehneen hyviä tilinpäätöksiä. Täytyy olla vaalien vaikutusta, mutta kuinka se on tehty? Loppuvuosi on mennyt usealla hyvin, silti samat kunnat ottavat lainaa vuonna 2011.

Iäkäs eläkeläinen näytti verokorttiaan, pieni eläke, veroprosentti

1, saanut vähän lisätuloa entisestä ammatista, veroprosentti 27.5 %. Miksi näin kova nousu, mystinen juttu!

Veronalennukset, tuovat ostovoimaa lähteä perheen kanssa kaukoitään. On aika optimistista että ajetella että lisätulo käytetään kotimaassa, pitäisi jotenkin todentaa asia.

Kaupunki hoiti ennakkoäänestyksen, hyvin nopeasti kaikki sujui kirjaston tiloissa. Torilla ei mitenkään tuntunut, että perussuomalaisista on puhti poissa. Toivon, ettei yhdestäkään

äänessä olleesta tule kansanedustajaa.

antti liikkanen 06.04.2011 16:44

Olen sen ikäinen, että veroa olen maksanut jo liki 50 vuotta.

Sinä aikana - kun olen hiukan pakkoneuroottinen - olen tullut vertailleeksi omia ansioverojani, kulutusverojani ja veroluonteisia maksujani vuodesta toiseen.

Samalla olen kovasti kysellyt läheisiltä ja viimeisen 24 vuoden ajan myös äänestäjilä, mitä ja millä mielellä he veroja ovat maksaneet.

Yksinkertaistaen ei verojen vihaaminen ole tullut ensimmäisenä vastaan enää viiteentoista vuoteen.

Ei sen paremmin ansio- kuin kulutusverojenkaan.

Mutta se, mikä tulee vastaan, on verojen maksamattomuus (erilaiset tavat kiertää ansiotuloveroa).

Se on herättänyt tavatonta katkeruutta ja saanut aikaan mm sen, että itse en ole ryhtynyt suurituloisena minkäänlaiseen sellaiseen viritykseen, jolla välttäisin ansiotulo- tai kulutusveroja.

Yksi poikkeus toki on: asun 1969 rakennetussa talossa, joten 3 vuoden ajan kotitalousvähennys on täysimittaisesti käytetty ja vielä olisi ollut käytettävääkin.

Ja työmiehet ovat palkkansa minulta saaneet.

Vero on jäsenmaksu ja siitä liisiminen on - olipa liisijöiden osuus kuinka pieni prosentti tahansa verotuloista - erittäin epäeettistä. Olipa liisijänä Jorma Ollila, Bror Wahlroos tai Taneli Tavaton.

Jatkossa taitaa edelleen käydä niin, että kunta kerää verot veronmaksajilta, valtio sitten enemmän kuluttajilta.

Mutta tärkeämpää toki on, että ne rahat käytetään reilusti ja avoimesti kansalaisen tarpeisiin, joiden tuottaminen nykyistä oleellisesti taloudellisemmin on erittäin mahdollinen ja kannatettava seuraavan eduskunnan päätettävissä oleva asia (erityisesti uusi kuntalaki!).

Ville Kopra 06.04.2011 17:57

Keskustelua olisi helpompi käydä, ellei Kokoomuksen verolinja muuttuisi joka toisessa kommentissa. Romakkaniemi yritti ensin todistella, että Kokoomus nyt kohdentaisikin veronalennukset pieni- ja keskituloisille, ja seuraavassa kommentissaan hän taas palasi puolustamaan tuloroja kansantalouden dynamiikasta käsin.

Pidän ikävänä argumentteja, joissa säätiön selvitykseen suhdaudutaan poliittisena, ostettuna tuloksena. Näin tekevät sekä Romakkaniemi että näköjään Sampsa Kataja. Tämä on aivan toisarvoista ilveilyä. Politiikkaa on lähinnä tässä se, että Tuomas Matikan huolellisesti tehty tutkimus halutaan torjua muuttelemalla puolueiden kantoja jälkikäteen ja etsimällä erilaisia lillukanvarsia.

