Perässähiihtäjä

Vaikuttaako vaaliraha?

Maanantai 11.4. 2011 ja  27. postaus.

Vaaleihin on enää 6 päivää. Tuli kiva soitto pariskunnalta, joka kertoi kiertäneensä maailmaa viitisen viikkoa ja seuranneensa Suomen vaalitapahtumia koko matkan ajan Perässähiihtäjän palstoilta. Lentokentiltä ja hotelleista oli aina etsitty pääte ja luettu blogin keskusteluja yhdessä. Miten romanttista!  Hyvin oli kuulemma pysynyt vaaleista kärryillä. Soiton jälkeen pohdiskelin, missä kaikkialla maailman kolkilla blogia luetaan. Ainakin Washingtonissa. Yksi lukijoistamme, ulkoministeri Alexander Stubb, valmistautuu siellä tapaamaan muutaman tunnin päästä ulkoministeri Hillary Clintonin.

Tapaaminen ajoittuu Stubbin vaalikampanjan kannalta hankalaan aikaan, mutta virkatehtävät on hoidettava. Eikä se taida Stubbille niin vastenmielistä olla. Tiistaina hän voi kertoa Washingtonin tuoreet kuulumiset EU:n ulkoministerien kokouksessa Luxemburgissa. Ja mitä tuo mukanaan sunnuntai-iltana tullut uutinen presidentti Martti Ahtisaaren mahdollisesta matkasta Pohjois-Koreaan? Uusi rauhanprojekti?

Niin tai näin - on hyvin poikkeuksellista, että Yhdysvaltain ulkoministerin tapaaminen sattui näin lähelle vaaleja.

" Välillä tuntuu siltä, että palloja on ilmassa liikaakin. Maailma ei pysähdy meidän vaalien takia", Stubb kirjoittaa lauantaina blogissaan.

Sysäys tämän päivän aiheeseen tuli kuitenkin toiselta palstalta - vihreiden  Osmo Soininvaaran suositusta blogista. Eduskuntaan paluuta havitteleva Soininvaara kertoi postauksessaan, miten hän on saanut vaalikampanjaansa rahoitusta. Soininvaara tuntui olevan vähän hämillään. Rahaa on tullut enemmän kuin hän etukäteen uskoi.

"Aivan viime aikoina tulleet lahjoitukset ovat tehneet mahdolliseksi laajentaa vaalikampanjaa suunnitellusta ja tuoda edes vähän tasapuolista mahdollisuutta verrattuna rahakkaampiin kampanjoihin. Koskaan ennen en ole näin paljon taloudellista tukea vaaleihin saanut", Soininvaara kirjoittaa ja kertoo saaneensa sadalta lahjoittajalta lähes 10 000 euroa tukea (yhteensä).

Tästä innostuneena poikkesin perussuomalaisten Jussi Halla-ahon myös suosittuun blogiin katsastamaan, miten Halla-ahon vaalikeräys on sujunut. Viimeinen raportti oli tehty viikko sitten ja lopullinen tilitys julkistetaan tänään maanantaina.

Jo viikko sitten Halla-ahon vaalitilille oli kertynyt muhkea summa. Näin blogissa kerrotaan:

"Lauantaihin 2.4.2011 mennessä vaalikassaan on tehty 841 kpl lahjoituksia. Niiden kokonaissumma on 52 010 euroa. Lisäystä viikon takaiseen raporttiin nähden on siis 4 103 euroa! Virallinen keräystavoite, 57 000 euroa, on enää viiden tuhannen euron päässä", kerrotaan.

On hyvin todennäköistä, että Halla-ahon kampanjan keräystavoite toteutuu. Tänään se tiedetään. Joka tapauksessa on jo nyt selvää, että Halla-ahon on yksi Suomen suurimmista. Aikamoinen saavutus.

( Illansuussa summa kerrottiin. Halla-ahon vaalitilille kertyi peräti 60 000 euroa. Lahjoittajia oli lähes tuhat. )

Tästä tuli niin kiinnostava tutkimusretki, joten päätin poiketa Puoluerahoitusvalvonta-sivulle, jonne kätevästi pääsee tämän linkin kautta.

Kaivoin esille ehdokkaiden ennakkoilmoitukset ja ryhdyin kelaamaan. Päällimmäinen havainto on se, että vihreät ovat hoitaneet sekä puolueen että ehdokkaidensa ilmoitukset mallikelpoisella tavalla.  Hieno suoritus!

Puoluejohtajista ilmoituksen ovat tehneet keskustan Mari Kiviniemi, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, vihreiden Anni Sinnemäki ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.

Myös vasemmistoliiton ehdokkaat ovat kiitettävästi ilmoittaneet kampanjoistaan.

Ja sitten lukuihin.

Lista on sattumalta poimittuja ilmoituksia kampanjoiden kokonaiskuluista, jotka ovat tässä vaiheessa vielä arvioita. Lienee syytä huomauttaa, että tässä listassa mainitut ovat suurimmasta päästä. Valtaosa ilmoituksen tehneistä on liikkeellä muutaman tuhannen euron kampanjoilla.

Helsinki:

Mari Kiviniemi 41 650 e

Timo Laaninen 30 000 e

Eeva Kuuskoski 19 600 e

Pilvi Torsti 35 500 e

Paavo Arhinmäki 32 000 e

Sirpa Puhakka 30 000 e

Pekka Haavisto 39 500 e

Anni Sinnemäki  42 912 e

Jukka Relander 24 600 e

Pia Pakarinen 55 200 e

Uusimaa:

Elina Lepomäki 45 000 e

Jussi Niinistö 10 000 e

Lauri Ihalainen 46 500 e

Kimmo Kiljunen 40 000 e

Kari Uotila 30 000 e

Jussi Saramo 26 000 e

Tuija Brax 26 000 e

Antti Kaikkonen 25 000 e

Muualta Suomesta:

Ville Niinistö/V-Suomi 20 000 e

Henna Virkkunen/K-Suomi 30 000 e

Anne Kalmari /K-Suomi 29 000 e

Toimi Kankaanniemie/K-Suomi 17 000 e

Tuomas Telkkä/Kymi 24 000 e

Antti Holopainen/Häme  30 000 e

Alpo Suhonen /Häme 17 500 e

Päivi Räsänen/Häme 18 053 e

Oras Tynkkynen/Pirkanmaa 20 129 e

Sauli Ahvenjärvi/Satakunta 40 600 e

Antti Liikkanen /Lappi 12 000 e

Juha Sipilä/Oulu  55 000 e

Kun luin tarkemmin ennakkoilmoituksia, kunnioitukseni ehdokkaita kohtaan nousi entisestään.

Ajan, työn  ja kaiken muun vaivan lisäksi hyvin monet ovat panneet paljon omia rahojaan likoon kampanjaan. Kampanjaan on sijoitettu säästöjä tai otettu joko yksin tai tukiryhmän kanssa huomattavia lainoja.

Esimerkiksi Sinnemäki panee omiaan 41 000, Puhakka 17 300, Brax 23 000,  Saramo 19 800,Virkkunen 20 000, Niinistö 17 700, Kaikkonen 12 000, Uotila 15 000, Lepomäki 20 000, Holopainen 23 000, Tynkkynen 18 669

Isoja lainoja ovat ottaneet mm. Kiljunen 30 000, Suhonen 16 500, Relander 20 000 ja Pakarinen peräti 50 000 euroa.

Mitä tämä kertoo?

1. Ehdokkaat käyttävät näissäkin vaaleissa paljon rahaa kampanjoihinsa. Vaalirahakohun ollessa pahimmillaan ounasteltiin, että kohu ja sen seurauksena kiristyneet säännökset olisivat johtaneet kampanjoiden pienentymiseen. Näin ei ole käynyt.

2. Ulkopuolisten rahoittajien rahahanat ovat  tiukemmalla kuin aikaisemmin. Se merkitsee sitä, että ehdokkaat maksavat kampanjoita itse joko säästöillä tai lainoilla. Myös heidän lähimmät tukijansa (perhe, sukulaiset, ystävät) antavat lahjoituksia. Näin on muuten ollut aikaisemminkin. Vaalirahakohu ( Kehittyvien Maakuntien Suomi yms. ) kosketti pientä, tosin näkyvää, osaa vuoden 2007 vaalien ehdokkaista. Suurin osa ehdokkaista ei saanut mitään erityistukiaisia, vaan maksoi kampanjansa itse. Moni silloisista ehdokkaista lyhentää vaalilainaa vieläkin.

3. Ehdokkaiden antamat ennakkoilmoitukset ovat täysin vapaaehtoisia. Jos joku ehdokas ei tee ilmoitusta, se on puhtaasti hänen asiansa. Niiden pohjalta ei saa kokonaiskuvaa tilanteesta, mutta jotain ne kertovat.

4. Ennakkoilmoituksissa on esimerkiksi mielenkiintoisia alueellisia eroja. Suurista kampanjoinneistaan tunnetuilta alueilta, kuten Turusta ja Tampereelta, ilmoituksia on verraten vähän - paitsi vihreiltä ja vasemmistoliitolta.

