Perässähiihtäjä

Luotatko galluppeihin?

Perjantai 8.4. 2011 ja 26. postaus

Vaaleihin on enää 9 päivää aikaa. Tämän viikonlopun aikana vaalikentillä käy kuhina. Ehdokkaat ja puolueet ahkeroivat, ja äänestysjonot postien edustoilla pitenevät. Niin sopii ainakin toivoa. Keskustelu on kuumaa, kuten voi huomata esimerkiksi Perässähiihtäjän kommenttipalstalta. Mahtavaa väittelyä vaalien ydinkysymyksistä! Kiitos, kiitos. Mutta moni äänestäjä joutuu myös hämmentävään tilanteeseen. Puhelin soi, ja vastaajalta kysytään puoluekantaa. Suomalaiselle se ei ole aivan helppo tilanne. Mistä nyt on kysymys?

Kysymys on siitä, että ainakin kolme mielipidemittauslaitosta tekee viimeisiä mittauksiaan näinä päivinä. En tiedä varmaksi, mutta oletan, että ensi viikolla julkaistaan kolme mittausta, mahdollisesti useampiakin.

Kokemuksesta tiedän, että nimenomaan viimeisten mittausten tekeminen ja myös niistä uutisoiminen on hektistä puuhaa. Virheitä ei saisi tulla, mutta kiireessä niitä tuppaa tulemaan.

Puolueiden edusmiehet kyselevät ja kyttäävät: milloin teiltä tulee seuraava gallup, onko siinä sitä tai tätä? Mittauksia tulkitaan ahkerasti, ja joskus viimeisistä mittauksista nousee iso poru. Viime eduskuntavaalien alla kokoomus oli vimmoissaan Yleisradiolle, jonka Taloustutkimuksella teettämä mittaus näytti kokoomukselle muka liian huonoja lukuja. 

Poru jatkui vielä vaalien jälkeenkin, vaikka k0koomus sai niissä hienon, yli kolmen prosenttiykskön vaalivoiton.

Olen ollut tekemässä gallup-juttuja, mutta nyt olen todella tyytyväinen, ettei minun ole tarvinut olla missään tekemisissä gallup-uutisoinnin kanssa. Näiden vaalien alla mittausten tekeminen ja niistä uutisoiminen on - jos mahdollista - entistäkin hankalampaa.

Kaikki mittaukset näyttävät Suomen oloissa poikkeuksellista muutosta sitten viime eduskuntavaalien. Väkisin mieleen hiipii epäilys, että niinköhän rauhallisiin oloihin ja pieniin muutoksiin totutettu tutkimussysteemi pystyy tuottamaan luotettavaa tietoa?

En sinänsä epäile, etteikö Perussuomalaisten kannatus olisi voimakkaassa nousussa, mutta ounastelen, että meneillään on vielä isompi muutos: koko vanha järjestelmä järkkyy. Kun yksi nurkka rytisee, silloin huojuu koko talo. Miten gallupit sen pystyvät tunnistamaan?  

Olen siteerannut tämän postauksen loppuun Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen kirjoitusta mittausten tekemisestä ja professori Seppo Laaksosen HS:n Mielipidesivulla esittämää kritiikkiä. Olkoot ne sysäyksinä keskusteluumme.

Perjantaipäivän ja tämän viikolopun hyvä kysymys kuuluu: Luotatko galluppeihin?

Päivän siteeraus 1.

"Voiko vaalituloksen ennustaa sienisaaliista?

Nobel-kirjailija Günter Grass kertoo kirjassaan Minun vuosisatani, kuinka hän onnistui ennustamaan Saksan vaalituloksen sienisaaliistaan! Ihan näin kaukaa haettuihin ennusteisiin meidän ei sentään tarvitse tyytyä.

Näin vaalien alla meiltä mielipidetutkijoilta kysytään usein ennustetta siitä, kuinka paljon puolueet tulevat saamaan ääniä. Näihin kyselyihin täytyy vastata rehellisesti: me emme tiedä varmasti.  

Moderneilla tilastotieteellisillä menetelmillä, joita Taloustutkimuksessa kehitetään jatkuvasti, saadaan varsin kattava kuva siitä, mikä on puolueiden kannatusjakauma tutkimuksen tekohetkellä. Satunnaisotantamme vastaa suomalaista aikuisväestöä otoksen koosta riippuen noin 1-3 prosenttiyksikön tarkkuudella.

Puolueiden kannatusmittauksissa käytettävien korjauskertoimien ansiosta tulokset ovat käytännössä vieläkin tarkempia kuin mitä pelkkä virhemarginaali antaa ymmärtää. Virhemarginaalihan kuvastaa vain otantasattuman aiheuttamaa riskiä sille, että otokseen on sattumalta valikoitunut liikaa tai liian vähän joidenkin puolueiden kannattajia. Tätä vinoutuman mahdollisuutta torjutaan kysymällä vastaajilta kontrollikysymys: ”Mitä puoluetta äänestitte viime vaaleissa?”

Otetaan esimerkki: Aineistossa on 15 prosenttia niitä, jotka ilmoittavat äänestäneensä puoluetta X viime vaaleissa. Vaalitilastoista kuitenkin nähdään, että puolueen X todellinen ääniosuus oli 16 prosenttia. Näin puolue X saa aineistossa korjauskertoimen 16/15=1,06. Tämä tilastollinen manööveri, joka tehdään jokaiselle puolueelle samalla tavalla, parantaa olennaisesti kannatusarvioiden tarkkuutta.

Kaiken tämän vaivan jälkeen herää varmasti kysymys: miten niin me emme tiedä etukäteen vaalitulosta? Eivät kai valtavien tilastomassojen päällä istuvat tutkijat voi jäädä toiseksi sienimetsässä kyykkivälle kirjailijalle? Syy tietämättömyyteemme on yksinkertaisesti se, että mielipiteet voivat vielä muuttua ennen vaaleja. Moni tekee lopullisen päätöksensä vasta äänestyskopissa, eivätkä mitkään mielipidetutkimukset pysty tavoittamaan ennakolta tällaista käyttäytymistä.

Puolueiden kannatusmittaukset ja muut mielipidetutkimukset antavat arvokasta tietoa, jonka avulla äänestäjät voivat tehdä ratkaisujaan. Tutkimukset ovat yksi tiedonlähde muiden joukossa, ja ne lisäävät demokratian avoimuutta. Noin viidesosa äänestäjistä on kuitenkin liikkuvia, ja he voivat vielä muuttaa mieltään moneen kertaan ennen vaaleja. Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat vaalien tuloksen, ja se tekee tästä työstä äärimmäisen jännittävää."

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja poliittisiin mielipidetutkimuksiin erikoistunut Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Kirjoitus on julkaistu Taloustutkimuksen asiakaskirjeessä 31.3. 2011.

Päivän siteeraus 2. 

"Suosiomittaukset epävarmoja

Helsingin Sanomat esitteli (Kotimaa 2.4.) näyttävästi TNS Gallupin tuloksia suosituimmista ehdokkaista Helsingin vaalipiirissä. Tämä on sinänsä hyvä asia, koska se myös nostanee vaali-intoa. Ongelmana on, kohteleeko se kaikkia ehdokkaita tasapuolisesti.

Terävin kärki, jonka suosio on kymmenen prosentin yläpuolella, on melko luotettava, mutta sen jälkeen tuleva joukko on melko sattumanvarainen. Voidaankin sanoa HS:n tekevän politiikkaa, kun se mainostaa kuvan kera osaa näistä ehdokkaista. Epävarmuus on niin suuri, etten tekisi niin. Miksi?

Ensiksikin kysely perustuu internetpaneeliin, jonka edustavuus on epäselvä. On varmaa, että on paljon ihmisiä, jotka eivät halua tulla tällaiseen paneeliin mukaan. Toinen outous on, että vastaajat saivat kertoa, keitä "voisivat ajatella äänestävänsä". Siis oli ilmeisesti mahdollisuus kertoa yksi ehdokas tai vaikka kuinka monta. Eri vastaajien painoarvo siis vaihtelee.

Tuolta pohjalta on vaikea laskea niin sanottua satunnaispohjaista virhemarginaaliakaan, vaikka sen nyt sanotaan olevan kolme prosenttiyksikköä. Harha on merkittävä.

Tulokset on nyt julkaistu, eikä tilanteelle voi mitään. Toivon, että ehdokkaat, joiden kuvaa ei ollut lehdessä, eivät masennu vaan toimivat Suomen hyväksi entistäkin tarmokkaammin."

Seppo Laaksonen

tilastotieteen professori

Helsinki

Seppo Laaksosen kirjoitus julkaistiin keskiviikkona 6.4. 2011 HS:n Mielipide-sivulla.

45 vastausta artikkeliin "Luotatko galluppeihin?"