Kannattaisiko miettiä syitä siihen, miksi nuo kuviot ovat sellaisia kuin ovat? Vaikka kohdentaisimme tuloverotuksen kevennyksiä pieni- ja keskituloisille (kuten yleensä hallituspolitiikan kompromissina tapahtuu), ei iso kuva liikahtaisi mihinkään. Jos laitamme Kokoomuksen pääomamalliin 32 prosentin lisäveron (jota ei siis löydy käsittääkseni ohjelmista), liikahdus on edelleen marginaalinen.

Professori Matti Tuomala puhui säätiön tilaisuudessa kolme varttia listaamattomien yhtöiden osinkoverouudistuksesta. SDP:n malli on rakenteellisesti sama kuin Hetemäen työryhmän malli. Jos Kokoomus ja Keskusta tulevat tässä demareiden linjoille, nuo käyrät todennäköisesti muuttaisivat jo hiukan muotoaan. Jos ALV-korotukset jätettäisiin tekemättä, puolueiden erot olisivat edelleen pienemmät. Mutta ei selvityksen iso kuva liikkuisi mihinkään täällä esitetyistä pilkun viilaamisista. Jos Kokoomus ja Keskusta haluavat sellaisen käyrän kuin SDP:llä, niiden on muutettava mielipiteitään, ei se sen kummallisempaa ole.

Kiinnostava keskustelu on tuo dynaamisten vaikutusten miettiminen, johon Juhon toinen kommentti kiinnittyi. Niitähän tässä meidän selvityksessä ei mitenkään mietitty. Tulonjako on todella vain yksi asia, mutta ei tästä johdu sitä, että tulonjakovaikutukset pitäisi nopeasti yrittää lakaista maton alle.

Suomessa käydään verovaaleja. Kiinnittäisin huomiota seuraavaan faktaan: Kalevi Sorsa -säätiö teetti siis nyt omalla kustannuksellaan puolueiden veroesityksistä tulonjakoselvityksen - osana pidempää veroprojektiaan - siksi, että kukaan muu ei näitä tee. SAK:n ja Kaupan liiton selvityksissä käsiteltiin veroasioita toisista näkökulmista. Koska Kokoomus ei voi muuta todellisuudessa sanoa, se sanoo: väärin tutkittu. Näinkö tämä yhteiskuntapoliittisen keskustelun taso Suomessa nousee?

Tarmo Viitaluoma 06.04.2011 18:29

Palataanpas alkujuurille.

Verotus on kenties olennaisin osa talouspolitiikkaa. Nykyinen talouspolitiikka perustuu Chicagon koulukunnan monetaristiseen tippateoriaan. Sen mukaan rikkaiden tulee saada rikastua niin paljon kuin se vain suinkin on mahdollista, niin he "tiputtavat" hyvinvointia ympäristölleen,

Olemme nyt olleet todistamassa mihin se talouspolitiikka johtaa - hallitsemattomaan talousromahdukseen. USA:ssa vain kaksi ylintä desiiliä rikastui tämän talouspolitiikan seurauksena ja kaikkein rikkaimmat - kaikken eniten!

Finanssipankkeja ei olla toistaiseksi valvottu koko maailmassa ja sieltä liikkeelle lasketut johdannaisosakkeet ja muut kummajaiset ovat aiheuttaneet nykyisen finanssikriisin - myös Euroopassa.

Suomi on koko maailman mitassa verrattaen pieni talous, eikä sen tähden yksinään pysty tekemään radikaaleja muutoksia talouspolitiikassaan.

Periaatteessa verottomia tuloja tulee kuitenkin olla mahdollisimman vähän, jos ollenkaan. Tasavero (alv+muut kulutusmaksut) ovat rikkaita suosivia, koska pienituloinen joutuu lähes kaiken tulonsa käyttämään jatkuvasti nouseviin kulutusmenoihin. Tämä lisää sosiaalista epätasa-arvoa.

Minkälaista Suomea me haluamme olla rakentamassa?

Markus Sadeniemi 06.04.2011 18:35

Verotus on, tai ainakin sen pitäisi olla, yksi tärkeimmistä vaalikeskustelun aiheista. On erinomaista, että joku on ottanut laskeakseen, mitä puolueiden veropuheet todella sisältävät.