Ja sitten lopuksi tämä Vaasan vaalipiiri, siis Pohjanmaa. Se on aivan oma lukunsa Siellä on halki vuosikymmenten käyty massiivisia vaalikampanjoita. Maakunnan valtalehdistä Ilkasta ja Pohjalaisesta päätellen entinen meno jatkuu, mutta kovin vähän on tullut ehdokkaiden ennakkoilmoituksia.

Yksikään keskustan, kokoomuksen tai sosiaalidemokraattien pohjalaisehdokas ei ole tehnyt ennakkoilmoitusta. Ja ilmoituksia on lehdet pullollaan ja tien varsissa suuria ehdokastauluja.

( Muuan tarkkasilmäinen lukijamme kiinnitti muuten huomiota siihen, että tienvarsimainoksissa ei enää käytetä puolueiden nimiä. Siellä näkyy suurella kuva, nimi, numero ja vaalilause. Puolue on ulkoistettu kokonaan pois. Oletteko huomanneet tätä ilmiötä?)

Erikseen tarkistin, että onko yksi vaalirahakokun nimistä, Suomen keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen tehnyt ennakkoilmoituksen. Ei ollut.

Lehtitietojen mukaan Korhonen käy komeaa kampanjaa. Tästä muistui mieleeni, että Korhonen lupasi viime kesänä keskustan puoluekokouksen jälkeen, että hän kirjoittaisi kirjan vuosistaan puoluesihteerinä.

Sen kirjan olisin halunnut lukea, mutta kirja ei ole ilmestynyt.  Ehkä vaalien jälkeen?

Toivoisin blogin lukijoilta kommentteja, ehdokkaat ja tukiryhmäläiset voisivat myös valottaa, mitä kaikkea on jouduttu vaalien rahoittamisen eteen tekemään.

Kaikki tämä olkoon  pohjustuksena vaaliviikon ensimmäiselle päivän hyvälle kysymykselle:  Vaikuttaako vaaliraha?

34 vastausta artikkeliin "Vaikuttaako vaaliraha?"

Jarkko Rahkonen 11.04.2011 6:03

Unto kysyy nyt:" Vaikuttaako vaaliraha?"

Vaaliraha vaikuttaa tietenkin. Sama rahamäärä vaikuttaa suhteessa annettuihin ääniin erilailla eri ehdokkailla. Muistan kun aikanaan eräs ns. julkkisehdokas ihmetteli "mitä vaalirahasta jotkut niin suuresti puhuvat, minä en sitä tarvitse". Tällä henkilöllä oli ollut lukuisia kauniisti kuvitettuja esittelyjä useissa aikakausilehdissä.

Uusi, nuori ehdokas ja potentiaaliseti selvästi julkkista pätevämpi kansanedustajaehdokas tarvitsisi kohtalaisen summan vaalirahaa tehdäkseen itsensä tunnetuksi äänestäjille, mutta vaalirahaa hänellä on käytettävissä suht. vähän.

Suomalaisen henkilövaalijärjestelmän varjopuoli on, että useimmat ehdokkaat tarvitsevat valituksi tullakseen huomattavan suuren rahamäärän. Valitsematta jää moni rahakkaita ehdokkaita pätevämpi kansanedustajaehdokas pienen vaalikassansa vuoksi. Suuri vapaaehtoisten tukijoukko tasoittaa ehdokkaan tekemistä tunnetuksi äänestäjille, mutta nykyään yhä harvemmin riittävästi.

Kaikesta huolimatta innokkaita ja itsensä uhrautuvasti likoon laittavia kansanedustajaehdokkaita on nytkin runsaasti vaalikentillä. Kun viime keskiviikkona klo 09.00 olin käynyt ennakkoon äänestämässä kirjoitin feisbuukkiin "Uudellamaalla on lukuisia vaikutuskykyisiä ehdokkaita ja joutuu pohtimaan kenelle sen ainoan äänensä antaa. Ongelmana ei ole ehdokkaan löytäminen".

Unto on täällä aiemmin kutsunut demokratian kunniakansalaisiksi uhrautuvia vaaliehdokkaita. Olen täysin samaa mieltä. Onneksi järjestelmän epäoikeudenmukaiset ominaisuudet eivät kaikkia lannista. Demokratian puolustajien tulee kuitenkin olla huolissaan mihin kehitys johtaa tulevissa vaaleissa.

Lopuksi.

Myönteistä on, että nykyinen eduskunta sääti vaalirahoitusta koskevan lain, jossa on avoimuuden lisäämiseksi pelisäännöt ehdokkaiden ja puolueiden vaalirahoitukselle. Valitettavasti hallituspuolueet eivät halunneet ottaa lakiin säännöksiä ylisuurten vaalitukien rajoittamiselle. Uskon, että tätä lakia lähivuosina parannetaan demokratian nimessä.

Olen täällä aiemmin kirjoittanut kannattavani vaalilain uudistamista Ruotsin nykykäytännön suuntaan. Siellä ehdokkaita asettavat puolueet asettavat ehdokkaat tietyyn järjestykseen lähinnä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kokemuksen mukaan. Nykyään äänestäjä voi esittää järjestyksestä poikkeamista. Kun samaa muutosta useat äänestäjät esittävät, niin se johtaa ehdokkaan valintaan ohi ennkkojärjestyksen. Viime vuoden vaaleissa näitä tapauksia oli.

Vaalirahan merkitys yksittäiselle ehdokkaalle ei Ruotsissa ole läheskään niin suuri kuin meillä. Parasta on, että ehdokkaan itsensä ei tarvitse erikoistua vaalirahan keräämiseen.

Unto ehdotan, että pyydät jonkun innokkaan hesarin toimittajan selvittämään mikä taloudellinen merkitys vaalimainoksilla on eri tiedotusvälineille. Arvelen, että ruotsalainen listavaalijärjestelmä ei merkittävästi vaikutaisi niiden talouteen. Edelleen tarvitaan puoluekohtaista mainontaa, jossa voidaan selkiinnyttää puolueiden sanomaa ja helpottaa äänestäjien valintaa selkeiden vaihtoehtojen välillä.

Vesa Roto 11.04.2011 6:48

Itse kysymyksen voi ymmärtää ainakin kolmella tavalla:

Vaikuttaako vaaliraha kampanjointiin?

ja

Vaikuttaako vaaliraha mahdollisen valitun edustajan toimiin vaalien jälkeen?

ja

Vaikuttaako ehdokkaan saama vaaliraha äänestämiseesi?

Joten vastaan kaikkiin kolmeen löytämääni kysymysvariaatioon lyhyesti:

"Vaikuttaako vaaliraha kampanjointiin?"

Pienellä vaalibudjetilla on hankala saada näkyvyyttä jollei ole jo ennestään julkkis. Tämä toki asettaa ehdokkaita eriarvoiseen asemaan, mutta toisaalta myös sallii ei julkkisehdokkaiden yrittää sisään eduskuntaan. Eli jos kellään ei olisi juuri vaalibudjettia niin luultavasti julkkisehdokkaat saisivat suuren lisä hyödyn.

"Vaikuttaako vaaliraha mahdollisen valitun edustajan toimiin vaalien jälkeen?"

Vastaus lienee: Kyllä vaikuttaa, mutta toivottavasti vähän.

Eli siis: Vaikka kuinka joku yrittäisi väittää muuta niin tosiasia on että jos joku autaa sinua missä tahansa niin se lisää todennäköisyyttä että autat kyseistä tahoa. Toivoa vaan saattaa että tämä hyöty jonka rahan antaja saa jää mahdollisimman pieneksi suoraan ja suurin hyöty antajalle olisi se että haluamansa ehdokas pääsisi todennäköisemmin läpi.

Jolloin sekä antamisen motiivina että lopputuloksena olisi jonkun asian/tahon tukeminen ei antajan oma etu.

"Vaikuttaako ehdokkaan saama vaaliraha äänestämiseesi?"

Kyllä vaikuttaa sillä itseäni jää aina silloin tällöin kaivelemaan että jos jollain on niin paljon rahaa henkilökohtaisessa tai puolueen vaalibudjetissa, niin mitä sillä odotetaan saatavan vastalahjaksi antajien taholta.

Pentti Kangasluoma 11.04.2011 7:54

Unski joutuu meidän ja lehtensä takia nousemaan "ennen sian piäremää", kuten täällä perinteisesti on ollut tapana sanoa.

Lapualla oli monia kansanedustajia ennen sotiamme. Kustaa Tiitu, Niilo Kosola ja Anneli Jäätteenmäki nousivat kansanedustajina merkittäviin asemiin. Jutta Urpilainen on syntynyt Lapualla ja Anni Sinnemäen isoisä oli lapualainen.

Lapua on Seinäjoen imussa muuttunut muuttovoittokunnaksi,

14.400 asukasta, joten Paras-lain 20.000 ei täyty. Kuntaministerinä Mari Kiviniemi patisteli Lapuaa liitoksiin.

