Perässähiihtäjä

Juhlivatko ääriryhmät EU-vaaleissa?

Hyvää vaaliviikkoa

Ensinnä toistan saman sanonnan, jota Ylen kollegani Susanne Päivärinta usein käyttää: erittäin paljon kiitoksia. Oli hienoa, että eurosta jaksettiin tässä kuumuudessa käydä asiallinen ja laaja keskustelu. Sitä oli komeaa käyttää sunnuntain HS:ssa kolumnissa esimerkkinä blogin hyvistä keskusteluista.

Muuten olen huolissani EU-vaalien äänestystilanteesta. Ei hyvältä näytä, vaikka ehdokkaat tekevät loistavaa työtä. Ilman 250 ehdokkaan ja heidän tukiryhmiensä ponnistuksia vaaliosanotosta taitaisi tulla katastrofi, kansallinen häpeäpilkku.

Aiheen huolelleni sain paitsi ällistyttävän laiskoista ennakkoäänestystiedoista myös Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen artikkelista, joka julkaistiin viime perjantain (16.5) Talouselämä-lehdessä.

"Suomen kansa on lähes täysin kahtia jakautunut suhtautumisessaan Euroopan unioniin", Rahkonen kirjoitti.

Taloustutkimus teki alkuvuonna laajan kirjekyselytutkimuksen, johon vastasi yli 4 000 suomalaista. Kysely kartoitti useilla eri kysymyksillä sitä, mihin suuntaan Suomen EU-politiikkaa pitäisi viedä lähitulevaisuudessa.

Yksi kysymys koski sitä, pitäisikö Suomen syventää suhdettaan muihin EU-maihin vai ottaa etäisyyttä.

Tuloksena oli, että lievä enemmistö kannattaa lähentymistä, mutta melkein yhtä suuri joukko suomalaisia etäännyttäisi maatamme muusta unionista.

"Vastaukset menivät niin tasan, että melkeinpä samaan tulokseen olisi päässyt lanttia heittämällä", Rahkonen kertoi.

Tutkimuksesta kerrottuaan Rahkonen ryhtyy pohtimaan äänestysaktiivisuutta ja muistuttaa Taloustutkimuksen uusimmasta mittauksesta, jossa vain 39 prosenttia äänestäjistä kertoo äänestävänsä"varmasti" EU-vaaleissa. Se on melko tarkalleen saman verran kuin kaksissa viime EU-vaaleissa 2009 ja 2004 oli.

"Äänestysprosentti tuskin nousee tälläkään kertaa edes viiteenkymmeneen", Rahkonen päättelee tutkimustuloksistaan.

Eli tutkimuspäällikkö ounastelee, että äänestysprosentti jää ensi sunnuntain vaaleissa vaatimattomaksi.

Kuka siitä hyötyisi? Kuka kärsisi?

Siihenkin Rahkonen antaa artikkelissa - noin mutkan kautta - vastauksen.

Ylemmistä toimihenkilöistä, asiantuntijoista ja johtavissa asemissa olevista lähes puolet aikoo äänestää varmasti. Vastaava varmojen äänestäjien luku on työntekijäammateissa vain neljännes. Kaikkein vilkkaimmin uurnille ovat kiiruhtamassa eläkeläiset, joista joka toinen aikoo äänestää varmasti.

Pitkän artikkelinsa Juho Rahkonen päättää näin:

"Koska Eurooppa ja EU ovat etäisiä ja vaikeasti hahmotettavia asioita, vaaleissa menestyvät parhaiten puolueet, jotka pystyvät asemmoimaan itsensä joko erittäin EU-myönteisiksi tai erittäin EU-kielteisiksi. Nyt puolueiden ei kannata pitää ideologioitaan piilossa, vaan antaa mennä täysillä. Eurovaaleissa riittää kyllin kannattajia kummallekin ääripäälle."

No Huh, Huh!

Onko tosiaan näin, on pakko kysyä itseään viisaammilta. Siksi päivän Hyvä Kysymys on: Juhlivatko ääriryhmät EU-vaaleissa?

Jk1. Jos haluatte lukea jotain kunnon vinoilua politiikan kärkiehdokkaille, vilkaiskaapa Ylen politiikan toimittajan Pekka Ervastin blogikirjoitus, jossa hän ruotii ehdokkaiden vastauksia Ylen meppiagalleriassa.

Kirjoitus löytyy tästä osoitteesta:http://yle.fi/uutiset/pekka_ervasti_katketyt_helmet/7243347

Jk2. Seuraava postaus tulee keskiviikko-iltana myöhään MTV:n puoluejohtajakeskustelun jälkeen.  MTV:n keskustelu alkaa 20.05.

Jk3. Jos olette tänään maanantaina Sanomatalon liepeillä, tulkaapa kuuntelemaan tunnin mittaista väittelyä Olli Rehnin, Alexander Stubbin ja Paavo Väyrysen kesken. Väittely alkaa kello 17 Sanomatalon Mediatorilla.Tervetuloa!

Samassa paikassa voi huomenna tiistaina nähdä kerralla kaikki eduskuntapuolueiden johtajat ihan livenä.  Heidän keskustelunsa alkaa huomenna tiistaina kello 17. Sekin kestää vain tunnin, ja onhan se nyt aivan erinomainen juttu, että puoluejohtajat ovat meidän äänestäjien nähtävinä. Tervetuloa!

Sekä kolmikon väittely maanantaina että puheenjohtajatentti tiistaina näkyy myös HSTV:ssä www.hs.fi

28 vastausta artikkeliin "Juhlivatko ääriryhmät EU-vaaleissa?"