Mielestäni on häpeäksi HeSa:lle, että se ei ole tehnyt tällaista vertailua. Muutama päivä sitten tehty puolueiden kestävyysvajevertailu olisi ollut askel tähän suuntaan, mutta se oli niin onnettoman huitaisten tehty, että sen tulokset olivat hyödyttömiä.

Sinänsä tämän verovertailun tulokset olivat odotettuja: Kokoomus haluaa suosia suurituloisia, SDP haluaisi (nyt Lipposen kauden jälkeen) tasata tuloeroja ja Keskusta koettaa näiden välissä olla suututtamatta ketään. Keskustan kaikilta prosentti pois (kuvio 4) taitaa kyllä olla rehellisin vastaus siihen, mitä todella voi odottaa tapahtuvan ensi vaalikaudella.

Antti Alaja 06.04.2011 19:03

”Palkkatulojen verotuksen tasoa on tuotava kohti pääomatulojen verotuksen tasoa jo pelkästään

oikeudenmukaisuussyistä. Tämä tapahtuu paitsi kiristämällä maltillisesti pääomatulojen verotusta, myös alentamalla maltillisesti ansiotulojen verotusta kaikilla tulotasoilla.”

Yllä oleva on sitaatti Kokoomuksen Työtä, yrittämistä ja välittämistä -selvityksestä 29.1. Selvityksessä ei viitata ansiotuloveronkevennysten painottamiseen pieni- ja keskituloisille.

Tuomas Matikan tutkimuksen arviot keskittyvät ansio-, pääoma- ja osinkotulojen verotukseen, sekä arvonlisäverokantoihin ehdotettuihin muutoksiin ja niiden tulonjakovaikutuksiin. Jos argumentti on, että valmisteverotuksen sisällyttäminen muuttaisi tuloksia radikaalisti, niin suosittelen lukemaan Tuomaksen tutkimuksen johtopäätökset. Hänen mukaansa valmiste- ja ympäristöverojen sisällyttäminen tarkasteluun pikemminkin vahvistaisi Kokoomuksen verolinjausten regressiivisyyttä suhteessa SDP:hen ja Keskustaan. Tämä johtuu siitä, että Kokoomuksen ehdottamat valmiste- ja ympäristöverojen korotukset ovat mittavampia kuin Keskustalla ja SDP:llä.

Tarkastelussa eivät ole myöskään mukana verovähennykset. SDP:hän ajaa esimerkiksi kunnallisveron perusvähennyksen nostoa 3000 euroon, joka lisäisi pienituloisten käytettävissä olevia tuloja. Verovähennyksiin liittyen suosittelen myös Jukka Pirttilän ja Jaakko Kiander muutaman kuukauden takaista veroselvitystä, jossa on laskettu eri verovähennysten poistamisen vaikutuksia tulonjakoon ja julkisen sektorin verotuloihin.

Veli-Pekka Silván 06.04.2011 19:35

Palkkaverojen alennus tai muutkaan lähinnä hyvätuloisille suunntaut veroalet eivät ole luoneet yhtään työpaikkaa!

On uskomatonta laiskuutta mm medialta ettei näitä Kokoomuksen, Veronmaksajien keskusliiton ja muiden kokoomuslaisten puppugeneraattorien väitteitä ole kritisoitu, vaan nielty sellaisenaan.

Työpaikat syntyvät vain tarpeesta ja sitä tarvetta ei juurikaan ole ollut yksityisellä sektorilla, ja kun tähän lisää työpaikkojen laadun eli työt ovat lähinnä halpatyötä joka kasvata veromäärää niin voidaan kokoomuksen väite ampua helposti alas.

Nämä ovat verovaalit, jos nykyinen oikeistohallitus voittaa niin peruspalkansaajien, eläkeläisten jne verot nousevat kun kokoomuksen halu korottaa alvia 2%lla toteutuu, lisäksi kokoomus haluaa rikkaille veroalennuksia ja kiristää muita veroja n1,8 miljardia.

Jos kansa antaa kokkelien ja kepulien voittaa niin saatte mitä tilaatte.