Lapuan pitää saada oma kansanedustaja, Susanna Haapoja Kauhava kuoli, Raimo Vistbacka Alajärvi luopui, Petri Salo Härmät luopui. Naapureiden ääniä jaossa.

Lapuan keskusta oli mukana pudottamassa Jarmo Korhosta puoluesiihteerin paikallta. Ehdokkaaksi valittiin 18 vuotta kaupunginjohtajana toiminut Paavo Latva-Rasku. Kannuksessa Esko Aho työskenteli hänen alaisuudessaan.

Kokoomuksen ehdokas on Kai Pöntinen keräsi EU-vaaleissa hyvän äänisaaliin, hävisi vajaat 300 ääntä Ari Vataselle.

Liikemies Toivo Sukarin Ideapark suunnitelma julkistettiin maaliskuussa, puolet pienempi kuin Lempäälässä. Luonnolisesti kaupunginjohtaja ja valtuuston varapuheenjohtaja tukijoukkoineen korostavat ansioitaan tässä yhteydessä - Ideapark Lapualle.

Latva-Raskulla ja Pöntisellä tuntuu olevan rahaa käytössä.

Onko Toivo Sukari mukana, se selvinnee myöhemmin. Valtakunnan media ei kytkentää huomannut, siksi kirjoitan.

Vaalirahalla on merkitystä, vastuuntuntoa uhkuvia miehiä, kauniita naisia tulvii sivuilta. 70 euroa omalle ehdokkaalleni ja 20 puolueelle.

Pekka Kärkkäinen 11.04.2011 8:02

Erinomaisen tärkeä kysymys Unskilta. Vaalirahoitus on yksi suomalaista demokratiaa pahiten vääristävistä asioista. Jokainen varteenotettava ehdokas tietää suurinpiirtein summat, joilla kussakin vaalipiirissä voi päästä eduskuntaan. Tyypillisesti ne ovat luokkaa 15000...50000 euroa vaalipiiristä johtuen, kuten Unskin listaus hienosti kertoi.

Vaalirahat kaivetaan joko omasta taskusta, lainataan tai hankitaan ulkopuoliset rahoittajat. Omasta taskusta kampanjan voivat rahoittaa vain äveriäät ehdokkaat; lainatessa tai ulkopuolisella rahalla toimittaessa ehdokas jää "vaalirahakoukkuun". Omaa toimintaa eduskunnassa - olettaen että tuli valituksi - ohjaa tarve maksaa joko lainat tai kiitollisuudenvelat pois. Monet ehdokkaat/kansanedustajat keräävät rahaa myös vaalien välillä esim. seminaareillaan, joilla maksetaan käytännössä vaalilainoja pois. Ja ketäs muita näissä seminaareissa istuu kuin erinäisten järjestöjen edustajia.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että ulkopuolinen raha tulee lahjoituksilla pienistä puroista, voidaan ehdokkaan katsoa olevan merkittävistä riippuvuuksista vapaa. Näin lienee esim. Unskin mainitsemien Halla-ahon ja Soininvaaran suhteen.

Vaaliraha ei ole kuitenkaan tämän näytelmän syyllinen. Se on vaalipiirijako. Jarkko Rahkonen esitti edellä siirtymistä puoluelistavaaliin. Mielestäni se pahentaisi vain ongelmaa. Jo nyt meillä on se ongelma, että ehdokkaaksi pääsemiseksi pitää miellyttää puoluekoneistoa. Tämä synnyttää lisää yksiniittisyyttä puolueiden sisälle ja estää kriittisten mielipiteiden esittäjien pääsyä listoille.

Pitkien listojen vaalissa vaalirahoituksen hankkiminen siirtyisi entistä enemmän ehdokkailta puolueille, ja yksittäisten "ostettujen" ehdokkaiden sijasta meillä olisikin "ostettuja" puolueita. Tässä mentäisiin ojasta allikkoon. Lisäksi pitkien listojen vaali vahvistaisi politokratiaa, puoluevaltaa entisestään, mikä on myöskin demokratian kannalta haitallista.

Pienemmillä vaalipiireillä poistettaisiin sekä politokratian että vaalirahoituksen ongelmat. Kun Suomi jaettaisiin 25000...50000 hengen vaalipiireihin, kampanjoiden koko pienenisi, ja ne voitaisiin tehdä jopa jalkatyönä haluttaessa. Lähidemokratia vahvistuisi, kun ehdokkaiden pitäisi ottaa enemmän suoraa kontaktia äänestäjiin.

Pienet vaalipiirit tarkoittaisivat toisaalta sitä, että vaalipiiristä valittaisiin vain yksi tai kaksi edustajaa eduskuntaa. Esim. Helsinki pitäisi jakaa 5-10 vaalipiiriin.

Kysymys on joka tapauksessa siitä, haluammeko puuttua demokratian puutteisiin vai emme. Vaaliraha aiheuttaa monia ongelmia demokratialle, mutta syyllinen se ei ole.

Mari Rantanen 11.04.2011 8:30

Tämä on ollut mielenkiintoinen kysymys ehdokkaan näkökulmasta. Ajattelin ennen kampanjointia, että ei tämä homma voi rahasta olla kiinni. Ei se varmasti kaikilta osin olekaan, mutta fakta on se, että kyllä näkyvyys jää aika pieneksi jos ei ole rahaa mainostaa montaa eri reittiä.

Täytyy kuitenki todeta, että ihmiset ovat näissä vaaleissa ottaneet selvää ehdokkaista ja selvästi haetaan varsin tarkkaan kenelle ääni lähtee. "Köyhemmän" ehdokkaan on käytettävä paljon nettiä ja sosiaalista mediaa, täytettävä vaalikoneet ja jalkauduttava ihmisten pariin paljon. Viikon päästä nähdään mihin se riittää. Huomattava seikka on se, että viime vaaleissa läpimenijöistä muutamalla oli noin 2000 euron budjetti.

Ulpu Iivari 11.04.2011 8:43

Kiitos Unsikille hyvästä kuvauksesta.

Kuten Jarkko Rahkonen yllä totesi, uudelle ja vahvallekin ehdokkaalle on iso haaste tehdä itseään tunnetuksi äänestäjille. Vaalikampanjan julkisuus kohdistuu puoluejohtajiin ja muihin tunnettuihin poliitikkoihin sekä ehdokaslistojen julkkiksiin. Siksi uudet ehdokkaat tarvitsevat sitoutuneiden ja ahkerien vaalityöntekijöiden lisäksi myös ostettua näkyvyyttä.

Onneksi helsinkiläisen demariehdokkaan Pilvi Torstin tukijat, joiden ikähaitari yltää aivan nuorista yli 80-vuotiaisiin, ovat ymmärtäneet tämän. Hänen kampanjansa rahoitus perustuu suurelta osin yksittäisten kansalaisten avustuksiin. Monet tukijoista laittavat kuukausittain tukiyhdistyksen tilille rahasumman. Useimmiten se ilmestyy sinne samaan aikaan eläkkeiden maksun kanssa. Suuriin ja sitä vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat ihmiset ilmaisevat näin halunsa tukea ehdokasta, jonka he kokevat tulevaisuuden päättäjäksi. Tukirahaa tulee myös nuorilta perheiltä ja kansalaisjärjestöissä aktiivisesti toimivilta ihmisiltä. Perustellusti voin sanoa, että varoihinsa nähden monet Pilvi Torstin tukijat lahjoittavat enemmän kuin näiden vaalien suurlahjoittajiksi nousseet Niklas Herlin ja Björn Wahlroos.

Pilvi Torsti teki ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestaan 18.3. eli heti kuin se oli mahdollista. Tukea tilille on tullut senkin jälkeen ilman suuria varainhankintaponnistuksia, joten budjettia on voitu tarkistaa ylöspäin.

Olemme kysyneet Pilvin Torstin tukijoilta lupaa nimen käyttöön. Suurin osa on sen antanut ja nimilista on nähtävissä sivuilla www.pilvitorsti.fi. Pilvi Torsti on kirjoittanut vaalirahoituksen avoimuudesta ja kunniallisuudesta jo eurovaalien yhteydessä. Hänen kantojaan asiasta on samaisilta sivuilta kohdasta varainhankinta.

Ulpu Iivari, Pilvi Torstin kampanjapäällikkö

Matti Niemi 11.04.2011 9:55

Hei kaikille!

Tätä mielenkiintoista vaalirahakeskustelua on hyvä kommentoida uuden ja nuoren helsinkiläisehdokkaan näkökulmasta.

On ollut hienoa huomata miten monet ihmiset ovat olleet valmiit tukemaan myös uusien ehdokkaiden taipaletta eduskuntaan. En puhu vain itsestäni (oman rahoitusilmoitukseni voi käydä myös tarkastamassa sieltä puoluerahoitusvalvonnan sivuilta), mutta kun katselee muiden nuorten ja uusien ehdokkaiden kampanjaa, niin näyttää heillekin syntyvän ihan kohtuullisia kampanjabudjetteja. Silti ollaan kuitenkin kaukana 30 000–50 000 euron hintaluokasta, jolla esim. moni istuva edustaja käy kamppailuaan.