Ari-Matti Kytölä 08.04.2011 15:31

Gallupien tekijöille tilaaja on se, joka määrittelee, mitä, miten ja keneltä kysytään. Jos haluaa kärjistää, niin voisi Kauniaisiin laittaa otannan, jossa kysytään, minkä puolueen laittaisit ykköseksi seuraavassa eduskuntavaalissa. Gallupien pitäisi paljastaa selvemmin, minne alueellisesti Suomea on soitettu, onko soitettu kaupunkeihin vai perämetsiin, onko kohteena iäkkäämpi vai nuorempi väki ym. Kaikilla näillä on omat ryhmittymänsä, joihin he samaistuvat. Nyt gallup on vain luku,

jonka todellisuudesta on vain sen julkaisijan sana.

Pentti Kangasluoma 08.04.2011 15:37

Olen ollut pienellä paikkakunnalla ehdokkaana kerran eduskuntavaaleissa, monissa kunnallisvaaleissa, tuorein kokemus syksyn seurakuntavaaleissa. Minulla on tuntuma omiin äänestäjiini. Vetoa perussuomalaisiin on, mutta kun vähän raaputtaa niin ilmaukset ovat uhmaa, ei tekoja. Mutta minä en ole puolueeton kysyjä, vastukset sorvataan kysyjän mukaan. Virhemarginaalini voi olla suuri - tai sitten ei.

"Vastaukset riippuu täy-täy- täydellisesti esitetyistä kysymyksistä", Paavo Hakala ( Esko Nikkari) Kauhavan poliisiasemalla Pohjanmaa-elokuvassa.

Tuntemattomalle kysyjälle voidaan vastata rehellisesti, ja varsin monella on kokemusta vastaamisesta. Kyselyjen tuloksilla on varmasti monen äänestyspäätöstä vahvistava vaikutus.

Vastaus, yleensä luotan mutta näissä vaaleissa voivat kannat muuttua viime metreillä.

Kristian Sundqvist 08.04.2011 15:41

Gallupit ovat yleensä onnistuneet ennustamaan eduskuntavaalien tulokset varsin hyvin. Viime vaaleissa tosiaan tuli heittoa kokoomuksen osalta, mutta se taisi johtua kokoomuksen kannatuksen noususta vaaliviikolla.

Tällä kertaa voi tulla suuriakin heittoja, sillä gallupeja toteuttavien yritysten data persujen osalta käytettäviin korjauskertoimiin on pakostakin vajavaista. Kun raakadatakannatuksessa tulee satojen prosenttien muutoksia edeltävien eduskuntavaalien toteutuneeseen kannatukseen ja sitä edeltäneeseen gallup-kannatukseen nähden eivät nuo vaalit tarjoa riittäviä työkaluja. Ja jos persujen toteutuva kannatus eroaa (suuntaan tai toiseen) hyvin voimakkaasti ensi viikolla julkaistavien gallupien lukemista niin tällöin heittävät ainakin parin muunkin puolueen lukemat häränpyllyä.

Puolueet, tai ainakin perinteiset kolme suurta, muuten teettävät myös omia gallupejaan tiukasti omaan käyttöönsä. Niinpä oletettavasti paras tieto siitä missä kulloinkin mennään on käytössään puolueilla, ei medialla ja suurella yleisöllä.

Tuukka Sariola 08.04.2011 16:41

Uskon, että ns. neljän suuren vaalitulos vastaa galluppeja sillä 3%-yksikön virhemarginaalilla varustettuna.

Perussuomalaisten osaltahan on kaksi eri suunnan leiriä, osa arvelee tuloksen olevan paljon lähempänä raakadataa ja osa ei usko edes nykyisten lukujen toteutuvan lähimainkaan.

Ehkäpä tulevaisuudessa gallupeissa käytetään myös sää-kerrointa,. Osa äänestäjistä kun ei tunnu pystyvän liikkumaan ulkona vaalipäivänä jos sataa, joka taas vaikuttaa myönteisesti tai negatiivisesti eri puolueisiin.

Sepäs kiva, että on ainakin kolme tutkimusta tulossa ensi viikolla, jokainen puolue voi sitten valita mieluisensa ja vannoa uskoa omiin sen avulla.

Pekka Kärkkäinen 08.04.2011 16:43

Tällä kertaa lyhyestä virsi kaunis. Vertaisin gallupeja matematiikan derivaattaan (pahoitteluni jos käsite on tuntematon, lisätietoa aiheesta vaikka Wikipediasta!): kyllä ne mittaavat tarkasti kansakunnan tuntoja tietyllä ajanhetkellä. Mutta kuten Juho Rahkonen kirjoituksessaan kertoi, kansalaisten näkemys huomenna tai ensi viikolla voi olla eri kuin tänään.

Eri asia sitten on, missä määrin gallupien tuloksilla voi vaikuttaa lopulliseen tulokseen. Esim. voidaanko hyvällä tuloksella kannustaa omia kannattajia vielä enemmän vai vaikuttaako galluptulos päinvastaisesti?

En usko ns. gallupien manipulointiin, vaikka esim. vasemmistopuolueissa monesti kritisoidaankin Taloustutkimuksen tekemiä gallupeja omistajapohjasta johtuen (ts. kokoomuksen Eero Lehti omistaa ko. firman).

Jouni Pulli 08.04.2011 17:05

Näiden vaalien vaaligalluppeihin pitää suhtautua hyvin varauksellisesti johtuen monista seikoista, esim. seuraavista:

1. Portugalin avunhuuto

2. Juuri sitä ennen julkaistu perussuomalaisten vähentynyt kannatus gallupin mukaan

3. Puoluejohtajien edellisistä eduskuntavaaleista selkeästi poikkeava käyttäytyminen

4. Myöhäisempi vaaliajankohta

5. Kuten Unski yllä suunnilleen vihjaa järistyksellisiä muutoksia on ilmassa.

Portugalin auttaminen on selviö, kyse on, mikä on Suomen saavutettavissa oleva optimoitu osuus apupaketissa suhteessa ottamiiimme riskeihin/tuotto-odotuksiin kokonaisuudessaan mukaan lukien esim. eläkevakuutuslaitokset ja todellakin suhteessa muihin euro-maihin ja niiden riskejä ottaneisiin yhteisöihin.

Mielestäni perussuomalaisten mahdollinen kannatuksen lasku voi johtua siitä, etteivät äänestäjät enää ehkä koe perussuomalaisten asiaosaamista yhtä kannustavaksi tekijäksi äänestää perussuomalaisia kuin ennen vaalitenttejä.

Vanhanen oli detaljiosaamisessa viime vaaleissa selkeä ykkönen ja ylitse muiden; nyt ei vastaavaa ykkösosaajaa löydy edes kamman kanssa. Toisaalta eipä nyt ole onneksi luvattu hintoja nostavia palkankorotuksiakaan tai alvin alennuksia - inflaatiohan kasvattaa pisteitään ihan itsestään.

Poliittisena ilmiönä Soini on kerännyt taakseen huikeaa gallup-kannatusta, mutta hyytymisen vaara on ilmeinen. Toisaalta kolmikko Wallin-Sinnemäki-Urpilainen on esiintynyt yhä vakuuttavammin. Pohdittavaksi jää vaaliaktiviteetin ja -uskottavuuden ero linjalla Sinnemäki-Wallin versus Katainen-Kiviniemi ja toisaalta pystytäänkö muodostamaan ja halutaanko tässä tilanteessa ylipäätään muodostaa enemmistöhallitusta. Toivon, että näin käy, vaikkeivat viimeiset neljä vuotta kovin loogista tukea tällaiselle ajattelulle antaisivatkaan.

Ketkä ovat käsityksemme mukaan jatkossa eteenpäinvievät ja aktiivisesti (ei väsyneesti) kansan etujamme ajavat tahot EU:n ja globaalikontekstin sekä moninaisen keskinäisen riippuvuuden ymmärtäen?

Itse nostan esille kolme henkilöä, joista vain yksi on ehdolla näissä vaaleissa: Liisa Jaakonsaari, Eija-Riitta Korhola ja Alexander Stubb. Toki nyt on kyse eduskuntavaaleistamme ja sisäasiat ovat suuressa fokuksessa, kuitenkin EU ja euro sekä kv. yhteistyö esim. YK:n kanssa tulee nähdä voimavarana eikä kahleena jalassa.

Vaaliajankohdan siirto vaikuttaa aivan varmasti äänestykseen ja sitä lienee perin vaikea ennakoida kun ilmiö on uusi.

Ei ainoastaan EU- tai kv. järjestelmä ole rajussa muutoksessa, vaan myös kv. talousjärjestelmä. Voi olla, että asia vaikuttaa vielä vain marginaalisesti vaalitulokseen, mutta puoluepolitiikkaan asialla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia jo seuraavan hallituskauden aikana, onneksi. Siten ei ole mitenkään ihmeellistä, jos seuraavat eduskuntavaalit järjestettäisiin ennenaikaisesti.

