Perässähiihtäjä

Pitääkö Suomen pyrkiä puolustusliittoon?

Hyvää laskiaistiistaita ja terveiset Paloheinän jäisiltä laduilta. Kiitos kaikille keskusteluihin osallistuneille aktiivisille kommentaattoreille. Tämä päivä 17. helmikuuta kannattaa painaa mieleen. Tänään illalla julkistettiin Tukholmassa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteinen esitys yhteistyön tiivistämisestä. Historian siivet havisivat?

Esityksestä on tihkunut jo ennakkoon tietoja, ja HS:n toimittajat ovat tehneet ensimmäisen jutun, josta saa käsityksen, mistä raportissa on kysymys.

Jos esitykset toteutuisivat lähitulevaisuudessa, se merkitsisi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön hypähtämistä kokonaan uudelle tasolle.  Poliittisia päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty. Tämä on vasta esitys, johon Suomessa otetaan kantaa ensimmäisen kerran huhti-toukokuussa käytävissä hallitusneuvotteluissa.

Keskustelu Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä alkoi kymmenisen vuotta sitten. Silloin elettiin toisenlaista maailmanaikaa. joten keskustelujen teemana oli kriisinhallintayhteistyö. Sittemmin keskustelujen painopiste on muuttunut, ja viimeisen vuoden aikana Venäjän uhka on - tosin peitellysti ja hienovaraisesti - tullut kuvaan mukaan.

On syytä koko ajan muistaa, että esitys koskee yhteistyötä rauhan, ei kriisin aikana.  Mutta kuten professori Tuomas Forsberg äsken totesi Yleisradion tv-uutisten haastattelussa tämä yhteistyö voi luoda valmiudet yhteistyölle myös kriisin aikana.

Kun sanotaan A, pitäisikö sanoa myös B? Tämä kysymyshän meitä kaikkia askarruttaa. Pitäisikö lähteä kehittelemään yhteistyötä

askel askeelta eteenpäin ja asettaa tavoitteeksi, että Suomen ja Ruotsin välille muodostettaisiin puolustusliitto?

Mitä sanovat kommentaattorit?  Olisiko nyt syytä ottaa rohkea askel Ruotsin suuntaan? Siksi heitän päivän kysymykseksi: Pitäisikö Suomen pyrkiä puolustusliittoon?

LINKKI RAPORTTIIN:

Tämän linkin takaa löytyy suomenkielinen tiivistelmä raportista ja koko raportti englanninkielisenä.

Linkki HS:n VAALIGALLUPIIN keskiviikkona 18.2. 2015 löytyy täältä.

35 vastausta artikkeliin "Pitääkö Suomen pyrkiä puolustusliittoon?"

Juha Penttinen 17.02.2015 22:15

Ruotsissa kumppanina ei tokikaan ole mitään erityistä vikaa, mutta en ymmärrä, miksi pitäisi ryhtyä väsäämään pientä (yhdessäkin olisimme vielä Ukrainaa pienempi), hitaasti ja epävarmasti rakentuvaa tee-se-itse-puolustusliittoa Ruotsin kanssa, kun voimme valita valmiin, koetellun ja alallaan maailman pätevimmän ratkaisun. Siis liittyä puolustusliitto Naton jäseniksi. Myös Ruotsi voi liittyä.

Loputtomiin ei asiassa kannata vetkutella, ei ainakaan meidän.

Matti Loikkanen 17.02.2015 22:58

Puolustusliitto Ruotsin kanssa on aika kevyissä kantimissa, mutta on tietysti parempi kuin ei mitään. Kaikki tietävät kuinka kävi Talvisodan aikana ja vaikka Ruotsi olisi täysillä mukana, voimaa ei olisi silti tarpeeksi.

Paras puolustusliitto sekä Ruotsille että Suomelle on NATO.

Heikki Poroila 17.02.2015 23:37

Aika ovelasti muotoiltu kysymys, kun tarkoitus on ottaa kantaa vain Ruotsin kanssa liittoutumiseen. Meille Nato-kriittisille myös ilmaisu "puolustusliitto" viittaa enemmän Ruotsiin kuin Natoon, jonka runsasta sotilaallista aktiivisuutta maailmalla on vaikea nimittää "puolustukselliseksi", varsinkin kun Naton kannalla olijoiden mukaan kukaan ei uskalla hyökätä Nato-maahan.