Kun silmäilin itse noita vaalirahoitusilmoituksia kiinnittyi huomioni samoihin suuriin omarahoitusosuuksiin kuin Unskilla. Itse maksan kampanjastani noin 40-45% omista varoistani, mutta kokoluokka on opiskelijabudjettia, n. 10 000. Monilla ison kampanjan ehdokkailla omarahoitusosuus on lähes 100. Näihin kymmenien tuhansien omarahoituksiin ei monilla uusilla ja tuoreilla ehdokkailla ole varaa.

Kysymys tästä kaikesta onkin, että onko tälle piilevälle vaalirahakynnykselle jotain tehtävissä? Oma vastaukseni olisi kampanjakatot, jotka pakottaisivat ehdokkaat ja puolueet panostamaan jalkatyöhön ja vapaaehtoistyöhön. Samalla palautuisi osa politiikan yhteisöllisyydestä.

Omassa kampanjassani kirjaimellisesti "kultaakin kalliimmpi" voimavara onkin ollut mahtava tukitiimi!

ps. toivottavasti vaalirahadata julkaistaan vaalien jälkeen avoimessa ladattavassa taulukkomuodossa, jotta voidaan tehdä hyviä analyyseja kokonaisuudesta, kuten Veikko Eranti blogissaan HS-vaalikonedatasta: http://blogs.helsinki.fi/eranti/10-nopeaa-havaintoa-vaalikonedatasta/

Lars-Erik Wilskman 11.04.2011 10:24

Vaikuttaako vaaliraha? Kyllä se vaikuttaa, mutta sen päävaikutus lienee kuitenkin saman vaaliliiton sisällä ehdokkaiden kamppailussa valintaan edellytettävästä äänimäärästä kuin puolueiden välisestä ottelussa edustajamääristä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vaaliraha on tarpeellista ehdokkaan tunnetuksi tekemisessä, sillä yhtä tunnettuja kuin Alex Stubb ei Uudenmaankaan vaalipiirissä ole monia. Muissakin vaalipiireissä lienee vain ehdokkaana vain muutama kansallisen tason julkikis paikallisten kuuluisuuksien ja lukuisten hiukan tuntemattomampien kansalaisten joukossa.

Kuitenkin juuri nämä tällaiset eivät nyt niin tunnetut, mutta omalla paikkakunnallaan ja omalla alallaan arvostetut ehdokkaat ovat valituksi tulessaan eduskuntatyön selkäranka toimiessaan valiokuntien työmyyrinä.

Suurikaan rahasatsaus ei auta, ellei ehdokkaan pohjatyö ole kunnossa tai ehdokas ei ole ”kansanedustajan luontoinen”.

Minäkin olen vaaliroponi Helinä Pertun vaalikassaan antanut ja ehdokkaani mainoksia jakanut pidän sitä sekä luonnollisena että kunnia-asiana. Järvenpääläinen rehtori sopii mielestäni niin hyvin ajamaan Keski-Uudenmaan lapsiperheiden asiaa, että pieni taloudellinen avustus oli paikallaan.

antti liikkanen 11.04.2011 10:39

Tultuani mainituksi Unskin listalla (tulin juuri tutustumasta Schindlerin listan maisemiin IRL, oikeassa elämässä), vastaan "vaikuttaako?".

Kyllä se vaikuttaa.

Mutta parhaiten se vaikuttaa, jos on päättänyt 4 vuotta sitten lähteä mukaan.

Silloin pienikin kertasäästö lopulta kerää sen 12 000, jolla ne mainokset, jotka löytyvät myös kotisivuilta (liki maksuton, ei ihan) on voinut lehteen präntätä.

Aika paljon on kiinni siitä, löytääkö oikean tavan käyttää tuota rahaa.

Kun se on ihan omaa ja useasta "sadosta syrjään pantua", tulee vähän tarkemmin punnittua sitä, mitä ja miksi mediakaivoon heittää.

Vestigia terrent (jäljet pelottavat), joten laitoin 16v tyttären tekemään ne tekstit, joita lehteen 12 000:lla präntätään.

www.anttiliikkanen.net => eduskuntavaalit 2011

=> "Ajatuksia I-VII".

Palaute on ollult valtaisan hyvää.

Syystäkin, mutta ei ansiostani. Nerokas on kuopukseni ollut, strippejä kyhätessään.

Tsemppiä kaikille 2300:lle kollegalle kalkki(s)viivoille, myös Aleksille USA:ssa.

(Viime viikko Välimeren itä/kaakkoiskulmien kuohuissa (Israel, Gaza, Hamas jne) opetti minua ja olenpa varma, että pari tuntia USA:n tähän asti osaavimman presidentin vaimon kanssa opettaa nuorempaa ja terävää Aleksia vieläkin enemmän).

antti liikkanen 11.04.2011 11:25

Ehkä tärkein unohtui:

Hyvin moni kehäkettu ottaa nyt satsattavasta vaalirahasta kaiken mahdollisen irti myös täsedes.

Sunnuntai-iltana ei osaava, mutta valitsematta jäänyt kettu nimittäin syö ketunmyrkkyjä vaan isolla joukolla jo aletaan miettiä, minkälainen terveyden- ja sosiaalilakien järjestelylaki sekä kuntalaki tulevat olemaan ja ketkä niiden lakien sovelluksia hallinnoivat.

Lokakuussa 2012 on kuntavaali, joka on tärkein pitkiin aikoihin.

Niiden kuntavaalien jälkeen aletaan toteuttaa sitä, mitä lähiviikkoina Säätytalolla kirjoitetaan ja lähimmän vuoden-parin aikana Arkadialla säädetään.

Valta Suomessa on edelleen "subsidiariteetilla" eli kunnilla ja alueilla.

Sama koskee koko Eurooppaa.

Tuukka Sariola 11.04.2011 11:25

Vaalirahakeskustelussa siirrytään hyvin herkästi kampanjakattojen haikailuu, valitettavasti sellainen ei onnistu koska tuki voidaan helposti antaa piilossa ja kiertoteitse, katon valvominen on täysin mahdotonta. Onneksi Internet on lisännyt ja tulee lisäämään asiakohtaista äänestämistä ja vähentämään mielikuvaperäisen mainostamisen tehoa.

Kuinkahan moni on iskenyt näissä vaaleissa enemmän rahaa peliin kuin on valmis häviämään? Moni tunnettu nimi on tippumisvaarassa, näissä vaaleissa aika harva voi olla täysin varma läpimenostaan.

Esko Virri 11.04.2011 11:55

Olen samaa mieltä siitä, että kysymys on monitahoinen. Lahjoitukset vaalikassaan tietysti vaikuttavat kampanjointiin, ja suuremmalla budjetilla läpipääsy eduskuntaan on paljon helpompaa.

En kuitenkaan usko että vaalirahoitus juurikaan vaikuttaa kansanedustajan kantoihin päätöksenteossa. Tiettyjä eturyhmiäkin edustava rahoitus (johon tutut, perhe yms. ei yleensä kuulu) valitsee yleensä tukemansa ehdokkaan mielipiteiden johdosta, eikä pyrkimyksenään käännyttää ehdokkaan omalle kannalleen.

Riippuen asiasta puolueiden sisältä löytyy yleensä eri näkemyksiä. Tukemalla omalle asialle myötämielistä ehdokasta jokin yritys, ammattiliike tai muu taho voi pyrkiä vaikuttamaan politiikkaan itselleen mieluisella tavalla. Tärkeintä näissä asioissa olisi suurissa summissa läpinäkyvyys ja tasapuolisuus, jotta äänestäjä pystyy arvioimaan ehdokkaan kannan. Lienee selvää että suuret rahat ay-liikkeeltä saava ehdokas vastustaa eläkeiän nostoa tai ydinvoimalobbareilta saava kannattaa ydinvoimaloita.

Viime kädessä äänestämisen idea on sama, kannattaa omaa arvomaailmaa tukeva ehdokas (ja jossain määrin puolue) vallan ytimeen ajamaan itselle tärkeitä asioita.

Alex Hänninen 11.04.2011 12:31

Voidaanko Halla-ahon tukijoita (siis lähes tuhatta ihmistä) epäillä avunannosta tai yllytyksestä viharikokseen?

Jussi Lähde 11.04.2011 12:56

Ihanaa vaalirahakeskustelu!

Olen ihmetellyt todella, miksi vaalirahakeskustelua ei ole käyty vaalikeskusteluissa. Aiheeseen olisi syytä palata, esimerkiksi puheenjohtaja Kiviniemen kannanotot puolueensa historiaan odottavat yhä journalistista pihtisynnytystä.

Jussi Lähde 11.04.2011 13:42

Terveisiä lakeuksilta!

Pohjalaanen on oma rotunsa vaalimainostajanakin. Vaalipiirissä ovat aina kassat kilisseet ja kampanjointi tuo maakuntalehdillekin oman osuutensa.

Mielenkiintoista on kuitenkin sikäläinen tapa tehdä hyvin voimallista tienvarsimainontaa. Kun muualla Suomessa plakaatit asetellaan jonkinlaisen säädyllisyyden saattelemina ajoteiden varsiin on lakeuksilla lähes pujoteltava mainosten läpi.