Ilari Kiema 19.05.2014 9:50

Ihmeellistä, kuinka suomalaiset eivät viitsi äänestää. Mitä helpompaa on saada ilmaiseksi tietoa Euroopan parlamentin toiminnasta ja päätöksistä, sitä enemmän ihmiset valittavat siitä, ettei heille kerrota mitään. Esimerkiksi meppi ei-ehdolla Satu Hassin kotisivuilta löytyy selko- ja suomenkielinen luettelo ”Miten suomalaismepit äänestivät”. Ei voi olla liian vaikeata hakea taikka ”etäistä ja vaikeasti hahmotettavaa”.

Kysymyksellä tarkoitetaan Suomea, mutta sitä ei ole selvästi sanottu. Euroopan maiden kesken syntyy eneneviä eroja: Ranskassa, Hollannissa, Unkarista puhumattakaan oikeat ääriryhmät varmasti etenevät. Saksa taas säilyy täysin vakaana: CDU 40%, SPD 25, Vihreät ja Linke 10% kumpainenkin, AfD ehkä 7.

Persut eivät ole eurooppalaisessa katsannossa erityinen ”ääriryhmä”. Suomen alhainen äänestysvilkkaus toimii varmaan persuja ja vasemmistoa vastaan. Siis eivät juhli vaikka eivät olekaan ääriryhmiä. Alhaisen äänestysvilkkauden yksi seuraus on, että se saattaa parantaa Rkp:n mahdollisuuksia saada edelleen edustaja europarlamenttiin. Edustajan voisi kyllä saada myös argumentoimalla ja vaalityöllä.

Mika Lako 19.05.2014 9:59

Myös ehdokkaat pitävät ideologian, tai ainakin kotimaisen puoluetunnuksen tehokkaasti piilossa. Kun menet useiden kärkiehdokkaiden kotisivuille, niin niistä ei löydä mitään merkkiä siitä, minkä puolueen listalla ehdokas on.

Jos joku ei tätä usko, niin voi mennä katsomaan mukikauppaa, majakkamainosta tai puolueelle ei-tyypillistä värimaailmaa seuraavien ehdokkaiden kotisivuilla.

Rehn , Väyrynen, Jäättenmäki, ja Pentikäinen, minkä puolue?

Takkulan sivuilta voi päätellä oikean puoluekannan, jos sattumalta eksyy sivun alareunaan. Tosin Takkula taitaa olla logojen perusteella tuplasti liberaali, kerran keskustalainen.

Muuttuuko ehdokkaan aate Brysselissä?

Tuukka Sariola 19.05.2014 13:07

Tähän asti federalistit ovat juhlineet eurovaaleissa, parlamentin koostumus ei vastaa Euroopan poliitista rakennetta. Ihmiset eivät tiedä miten paljon EU säätelee heidän elämäänsä eikä se varmaan kaikkia edes kiinnosta, jos ruokaa on jääkaapissa ja katto pään päällä.

Alhainen äänestysprosentti olisi juhlan paikka Kokoomukselle ja RKP:lle. Kokoomus saisi neljä paikkaa ja RKP pitäisi ihmeen kaupalla oman paikkansa. Vihreiltä lähtisi toinen paikka ja Perussuomalaisten kolmas paikka jäisi haaveeksi.

Jos on liian kaunis sää, ihmiset eivät äänestä, jos on liian sateista, ihmiset eivät äänestä. Joku saisi tohtorin hatun kun selvittäisi mikä sääilmiö voisi saada kansalaisen äänestämään.

Asioiden monimutkaisuuden taakse ei voi mennä kun on selkeät vaihtoehdot, liittovaltiokehityksen jatkaminen tai sitten sen jarruttaminen.

Vaali-iltaan asti voi toki arvuutella, onko osa ihmisistä jäänyt sohvalle protestina oman puolueen EU-politiikalle.

Toivon hartaasti, että jäljellä olevissa vaalitenteissä ei puhuta enää mitään Natosta, Europarlamentti ei päätä Suomen jäsenyydestä, olisi muitakin tärkeitä aiheita, kuten taloudellinen yhteisvastuu.

Jan Rossi 19.05.2014 13:49

Ääriryhmät saattavat juhlia Euroopan tasolla, mutta ei Suomessa. Suomessa ääriryhmät eivät menesty, koska me suomalaiset olemme jalatmaassa-ihmisiä. Suomalaiseen mielentilaan ei istu ääriryhmien kannattaminen, jos ääriryhmät eivät hallitse jossakin muualla, kuten 1930-luvulla, jolloin natsismi yritti nostaa päätään Suomessa. Sitä ennen kommunismi nousi esiin 1910-luvulla. Tästä tulikin sisällissota Suomeen. Mutta ei näissä vaaleissa mene läpi minkään sortin rasistit.

Jan Rossi

Mika Lako 19.05.2014 14:46

**Tuloksena oli, että lievä enemmistö kannattaa lähentymistä, mutta melkein yhtä suuri joukko suomalaisia etäännyttäisi maatamme muusta unionista.** Taloustutkimus / Perässähiihtäjä

Ehkä tämä kommentti sopisi paremmin Seppo Tiihosen yhteenvetoon optimaalisen valuutta-alueen konvergenssistä. Olipa hieno vieraskielinen sana.

Konver(köh,köh)genssin voisi kääntää keskiarvoksi. Keskiarvo taitaa olla myös EU:n ja €:n peräseinästä löytyvä idea.

Äänestäjä voi miettiä reilua keskiarvoa, tai missä kohdassa keskiarvoa suomalainen äänestäjä tulevaisuudessa seisoo, vertailemalla suomalaisia vaikka virolaisiin.

Kolme reilua pointtia siis?!

1. Timo maksaa vuodessa EU:lle 125€:a, Tõnu laittaa neljä Timoa, 500€:a EU-rahaa, vuosina 2014-2020 virolaiseen lompakkoon.