Maikkarin keskustelusta en odota muuta kuin sitä, että Maikkarin kokkelitoimittajat hiillostavat sossuja ja persuja ja päästävät hallituspuolueet helpolla, kuten aina :)

Joonas Rahkola 06.04.2011 19:51

Sorsa-säätiön selvityksessä tosiaan on jouduttu tekemään railakkaitakin oletuksia puolueiden verolinjauksista. Näin sen vuoksi, että puolueet eivät ole vaivautuneet itse kertomaan julkisesti, miten ne mitäkin parametriä oikeasti muuttaisivat. Vaikkapa tämä ansiotuloverojen kevennyksen painottaminen pieni- ja keskituloisiin voi tarkoittaa ihan mitä vaan. Kun tarkempaa ei ole sanottu, niin tulkinta jää tutkijalle.

Tottakai oletukset olisi voitu tehdä toisinkin. Mutta tämän selvityksen oleellisiin johtopäätöksiin puolueiden linjaeroista oletukset eivät vaikuta kovin paljoa. Selvityksestä voidaan melko luotettavasti päätellä puolueiden esittämien reformien luonteen etumerkki (eli siis progressiivisuus/regressiivisyys), mutta ei tietenkään niiden eksaktia suuruutta. Esim. Kokoomuksen reformi olisi regressiivinen vielä silloinkin, jos koko ansiotuloverotuksen alennus laitettaisiin pieni- ja keskituloisia suosivaan ansiotulovähennykseen.

Lisäksi on syytä huomata, että laskelmista puuttui myös SDP:n ehdottama perusvähennyksen korotus (suosii kaikkein pienituloisimpia), SDP:n 500 miljoonan lisäykset haittaveroihin (vähentää SDP:n mallin progressiivisuutta) sekä Kokoomuksen esittmät miljardin lisäykset ympäristöä ja terveytta koskeviin veroihin (joka lisäisi reformin regressiivisyyttä; näiden verojen tulonjakovaikutukset on hyvin kyty Hetemäen raprtissa läpi). Eikä mukana ole myöskään Kokoomuksen esittämiä "pieniä verokantojen tarkistuksia", joiden pitäisi tuoda 500 miljoonaa (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=49794).

Ja mikäänhän ei estä puolueita tekemästä omia mikrosimulaatioitaan omista veromalleista mielestään oikeilla oletuksilla. Puolueiden uskottavuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi tämä olisi hyvin suotavaakin. Ihan jo sen vuoksi, että silloin puolueet joutuisivat eksplisiittisesti kertomaan, mitä parametreja muuttaisivat ja miten.

Ari-Matti Kytölä 06.04.2011 23:00

Muistan ajan, jolloin niillä, jolla sitä oli, pitivät kunnia-asiana olla nk. hyväosaisia ihan näkyvästi. Osana tätä ilmestyi verokalenteri vuosittain alueellisesti, jopa kunnallisesti, ja siellä oli nimiä, joita kunnioitettiin heidän panoksestaan yhteiskunnan pystyssä pitäjinä. Nyt on tilanne kääntynyt päälaelleen. Maakunnissa julkaistaan kalenteria, kuka nauttii suurinta tukea viljelyksistään,

kuka yrittäjä on onnistunut listaamattomana kuittaamaan pienimmällä mahdollisella verolla maksimisumman. Härskeimmät miljonäärit leikkivät vielä viljelijää, ja kuittaavat EU-tukina hirveitä summia harrasteestaan. Miljonäärit ja opiskelijat ovat samalla verotasolla, kun huippupalkat maksetaan osinkoina. Ahneus on tarttunut koko yhteiskuntaan ja nuoretkin haaveilevat aikuisena vaan olevansa pörssisijoittajia tai pokerinpelaajia. Todellisuudessa kaikenlaiset keksityt verot ja osin tilapäisiksikin tarkoitetut maksut ovat yleistyneet kulutuksen myötä. Tavalliset tallaajat siis maksavat kaikessa elämisessään yhä enemmän veroja ja veroluonteisia maksuja. Ei ole enää patruunoja, jotka pitäisivät omistaan huolta ja haluaisivat sen näkyvän heille päin arvostuksena.

Ei tilanne ainakaan paremmaksi mene, joten tällaisesta kansalaisvastuusta voisi varmaan naivisti yrittää kehitellä uudelleen arvoa yhteiskuntaan.