Jussi Lähde 08.04.2011 17:13

H.V. Unski

Upea kysymys. Gallupeista puhutaan usein ennusteina, mutta nehän ovat vain mittauksia nykyhetkestä. Ennuste syntyisi jos niissä esitettäisiin arvioita trendien muutoksista ennen äänestystä.

Mika Rossi 08.04.2011 17:32

Gallupit tarjoavat mielenkiintoista informaatiota. Itse seuraan niitä kutakin omassa sarjassaan. Itse asiassahan mitään muuta järkevää tapaa ei ole.

Näissä vaaleissa suhtaudun puolueiden kannatusta mittaaviin gallupeihin eri tavalla kuin aikaisemmin. En itse ole niin fiksu, että laskimellani osoittaisin jonkin muuttuneen, mutta perustan oman näkemykseni tämän Unskin postauksen yhteydessä mainittuihin uusiin epävarmuustekijöihin. Olen sitä porukkaa joka käy näitä ja muita mm puolueemme (keskustan) omia tutkimuksia läpi osana työtään

Minusta gallupit tuovat ihan mukavaa värinää politiikkaan ja ne varmasti osaltaan herättävät keskustelua työpaikkojen kahvipöydissä. Yhteiskunnallinen keskustelu on hyvä asia.

Vaalien lopputuloksen osalta itse kukin voi tehdä tulkintoja niistä, mutta vetoa en koskaan niiden perusteella löisi.

Lars-Erik Wilskman 08.04.2011 17:59

Koska olen, vaalien osalta, kiinnostunut lähinnä siitä, keille valta lankeaa, pidän sellaisista ennusteista, jotka kertovat puolueiden kannatuksen kussakin vaalipiirissä erikseen. Tällaiset gallupit mahdollistavat paremmin varsinaisen paikkajaon arvioinnin ja antavat ainesta hallituspohjan spekuloinnille.

Se, että äänestäjä voi tehdä päätöksensä myös vasta äänestyshetkellä pitää paikkaansa. Luulen, että juuri näissä vaaleissa moni tekee ratkaisunsa viime hetkellä. Se ratkaisu on useammin kuin nyt uskotaan/pelätään se perinteinen valinta.

Mitä Hesari kasvogalleriaan tulee, niin olihan se raukkamainen. Siinä minua ihmetytti vain se, että Hesarin toimitus uskalsi näin avoimesti paljastaa kyynisyytensä. Yleensähän media pyrkii sen kätkemään häveliäisyys syistä. Kyynisyydestään huolimatta kuvagalleriassa oli todennäköisesti julkaistuista vaalipiireistä valituksi tulevat edustajat, mutta pyydän, älkää jatkako tätä tapaa.

Esko Hussi 08.04.2011 19:04

Gallup luo myös kysyntää ja nostaa suosiota. Mutta se on yksi länsimainen temppu, jota ilman tietysti tulisimme toimeen. Seppo Laaksosen mielipide on tärkeä. Alle 10% suosio voi johtaa harhaan. Osa perussuomalaisten suosiosta on galluppien nostamaa harhamaa. Tosipaikassa vaalikopissa saatetaan toimia toisin. Mutta yli 10 % osuuteen persut päässevät helposti.

Tarmo Viitaluoma 08.04.2011 23:24

Gallup-tieto on melko suurella todennäköisyydellä useinmiten epätietoa. Perustelen: täällä on jo todettu tutkimuksen tekijän motivaation vaikuttavan. Kerronpa esimerkin - Taloustutkimuksen tutkija haastatteli minua edellisten vaalien jälkeen kotimme keittiön pöydän äärellä. Erääseen kysymykseen en osannut heti vastata, ei hätää, tutkija auttoi sanomalla - "yleensä tähän kysymykseen vastataan näin ja näin" - jolloin huomasin "tutkijan" olevan täysin tietämätön tutkimuksensa validiteetistä taikka reliabiliteetistä, selviää vaikka tuosta http://herkules.oulu.fi/isbn9514268334/html/x585.html

Asiasta kolmanteen. Istuimme tänään ajatushautomossa ja tulimme tulokseen että markkinavoimat ovat peräisin tuolta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhm%C3%A4

Pilvi Torsti 09.04.2011 0:51

Osallistuin illalla yhteiskuntahistorian alumnien ennakkovaalivalvojaisiin, missä vaaleja ruotivat Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi, Ylen toimittaja Jari Korkki ja Helsingin Sanomien politiikan toimituksen Marko Junkkari. Marko totesi, kuinka gallupit näissä vaaleissa tavattoman epäluotettavia. Samalla paneeli totesi, että gallupit, olkoot vaikka miten epäluotettavia, vaikuttavat sekä median että puolueiden toimintaan. Puolueet ja kampanjat saavat siis uuden kirivaihteen päälle, jos pienikin gallupheilahdus, vaikka sinällän kaikki tietäisivät kyseisen gallupin olevan nollatutkimusta. Jonkinlainen paradoksi tämäkin.

Jarkko Rahkonen 09.04.2011 1:39

Unto kysyy nyt: "Luotatko galluppeihin?"

Vaaligalluppien luotettavuus ei vastaa keskeisiä tilastotieteellisiä kriteereitä. Niissä ilmoitettu virhemarginaali mittaa miten otos vastaa kohdepopulaatiota, siis äänestäjäjoukkoa. Haastetteluun ja raaka-aineiston käsittelyyn sisältyviä virhelähteitä ei ilmoiteta saatikka niiden vaikutusta lasketa. Suuria virhelähteitä liittyy haastattelujen aikaan ja aikajakson pituuteen. Erilaiset korjauskertoimet vaikuttavat ratkaisevasti tuloksina ilmoitettaviin lukuihin.

Vaaligalluppien lukuja voidaan kuitenkin käyttää päättelemään miten äänestäjien eri ajankohtina esittämät kannatukset eroavat mikäli kukin vaaligallupp on toteutettu tarkalleen samoin, jolloin voidaan olettaa (ei tilastotieteellinen peruste) virheiden vaikutuksen olevan samanlainen.

Mielenkiintoinen pohdiskelun kohde on miten kuukausittain toistettavat vaaligallupit "ruokkivat" seuraavien galluppien tuloksia. Tämä vaikutus riippuu suuresti miten vaaligallupin tuloksia mediassa tulkitaan. Ilmoitetun virhemarginaalin sisällä olevia vähäisiä muutoksia pidetään todellisina kannatuksen muutoksina ja vieläpä päätellään mistä puoluejohdon kannaotosta, esiintymisestä muutos johtuu.

Kun media arvelee löytäneensä galluppluvuista kehityslinjan ja jonkun puolueen olevan nousussa tai toisen laskussa tehdään aihetta suurempia lööppeja ja otsikoita. Taaskin virhemarginaalit ja muut epävarmuudet unohtaen. Tällaisen lööppisuurentelun vaikutuksen suuruuden arviointi edellyttäsi tieteelliset kriteerit täytävän tutkimuksen tekemistä. Väitän, että melkoinen osa perusuomalaisten gallupplukujen huimasta noususta keväästä 2010 on aiheutunut em. julkisuusilmiöstä. Pohjalla on kuitenkin ollut myös nykyhallituksen virheet, joita olen käsitellyt aiemmassa tämän blogin arviossani.

Moraalisesti arveluttavaa on HS:n tapa julkaista Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirin kannatuskärjessä olevat vähän ennen vaaleja ja ennen kuin kikkien ehdokkaiden vaalityö on edes alkanut. Virheet ovat paljon merkityksellisemmät kuin mitä lehtijutussa on mainittu. Siksi jutun esitäminen melko todennäköisenä totuutena on väärin erityisesti niiden uusien ja nuorten ehdokkiden vuoksi joita suuri yleisö ei voi tuntea. Suorastaan paheksuttavaa on sallia haastateltavan ilmoittaa usempi kuin yksi nimi jolloin korostuu yleisesti tunnetun ja uuden tulokasehdokkaan ero numeroissa. Kuitenkin jokaisella on äänestyskopissa vain yksi ääni ja uudellakin ehdokkaalla on jonkinlainen mahdollisuus menstyä vaaleissa, vaikka ko lehtijuttu menestystä suuresti vaikeuttaa.

Vaaligalluppien tekemisestä j julakisemisesta median tulisi yhdessä tilastotieteen ja valtiotieteen asiantuntjoiden kanssa laatia pelisäännöt. Näiden sääntöjen ohjaamista opastamaan ja mahdollsi huomautuksia käsittelemään medin tulisi asetta ertyinen raati joka voisi toimia julkisen sanan neuvoston tapaan. Tärkeätä on pitää mielessä demokratian vaatimukset sekä äänestäjien ja ehdokkaiden oikeusturva.

Unto, hyvä tässä on tärkeä asia jonka voinet ottaa ajaaksesi. Helsingin Sanomien säätiön tutkimusvarojakin voitaisiin tähän käyttää.