Puolustusliitossa Ruotsin kanssa olisi luonnollisesti kyse vaihtoehdosta sekä liittoutumattomuudelle, EU-vetoiseen turvallisuuspolitiikkaan että Nato-liittourumiseen nähden, vaikka Ruotsi kovin kuuliaisesti Yhdysvaltain tahtoon on tupannutkin alistua. Vaistomaisesti Ruotsia pitää "turvallisempana" kuin muita liittoutumisia, mutta olisiko se kuitenkaan turvallisempaa kuin liittoutumattomuus, on kokonaan eri asia.

Kun Ruotsin haluttomuus on ollut jatkuvasti aika ilmeistä, sanon siis tässä vaiheessa "tack men nej tack". Pysytään liittoutumattomina ja erossa konfliktien osapuolista.

Ilpo Haalisto 18.02.2015 0:40

Ruotsi tarvitsee Suomea puolustuksensa aukkojen peittämiseen maavoimien tulivoimassa. Samoin Suomi tarvitsee Ruotsin ilma-ja merivoimien tulivoimaa omien aukkojensa peitoksi. Suomen siviili- ja sotilasilmailun tutka- ja kulunvalvonta on reaaliaikaista yhteistoimintaa kun Ruotsalaiset hidastelevat erillisten järjestelmien alla, jolloin Suomesta tulee selkeästi nopeimmin päätös puolustusvoimille vihollisen rajaloukkauksista.

Sodan syttyessä on taas arvoitus, miten Ruotsi on oikeasti valmis Suomen puolella torjumaan tänne hyökkääviä venäläisiä. Vanha historiallinen sykli näiden hyökkäyksien torjunnassa antaa Ruotsille tappiopisteitä. Carl Haglundin ruotsinkielen taidosta ei ainakaan ole mitään haittaa ruotsalaisten kanssa tästä asiasta neuvoteltaessa. Ruotsalaisen verkkotiedustelun kyvyn näen erinomaisena täydentämään suomalaista verkkotiedustelua. Ydinasepelotteellaan Ruotsi ei myöskään jää varjoon.

Ennenkaikkea Suomen pitää vahvistaa omaia vahvuuksiaan puolustuksessaan ja paikata heikkouksiaan tiiviillä kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä, jota usein kutsutaan diplomatiaksi. mielestäni tässä asiassa diplomatian kieli ruotsalaisten kanssa toteutuu parhaimmalla mahdollisella tasolla. Itse Ruotsissa asuneena koen ruotsalaisten ihailevan Suomen Talvisodan ihmettä. Ruotsalaiset jollain tavoin luottavat suomalaisten kykyyn puolustaa itseään ja tarvittaessa heikompaakin veljeään.

Veli-Pekka Silvan 18.02.2015 7:23

Kyseessä EI ole puolustusliitto eli Ruotsi EI tule avuksi jos sota syttyy. Lähinnä sovittiin yhteisistä toimenpiteistä ja toiminnasta.

Pidän sopimusta turhana, Suomen pitäisi hakea Natoon, siellä on turvatakuut.

Taisi taas käydä niin että viekas ruotsalainen vei suomalaista tshunaa kuin mätää kukkoa narussa.

Nyt tyhmät suomalaiset tuudittautuvat siihen että Ruotsi tulee jotenkin hätiin kun sota tulee, eivät tule tälläkään kertaa! Sellaisesta ei sovittu.

Hannu Mononen 18.02.2015 8:51

Riittääkö Suomelle "köyhän miehen NATO" kahdestaan Ruotsin kanssa, vai onko realistisempaa liittyä siihen oikeaan NATO:on, jonka takuumiehinä ovat todelliset suurvallat?

Jos ajatellaan Venäjän sotapotentiaalia, kyllä "Ruotsi-Suomi" jää siihen nähden niin paljon alakynteen, että tämänkin kaksikon olisi varmistettava selustansa sen oikean NATO:n kanssa ja jonkinlaisella sovitulla järjestelyllä saatava 28 NATO-maan tuki siltä varalta, ettei kahden pohjoismaan puolustuskyky riitä.