Pilvi Torsti 07.04.2011 10:31

Vaihteeksi ehdokasnäkökulma tänne keskusteluun. Olen kuunnellut ihmisiä eri puolilla Helsinkiä viime viikkoina ja en täysin allekirjoita Unskin näkemystä, että ei sittenkään tullut verovaalit. Ei ehkä julkisuudessa, mutta kansalaiskeskusteluissa kyllä jonkin verran. Toimeentulohuolia on paljon, kellä omia, kellä huoli lapsestaan tai omasta äidistään. Ja näissä keskusteluissa verotus nousee esiin ja juurikin tuo kysymys maksukyvystä.

Kuulemani perusteella esimerkiksi energiaverojen korotukset ovat tuntuneet pienituloisten elämässä ja valitettavasti tainneet samalla vähentää kansalaisten pitkän aikavälin valmiutta sitoutua tärkeisiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin tavoitteisiin.

Samalla minusta pitää aina muistaa korostaa verokeskustelussa myös sitä, mitä verotuloilla tehdään. Verokeskusteluun niinkuin kaikkeen talous- ja hyvinvointivaltiokeskusteluun olisikin hyvä saada pidempääkin näkökulmaa kuin yksi vaalikausi: millaisia menoja haluamme yhteisesti ylläpitää ja siitä johtaen millaisia tuloja meidän on kerättävä. Tästä pidemmän aikavälin näkökulmasta kirjoitin sukupolvinäkökulmasta pari päivää sitten: http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/2011/04/04/pelko-pois-70-luvulla-syntyneet-hyokkaavat-nyt/

Riitta Skoglund 07.04.2011 10:36

Yksinkertaistaen: eikö palkansaajien maksamista veroista kerry suuri osa verotuloista? Keneltäpä muulta silloin voi ottaa kuin niiltä jotka ansaitsevat paljon?

Väitän, että suurimmalle osalle keski- ja hyvätuloisista työssäkäyvistä ja eläkeläisistä ei tapahtuisi elämässä yhtään mitään, siis ei yhtään mitään, jos kuukauden nettopalkasta esim vuoden ajan niistettäisiin 100€ . Pikkuisen tarkemmein vain katsottaisiin jonkun hankinnan perään, ehkä ei sitäkään - ehkä joku cafe latte jäisi väliin?

Tietenkään ei demokratiassa noin tehdä; järjestelmämme on niin sofistukoitunut ja yksityiskohtainen, että keskusteluun ja erittelyihin saa uppoamaan ajan ja energian, eikä siinä enää samaistumispintaa jää köyhyysrajalla sinnittelijään.

Hyvinvointivaltion, tai edes peruspalvelujen säilyttäminen edellyttää rahaa, panostamista. Sitä ei ole köyhillä eikä pienituloisilla lisäveroina maksettavaksi.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  2. 2

    Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

  3. 3

    Norjan Mannen-vuori saattaa romahtaa tänään

  4. 4

    Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

  5. 5

    Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

  6. 6

    Minä myös -kampanja osoitti, miten laaja ongelma seksuaalinen häirintä on – HS tapasi Helsingissä ja Espoossa kymmeniä ihmisiä, jotka kertovat omista ahdistelu­kokemuksistaan

  7. 7

    Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

  8. 8

    Perussuomalaiset hajoaa ydinkannatusalueellaan Vantaalla – yhdeksän aktiivia loikkaa sinisiin

  9. 9

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  10. 10

    Matti Nissisen alaiset varoittivat esimiestään, mutta valtakunnansyyttäjä jatkoi veljensä firman markkinointia – ”Tietyllä tavalla hurahdin tähän menetelmään”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  2. 2

    Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

  3. 3

    Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

  4. 4

    Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

  5. 5

    Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

  6. 6

    Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

  7. 7

    Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

  8. 8

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  9. 9

    Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

  10. 10

    Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

    Tilaajille
  2. 2

    Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

  3. 3

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  4. 4

    ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

  5. 5

    Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

  6. 6

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  7. 7

    Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

  8. 8

    Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

    Tilaajille
  9. 9

    Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

  10. 10

    Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

    Tilaajille
  11. Näytä lisää