2. Timo maksaa "kunnallisveroa" kaksikymmentä prosenttia, sekä progressiivisen valtion tuloveron. Tõnu maksaa kahdenkymmenen prosentin tasaveron.

3. Timon yritys maksaa kaksikymmentä prosenttia tuloveroa tuloksesta, Tönun yrityksen tuloveroprosentti on nolla.

Reilu pointti on se piste, mihin ehdokas sijoittaa Suomen ja Viron

asteikolla:

1. -125€...+500€

2. progressiivinen valtionvero...ei veroa

3. vero 20%...vero 0%

EU-vaaleissa ollaan joskus kehuttu EU:n edullisuutta.

Ehkä joskus näemme laskelmat, onko EU-komissaari todella suomalaista pääministeriä edullisempi suomalaiselle veronmaksalle.

Saman vertailun voisi tehdä myös suomalaisen kansanedustajan ja mepin kulukorvausten välillä.

Ehkä näistä hallintokuluvertailuista löytyisi sopiva keskiarvo?!

Kristian Sundqvist 19.05.2014 16:50

Moni yhteiskunnallisia asioita seuraavakin kansalainen hämmentyy eurovaaleista, eikä ihme.

Keskustan arvovaltaisimmat ehdokkaat ovat suorastaan janan ääripäissä, mitä eurooppapolitiikkaan tulee. Lisäksi keskusta edustaa europarlamentissa liberaalidemokraatteja eli seisoo samassa rivissä mm. RKP:n kanssa. Miksi ihmeessä keskusta ja RKP eivät ole vaaliliitossa, kun ne europarlamentissa kuitenkin ovat samaa porukkaa? Rationaalisesti ajatellen näin tietysti kannattaisi toimia, koska se ehkä mahdollistaisi liberaaliryhmälle paikan, joka muuten jäisi saamatta. Vaan kun nämä vaalit eivät toimi rationaalisten paradigmojen mukaan.

Kokoomuksen ylivoimainen ääniharava - koko vaalienkin äänikuninkuuden uskaltanee jo Stubbille ennustaa - ei hyvin mahdollisesti ole kuin äänienkerääjä puolueelleen. Hän kun on ehdolla myös pääministeriksi, jonka suomalaisessa nykyparlamentarismissa valitsee usein puoluekokous. "You can fool some people sometime, but you can´t fool all the people all the time."

Vasemmistoliitto ei ole allekirjoittanut europarlamenttiryhmänsä luokkataisteluhenkistä vaalimanifestia, eli jää epäselväksi ovatko he oikeasti osa ryhmäänsä. Perussuomalaiset eivät itsekään tunnu edes tietävän, mitä europarlamenttiryhmää heitä äänestäessään tulee tukeneeksi.

Ja niin edelleen. Väkeä jättää äänestämättä myös siksi, että he tiedostavat, etteivät ymmärrä tästä monimutkaisesta sotkusta juuri mitään, eivätkä halua äänestää sokkona.

Äänestäminen kannattaa ja äänestämiseen kannustaminen on parlamentarismin ja demokratian tukemista. Juuri eurovaaleissa voi kuitenkin olla ihan perusteltuja syitä jäädä kotiin.

---

Mitän päivän hyvään kysymykseen tulee, niin vastaus lienee hyvin maakohtainen. Iso-Britanniassa sai natsipuolue BNP viime eurovaaleissa yli kuuden prosentin kannatuksen, nämä ovat siis oikeita rotuoppihörhöjä. Esimerkiksi Suomessa ei ääriliikkeitä poliittisella kartalla edes ole, jos unohdetaan koppalakki päässä heiluvat wannabe-natsit tai aika värikästä väkivaltaretoriikkaa käyttävät putinistit. Molemmat porukat ovat edustettuina vaaleissa, mutta yhteenlaskien voi tehdä tiukkaa saada tuhat ääntä.

Eli vastaus kysymykseen: eurooppalaisittain paikoin kyllä, Suomessa missään tapauksessa ei.

Marita Salenius 19.05.2014 18:43

Jos niin kuin aivan oikeasti kuvittelemme, että suomalainen harrastaisi äänestämistä yleensäkään toukokuussa, saati sitten jos helle vielä pehmentää aivoja, niin kyllä äänestyksen aihe varmasti täytyy olla jotakin muuta, kuin EU.

Aika moni on sanonut, että jos näissä vaaleissa ei äänestysprosentti nouse yli 50 ja varsinkin, jos se jää alle 40, niin onko koko hommassa mitään järkeä enää.Kannattaako koko vaaleja ylipäätään edes järjestää. Vai miten olisi äänestyspakko.

Olen usein pohtinut, mikä olisi EU-kantani, jos en olisi viljelijä. Tämän ammatin kautta EU ei ole tuonut, eikä tuo mitään järjellistä tai tarpeellista jyväjemmarin arkeen. Kauhulla ajattelen tuota tulevaa viisivuotiskautta, joka alkaa ensi vuoden alussa. Viljelijä on myös yksityishenkilönä byrokratian rattaissa. Ei ole sitä ovea, jonka sulkemisen jälkeen voisi huokaista: nyt aivot narikkaan. Jos noin tekisi, niin pian sitä roikkuisi muutakin siellä narikan koukussa, kuin vain aivot.

Mutta tuo blogistin kysymys. Olen samaa mieltä edelläkin lausuneiden kanssa, että ei ääriryhmät Suomessa jyllää. Miten sitä oikeastaan edes osaisi päätellä, mikä on ääriryhmä. Se on katsojan silmässä ja mistä päin sitä ryhmää katsoo. Itselleni esimerkiksi Vihreät on ääriryhmä, jota en tällä hetkellä voisi koskaan kuvitella äänestäväni.