JK

Olen nuoruudessani tehnyt haastattelututkimuksia, otantoja ja haastattelulomakkeita. Tuolloin opettajanani oli myös valtio-opinprof. Pertti Pesonen joka sittemin kehitti päätoimittajana Aamulehteä menestyksellisesti. Sitten taloustutkimus ja talouden johtotehtävät veivät toisiin hommiin.

Olen kirjoittanut vaaligallupeista viime joulu/tammikuussa blogissani jarkkorahkosenblogi.blogspot.com.

Juho Romakkaniemi 09.04.2011 1:53

Unski kirjoittaa:

"Viime eduskuntavaalien alla kokoomus oli vimmoissaan Yleisradiolle, jonka Taloustutkimuksella teettämä mittaus näytti kokoomukselle muka liian huonoja lukuja. Poru jatkui vielä vaalien jälkeenkin, vaikka k0koomus sai niissä hienon, yli kolmen prosenttiykskön vaalivoiton."

Taidat viitata vähän minuunkin? Kirjoituksesi tyyli antaa ymmärtää, että se oli aiheetonta keskustelua.

Taloustutkimuksen viimeinen Ylen gallup näytti Kokoomukselle pari päivää ennen vaaleja 20,4 % kannatusta - ja että kannatus olisi voimakkaassa 1,5 %yks. laskussa. Trendikin oli päinvastainen kuin muissa tutkimuksissa.

Vaalitulos oli sitten kaksi prosenttiyksikköä suurempi. Tämä kahden prosenttiyksikön virhe oli toistunut jo neljissä edellisissä vaaleissa.

Taloustutkimus muuttikin tutkimusmetodiaan näiden vaalien jälkeen ja on sen jälkeen mitannut selvästi paremmin vaalituloksiin ja muihin tutkimuslaitoksiin korreloivia lukuja.

Juho Romakkaniemi 09.04.2011 2:25

Mutta itse kysymykseesi:

Täällä on esitetty hyviä huomioita kysymykseesi:

1) gallupit eivät ennusta, vaan kuvaavat tutkimusajankohdan tilannetta

2) kertoo eniten trendistä verrattuna edelliseen tutkimukseen

Olen esittänyt monien vaalien alla täällä blogissa erilaisia ennustuksia ja laskelmia vaalituloksesta ennen vaaleja galluptulosten ja niiden korrelaatiohistorian suhteen. Nyt en sellaiseen voi ryhtyä. Perinteiseen veikkaukseesi toki aion osallistua. Perussuomalaisten realisoituvan kannatuksen suhteen laskenta olisi sekä tiastollisten että psykologisten tekijöiden valossa lähes mahdotonta. (voin palata näihin tekijöihin myöhemmin, mutta ne liittyvät korjauskertoimiin sekä "tonyhalme"- ja bandwagon -ilmiöihin)

Sen voi toki todeta, että aiemman kolmen suuren puolueen välisten suhteellisten kannatuserojen osalta Gallupin (HS) ja Taloustutkimuksen (Yle) tutkimukset ovat tälläkin kertaa tarkkoja. Jos Persujen kannatukseksi tulee 14 %, niin muiden kannatusosuudet ovat suurempia kuin tutkimuksissa, mutta suhteelliset erot samoja. Ja päinvastoin jos Persujen kannatus onkin 20 %

Historiallisen datan perusteella viimeisin HS gallup on onnistunut mittaamaan tarkimmin Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n välisiä eroja ja "ennustanut" hieman lopullista vaalitulosta. Joten se todennäköisesti "ennustaa" parhaiten nytkin. Toisaalta Portugalin lainapyyntö tuli tutkimusajankohdan aivan loppuvaiheilla ja voi siten muuttaa tilannetta vaaleissa verrattuna tutkimukseen.

Yle on pyrkinyt yleensä julkaisemaan viimeisen mielipidemittauksen. Odotankin sitä ulos vasta perjantaina. Toinen vaihtoehto on, että julkaisevat sen torstaina viimeisen vaalitenttinsä alla. Olisikin mielenkiintoista jos Yle kertoisi poikkeaako mittauksen alkupään ja loppupään tulokset toisistaan. Joskus he ovat julkaisseet tällaista dataa.

Tästä kaikesta johtuen onkin vaalitulosta paljon mielenkiintoisempi ja hauskempi veikkaus arvioida milloin ja kenen julkaisema on seuraava gallup ja paljonko puolueiden kannatus siinä on?

Oma veikkaukseni on:

HS gallup tiistaina 12.4.

Kok 21,0 % (+0,3)

Kesk 18,8 % (+0,5)

SDP 18,4 % (+1,0)

PS 17,4 %(-1,0)

Vihr 8,4 % (-0,4)

Vas 8,0 % (+0,2)

RKP 4,2 % (+0,1)

KD 3,3 % (-0,2)

Ulpu Iivari 09.04.2011 9:06

Täällä on aivan oikein sanottu, että galllupit kuvaavat tilannetta niiden tekohetkellä. Tuntuu siltä, että etenkin näissä vaaleissa ne laahaavat perässä, koska niin suuri osa äänestäjistä tuntuu miettivän sekä puoluetta että ehdokasta aivan viime hetkiin asti.

Mielipidemittausten ongelma on niiden ohjaava vaikutus: ainakin ne ovat näyttäneet ohjaavan mediaa aika rankalla tavalla. Niillä on vaikutuksensa myös kansalaisiin ja puolueisiin. Valtiomiehet ja -naiset erottuvat siinä, etteivät ammenna ravintoaan suoraan mielipidemittausten hämärästä maailmasta, vaan asettavat oman vaihtoehtonsa kansalaisten punnittavaksi.

Ongelmaksi näen etenkin sen, että ihmisiltä kysytään rasti ruutuun menetelmällä mielipiteitä hyvinkin monimutkaisista asioista ja tulokset ovat vähintäänkin ennalta arvattavissa. Hyvä huono esimerkki on nyt ajankohtainen kysely suhtautumisesta Portugalin talouskriisiin, jonka kaltaisista kysymyksistä huippuasiantuntijat ovat erimielisiä ja epävarmoja.

Muistan itse ehdokkaana ollessani, miltä tuntui saada vaalikampanjarääkin loppusuoralla eteensä mielipidemittaus, jossa oma tilanne näytti heikolta. Sillä oli suora vaikutus paitsi omaan jaksamiseen, myös kampanjaväen motivaatioon. Lisätuskaa tuli viesteistä, jossa äänestäjät sanoivat, että ajattelin kyllä äänestää sinua, mutta vaihdan ehdokasta, koska en tahdo ääneni menevän hukkaan. Kyseenalaisilla menetelemillä tehdyt ( viittaan tilastotieteen professori Seppo Laaksosen ylläolevaan arvioon) ehdokasgallupit houkuttelevat myös niitä ehdokkaita, joilla ei ole mahdollisuuksia, mutta ovat mukana yhteistä hyvää edistämässä, vähentämään kampanjapanostustaan, mikä vaikuttaa puolueen lopulliseen äänimäärään.

Minusta olisi viisasta pidättäytyä vaalien loppusuoran alkaessa yksittäisiä ehdokkaita koskevista arvioista. Ne vääristävät reilua kilpaa. Mutta kun kyseessä on kaupallisilla ilmoituksilla tulonsa hankkivasta välineestä, toiveeni lienee turha.

Tarmo Viitaluoma 09.04.2011 10:14

Minäpä haastan Romakkaniemen Portugalin tilanteen vaikutus huomioon ottaneena HS gallup 12.4

SDP 22 %

PS 21 %

KePu 17 %

Kok 17 %

Vas 10 %

Vihr 5 %

Kd 5 %

RKP 3 %

Riitta Skoglund 09.04.2011 10:50

Aurinkoista aamupäivää!

Liikkuvista äänestäjistä erityisesti päättämättömät ja he, joille politiikka ei ole samanlainen intohimo kuin tämän palstan kommentoijille, siirtyvät vaaliviikon viimeisten galluppien voittajaa seuraamaan, jos se muutoin sopii omaan pirtaan.

Mitä heiveröisempi tai vähemmän pohdittu oma vakaumus on, tai mitä vähemmän politiikka merkitsee, sitä helpompi on seurata yleistä trendiä, voittajien vankkuria, JOS sen äänestämiseen ei ole erityistä estettä. Laihalla pohtimisella ja harvalla seulalla siirtyillään.

Tämä on pelkkää mutua ja taisi tulla kahteenkin kertaan. Äänestäkää ilolla!

Markus Sadeniemi 09.04.2011 11:18

Puolueaktiivit mielellään korostavat galluppien epävarmuutta aina, kun oman puolueen luvut näyttävät huonoilta. Kokemus kuitenkin osoittaa, että normaalitilanteissa tarkkuus on ilmoitettua virhemarginaalia parempi. Eri tutkimuslaitosten tulokset ja saman laitoksen peräkkäiset tulokset ovat keskenään yhteensopivia eivätkä näytä vaihtelevan satunnaisesti paljoakaan.