Pohjanmaalla koolla on aina ollut väliä. Uskottavin on se ehdokas, jolla on isoin. Lakana. Toisten ehdokkaiden mainoksia tuhotaan ja varastetaan. Eräskin ehdokas kertoi, että kuudesta jättilakansasta - ja kun pohjalainen sanoo jätti, niin sitä se on, jäi jäljelle yön jäljiltä vain naurut. Yövahtejakin on asteteltu.

Mitä tekemistä tällä kaikella on vaalirahoituksen kanssa?

Paljonkin.

Lakeuksilla pohditaan muun muassa sitä, kuka maksaa tellingit, joita on vuokrattu suurmainoksia varten ilmeisimmin rakennusyhtiöiltä. Mahtavatko nuo näkyä selvityksissä?

Pekka Remes 11.04.2011 14:01

Vaaliraha vaikuttaa, jos sillä voi ostaa näkyvyttä. Kotikunnassani on jo pidetty yläkoululaisten äänestys, ja eniten ääniä saivat ne ehdokkaat, joilla on näkyvimmät mainokset. Myös oppilaat kertoivat äänestäneensä niitä, joiden mainoksia he näkivät tienvarsilla. Pienenä yksityiskohtana voisi mainita, että toiseksi eniten ääniä sai maahanmuuttajataustainen ehdokas.

Puolueiden nimet on tosiaankin ulkoistettu vaalimainoksista, mutta ei pelkästään nimet vaan myös värit. Esimerkiksi kokoomuksen ehdokas saattaa kampanjoida seepiansävyisessä mainoksessa, jossa ei ole siniväriä ollenkaan. Puolueen nimi on pienellä alareunassa. Keskustalla on mainoksissaan purppuraa. Olenkin kuullut, että tuolla värityksellä keskustan ehdokkaita on luultu demareiksi tai vasemmistoliittolaisiksi.

Itse olen kiinnittänyt huomiota siihen, että mainoksessahan pitää näkyä maksajan nimi. Usein maksajana on ehdokkaan tukiyhdistys, josta ei tietenkään selviä, kenen rahoista on alun perin kysymys.

Keskituloisen palkansaajan vuosiansio on kaiketi noin 36000 euroa bruttona. Siihen nähden ihmetyttää, miten on varaa ottaa suuriakin lainoja vaalikampanjaa varten. Jos kansanedustajan paikkaa ei tule, rahoista ei jää muuta jäljelle kuin kasa nuhruisia mainoksia varaston nurkkaan. Mutta demokratialla on hintansa.

Seppo Isotalo 11.04.2011 14:06

Perässähiihtäjä on käynyt samoilla lähteillä kun minä, mutta tyydyn katsomaan sen ehdokkaan vaalirahat jota lähden tapaamaan. Ulkosuomalaiselle eläkeläiselle Suomessa käynti maksaa vaivan.

Kaikki ehdokkaat ovat tavattavissa ja valmiita aivan toisen luokan keskusteluun kuin mitä TVssä. Nyt valitsin Pilvi Torstin selittämään demarien kielteisen kannan Portugalin pyytämiin rahoihin. Se löytyi korkojen kanssa, ensin kotisivulta, sitten vaalirahan selvityksestä ja viimeksi Rautatien torilta.

Toivon vaan, että Demarien TV-esiintyjät luopuisivat samojen sanojen toistosta ja esittäisivät asiansa kuten Pilvi sen osaa tehdä.

Mutta Rautatien torilla oli muutakin väkeä. MEPit olivat kantaa otamassa. Liisa Jaakonsaari ei hyväksy puolueensa linjaa, mutta hänen ruotsinmaalainen kolleegansa Marika Ulvskog haluaa, että Portugalille rahaa lainanneet pankit pidentävät takaisin maksun aikaa, alentavat korkoa ja vielä antavat osan lainasta anteeksi

Tämä demarien vaalivaltti leviää kuin kulovalkea koko Euro-alueelle kunhan saadaan Suomeen hallitus joka vaatii lainoja myöntäneet pankit mukaan talkoisiin. Poliittisilla päätöksillä on se ominaisuus, että ne eivät koskaan pidä ennenkuin on nimet paperissa.

Jouni Pulli 11.04.2011 14:49

Rahalla on vaaleissa liian suuri merkitys. Siten seuraavista lähtökohdista voitaisiin aloittaa:

1. vaalirahalle per ehdokas katto inflaatiotarkistuksin, 25 000 - 50 000 euroa vaalipiirin koosta riippuen;

2. vaalipiirien määrä, niin kuin jatkossa kuntienkin, max 60;

3. kansanedustajia vain 100; joten

4. yhdestä vaalipiiristä pääsisi läpi 1-2 ehdokasta.

Näin päästäisiin tilanteeseen, jossa yksittäisellä kansanedustajalla olisi nykyistä huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa. Kassan suuruuden merkitys vähenisi ja osaamisen, uskottavuuden ja vaalityön kasvaisi.

Lisäksi puolueet saisivat mainostaa itseään ja siinäkin olisi katto.

Kristian Sundqvist 11.04.2011 15:03

Olisi mielenkiintoista tietää, onko Halla-ahon käsittääkseni pääosin ns. taviksilta pienlahjoituksina keräämä 52 000 euroa merkki eräänlaisesta poliittisen kulttuurin muutoksesta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kun ei ole mitenkään tavatonta, että tavallinen politiikkaa seuraava kansalainen rahoittaa kannattamaansa ehdokasta tai puoluetta muutamalla kympillä. Jopa suunnattoman kalliissa USA:n presidentivaaleissa on merkittävä osuus vaalirahasta monesti tullut mikrolahjoituksina.

Suomessa tällaista tapaa ei ole käytännössä lainkaan ollut, ja jos Halla-ahon vaalirahat tosiaan ovat tulleet enimmiltä osin mikrolahjoituksina lienee suoritus historiallinen. Halla-ahon suosion syiden analysoinnin jätän ulkomailla asuvana suosiolla muille, mutta mitä vaalirahoitukseen tulee, niin kiinnostavaa tosiaan olisi tietää onko tämä merkki tulevasta.

Toivottavasti, jos minulta kysytään. Lompakolla osallistuminen on kansalaiselle hyvä tapa tukea demokraattista prosessia. Halla-aho, oli hänestä mitä mieltä hyvänsä, näyttää osoittavan että eduskuntaan voi nousta ilman rahakkaita tukijoita, omaa rahallista panostusta, julkkisstatusta tai puoluekoneiston luomaa nostetta. Ulosanniltaankaan ei Halla-aho varsinaisesti mikään kansanvillitsijä ole.

Jarmo Korhonen 11.04.2011 17:44

Hyvä Unto.

Olen tammikuusta lähtien ilmoittanut kertyneen lahjoitussumman nettisivuillani http://www.jarmokorhonen.fi/

Tällä hetkellä Kansanmies ry.n tileille on tullut lahjoituksia 51 000 euroa. Osan kampanjastani rahoitan henkilökohtaisella lainalla.

Paras tapa tukea kampanjaani Vaasan vaalipiirissä on äänestää numeroa 52.

Vaaliterveisin,

Jarmo Korhonen

Petri Sarvamaa 11.04.2011 18:03

Kiitos ansiokkaasta blogistasi!

Pidän itse omalla nettisaitillani täysin ajantasaista vaalirahailmoitusta, jonka päivitän heti kun uusia lahjoituksia tulee. Tällä hetkellä vaalirahoitukseni on 23915 euroa.

Valitettavaa on, että edelleenkään yksikään alle 1500 euron lahjoittaja ei halua nimeään tai firmansa nimeä julkisuuteen. Tähän on kokemukseni mukaan se yksi syy: viime vuosien vaalirahaskandaali ja sen tuottamat otsikot ovat tehneet lahjoittajista haluttomia löytämään nimensä seuraavasta lööpistä.

Tietenkin on oikein, että Suomessakin viimein käynnistyi keskustelu vaalirahoituksesta – olinhan itse sitä käynnistämässä toukokuussa 2008 a-studiossa.

Koen silti, että nykysysteemi on edelleen kaukana avoimesta systeemistä.

Pekka Kärkkäinen 11.04.2011 18:03

Jouni Pullin ehdotus on erinomainen. On hyvä tajuta, että monet suomalaiseen demokratiaan ja hallintoon liittyvät epäkohdat ovat seurausta tsaarinajan hallintorakenteista. Kunnat syntyivät pitäjien pohjalta, jotka määrittyivät sen hevosen ajamisen päivämatkan mukaan. Vaalipiirien rajat ovat taas heimo- ja murrealueittain jaettuja - poislukien Keski-Suomen vaalipiiri, joka on puoleksi hämäläinen ja puoleksi savolainen. Tähän uudistustyöhön ei tunnu löytyvän poliittista rohkeutta keneltäkään.