Jos Sveitsi ja Norja liittyisivät unioniin, niin ehkä silloin voisin nähdä jotakin pikkuriikkisen myönteistä. Ehkä ajatukset voisivat... ei sittenkään, tai sitten on todella vaihdettava ammattia ensin. Nyt vaan on elettävä uusturpeeseen sidotun EU-orjan elämää ja käännettävä se toinenkin poski lyötäväksi - ei mutta nehän on jo molemmat käännetty.

Lasse Reunanen 19.05.2014 18:55

Eiköhän ne äärimielteet jää käyttämättä vähäisen äänestysprosentin kautta, joka valtapuolueilta tarkoituksenmukaista käytäntöä. Itse en ole vielä kertaakaan EU-vaaleissa äänestänyt, johon syynä oli runnottu liittymiskäytäntömme kun alle 50 % äänioikeutetuista antoi siihen valtuuden - jota poliittisesti, äänestäneiden enemmistönä valtakoneisto hyödynsi. Palautin myös sotilaspassini (vanhaan sotilasvalaani tukeutuen). Nyttemmin liki 20 vuoden jälkeen voidaan jo todeta, että jäsenvaltiot liittyneet ja henkilöliitännät vain spekulointia. EU-vaaleissa kyse siis puolueiden äänestämisestä, jotka ehdokkaat mielensä mukaan valitsee. Äänestänenkin nyt ensimmäistä kertaa - valintaperusteena suuntaa antavasti puolue ja siihen ehdokas jolla todennäköinen läpimeno mahdollisuus (riittävästi julkista tunnettavuutta).

Jouni Pulli 19.05.2014 18:56

Kiitos Kristian Sundqvist Teidän erinomaisesta pohdinnastanne koskien äänestääkö vai ei EU-vaaleissa! Olen samaa mieltä kanssanne monin osin.

Niin, jos perussuomalaisiakin pitää Suomessa ääriliikkeenä en kuitenkaan usko edes silloinkaan ns. ääriliikkeiden varsinaiseen läpimurtoon Suomessa, sillä esim. perussuomalaisilla lienee suuri ongelma viestittää, minkä EU-parlamenttiryhmän kautta valittu porukka pyrkii vaikuttamaan EU:ssa. Olisihan sekin mielestäni ihan reilua kertoa etukäteen äänestäjille, mutta onko se jo liian myöhäistä? Onko kyse siitä, ettei osata vastata?

Petri Lahesmaa 19.05.2014 19:23

Tervehdys!

Viime syksynä julkistettiin vissiin viimeisin eurobarometri, eli uusimmat tiedot siitä, mitä jäsenmaiden kansalaiset EU:sta ajattelevat. Eurokansalaisten suhtautuminen unioniin ei ole muuttunut juuri lainkaan, kun keskiarvoa katsotaan.

Sen sijaan jako pohjoisen ja etelän välillä on kasvanut. EU:n avustuspaketeista eniten hyötyneissä Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kyproksella kansalaisten kokema luottamus unioniin on romahtanut.

Maksajan roolistaan napisevassa Saksassa kannatus on noussut huomattavasti. Suomessa EU:n suosio on hieman laskenut. Pääosassa jäsenmaita kuitenkin koetaan, että oma maa on hyötynyt EU-jäsenyydestä viimeisen kahden vuoden aikana. Jopa euroalueella kannatus on vahvistunut.

Yksittäiset barometrin tulokset eivät kuitenkaan kerro koko kuvaa. Kun kansalaisilta kysyttiin, onko unionin voimakkaampi rooli jäsenmaiden talous- ja veropolitiikkaan, sekä lähestyvät Euroopan parlamentin vaalit lisänneet kiinnostusta EU-asioista kohtaa, oli vastaus yllättävä. Kiinnostus oli pudonnut vuodessa kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Työ ei tekijäänsä kiitä. Jatkuva eurokriisin uutisointi ja hiljalleen elpyvä talous ovat ilmeisesti suunnanneet kansalaisten kiinnostusta jo muualle.

Kansalaisten toiveiden mukaista politiikkaa on Euroopan unionin toimielinten vaikea toteuttaa. Unionilta edellytetään yhä enemmän toimia asioissa, jotka eivät kuulu sille vaan jäsenmaille. Samaan aikaan moititaan, että EU puuttuu liian moniin asioihin.

EU-kansalaisilta kysyttiin, mitkä ovat unionin suurimmat haasteet. Ylivoimaisesti suurimpana haasteena nähtiin työttömyys, toiseksi tärkeimpänä sosiaalinen eriarvoisuus. Vähiten kiinnosti ilmastonmuutoksen torjunta!!

Sitten kansalaisilta kysyttiin, mitä EU merkitsee henkilökohtaisessa elämässä. Vähiten unionilla koettiin olevan roolia oman elämän sosiaalisessa suojelussa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa.

Tämän kaiken jälkeen eurovaalien osallistumisaktiivisuuden jääminen alhaiseksi on samassa linjassa.

Neuvoton olo tästä tulee.

Veli-Pekka Silvan 19.05.2014 20:20

En usko "ääriryhmien" rynnistämiseen, jotkut pääsevät läpi mutta he ovat niin pieni ryhmä ettei heillä ole vaikutusvaltaa ja se porukka on sekava ja riitaisa.

Matala äänestysinto hyödyttää oikeistoa eli Suomessa RKP:ta, kepua ja Kokoomusta.

Vasemmisto ei taida oikein syttyä näissäkään vaaleissa, puhti on poissa ja näköalattomuus on voimissaan.