Normaalisti siis luotan lukuihin paljon. Tilanne on kuitenkin nyt erilainen. Persujen uskomaton gallupsuosio tekee tilastollisen ennustamisen hyvin epävarmaksi.

Jos persut saavat suurinpiirtein ennustetun äänimäärän, niin muidenkin puolueiden tulos vastaa ennustettua. Jos kuitenkin persut todellisuudessa saavat vain vähän yli 10% (vaikapa 12%) äänistä, tilanne muuttuu. Nämä äänet hyödyttävät silloin niitä, joilta ne ovat poissa: eniten demareita, toiseksi keskustaa ja kolmanneksi kokoomusta.

Euroopan taloustilanteesta on onnistuttu lietsomaan katastrofitunnelma, jolloin ihmiset palaavat juurilleen äänestämään tuttua ja turvallista. Ennustan siis, että kolme suurta ovat hyvin tasaväkisiä. Persut romahtavat galluppeihin nähden, mutta ovat selvästi vihreitä ja vasemmistoa suurempi puolue ja saavat siten poikkeuksellisen suuren vaalivoiton. Se vain tuntuu häviöltä gallupsuosion jälkeen.

Jaakko Aspara 09.04.2011 11:53

Luotan, että gallupit mittaavat kohtuullisen tarkasti yleistä asennetta ja asennetrendiä äänestämisen suhteen.

Pahimpien ongelmakohtien suhteen korostaisin kuitenkin vielä asioita, joihin muutkin ovat keskustelussa viitanneet (mm. Lars-Erik Wilskman).

Ensinnäkin tutkimusfirmojen pitäisi ehdottomasti tehdä ("stratifioida") gallupinsa vaalipiirien mukaan (ja tutkimusten tilaajien tulisi vaatia tätä). Samalla tulokset pitäisi ehdottomasti laskea ja ilmoittaa eduskuntapaikkojen määrässä, eikä yleisissä kannatusprosenteissa. Eihän valtakunnallisilla kannatusprosenteilla ole käytännössä mitään väliä -- vaan ainoastaan sillä, miten eduskuntapaikat jakautuvat selvitetyn/ennustetun äänestyskäyttäytymisen mukaan. Ja tämä jakauma saattaa olla täysin eri näköinen kuin valtakunnalliset yleiset kannatusprosentit.

Toiseksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen -- ja etsittävä uusia tapoja arvioida laskennallisesti sitä --, kuinka moni ihminen todella menee äänestämään kutakin puoluetta äänestyspäivänä. Eikä siis ainoastaan kysellä epämääräisiä asenteita tai kuvitteellisia asioita, kuten "ketä saattaisit äänestää". Tiedämmehän, että esimerkiksi Kokoomuksen kannatuksen aliarvioituminen gallupeissa liittyy juuri tähän: Sen kannattajat lähtevät loppujen lopuksi varmemmin vaaliuurnille kuin muiden puolueiden (gallup-)kannattajat.

Juho Romakkaniemi 09.04.2011 12:37

Tarmo Viitaluoma:

"Minäpä haastan Romakkaniemen Portugalin tilanteen vaikutus huomioon ottaneena HS gallup 12.4

SDP 22 % PS 21 % KePu 17 % Kok 17 %"

Lyödäänkö vetoa?

Juho Romakkaniemi 09.04.2011 12:40

Oma arvioni on, että tämä Portugalin tilanne vain vahvistaa rehellisten vastuunkantajien roolia.

Nyt populistit, helppoheikit ja äänestäjien silmään viilaajat joutuvat selkä seinää vasten.

Maija Pietilä 09.04.2011 13:31

Tekee mieli vastata Unskin kysymykseen: gallupeihin uskon, äänestäjiin en. Toisin sanoen, on eri asia vastata jotakin kyselijälle kuin riipustaa se numero sitten kopissa - jos sinne nyt sitten menee. Persujen ongelma voi olla se, että Soini on ehdolla vain yhdessä vaalipiirissä ja muualla ei ole kovin tunnettuja ehdokkaita. Ja Soininkin gloria taitaa vielä ehtiä hiukan himmetä.

Persujen suosion lasku jo viime gallup-tuloksessa voi viitata siihen, että ihmiset ovat ryhtyneet miettimään, mikä on heidän vaihtoehtonsa, onko sitä oikeasti?

Tarmo Viitaluoma 09.04.2011 14:03

Juho - ratkaisevaa lopputuloksen kanssalta on äänestysprosentti! Jos se jää matalaksi hallituspuolueet pärjäävät paremmin. Nupu on siinä tapauksessa jälleen suurin "puolue" Siitä tässä nyt on loppupelissä kysymys.

Teemu Lehtinen 09.04.2011 15:37

Minulla olisi tähän jatkokysymys: kuinka konservatiivia äänestäjät lopulta ovat? Vaikka mielipidetutkimukset periaatteessa antavat kuvan tutkimushetken äänestysaikeista, ei se silti tarkoita edes sitä.

Olisi mielenkiintoista saada tietää, miten suuri virhe varsinkin protestiliikkeiden äänestäjien tai potentiaalisten äänestäjien osalta on äänestyspäivän galluppien (ei ovensuukyselyn) ja varsinaisen äänestystuloksen välillä. Mitä konservatiivisempi kansa, sitä konservatiivisempi todellinen ääneskäyttäytyminen on. Joten miten konservatiivisia me oikeasti olemme?

Rolf Berger 09.04.2011 15:49

Jos pidemmän ajan kuluessa, useat eri tekijöiden gallupit osoittavat samaa suuntaa, voitaneen tulosta pitää melko uskottavana. Esimerkiksi pitkään kokoomuksen asemaa suurimpana puolueena. Jo perussuomalaisten nousu teki tilanteen sekavaksi, jonka sitten kruunasi Portugali. Luulenkin, että nyt mitään uskottavaa ei kyetä esittämään ennen vaalitulosta.

Yhdyn niihin, jotka olettavat sosialidemokraattien äärettömän kovan pelin johtavan menestykseen. Tuleehan ainakin olemaan mielenkiintoista nähdä millä selityksillä hallituksessa suoritetaan takaisinveto parilla kierteellä.

Hannu Ilkas 09.04.2011 16:49

Uskon gallupeissa niiihin trendeihin, joista ne kertovat, eli mitatut kannatusmuutokset ovat melko todellisia. Sen sijaan mittaustasoihin eli puolueiden kannatusosuuksiin suhtaudun varauksellisesti. Kukin tutkimusyhtiö tekee kannatusmittauksensa kerrasta toiseen samalla tavalla ja samoilla perusteilla tehtyjä korjauskertoimia käyttäen. Niin, ja mahdollisesti myös samoja virheitä toistaen. Näitä syistä johtuen jopa pienemmätkin kuin virhemarginaalimuutokset ovat merkitseviä.

Korjauskertoimien laskennassa tutkimusyhtiöt vertaavat kertomansa mukaan äänestin edellisissä vaaleissa -kysymykseen saatua tulosta puolueittain vaalien todelliseen tulokseen ja laskevat näiden tulosten välille puoluekohtaiset korjauskertoimet, joilla äänestäisin nyt -tuloksia korjataan. Tämä menetelmä toimii hyvin niin kauan, kuin edellisiä vaaleja koskevat kannatusjakautumat ovat lähellä todellisia jakautumia. Jos ne ovat aivan samat, ovat kertoimet kullakin puolueella tasan yksi. Pienet erot johtuvat otantavirheistä, mutta myös muistamattomuudesta tai tahallisesta "väärin" vastaamisesta.

Näissä vaaleissa ja niihin liittyvissä gallupeissa ongelman muodostaa juuri tuo väärin muistaminen. Perussuomalaiset saavat tutkimuksissa viime vaalien osuutensa aivan liian suureksi. Joissakin tiedotusvälineissä on kerrottu (vahingossa?) korjaamattomia tuloksia. Niiden perusteella on perussuomalaisten kannatus ollut jopa yli 30 %. Julkaistu tulos on ollut 16-18 %, joka merkitsee sitä, että puolueen korjauskerroin on ollut noin 0,5. SDP:llä tulos on ollut päin vastainen; puolueelle ei ole löytynyt tarvittavaa määrää viime vaaleissa sitä äänestänyttä, jolloin se on saanut korottavan kertoimen, noin 1,2.

Tästä johtuu varauksellinen suhtautumiseni julkaistuihin kannatusgallupeihin ajankohtiensa kuvajaisina. Niitähän ne pyrkivät olemaan. Pitää muistaa sekin, että eivät ne kuvaa julkaisuajankohdan tilannetta, vaan sitä, milloin haastattelut on tehty. Usein julkaisemisella ja haastatteluilla on 1-2 viikon väli. Hiukan huvittaakin se, kun politiikan toimijat yrittävät selittää muutoksia aivan viime päivien tapahtumilla, vaikka pitäisi muistella tilannetta viikkoja sitten.