Kun kunnat ja eduskuntavaalien vaalipiirit olisivat yksi yhteen, myös kuntavaalit voitaisiin käydä eduskuntavaalien kanssa samaan aikaan. Säästyisi melkoisesti vaalirahaa muihin tarkoituksiin.

Vaalirahoituksen katto on monin tavoin ongelmallinen, koska sitä voidaan kiertää melko helposti. Tosin asiaa voisi kokeilla seuraavissa vaaleissa - esim. kuntavaaleissa - ja katsoa mitä tapahtuu, jos kokeilu olisi käytössä muutamissa kunnissa eri puolilla maata.

Kristian Sundqvistille sanoisin, että Jussi Halla-aho on julkkis, ja siten häntä ei voi pitää ns. normiehdokkaana. Niin paljon mies on ollut tapetilla blogikirjoitustensa valossa, mm. TV:ssä useita kertoja ja lehtien palstoilla säännöllisesti. Kuinka monesta muusta perussuomalaisten ehdokkaasta tiedetään yhtä paljon kuin Jussi Halla-ahosta?

Tällä en kuitenkaan halua millään tavalla vähätellä tai kritisoida Halla-ahon vaalirahan keruuta: pienistä puroista tuleva rahoitus on pelkästään positiivista demokratian kannalta.

Antti Helin 11.04.2011 18:11

Täällä on useammassakin puheenvuorossa ehdotettu vaalirahan vääristävän vaikutuksen korjaamiseksi pienempiä, jopa 1-2 ehdokkaan vaalipiirejä. Minusta tällainen uudistus vain heikentäisi vaalijärjestelmän demokraattisuutta entisestään.

Jos vaikka lähtisimmekin siitä oletuksesta että eduskuntaan pääsemisestä tulisi näin halvempaa, tarkoittaisi pieni vaalipiiri käytännössä sitä että suurimmassa osasta niistä pääsisi läpi vain ns. suurten puolueiden ehdokkaat, ja piilevä äänikynnys nousisi huimaksi. Lisäksi tällaisesta vaalipiiristä eduskuntaan pääsisi luultavsti noin 20-30% äänimäärällä, mikä tarkoittaisi että 3/4 äänestäjistä kokisi äänensä menevän hukkaan.

Tämä tarkoittaisi lisääntyvää strategisen äänestämisen määrää. Ajatellaan esimerkiksi vaalipiiriä, jossa kokoomuksen kannatus on noin 30%, SDP:n 20% ja vasemmistoliiton 15%. Vasemmistoliiton kannattaja ampuisi omia arvojaan jalkaan äänestämällä ehdokasta, joka parhaiten vastaa hänen mielipiteitään. Puolueiden kannattaisi lähteä Ruotsin kaltaiseen liitto- ja koalitiotyöhön. Tämä heijastuu siihenkin miten Kokoomus kärttää pääministerin paikkaa mahdollisen suurimman puolueen valtakirjalla, kun vasemmistoaatteen kannattajat ovat hajautuneet useaan puolueeseen eivätkä siten voi kamppailla suurimman asemasta vaikka kannatusta yhteensä olisi enemmän.

Tällainen järjestelmä siis vähentäisi dramaattisesti äänestäjän valinnanvaraa ja typistäisi poliittisten mielipiteiden kenttää entisestään. Jokaisella puolueella olisi joka vaalipiirissä se 1-2 kärkiehdokasta jotka yritettäisiin saada läpi hinnalla millä hyvänsä. Kansalaisten oikeustajua loukkaavat tapaukset, joissa vaalipiiristä ei vertailuluvun takia ole päästy suurellakaan äänimäärällä läpi, muuttuisivat arkipäiväksi.

Pienet vaalipiirit eivät ole ratkaisu. Voimme todeta esimerkiksi Yhdysvaltoja tarkastelemalla, mihin tällainen vaalijärjestelmä pahimmillaan johtaa. Ja rahoilla vaalit sielläkin voitetaan.

Lähestyisin asiaa päinvastoin hiukan takaperoisesti ja lisäisin kansanedustajien määrää, jolloin eduskuntaan pääseminen helpottuisi ja piilevä budjettikynnys madaltuisi. Ehdotan tätä senkin takia että nykyaikoina on kovin suosittua marmattaa kansanedustajien palkoista ja suuresta määrästä, vaikka kansanedustajat tekevät kiireisinä erinomaisen tärkeää työtä. Suuremmassa eduskunnassa esille tulevien mielipiteiden kirjo olisi laajempi, ja kansanedustajat ehkä ehtisivät jopa fundeerata asioita paikasta toiseen hosumisen sijaan.

Ilari Kiema 11.04.2011 18:53

Aika kalliita ovat äänet. Vuoden 2007 vaaleissa saattoi viidellä tuhannella äänellä olla varma läpimenosta muutamaa lukuun ottamatta poikkeusta, joista näkyvimpänä tietysti Cronberg Pohjois-Karjalassa 7 800 äänellä. Jos realistisia läpimenon mahdollisuuksia omaava ehdokas heittää vaalikampanjaansa tosiasiassa 50 000 euroa ja sen päälle oman työn, kontaktihinta on melko korkea. Vaalitilaisuuksissa käy 20 ihmistä, ja sitten loppuja tavoitellaan maksetun median kautta 20 euroa/henki.

Vaikuttaako vaaliraha Suomen alhaiseen äänestysprosenttiin – joka kuuluu huimasti nousevan peräti 71 prosenttiin - yleiseen konservatiivisuuteen sekä nyt Perussuomalaisten kannatuksen kasvuun? Ei niin, että Perussuomalaiset saisivat erityisen paljon vaalirahaa, vaan siten, että kriittisiä tai jopa epäasiallisiksi koettuja ehdokkaita ei kukaan rahoita, jolleivät he vetoa Suomen kansan syviin tuntoihin ja konservatiiviseen nationalismiin. Toisaalta elämässään vaikeuksia kokeneet ihmiset eivät äänestä, koska he yhdistävät puolueiden ehdokkaat itselleen vieraisiin (vaali)rahapiireihin.

En täysin ymmärrä, mihin esimerkiksi tohtori Halla-aho Helsingin vaalipiirissä äänimäärien takia tarvitsisi vaalikampanjassaan 57 000 euroa kerättyä rahoitusta. Lisäeurojen ja tv-mainoksen puolueelle tuottama rajahyöty voi olla vähäinen, jopa negatiivinen. Kun rahat on kuitenkin saatu kansalta, tämä tuottaa uskottavuutta ja uskoa ehdokkaan riippumattomuuteen.

Mika Lako 11.04.2011 19:26

"Valitettavaa on, että edelleenkään yksikään alle 1500 euron lahjoittaja ei halua nimeään tai firmansa nimeä julkisuuteen. " /PS

Ehkä näin on, minä en pidä sitä vaihtoehdosta, että vähintään 1500€ :n lahjoituksen tehneen yksityishenkilön nimi kerrotaan vaalirahoituksen ennakkoilmoituksessa ilman lupaa.

Mielestäni tässä kohtaa lainsäädäntöä on aukko, jota lahjoittaja ei tiedosta, vaikka olisi muuten perillä säädöksistä.

Nimien julkistaminen ennakkoilmoituksessa, hhmmm, säädöksen hengen vastaista!?

11 §

Ennakkoilmoitus

----------------------

valtiontalouden tarkastusvirastolle ennakkoilmoituksen, joka sisältää suunnitelman vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista.

Tässä kohdin kun mainitaan vain sana suunnitelma, ei esimerkiksi erittelyä lahjoittajista.

Kovin teoreettiselta tuo lainsäädäntö vaikuttaa, kuten kokoomuksen NinaS vähän aikaa sitten kirjoitti.

Nina Suomalainen 11.04.2011 20:32

Unskin vaaliblogien hyväntahtoisuus on tunnettua, ja siksi Vaikuttaako vaaliraha?-kysymys esitetty vilpittömästi, toivoen keskustelua ja väittelyä blogisivuille. Mutta jos kuka tahansa muu toimittaja kyselisi näin, voisin alkaa epäillä elääkö henkilö tässä päivässä.

Totta vaaliraha se vaikuttaa - ja paljon. On toki helpompaa ostaa mainostilaa bussipysäkeille tai Kauppalehden joka toiseen numeroon jos rahaa on tullut vaikkapa tutuilta yrityksiltä, vaikkapa 30,000 e. Sillä saa jo ihan kivasti näkyvyyttä.

Mutta yksin vaaliraha ei vaikuta, media hehkutus vaikkapa jonkun henkilön suuresta vaalirahasta nostaa koko asiaa heti muutamaan potenssiin. "Matti Meikäläinen käyttää 55,000 euroa vaaleihin omaa rahaa! Minna Möttönen on kerännyt jo nyt 32,000." Ihminen on aika ennalta-arvattava eläin; ei suotta meille ole olemassa viestintä- ja mainostoimistostoja, miettimässä, miten ihminen toimii erilaisten viestien ärsykkeistä!

Ja lisäksi tulee ihan ilmainen julkisuus, johon perustuu julkisuudesta jostain tunnettujen julkkisten hyvät mahdollisuudet tulla valituiksi.