Juha Virtanen 19.05.2014 20:30

Mikäli äänestysprosentti jää yhtä vähäiseksi (tai vähäisemmäksi) kuin viime kerralla, tiedossa voi olla vain yksi muutos paikkajaossa: kristillisdemokraatit menettävät ainoan edustajansa, ja se menee perussuomalaisille. Periaatteessa tämäkään ei olisi varsinainen muutos, sillä viime kerralla KD sai edustajan Soinin äänillä.

Rkp uusii paikkansa koska suomenkieliset eivät jaksa äänestää, ja vasemmistoliitto jää ilman paikkaa. Vihreät saavat jälleen kaksi paikkaa, koska EU-vaalit kiinnostavat lähinnä koulutettuja kaupunkilaisia.

Kyllä kansa tietää.

Erik Strandholm 19.05.2014 20:49

Hienoa että noin puolet kansasta on euromyönteisyyden kannalla. Kahdensadan vuoden ajan on nationalismi ollut keskeinen ideologia Euroopassa. Kieli, uskonto, rotu ja oman viiteryhmän historia ovat yhdistäneet ja erottaneet eri alueet toisistaan.

EU on avannut meille ovet uuteen aikakauteen, jossa nurkkakuntaisuus ja nationalismi saavat väistyä vapautta, rauhaa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä korostavan aatesuunnan tieltä. Prosessi on hidas. Kyllä tynnyrissä eläviä riittää, varsinkin kun vahva poliittinen populismi siihen kannustaa. Mutta eiköhän suuri enemmistö hiljalleen asetu Eurooppalaiseen perhepiiriin myönteisesti yhteisyyttä rakentaen. Siinä on toivomme ajatellen poliittista, taloudellista ja ennen kaikkea rauhanomaista tulevaisuutta.

Jari J. Marjanen 19.05.2014 23:16

Aivan ensinnä ihmettelen, kuinka Marita Salenius voi sijoittaa Vihreän liiton "ääriryhmiin". Ääriryhmiä ovat eri tavoin Muutos 2011 ja osittain Vasemmistoliitto ensimmäisenä mieleen nousevat mainitakseni. Ehdokkaissa 151...172 on laaja ikä- ja muukin kirjo, joista vähiten kouluttautunut taitaa olla Anni Sinnemäki, muuten on maisteria, jatko-opiskelijaa ja monta tohtoria, mikä toisaalta on joistakin näkökulmista katsoen haittakin.

- Mutta bloginpitäjän alkuperäiseen aiheeseen: en usko ääriryhmien "juhlivan" ainakaan täällä kotimaassa. Jossakin Kreikassa tilanne voi olla toinen.

lasse kosonen 20.05.2014 7:05

Kansa äänestää siis ne jotka vaivautuvat, tietenkin ketä haluaa.Erityiseti lehdistömanipulaatio ja asiallisen tiedotuksen puute jakaa kansaa. Tämän hallituksen aikana on merkillipantavaa miten kansa on saatu ärsytettyä kahteen leiriin.Eli sitä saadaan aina mitä tilataan.

Jaakko Kojo 20.05.2014 8:41

Nykyään keski-ikäiset ja nuoret pääsevät ehdokkaiden informaatiosta karkuun. Ellei seuraa lehtiä ja TV:tä ei tiedä edes, että jotkut vaalit ovat menossa. Aktiiviset kansalaiset toki saavat tietoa, mutta vaikka seuraan radiota pitkin päivää ja lehtiä verkosta, en ole tyytyväinen saamaani tietoon. En tiedä ehdokkaiden ajatuksista ja arvomaailmasta mitään. Äänestin ennakkoon heti ensimmäisessä tilaisuudessa, joten loppu informaatio menee osaltani harakoille.

Euroliittoon kuuluminen on sekä hyvä että huono asia. Euro on luonut vakautta, mutta keskuspankin tehtävä ja politiikka on aiheuttanut sen, että olemme hinnoitelleet itsemme ulos markkinoilta. Euro pitäisi voida devalvoida dollariin nähden 30 %. Sitten vasta teollisuudellamme olisi edellytyksiä toimia. En siis ole tyytyväinen nykypolitiikkaan. EU on nyt kuin seisova lampi, jossa ei ole virkistäviä puroja.

Jonne Kaivonen 20.05.2014 8:43

Itse tulen äänestämään Halla-ahoa, pidetäänkö häntä äärihenkilönä vai ei, en tiedä. Olisi jännää, jos koko Eurooppa olisi äänestysaluetta. Siinä vasta toteutuisi ns. Euroopan ääni.

Teemu Lehtinen 20.05.2014 10:56

Olen viimeiset pari päivää selittänyt ensimmäistä kertaa Euroopassa vierailevalle amerikkalaiselle Euroopan unionia, sisämarkkinoita ja sitä unelmaa, jolle kaikki tämä nyt hapatukseksi mukamas muuttunut eurooppalaisuus on rakennettu. Hän on ollut aidosti yllättynyt siitä kaukonäköisyydestä, jolla projekti aikoinaan toisen maailmansodan jälkeen aloitettiin - ja siitä alennustilasta, johon osittain yhdistynyt Eurooppa viime vuosina on ajautunut.

Jostain ihmeen syystä, vaikka kuinka atomistisia yhteiskuntamme jo olisivatkin, johtajuudenkaipuu on suurta. Sitä johtajuutta ja ankaraa kättä haetaan välillä kansallisuutta korostavasta sosialismista (lue: "äärioikeisto") ja välillä kansainvälisyyttä korostavasta sosialismista. Koskaan sitä ei haeta keskeltä eikä markkinoita ja vapautta suosivasta oikeistosta. Emme varmaan ole vielä tarpeeksi kypsiä siihen.