Asiasta toiseen; tilastolliset virherajat, tai toiselta nimeltään luottamusvälit, on laskettu puhtaalle satunnaisotannalle. Sitä tutkimusyhtiöiden otokset eivät lähimainkaan ole.

Ja vielä: jos jonkin puolueen tuloksissa joudutaan käyttämään suurehkoja korjauskertoimia, niin miten luotettavina voidaan pitää muita tutkimustuloksia; suhtautumista NATO-jäsenyyteen, ydinvoimaan, Portugalin lainoitukseen jne.? Niissä tutkimuksissahan ei voidan korjauskertoimia käyttää, kun "oikeaa" tulosta ei ole olemassakaan.

Pekka Kärkkäinen 09.04.2011 16:59

En malta olla puuttumatta Juho Romakkaniemen propagandaväitteeseen:

"Oma arvioni on, että tämä Portugalin tilanne vain vahvistaa rehellisten vastuunkantajien roolia.

Nyt populistit, helppoheikit ja äänestäjien silmään viilaajat joutuvat selkä seinää vasten."

Toki ymmärrän Juhon tarpeen pönkittää harhaista kokoomuslaista maailmankuvaa ja tuomita ns. populistit, mutta onko selkeän virhearvion tekeminen ja sen pohjalta toimiminen vastuunkantoa? (<== Tämä on pitkä tarina, jonka säästän myöhempään ajankohtaan, vaikka olenkin jo kertonut velkasaneerauksen tarpeesta. Syyt kriisiin ovat kuitenkin syvemmällä.)

Vaalituloksesta voi etsiä analogiaa vuoden 1945 vaaleista, joissa kommunistien peitejärjestö SKDL nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 49 kansanedustajalla. Pidän perussuomalaisten nousua suurimmaksi puolueeksi todennäköisenä, jos rahoituskriisin todelliset faktat tulevat yleiseen tietoon ennen vaalipäivää. Tässä kohtaa media tulee käyttämään merkittävää valtaa joko asioista kokonaisvaltaisesti raportoimalla tai jättämällä asian sivuraiteelle.

En usko kuitenkaan Pentikäisen aikaisen HS:n raportoivan asiasta rehellisesti, koska ko. päätoimittaja sympatiseeraa kohtuuttoman avoimesti (puolueista riippumattomaksi lehdeksi) keskustan Kiviniemeä. Kokoomukseen päin kallellaan olevat MTV3 ja Alma Media lienevät samoilla hys-hys-linjoilla, mistä hallituspuolueet - tai "vastuunkantajat" kuten Juho Romakkaniemi heitä kutsuisi - hyötyvät. Jäljelle jää Yle, jonka poliittinen linja on jossain määrin tasapuolinen.

Katsotaan kuinka käy. Juuri nyt näyttää hyvältä hallituspuolueiden kannalta.

Pentti Kangasluoma 09.04.2011 17:39

Huomaatteko, mitään aatteen hehkua ei ole tässä keskustelussa ole. Yhteiskuntaa muuttavat liikkeet tarvitsevat aatteen paloa, liimaa jolla syntyy yhteistoimintaa. Me vaan väittelemme takuupaketista.

YourTube, Matti Mäkelä oli löytänyt nuoruutensa tunnot

Hesari, kolumni.

Nuoret, siunattu YourTube, me tarjoamme nämä kappaleet teille vaalitaistelun sytykkeeksi.

Joan Beaz: We shall overcome. Tämä version jossa jo iäkäs

laulaja on Valkoisessa Talossa, ja Obaman perhe laulaa mukana.

Dean Read: Venceremos. Chilen presidenttivaalitaistelu 1970-

luvun alussa.

Alo Mattise: Eestlane´olen, eestlase jään. Viron laulavan vallankumouksen tärkein laulu. On vuodelta 1988, ja vuodelta

2008.

Nämä laulut sopivat kaikille jotka haluavat elää demokratiassa.

Tubelta löytyy myös vapauslaulujen suomenkielinen perinne.

Vasemmalta ja oikealta.

antti liikkanen 09.04.2011 17:40

Galluppien suuri ansio on vaali vaalilta lisääntynyt mielenkiinto sekä vaalien tulokseen että vaalitaiston kulkuun. Ehkä myös tällä kertaa äänestysintoon.

Se, että olennaiset ja isot eduskunnan päätäntävaltaan jo tänä keväänä tulevat ja kuuluvat asiat eivät ilmeisesti tuloksiin vaikuta (SoTe-järjestelmän sadan miljardin potti ja sen isot "yksityiskohdat" esimerkkinä) on haitta, mutta sen kanssa sitten vanhukset, lapset, sairaat ja eläkeikäänsä singuttavat joutuvat elämään joka tapauksessa.

Kaikki ei voi onnistua - gallupeiltakaan.

Ossi Rantonen 09.04.2011 17:51

Kun pääsen eduskuntaan!

Aion ajaa pienyrittäjien puolta. Esimerkiksi ALV:n voisi muuttaa progressiiviseksi liikevaihdosta. Liikevaihdon ollessa 1000 € prosentti olisi 1%, 2000€ prosentti olisi 2 %ja 3000€ prosentti olisi 3 prosenttia ja niin edelleen aina 23000€ asti, jolloin ALV olisi 23% ja siitä ylöspäin 23% paitsi elintarvikkeissa prosentti olisi 7% riippumatta liikevaihdosta.

Lisäksi helpottaisin pienyrittäjien työllistämistä siten, että kun he työllistäisivät työttömän työnhakian kokoaikaiseksi työntekiäksi heille maksettaisiin 4€ /tunilta palkkatukea.

Työttömille haluan antaa myös tukea siten, että he saisivat tehdä töitä 1000€ edestä kuukaudessa sen vaikuttamatta työttömyyskorvauksiin, asumistukeen ja sosiaalitoimiston normilaskelmiin. Näin saataisiin ihmisille heidän kaipaamaansa työkokemusta ja samalla parempi toimeentulo, sekä pienyrittäjille, että työttömille. Tällä saadaan huomattavia säästöjä aikaan.

Ossi Rantonen Kuopio Numero 84

Juha Malinen 09.04.2011 17:52

Vaalit näyttävät yhä enemmän ja enemmän muodostuvan Henkilövaaleiksi.

Siis myös Populistisemmiksi.

Vanhat Puolueohjelmat ja niiden muodostama jako eri ryhmittymien välillä ovat vaihtuneet vaalilupauksiin , joilla ei

ole olemassa katetta ilman Eduskunnan enemmistöä.

Tai sitten myös Arvokysymysten osalta Puoluejohtajien henkilökohtaisiin mielipiteisiin , jotka eivät sido muita Puolueessa.

Äänestäjän kannalta vaikein mahdollinen tilanne.

Luotan Galluppeihin vähemmän kuin ennen.

Pekka Remes 09.04.2011 19:10

Gallupit ovat suuntaa antavia. mutta kun Sen ainoan oikean gallupin tulos julistetaan 17.4. noin klo 23, niin sen perusteella mennään seuraavat neljä vuotta.

Mielenkiintoista, miten puolueiden gallupvoimasuhteet heittelevät täysin sen mukaan, miten puolueen puheenjohtaja pärjää milloin missäkin vaalikeskustelussa. Vaalit alkavatkin muistuttaa olympiakisoja: pitää olla neljän vuoden välein teräkunnossa sekä alkuerissä, semifinaalissa että varsinaisessa finaalissakin. Vaikka puheenjohtajalla on joukkueen paita päällä, kyseessä on yksilölaji.

Silti samaan aikaan niissä vaalipiireissä, joissa puolueen puheenjohtaja ei ole ehdokkaana, katsotaan sekä puolueen tekemisiä, aika usein niitä kunnallispoliittisia tekemisiä, että ehdokkaan persoonaa. Silloin valita tehdäänkin ehkä kahden tai kolmen puolueen ehdokkaiden kesken.

Erkki Böhme 09.04.2011 19:27

tekee poliittisen veikkauksen näin lottopäivän kunniaksi: vaalien jälkeinen eduskunta äänestää portugalipaketista (ja ehkä myös väliaikaisesta ja pysyvästä vakausrahastosta) nykyisen hallituksen (toimitusministeriö) esityksestä ennen hallitusneuvottelujen (venyvät/venytetään) päättymistä ja hyväksyy sen (/ne), minkä jälkeen uusi hallitus aloittaa puhtaalta pöydältä eikä kynnyskysymys estä demareiden ja/tai persujen pääsyä hallitukseen!?