Vaaleissahan matematiikka menee tietyn kaavan mukaan: ehdokas X:n olemassaolosta tietää 10,000 ihmistä, joista 2000 voisi ehkä kuvitella äänestävänsä häntä, ja joista lopulta 200 äänestää. Jos tuo alkuperäinen luku eli 'on kuullut puhuttavan, tietää, tuntee' on korkea minkä tahansa syyn vuoksi, on aina suurempi luku, joka loppujen lopuksi voi äänestää tyyppiä - ja joka todellisuudessa äänestää.

Mika Lakon mainitsema blogikirjoitukseni vaalirahoituslainsäädännön absurdiudesta on täällä:

http://ninasuomalainen.wordpress.com/2011/03/29/21-vaalirahaa/

Mika Lako 11.04.2011 22:07

Mutta jos kyseessä on vaateliike ja kiinnostavat mediaehdokkaat, mainos ei ole vaalimainos, vaan takkimainos, vaikka siinä lukisikin LUOTA kissankorkuisin kirjaimin neljä viikkoa ennen vaaleja. / Nina Suomalainen absurdiudesta

Viron kunnallisvaaleissa vastaavanlainen temppu johti rikostutkintaan: http://et.wikipedia.org/wiki/K_kohuke

Hieman ihmetyttää, ettei suomalainen pörssiyhtiö näe toiminnassaan mitään moitittavaa!?

Pentti Kangasluoma 11.04.2011 22:40

On pakko kirjoittaa Unskin kysymyksen sivusta, sillä näin äsken Maikkarin uutisissa jotain historiallista. Jutta Urpilainen SDP, ja Sven Mikser, SDE, seisoivat rinnakkain median edessä. Mikser, monen kielen taitaja, puhui viroksi.

Jutta Urpilaisen johtama SDP ojensi kätensä pienen meren yli,

edelllinen puheenjohtaja ei asialle lämmennyt.

Kuukausi sitten Viron demaripuolue voitti 9 paikkaa lisää, nyt

19 paikkaa riigikoguun. Postimees lehti totesi muutama päivä sitten, että SDE:n ryhmä on koulutetuin parlamenttiryhmä Toompealla. Kymmeniä tuhansia virolaisia Suomessa, asuvat täällä vakituisesti, monet saaneet myös kansalaisuuden, mutta ei vaaleissa ei virolaisia nimiä näy listoilla. Miksi?

Virolla on nyt suomea puhuva puolustusministeri, veteraanipoliitikko Mart Laar halusi tehtävän. Laar on tehnyt kokoomuksen kanssa yhteistyötä uudelleen itsenäistymisestä

asti.

Pekka Kärkkäinen 11.04.2011 22:48

Antti Helin esitti huolensa demokratiavajeen kasvamisesta, jos vaalipiirejä pienennettäisiin ja siirryttäisiin yhden tai kahden edustajan vaalipiireihin. Helinin esittämä näkemys oli hyvin puoluevetoinen: "...suurimmassa osasta niistä pääsisi läpi vain ns. suurten puolueiden ehdokkaat... 3/4 äänestäjistä kokisi äänensä menevän hukkaan."

Asia olisi pikemminkin niin, että kustakin vaalipiiristä valittaisiin pätevimmät ehdokkaat, ja puolueiden merkitys pienenisi. Jopa pienillä puolueilla ja miksei puolueettomilla valitsijayhdistyksilläkin olisi mahdollisuus saada ehdokkaita läpi, kun vaali ei olisi kiinni muun listan menestyksestä.

Helinin esittämä "hukkaan menneet äänet" on samanlainen oksymoroni kuin "pakkoruotsi". Joku on aina joskus häviäjän puolella, kaikki arvat eivät voita arvonnassakaan. Enemmistövaalin luonteeseen kuuluu se, että eniten ääniä saanut tai saaneet valitaan. Yksinkertaisen vaalitavan etuihin kuuluu myös se, että kansa ymmärtää, kuinka vaali toimii. En väitä enemmistövaalia ongelmattomaksi, mutta pieni vaalipiiri joka tapauksessa toisi demokratian lähemmäs kansalaisia.

Lopuksi Helin esittää Yhdysvaltoja huonona esimerkkinä enemmistövaalista, ja siitä kuinka siellä raha ratkaisee. Helininin olisi varmaan hyvä katsoa Yhdysvaltain karttaa ja katsoa, kuinka suuria osavaltiot (lue: vaalipiirit) siellä ovat. Esim. Kalifornia on n. puolitoista kertaa Suomen kokoinen vaalipiiri.

Iso vaalipiiri korreloi ison vaalibudjetin kanssa. Suomessa on hyvä verrata europarlamenttivaalien ja kuntavaalien ehdokasbudjetteja - kummassa vaalissa käytetään enemmän rahaa?

Tuukka Sariola 11.04.2011 23:07

"En täysin ymmärrä, mihin esimerkiksi tohtori Halla-aho Helsingin vaalipiirissä..."

Hän haluaa saada mahdollisimman paljon ääniä, jotta hänet ja hänen teemansa otettaisiin mahdollisimman vakavasti. Kyse ei ole missään nimessä vain läpipääsemisestä. Bonuksena hän voi tietysti kiskoa yhden ehdokkaan enemmän listalta läpi. Esim. kahden läpimenijän sijaan tulisikin vaikka kolme tai neljä. Lisäksi äänimäärät vaikuttavat siihen, kuka saa salkun ja kuka ei.

Mikäli Uusipaavalniemi jatkaa valtakirjaansa niin hänkin tulee omalla sarallaan tekemään ennätyksen vaalirahoituksessa. Käsittääkseni hän ei ole käyttänyt pennin jeniä mihinkään, ellei puolue ole kerännyt jotain ehdokas-maksua. Ainoa panostus vaalikampanjaan on ollut yksi radio-haastattelu. Mikä tietysti herättää kysymyksiä siitä, että onko hän vain niin kylmän viileä taktikko, että uskoo läpimenoon ilmankin vai alkaako eduskunta jo tympiä.

Eero Ilkka 12.04.2011 0:36

Kyllä vaaliraha vaikuttaa, tottakai. Sillä ehdokas ja puolue hakevat ja ostavat tunnettuutta, joka on erittäin tärkeä asia valinnoissa. Tuntuu, että kehitys on ajanut vauhdilla ohi nykymallisen toimintatavan, jolla vaalityötä tehdään. Mallihan on sadan vuoden takaa. Turuilla ja toreilla sekä työväen- ja muissa taloissa kävivät agitaattorit pitämässä palopuheita ja kuulijoita riitti. Valinnat olivat helppoja eli "Kenen joukoissa seisot....", jne. Ehdokkailla ei ollut pahemmin kuluja; mitä nyt hevonen vaati hieman kauroja paikkaa vaihdettaessa. Nytkin ehdokkaita näkyy toreilla, tosin pääsääntöisesti vain vaalien alla. Kuulijoita on ehkä kourallinen, pari. Ehdokkaan kanssa juttelee yleensä vain muutama henkilö, jotka useasti ovat hänen vaalityön avustajia. Pisin jono on siihen telttaan, missä on paras tarjoilu. Olot ovat Suomessa kohtalaisen hyvällä mallilla ja sen takia nykyisin hyvin moni äänestäjä tekee valinnan lähes pelkästään tunnettuuden perusteella. Miten maailma on muuttunut? Siten, että tunnettuutta syntyy eri tavoin kuin ennen ja tavoilla, joilla ei ole politiikan kanssa mitään tekemistä. Väheksymättä millään tavalla henkilöiden yhteiskunnallista kyvykkyyttä, niin meillä pääsee kansanedustajaksi juoksemalla, hiihtämällä, gurlingia pelaamalla, missikisoissa käymällä, näyttelemällä, kitaraa soittamalla, jne. Näillä on tunnettuuta omasta takaa ja toiset joutuvat hankkimaan sitä rahalla. Tästä asetelmasta syntyy tietyllä tavalla eriarvoisuutta ehdokkaiden välillä. Kehitys etenee vauhdilla erityisesti tietotekniikan myötä sosiaalisine meedioineen, ym. Se onkin vaikeampi ja iso kysymys, että kuinka yleensäkin poliittinen toiminta saadaan vastaamaan muuttunutta maailmaa. Tässä asetelmassa vaaliraha ja sen tarve ovat vain pieni osatekijä.

Jouni Pulli 12.04.2011 0:38

Hyvä Pekka Kärkkäinen, kiitos pohdinnan jatkosta.

Ehkä olisi näisssäkin vaaleissa aika nostaa esille myös karjalaiset, siis OMA pakolaistaustamme Suomessa ja sen käsittely. Asiassa ei ole mitään hävettävää, vaan ainakin itse uskon, että eri heimomme ovat tehneet Suomesta paremmin pärjäävän ja osaavan valtion. Siten myös esim. somalit rikastuttavat kansaamme ja edesauttavat kilpailukykyämme.