Suomen kannalta on mainiota, että kumpaakaan näistä edellä mainituista sosialistityypeistä ei oikeastaan enää ole olemassakaan, joten sikäli vastaus on yksinkertainen. Perussuomalaisia ei voi ääriliikkeenä pitää, mitä nyt hieman änkyröinä ja kiusanhenkinä "sivistyneempien" vanhempien puolueiden pirrassa, ja kommunistit ovat oikeastaan kuolleet sukupuuttoon.

Sen sijaan hölmöjä ja äärimmäisiä yksittäisiä ehdokkaita, vaikkakin kunniakansalaisia, listoilla on - melkein mistä tahansa puolueesta. Hekään eivät silti ole sen äärimmäisempiä kuin otos suomalaisen kesätapahtuman osanottajista, johon joukkoon aina yksi huutaja mahtuu.

Se, että Euroopan parlamenttiin valitaan varmasti suuri määrä ns. eurokriittisiä meppejä ei vielä itsessään muuta mitään. Jo edellisessä parlamentissa he olisivat voineet muodostaa kolmanneksi suurimman ryhmän, jos kykenisivät yhteistyöhön. Tälläkään kertaa niin ei tule käymään, joten päätökset parlamentissa menevät läpi kristillisdemokraattien (kokoomus ja kristilliset), sosialistien (demarit) ja liberaalien (keskusta) äänillä.

Huolestuttavin ja enemmistöksi ilman omia edustajia päätyvä ääriliike ovat nukkuvat äänestäjät. Syy nukkumiseen on ilmeinen. Kun ehdolla olevia poliitikkoja oikein syynää, niin kyllä siinä meinaa itsekin väsähtää. Onneksi oivalsin äänestää etukäteen, ennen kuin silmäni luppaa. Tälläkään kertaa emme pystyneet äärimmäistä politiikkaan ja demokratiaan pettymistä, vaaleissa nukkumista, torjumaan. Parempi onni ensi kerralla?

Marita Salenius 20.05.2014 11:09

Erik Strandholmin kirjoitus oli hauskan kaksitajuinen - aluksi - sillä ensilukemalla se näytti pelkältä ironialta, mutta kun uudestaan luki, niin eipä sittenkään.

Jari J.Marjaselle ensin kiitos siitä, että on lukenut minunkin mielipiteen. Olen joskus aiemminkin samasta asiasta kiitellyt, sillä tällaisen tavallisen puurtajan mielipiteet eivät välttämättä ketään kiinnosta paitsi tietysti blogistia itseään, joka jo "virkansa" puolesta jopa joutuu kaikki viestit lukemaan.

Mutta siihen Vihreiden kohtaan. En siis sijoittanut Vihreitä ääriryhmiin, vaan nimenomaan katson puoluetta omasta suunnasta. Koska ääriryhmäasia on monesti hyvin suhteellinen ja näkijästä riippuvaa, niin ammatttini kautta asetan Vihreät sinne äänestämiskohteen valinnan äärimmäiseen laitaan, sillä monessa asiassa näkemyserot ovat niin valtavat, että mitään sellaista ei ole näköpiirissä, että todella voisin Vihreitä äänestää. Tätä tarkotin ja en pyrkinyt loukkauksen polulle, enkä edes vaalipropagandaan.

Äärimmäinen ääriryhmä on äärimmäisen vaikea määritellä jo siksikin, kun ensin pitäisi tietää se piste, josta lähdetään määrittelemään minkin äärimmäisyyden tasoa. Mutta tuskinpa ääriliikkeetkääm ilman tarvetta syntyvät ja siksi pitäisikin ennakoida kipukohdat, että ääriainesten toiminnalle ei syntyisi tilausta. Pelkkä sormen heristely ja "soo soo pojat, ei noin saa tehdä" ei riitä, vaan on kerrottava perustelut, miksi toinen toiminta on hyväksyttävämpää, kuin toinen.

Unto Hämäläinen 20.05.2014 11:24

Marita ja kumppanit, Maritan "tavalliset puurtajat". Tämän blogin varsinainen pihvi on kommenttipalsta, jossa kirjoittavat hyvin erilaiset ihmiset, aina asiaa ja omalla nimellään. Toista samanlaista keskustelupalstaa ei Suomenmaassa ilmesty. Eli ollaanpa pystyssä päin, jatketaan keskustelua vaaleihin asti ja sen jälkeen kehitellään jotain jatkoa. Uh

Mari Hämäläinen 20.05.2014 12:57

Niinkuin edellä on jo mainittu, eivät tule Suomessa juhlimaan, kun ei meidän puoluekartalla sellaisia puolueita edes ole. Konsensukseen enemmän tai vähemmän perustuvassa yhteiskunnassa tällaiset ääripäät häviäisivät nopeasti ja kuolisivat omaan mahdottomuuteensa. Britannia, Ranska, Unkari ja jopa Alankomaat ovat vähän eri juttu, siellä ihan oikeat ääripuolueet tyyppiä Front National-National Front tulevat varmasti saamaan äänestäjänsä liikeelle. Näissä maissa on myös pohjoismaisia yhteiskuntia enemmän ihan oikeita polarisoitumisongelmia, ja tällaisille puolueille löytyy täten tilausta.