Samuli Välimäki 09.04.2011 23:56

Komppaan kyllä Professori Laaksosta niiltä osin kuin ymmärrystä riittää. Itsekin ajattelin, kun näin nämä kärkipään ehdokkaita sekä Uudellamaalla että Helsingissä esittelevät jutut, että tämä ei välttämättä ole kovin reilua. Ja joka tapauksessa melkoista politiikkaa, kuten Laaksonenkin toteaa. Gallupeihin luotan, jos kohta minua kiinnostaa erityisesti oman vaalipiirini kannatusmittaukset. Suurimmat otsikot tietysti saadaan valtakunnallisista mittauksista.

Eero Ilkka 10.04.2011 0:09

Vastaus kysymykseen: Kyllä, suuntaa antavina. Perussuomalaisten kannatuksen voikakas kasvu on nyt aiheittanut laajan gallup-pohdinnan ja tuonut gallup-lukuihin suurtakin epävarmuutta. Kun tekijätkin tämän myöntävät, niin galluppien tekemisen siältöä olisi jälkiviisaasti todeten pitänyt ja jos vielä ehtii, niin pitäisi lisätä ja monipuolistaa. Ensinnäkin määrää lisää; otanta tyyliin 2.000 => 20.000 (pelkkä resurssikysymys). Ja mennä asioihin tarkemmin ja syvällisemmin. Lars- Erik Wilskman otti edellä esille tärkeän asian, että kannatusten tarkastelu pitäisi tässä tiedossa olevassa erityistilanteessa (perussuomalaiset) syventää vaalipiiritasolle ja Jaakko Aspari jatkoi ehdotusta ehdokasasetelmiin. Eduskuntapaikathan lopulta ratkaisevat tulevan toiminnan. Perusuomalaisten kannatuksen "sisälle" pitäisi päästä tarkemmin esim. kyselemällä henkilöiden tunnettuutta (selvyyden vuoksi tottakai kaikkien puolueiden osalta) eli vaikka kannattaa puoluetta (esim.Timo Soinia, joka on kuitenkin vain Uudenmaan vaalipiirissä), niin löytyykö ehdokaita, joita äänestäisi, jne. Tähän kysymykseen voi sisältyä "kupla", koska ihmiset äänestävät nykyään paljon julkkiksia eli henkilön tunnettuudella on erittäin suuri merkitys.

Pentti Kangasluoma 10.04.2011 9:56

Kun ei uutta galluppia ole pohdittavana niin seurataan uutisvirtaa. Islantilaiille on nyt vuosi puhuttu "järkeä" kun kansa hylkäsi äänestyksessä Englannin ja Hollannin pankkikorvaukset, 3, 9 miljardia euroa.

Huimaa hommaa, 319000 asukasta, lainamäärä 12000 asukasta kohti,. korkoa vielä päälle yli 3 prosenttia vuoteen 2040 asti.

Nyt kansa uudestaan hylkää, icesave, varoitus mihin kaikkeen pankkiirien ahneus voi kansan viedä.

Google-haulla löytyy tieto että Rahoitustarkastuslaitos vähätteli, suomalaispankkien riskit Islannissa "vain" 210 miljoonaa euroa. Suomalaiset sijoittajat saivat korvauksena myös ylisuuren koron, mutta mitä valtio tuki?

Voidaanko paniikkia markkinoilla lietsoa sovitusti, taktisista syistä? Vuonna 2013 tulee sijoittajavastuu, pankkiirien kannattaa sitä ennen pelotella pienet, maksukykyiset euromaat polvilleen. Onko se mahdollista?

Alkuperäinen metrinmitta on joissain Pariisissa, samoin kai

painomitat. "Markkinoiden luottamus". sälytetäänkö sitä jossain kassakaapissa, onko James Bond sen nähnyt?

Jos Suomi kaataa Portugalin paketin niin markknaivoimat suuuttuu niin että koko eurojärjestelmä pannaan nurin. Totta?

Jos Suomi lähettää joukko-osaston Libyaan niin siihen tarvitaan eduskunnan suostumus. Mutta suomalaiset pankit voivat sijoittaa suurella riskillä Islantiin - veronmaksajat apuun.

Pankkiirien, sijoittajien kannalta on haitallista että kaikki äänioikeusikäiset saavat äänestää.

Ari-Matti Kytölä 10.04.2011 10:41

Puolueitten omat gallupit antavat vallassa olijoille suuntaviivoja, miten ja mihin asioihin heidän pitää painottaa ennen vaaleja.

Katainen lienee saanut tiedon ELÄKELÄISTEN tyytymättömyydestä, kun virheellisesti kertoo eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan vaikuttavan nyt väärällä Portugali-päätöksellä eläkkeisiin eläkeyhtiöiden näissä maissa olevien takausten takia. Mikä loistava pelote ja pienestä rahastaan kiinni pitäen nyt vanhempi väki tyytymättömänäkin piirtää viivan samaan paikkaan, kuin on aina ennenkin piirtänyt. Valtamediat eivät tätäkään aika rumaa läppää oikaise, vaikka muutaman sadan miljoonan summa onkin toki iso, mutta ei ollenkaan vaikuta eläke-yhtiöiden maksukykyyn. Eläkkeitä kun ei makseta ollenkaan sijoituksien puolelta, vaan kuukausittaisesta kertymästä, josta 25 % jää vielä sijoitettavaksi. Heinäsirkat, monsuunisateet ja taivaalta satavat kivet on pelotekeinoina vielä Kataisella käyttämättä noin pienenä vinkkinä voimakkaampaa taivuttelua vaativille.

P. Ekholm 10.04.2011 13:49

Hyvinkin tehdyt tutkimukset ovat suuntaa-antavia. Olen moniss vaaleissa seurannut viimeisiä mielipidetutkimuksia (gallup on yritys eikä yleissana).

Arvio on eria asia kuin suora kysely. Toiseksi virhemarginaaalit ovat niin suuria, että desimaalit eivät siinä paina. Niiden otsikoihin nostaminen kertovat enemmän otsikoidentekijöistä kuin tutkiksesta. Kolmanneksi ei kerrota, onko kyse esimerkiksi aidosta satunnaisotannosta. Neljänneksi tutkimuksessa ei kerrota mitä on kysytty ja miten. Kuitenkin eri tuloksia verrrataan surutta keskenään. Viidenneksi pitäisi selkeästi eritellä, ketkä eivät vielä halua tai osaa sanoa kantaansa. Viimeisen viikon aikana tämä on olennaista. Pettymys ehdokkaiden esiintymisiin voi vaikuttaa enemmän kuin arvaakaan.

Vaalikoneissa tuntuu olevan paikallisesti fudisseuroillakin ja niilläkin haetaan ehdokkaita.

Kaikki mielidetukimukset eivät ole samanlaisia. Eivätkä kaikki kansalaiset osaa lukea niitä, toisin kuin niistä syntyviä mielikuvia.

Jaakko Antila 10.04.2011 16:49

Vastaus: Tässä tilanteessa, näissä vaaleissa en oikein luota.

Tai luotan gallupeihin, mutta en uutisointiin. Se, mitä etenkin perussuomalaisten kannatus tällä hetkellä on eri vaalipiireissä, on minulle arvoitus. Jos muutama vaalipiiri jää sellaiseksi, missä vaikkapa noin 10 %:n kannatus ei riitä yhteenkään edustajanpaikkaan, se näkyy paikkamäärissä. Uudellamaalla Soinin vetämänä realisoituva kannatus ei takaa perussuomalaisille nousua "neljänneksi suureksi" eduskuntapaikkoina mitaten. (Lievää kärjistystä, mutta tähän suuntaan.)

Lisäksi minua kiinnostaisi, miten tutkimuksissa käytetään korjauskertoimia ryhmässä "en äänestänyt viime vaaleissa" -> "aion nyt äänestää". Tämä kai lisää epävarmuutta nykyisissä gallupeissa. Ja todennäköisesti tämä ei-aina-vaaleissa-äänestävä ryhmä jää vaalipäivänä helpommin kotiin kuin se olen-aina-äänestänyt-ärkoopeetä -ryhmä.

Vaalipiirikohtainen ennuste - ja siitä lasketut vertausluvut -antaisi eväitä tarkastella sitä, mitkä puoleet taistelevat ns. viimeisistä paikoista ko. vaalipiirissä. Ne voivat olla kiinni hyvinkin pienistä kannatusmuutoksista. Tällaista arviointia ei pääse pelkistä valtakunnallisista luvuista, joiden virhemarginaali jo vaikuttaa siihen, että vaalipiiritasolle vietynä paikkojen jakautumisen arviointiin tulee epätarkkuutta.

Oleellista mielestäni olisi se, että olisi vaalipiirikohtainen ennuste, jossa olisi vertailukohtana nimenomaan edellisen vaalin tulos. Ja tästä vaalipiirikohtaisesta ennusteesta toimittajasedät -ja tädit olisivat osanneet laskea vertailuluvut ja todella miettiä, millaisilla kannatusmuutoksilla paikkajakoonkin tulisi muutoksia. Tällaista uutisointia en muista juuri nähneeni.