Tosin, aika ajoin olen pohtinut, olemmeko edelleenkäan yhdenvertaisia. Miksi esim. Karjalankadun nimi Raumalla tuntui vaikeasti hyväksyttävältä vielä 90-luvun alussa, ainakin mielestäni? Itselleni pitkään sieltä poissaolleena asia tuntui kapeanäköiseltä, mutta tänä päivänä yhä typerämmältä ja ennakoivammalta. Tällaistako haluamme?

Kristian Sundqvist 12.04.2011 2:29

Pekka Kärkkäinen kirjoittaa: "Kristian Sundqvistille sanoisin, että Jussi Halla-aho on julkkis, ja siten häntä ei voi pitää ns. normiehdokkaana. Niin paljon mies on ollut tapetilla blogikirjoitustensa valossa, mm. TV:ssä useita kertoja ja lehtien palstoilla säännöllisesti."

Halla-aho on toki ollut paljon julkisuudessa, mutta nimenomaan niiden blogissaan esittämiensä poliittisten näkemysten vuoksi. En mitenkään osaa nähdä yhteiskunnallisten linjaustensa (vaikka kuinka radikaalien) vuoksi julkisuuteen noussutta poliitikkoa julkkisehdokkaana. Lisäksi suurin osa Halla-ahon saamasta julkisuudesta on ollut negatiivista tai korkeintaan neutraalia. Toki tällainenkin julkisuus lienee ainakin jossain määrin vaikuttanut hänen suosionsa kasvuun.

Halla-ahon nousu ja hänen kansalta keräämänsä historiallinen vaalirahapotti perustuu siis siihen, että hän pitää blogia. Blogin sisällön voi (ja itse jossain määrin näin teen) nähdä ikävänä ja vastustettavana, mutta se, että bloggari jolla on sanottavaa voi nousta eduskuntaan ilman omaa vaalirahaa on yksinomaan positiivista.

Rohkenen ennustaa, että Halla-aho saa vuoden 2015 vaaleissa seuraajia, eli miehiä ja naisia jotka nousevat eduskuntaan ensisijaisesti netin kautta. Olisi peräti outoa jos näin ei kävisi, niin suuri osa elämästämme nykyään verkossa vierähtää.

Lea Korhonen 12.04.2011 9:37

Ehdin vasta nyt laittaa kommenttini tähän tärkeään aiheeseen, ja runsaaseen kommenttien tulvaan. Kannatan kampanjakattoa. Ei sitä kannata tyrmätä vain siksi, että sitä olisi helppo kiertää. Kyllä se kuitenkin parempi olisi kuin ilman kattoa, olisi edes jokin pidäke. Ja muistellaan nyt vain viime vaaleja: millaisen hallituksen ne kehittyvän Suomen rahoittajat halusivatkaan? Ja raha vaikuttaa ainakin niin, että suuret rahoittajat tukevat niitä, jotka ajattelevat kaavoituksesta, vero- ja energiapolitiikasta niin kuin tukijatkin. Ja se on demokratian kannalta ongelmallista, sillä rahan avulla tietynlaista politiikkaa ajavat saavat suuren näkyvyyden ja (mahdollisesti) yliedustuksen tulevaan eduskuntaan.

Sillä tottakai näkyvyys vaikuttaa, että ihmiset edes tietävät sinun olevan ehdolla. Nettikään ei kokonaan poista tätä puutetta, sillä siellä on helpompi väistellä poliittisia aiheita ja mainoksia kuin vaikkapa metroasemalla junaa odottaessa. Netti palvelee enemmänkin aktiivisia ihmisiä, koska voit helposti tarkistaa ja saada tietoa eri puolueiden ehdokkaista. Mutta yllätys, yllätys useimpien ihmisten mielestä politiikka ei ole mielenkiintoisin puheenaihe edes vaalien alla. Ja kun tavanihminen rupeaa sitten mietiskelemään, että ketähän sitä äänestäisi, niin mainoksia katsellessa voi huomata, että ”ai, tuokin on ehdolla, häntä voisinkin äänestää”.

Toivottavasti netistä löytyy apua rahankeräämiseen. Hirveän toiveikas en kuitenkaan ole, sillä se näyttää vaativan myös jonkinlaista ääri-ilmiötä, että herättää suurta huomiota mielipiteillään. Unton mainitsema Halla-aho tästä hyvänä esimerkkinä. Osmo taas on pitkän linjan poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, hän ei ole noussut esiin netin ansiosta, vaan pystyy keräämään rahaa nimenomaan pitkän poliittisen ja yhteiskunnallisen uransa ansiosta.

Vaalipiirien pienentämistä en missään tapauksessa hyväksy. Olisihan se nyt aivan uskomatonta, että helsinkiläisenä en voisi äänestää toisella puolella kaupunkia ehdolla olevaa ehdokasta. Kyllä jako Helsinkiin ja Uuteenmaahan (täällä päin Suomea) riittää vallan mainiosti. Haluan jatkossakin saada valita ehdokkaani mistäpäin Helsinkiä tahansa.

Vielä sananen näistä puolueensa tunnuksien häivyttäjistä. Itseäni ärsyttävät suunnattomasti mainokset, joista puuttuu puolueen nimi. Se on ihmisten harhaanjohtamista, ja jos niin paljon häpeää puoluettaan, niin miksi ihmeessä lähteä ehdokkaaksi sen listoille.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – Sitten hän romahti ja ajautui asumaan rappukäytävissä

  2. 2

    Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

  3. 3

    Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

  4. 4

    Päälleliimattu startup-pöhinä kukoistaa suuryrityksissä – vängän meiningin jäljittely synnyttää myötähäpeän tunteita

  5. 5

    Hannu Uotila raatoi 14 tunnin päiviä kunnes sairaus pysäytti – Nyt hän jakaa liikunta- ja unitietonsa suoraan työterveysasemalle: ”Tällaista terveydenhuollon olisi aina pitänyt olla”

  6. 6

    Reppu kelpaa jo pukukansallekin – tarkista nämä neljä asiaa ennen kuin ostat cityrepun

  7. 7

    Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

  8. 8

    Pohjois-Korea: Ydinsota voi syttyä milloin tahansa

  9. 9

    Helsinki käynnisti sisäisen tarkastuksen: miljoonien eurojen asvalttiurakoissa epäillään vuosia jatkunutta ylihinnoittelua – Urakoitsija: ”Siellä on totta kai hullun tuntuisia hintoja”

    Tilaajille
  10. 10

    Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

  2. 2

    Tehdas­rakennuksen palosta aiheutunut savuvaara ohi Helsingin Tapanilassa, myös juna-asema avattu

  3. 3

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  4. 4

    Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

  5. 5

    Olen säästänyt alaikäisille lapsilleni vuosien ajan pieniä summia rahastoihin – nyt Kela laskee ne perheen tuloiksi

  6. 6

    Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

  7. 7

    Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

  8. 8

    Keskustan sisäistä sähköpostia levisi koko eduskunnalle: ”Sipilän pitäisi lopettaa kiukuttelu ja ukonvaihtamispuheet”

  9. 9

    Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

  10. 10

    Lasikatto murtui Turussa: Minna Arve valittiin kaupunginjohtajaksi yhden äänen erolla

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

    Tilaajille
  2. 2

    Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

  3. 3

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  4. 4

    ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

  5. 5

    Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

  6. 6

    Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

  7. 7

    Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

    Tilaajille
  8. 8

    Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

  9. 9

    Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

    Tilaajille
  10. 10

    Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. NBA-mestarivalmentaja haukkuu Donald Trumpin tämän valehdeltua Obaman ja muiden edeltäjiensä teoista: ”Tämä mies on sieluton pelkuri”
  3. Kuvakooste Ophelia-myrskyn tuhoista – Kolme ihmistä kuoli ja yli 330 000 jäi ilman sähköä Irlannissa
  4. Espanja vangitsi kaksi Katalonian itsenäisyysjohtajaa – ”Meillä on jälleen poliittisia vankeja”
  5. Patrik Laineelle tulokas ketjukaveriksi, Jesse Puljujärven kilpailija ykkösketjuun – 28-vuotias konkari meni suomalaisen ohi NHL:ään
  6. Chicago Bullsin valmentaja ei muistanut Lauri Markkasen ikää, mutta ylisanoja riittää: ”Hänellä on mahtava itseluottamus”
  7. Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – Sitten hän romahti ja ajautui asumaan rappukäytävissä
  8. Amerikkalaisnäyttelijä kehotti kaikkia seksuaalista häirintää kokeneita jakamaan kokemuksensa – Some täyttyi sadoistatuhansista ”Minä myös” -viesteistä
  9. Maltalla autopommilla murhatun toimittajan viimeiseksi jääneet sanat: ”Roistoja on kaikkialla minne katsookin”
  10. Kiinnostavatko neandertalilaiset hautaustavat ja Kustaa Vaasan poikien seksielämä? – Juha Hurmeen ja teatteriopiskelijoiden iltamat kiertävät nyt Suomea ja sukeltavat historiaan
  11. Raatteen tie -sarjakuva kertoo talvisodan tunnetuimmasta taistelusta monesta näkökulmasta
  12. Näytä lisää