Sääli on tosiaankin, että jos ei ole kamalasti protestoitavaa, ei taideta kauheasti viitsiä äänestääkään. Olen itse töissä yhdessä EU:n instituutioista ja mielestäni EU:n toiminnasta ja rakenteesta ja politiikoista on suhteellisen helppo löytää tietoa, jos siis oikeasti sitä haluaa/viitsii etsiä. EU on rakenteeltaan niin omituinen ranskalaisine hallintokulttuureineen, erityisesti suomalaisnäkökulmasta, että ehkä tähän ei kauheasti voida vaikuttaa. Tärkeä sanoma kuitenkin olisi, että sillä, kuka siellä europarlamentissa on asioista päättämässä, on erittäin suuri merkitys meidän kaikkien jokapäiväiselle elämälle. EU:n lait velvoittavat Suomea joko suoraan tai kotimaisen lainsäädännön muutosten kautta eikä yksikään tärkeä lakialoite EU:ssa tule voimaan ilman europarlamentin hyväksyntää. Miksi ei siis käytetä jokaiselle annettua äänestysmahdollisuutta ja äänestetä järkeviä ja asiantuntevia ihmisiä päättämään kaikille tärkeistä asioista. Simple as that. :)

Jan Rossi 20.05.2014 16:26

Olen tänään kierrellyt vaalikojuilla ja kohtasin erään SDP:n puoluekokouksessa mukana olleen puoluekokousedustajan ja välillemme syntyi hyvää keskustelua SDP:n tilasta. Puoluekokousedustaja myönsi minulle, että SDP:ssä tehtiin parin vuoden ajan pohjustustyötä puheenjohtajan vaihtamiseksi. Eli tyytymättömyys Urpilaista kohtaan oli kytenyt jo pitkään. Urpilainen siis erotettiin puoluekokouksessa kun usko tähän meni lopullisesti.

Neuvoin puoluekokousedustajaa kehoittamaan Rinnettä ottamaan ulkoministerin salkun tulevassa pätkähallituksessa, sillä ulkoministerinä Rinne saisi ajettua itsensä hyvin mukaan politiikkaan ja ministerin tehtäviin. Mielestäni Tuomiojasta voisi tulla uusi valtiovarainministeri tai Lauri Ihalaisesta. Rinteelle VM:än paikka tässä tilanteessa olisi SDP:n kannatuksen kannalta tuhoisaa. Jos SDP häviää ensi vuoden ek-vaalit ja puolue menettää yli 10 paikkaa, SDP:ssä on edessä yt-neuvottelut. SDP:n talouteen vaalitappio olisi raskas isku. SDP on nyt todellisten kysymysten äärellä.

Jan Rossi

Miika Kurtakko 20.05.2014 17:42

Unskin kysymyksen keskeinen kysymys (kuinkas muutenkaan?) on se, miten ääriryhmä määritellään. Nykyisessä poliittisessa keskustelussa ääriryhmän määrittelyssä lähdetään aina kulloisenkin poliittisen keskustan ympäriltä, ja sen ulkopuolella tai äärilaidoilla olevat luokitellaan "ääriryhmiksi". Ajatusmalli muistuttaa antiikin Kreikan tai entisen Kiinan aikaista ajatusta "me olemme sivistyneitä, muut ovat barbaareja".

Tätä ääriryhmäkysymystä voidaan lähestyä myös historialliselta kantilta. Maailmansotien välisessä Euroopassa ääriryhmät olivat puolueita, jotka halveksivat demokratiaa, ja ns. keskiryhmät olivat demokratian ja parlamentarismin kannalla. Ensin nousi monessa maassa valtaan äärioikeisto, ja toisen maailmansodan jälkeen Itä-Euroopassa kommunistit kaappasivat vallan Neuvostoliiton isällisellä tuella.

Historian valossa onkin jännittävää huomata, kuinka osat ovat muuttuneet. Nykyiset keskiryhmät kannattavat itsenäistä (lue: epädemokraattista) keskuspankkia, vahvaa (lue: epädemokraattista) komissiota ja (vahvasti epädemokraattisen) EU:n vallan lisäämistä kansallisen päätöksenteon yli. Vastustajina tällaiselle kehitykselle ovat tietenkin ns. "ääriryhmät", kansan ääntä kuuntelevat, joskin myös kosiskelevat ryhmät, joiden tavoitteena on vähentää (pitkälti epädemokraattisen) EU:n otetta kansalaisista. Kamppailu on edelleenkin epädemokraatit vastaan demokraatit, nimitykset ovat vain vaihtaneet paikkaa.

Henkilökohtaisesti toivon näiden ns. ääriryhmien rökälevoittoa - vaikka olenkin jyrkästi eri mieltä valtaosasta asioista erityisesti populistisen oikeiston kanssa. Silti: mikään ei laita vauhtia EU:n uudistamiseen demokraattisemmaksi kuin poliittinen paine. On hyvä muistaa, että meillä tai muissakaan läntisen Euroopan maissa ei olisi kehitetty hyvinvointivaltiota, jos niskassa ei olisi ollut kommunistien ja Neuvostoliiton pelko. Reformi vei pohjan pois revoluutiolta, niin toivottavasti nytkin.

Markus Bunders 20.05.2014 20:19

Varmaa on vain Hesarin levikin lasku. -8 % vuodessa. Toimittajille maailma on yhä etäisempi ja siten kauhisteltavampi paikka. Milloin persut, milloin Kiina, milloin Bush, milloin Venäjä. Olisiko jo aika alkaa yrittää ymmärtää, eikä opettaa?

Oma ääneni meni "ääriliikkeelle". Ainoalle, jolla on vielä suomalaisten etu tärkein, eikä jonkun toisen nisäkäslajin tai eturyhmän.

Vesa Kaitera 20.05.2014 22:51

Kyllä EU:n tasolla erilaiset ääriryhmät ilmeisesti menestyvät hyvin, ja monissa maissa hallitusvastuussa olleet EPP:n jäsenpuolueet kärsivät selvän tappion. Demareiden tappio on selvästi tätä pienempi, ja selittyy sillä, että demarit ovat viime vuodet olleet monissa EU-maissa oppositiossa. Vaaleissa tuosta asemasta on usein hyötyä. Suomessa ääriryhmien osuus äänistä jää aivan marginaaliseksi. Monessa muussa maassa EU-vaalit otetaan melko kevyesti, ja niissä voidaan osoittaa mieltä melkein mistä vain. Suomessa ollaan tässä suhteessa vakavampia, ja jätetään mieluummin äänestämättä kuin äänestetään aivan piruuttaan.