Ville Ylikahri 10.04.2011 21:16

En ole tilastotieteilijä, mutta minun on vaikea pitää gallupeja kovin luotettavina. Vihreät ovat kaksissa viime vaaleissa saaneet gallupeja paremman tuloksen. Eurovaaleissa eroa taisi olla jopa pari prosenttiyksikköä.

Gallupeissa kuulemma korjataan vihreiden kannatusta alaspäin, mikä on ilmeisesti osoittautunut virheeksi viime vaaleissa.

Nyt on lisäksi täydellinen arvoitus, mikä tulee olemaan perussuomalaisten kannattajien äänestysaktiivisuus.

Joten en itse laittaisi näissä(kään) vaaleissa liikaa painoa gallupeille.

Eero Ilkka 10.04.2011 23:03

Vielä gallupeista. Niiden uskottavuutta syövät kovaa vauhtia yleistyneet nettikyselyt. Niihin vastaavien joukko ei ole millään tavalla edustava otanta ja vastaajien määrätkin ovat mitä ovat. Tässä ei varsinaisesti ole mitään erityistä, mutta asia saa aivan uuden ulottuvuuden, kun jopa päämediat uutisoivat näiden "Joko olet lakannut hakkaamasta..."-tyyppisten mielipidekyselyjen tuloksia otsikoilla, että "Suomen kansa on lakannut hakkaamasta...". Näitä tuloksia käytetään myös poliittisten näkemysten perustana.

Jyrki Selenius 11.04.2011 12:28

Kysymykseen mikä on mielipidetutkimus antaa yllä kirjoituksessaan P Ekholm hyvät pohjatiedot. Valitettavasti vain ne tahot jotka mielipidetiedusteluista tekevät juttunsa, jättävät nämä faktat kertomatta. Pitäisikö kuitenkin myös heillä olla jokin vastuu kirjoittamisestaan, vai voiko kaiken pyhittää jälkikäteen sen alle, että "maailma muuttui kolmessa päivässä" tai "emme osanneet odottaa vaalipäiväksi juuri keskustapuoluetta tukevaa läntistä ilmavirtausta", jota tasoa jälkikirjoitukset usein ovat.

Mielipidetutkimuksen ja todellisen vaalituloksen suuresta erosta jätetään jälkikäteen eduskuntapuolueet vääntämään kättä sen sijaan, että tutkimuksen tekijältä kysyttäisiin tutkimuksen, todellisen tuloksen ja palstamillien välistä suhdetta. Nimittäin palstamillejä löytyy kun on kerran tutkimuksen tilannut, ja se tuntuu olevan tärkeintä.

Ulpu Iivarin ja tilastotieteen professori Seppo Laaksonen omissa kirjoituksissaan puuttuvat mielipidemittauksen raadollisempaan puolueen. Eli tehdään tuhannen otos epämääräisin kysymyksin, tehdään siitä piirikohtainen arvio ja julkaistaan maan valtalehdessä kuvien kanssa (tämä vain yksi esimerkki). Siinä se tavallinen vaaliehdokas, joka oli aikonut laittaa omat tuhatlappusensa vasta likoon juuri ennen ennakkoäänestyksen alkua, tai paikallisen vahvan kampanjan tekijä, joka oli saanut tätä ennen omansa uskomaan, että myös paikallisen kampanjan tekemällä voi tulla valituksi kokevat, että näin vedettiin matto kampanjan alta.

Eli potentiaaliset kansanedustajat olivat jo lehdessä ja "minä en niiden mukana", kiitos ja näkemiin joutui moni ehdokas ajattelemaan. Jos puolueiden valtakunnallisia prosentteja ei saada osumaan kohdalleen niin miten ja miksi kuvitellaan, että se vaalipiirin sisällä onnistuu, kahdellakymmenellä äänellä pääset lehteen (lue, olet potentiaalinen kansanedustaja Helsingissä) viidellätoista äänellä voit lopettaa kampanjoinnin.

Onneksi tietysti näin ei ole, että kukaan ehdokkaaksi päässyt jättäisi leikkiä kesken mutta työtä se vaatii omien keskuudessa saada taas luotua uskoa.

Kaikki jotka eivät koskaan ole olleet tekemässä aitoa vaalityötä oman tai muutoin hyvän ehdokkaan eteen, ehdotan siihen tutustumista. Kuten yksi tuttu kouluttaja asian ilmaisi. " Kun tulee keskellä yötä kotiin jalat turvoksissa ja kädet kohmeessa esitteitä jakamasta, silloin sitä tietää vaalityötä tehneensä". Tätä se suurimmalla osalla ehdokkaista on ja näitä käsiä ja jalkoja tarvitaan jokaisen ehdokkaan taakse paljon, jotta demokratia toteutuisi.

Jussi Lähde 11.04.2011 12:50

Mielipidemittauksilla eri gallupeilla on vaaleissa usein ratkaiseva rooli. Liikkuvat äänestäjät ovat politiikkakoiran häntä ja häntä todentotta heiluttaa koiraa.

Mielipidemittaustulosten esitystapa on mielestäni väärä. Kun kolmannes äänestäjistä ei tiedä, ketä äänestäisi puolueiden yhteenlaskettujen tulosten äänimäärä on sata. Logiikka hakee vartaistaan kuntatalouden ja valtiontalouden kirjanpidosta.

Pitäisin huomattavasti rehellisempänä, jos nykyisten puolueiden lisäksi mielipidemittauksissa esiteltäisiin myös ryhmä “aion varmasti äänestää, mutten tiedä ketä”.

Tällöin varsinkin pitkäaikaisessa tarkastelussa politiittisen kannatuksen luonne tulisi selvemmin esiin. Vaaleissa on vain voittajia ja heitä, jotka eivät onnistuneet voittamaan. Todellisia häviäjiä on vähän. Usein kun kerrotaan jonkin puolueen kannatuksen laskeneen ei kokonaiskannatus ole laskenut, suhteellinen kannatus kyllä. Kun kokonaiskannatus lähtee laskuun ollaan aina suurten uutisten äärellä.

Olisi hienoa, jos jokin media tekisi omista mittauksistaan vertailevat esityksen nyt vallallaolevan esitystavan sekä ehdottamani esitystavan välillä.

Kuulisin mielelläni myös vastaväitteitä ehdotukselleni, eritoten ammatikseen kuluttajatutkimusten parissa tekevien aatoksia ehdotuksistani.

Suomalaisten puolueiden todelliset kannatukset ovat huomattavasti “galluppylypyröissä” esitettyjä alhaisemmat.

Juho Romakkaniemi 11.04.2011 15:32

Pentti Kangasluoma kirjoittaa:

"icesave, varoitus mihin kaikkeen pankkiirien ahneus voi kansan viedä."

Eikös tässä ole kyse pikemminkin tallettajien ahneudesta? Jos katukuvaan ilmestyy uusi "Icesave" -niminen pankki, joka lupaa vähän muita isompaa korkoa, niin heti helähtää 3,4 miljardia euroa laariin?

Tämä arvoisan Pentti Kangasluoman kommentti kertoo paljon demareiden logiikasta:

1) Kun Portugalin valtio pyytää lainaa ja ja sitä pankki/eläkerahasto sille antaan niin syyllinen maksukyvyttömyystilanteessa on rahan antaja.

2) Kun pankki pyytää rahaa ja tallettajat sitä antavat, niin syyllinen maksukyvyttömyystilanteessa on rahan pyytäjä.

Tämä itsensä kanssa täysin ristiriitainen logiikka kertoo sen tosiasian, joka on näissäkin vaaleissa on kuultu ehkä viisi tuhatta kertaa Jutta Urpilaisen suusta: "Pankkien vastuu"

Ottaja tai antaja, niin tai näin, syyllinen on aina pankki.

Tulee mieleen vanha sosialistidiktatuurin hirtehinen kasku: Syyllinen on tiedossa, rikos vain pitää vielä keksiä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Paljastava pukeutuminen on häirintää

  2. 2

    Kokoomuksen suosio suurempi kuin kertaakaan tänä vuonna, keskustan painui alle 15 prosentin

  3. 3

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  4. 4

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  5. 5

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  6. 6

    Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

  7. 7

    Helsingin historiallisen päärautatieaseman kylkeen rakennetaan moderni laajennusosa – Scandic avaa jättimäisen hotellin raiteiden viereen

  8. 8

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  9. 9

    Fysioterapeutin mukaan suurin osa kuntoilijoista treenaa aivan liian kovaa – neuvoo ottamaan mallia Iivo Niskasesta

  10. 10

    HS maistoi 8 täyteläistä joulupöydän punkkua – yksi sai viisi tähteä

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  2. 2

    Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

  3. 3

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  4. 4

    Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

  5. 5

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  6. 6

    Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

  7. 7

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  8. 8

    Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

  9. 9

    Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

    Tilaajille
  10. 10

    Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  6. 6

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  7. 7

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  8. 8

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

  11. Näytä lisää