Äänestysprosentti tullee Suomessa hieman laskemaan viime vaaleista ja täällä päädyttäneen 38-39%:iin. Tästä hyötyvät Kokoomus, RKP ja Keskusta, tosin uskon RKP:n kumminkin menettävän ainoan paikkansa. Alexander Stubb vienee suomenruotsalaisena niin paljon potentiaalisia RKP:n ääniä, että RKP jää nollille. KD:n paikanmenetys oli selvää jo siinä vaiheessa, kun tiedettiin tuon puolueen menevän vaaleihin ilman vaaliliittoa. Vasemmistoliitto palaa EU-parlamenttiin ja Kokoomus saattaa saada neljännen paikan Stubbin valtaisan äänimäärän turvin. PS saa lisäpaikan, ja olisi saattanyt saada toisenkin lisäpaikan, jos Timo Soini olisi asettunut ehdokkaaksi. SDP saanee kaikkien aikojen pohjakosketuksen EU-vaaleissa, mutta pitänee kaksi paikkaansa, Vihreillä tekee erittäin tiukkaa toisen paikan saamisen kanssa.

Eduskunnan ulkopuolisilla puolueilla ei ole realistisia mahdollisuuksia saada paikkaa, sillä siihen tarvittaisiin vähintään 6%:n kannatus. Piraattipuolue lienee vahvimmilla höyhensarjassa ja voi saada parin prosentin kannatuksen.

Jussi Lähde 20.05.2014 23:17

17,1% äänioikeutetuista on käynyt tähän mennessä uurnilla. Kiinnostavaa on nouseeko äänestysaktiivisuus 40 prosettiin vai tuleekö näistä prosenttiensa puolesta "kossuvaalit".

Mitä alhaisemman äänestysprosentin varaan poliittisen kampanjan strategian voi suunnitella sen haitallisempaa kampanjoinnista tulee yleiselle demokratiakäsitykselle.

Timo Haapanen 21.05.2014 0:18

Olisiko taas niin, että eurokriittiset puolueet saavat jäsenensä jalkeille? Toisaalta, jos on uskomista, että korkeammin koulutetut käyvät ahkerammin uurnilla. Taitaa mennä siinä suhteessa tasapeliksi. Itse aion "korkeastikoulutettuna" (?) tietenkin äänestää :)

antti liikkanen 21.05.2014 6:30

Koska suurin ja varmin äänestäjäryhmä, joka uurnille asti tohtii, ovat 1930-50-luvuilla syntyneet, saattaa tämä nuorison piraattipuolueprotesti, jollaisena se minun korviini on kantautunut, jäädä tussahdukseksi.

Perusssuomalaisiin pettyneet eivät ehdi toipua takaisin keskustalaisiksi, demareiksi tai vassareiksi.

Jutan valitsematta jättämiseen pettyneet eivät tahdo löytää vaihtoehtoa.

Äänestysprosentti ei ulotu puoleen, mutta ylittää kolmasosan.

Veikkaukseni ovat tähän asti (1965 alkaen) osuneet väärään.

Nyt veikkaan, että käy samoin.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

  2. 2

    Taksikuski raiskasi illan viimeisen asiakkaan Helsingin Suutarilassa ja valitti tuomiostaan – hovioikeus piti tuomion ennallaan

  3. 3

    Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

  4. 4

    Sekava ohikulkija pysäytti koululaispojat kysyäkseen kelloa Kannelmäessä, mutta vetikin esiin käsiaseen ja vei poikien puhelimet

  5. 5

    ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

    Tilaajille
  6. 6

    Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

  7. 7

    Räppäri Nikke Ankara on parissa vuodessa kadonnut, lopettanut uransa, noussut taas huipulle ja suututtanut ihmiset tv:ssä – ”Yhtäkkiä mä olinkin mukamas perverssi”

  8. 8

    Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

    Tilaajille
  9. 9

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  10. 10

    Suosittujen asunto­rahastojen tuotot romahtivat, tuloksista valtaosa on ollut ilmaa – Pystytäänkö suuret tuottolupaukset vielä ­lunastamaan?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

  2. 2

    Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

  3. 3

    Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

  4. 4

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  5. 5

    ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

    Tilaajille
  6. 6

    Tutkijat haastattelivat yli 20:tä Nokian ylintä johtajaa ja tekivät tylyn johtopäätöksen: romahduksen syynä olivat johtamisen ongelmat

  7. 7

    Nykyisen internetin tärkeimpiin kuuluva periaate ollaan tuhoamassa Yhdysvalloissa – miltä kuulostaisi maksaa Netflixistä nelinkertaista hintaa?

  8. 8

    Jo yksi tuoppi olutta päivässä lisää syöpäriskiä, varoittaa dosentti – Jos korkin pistää tänään kiinni, alkoholin aiheuttaman syövän riski alkaa pienentyä 5–10 vuodessa

  9. 9

    ”Pekalla ei ole rahaa eikä ruokaa, voisitko hakea edes makaronia?” Viranomaiset hätistivät helsinkiläisen Liisan hoitamaan miestä, jonka hän hädin tuskin tunsi

    Tilaajille
  10. 10

    Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    Tilaajille
  2. 2

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  3. 3

    Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

  4. 4

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  5. 5

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  6. 6

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  7. 7

    Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

  8. 8

    Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

  9. 9

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  10. 10

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  11. Näytä lisää