Ainoa etu "Ruotsi-Suomelle" verrattuna varsinaiseen NATO:on olisi se, että Venäjä ei kavahtaisi pienempien naapuriensa liittoa rajansa takana yhtä paljon kuin maailman vahvinta puolustusliittoa.

jaakko ylitalo 18.02.2015 8:59

Venäjällä on vain puolustuksellinen intressi Suomen suunnalla. Miksi Suomen pitäisi liittyä Venäjään vihamielisesti suhtautuvan sotilasliiton jäseneksi?

Seppo Laine 18.02.2015 9:26

Koko ajatus siitä, että sotilaallinen yhteistyö tähtäisi rauhanajan yhteistyöhön on vähän samaa tasoa kuin jos Suomen ja Ruotsin poliisien yhteistyötä tehtäisiin muissa asioissa paitsi rikoksien selvittämisessä. Uskomatonta, että moinen yhteistyöajatus on edes saatu myytyä poliitikoille.

Kysehän on siitä, että Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat tehdään yhä Natoyhteensopivimmiksi. Keskinäinen yhteistyön lähtökohta on sama kuin Nato-Suomen ja Nato-Ruotsin yhteistyö. Kaikki muu on hölynpölyä.

Suomalaisten ajatus siitä, että Suomi voisi isommissa konfliktitilanteissa olla kriisin ulkopuolella on omahyväistä ja itsekeskeistä toiveunta. Mikään maailman maa ei siihen pystyisi Suomen geopoliittisells sijainnilla ja historialla.

Nyt Euroopparauhan selkeä uhkatekijä on aivan avoimesti Venäjä. Kriisissä Suomi on joko lännen tai Venäjän puolella. Asia on periaatteessa harvinaisen yksinkertainen. Suomi vain ei vieläkään ole pystynyt puoltaan valitsemaan.

Antti Hämäläinen 18.02.2015 9:28

Otsikko hämäsi minuakin hieman. Suomen pitäisi ensisijaisesti hakea Natoon ja unohtaa Ruotsin kanssa puuhastelu, vaikka parempi sekin kuin ei mitään. Sekään ei ole itsestäänselvyys, minkä verran Naton 5.artiklasta on tosipaikan tullen apua, mutta se olisi edes mahdollista. Liittoutuminen ja vahva oma puolustus eivät sulje toisiaan pois.

Sauli Niinistö puhui helmikuun alussa Talvisodasta ja Ukrainasta ja paukutteli henkseleitä "demokratian" voitosta ja talvisodan ihmeestä.

Kannattaa huomata pari asiaa: Suomi sai Talvisodassa länsimailta miljardien arvoista aseellista apua ja Stalin solmi viimeisiään paukuttelevan Suomen kanssa välirauhan vasta kun Englannilla ja Ranskalla oli konkreettiset suunnitelmat lähettää kymmeniätuhansia sotilaita Suomen tueksi.

Jos Suomeen olisi suhtauduttu samalla tavalla kuin Naton ulkopuolella olevaan Ukrainaan nyt, puna-armeija olisi lopulta vyörynyt materiaaliylivoiman turvin Helsinkiin, vaikkei ihan kahdessa viikossa. "Poliittiset sanktiot" kuten Neuvostoliiton erottaminen Kansanliitosta painoivat yhtä vähän kuin nykyiset pakotteet.

Heikki Huotari 18.02.2015 9:35

Yksi huomio Talvisodan edeltä: jos Suomi olisi ollut Ruotsin kanssa puolutusliitossa niin Stalin ei todennäköisesti olisi hyökännyt.

Sinällään olen Juha Penttisen kanssa samaa mieltä että ainakin Suomen tulisi kuulua Natoon. Putinissa ja Stalinissa on paljon samaa - molemmat uskovat vain voimaan. Tällöin kynnys aloittaa hyökkäys tai edes väkivaltainen puuttuminen toisen maan asioihin nousee riittävästi. Kaikkihan ovat nähneet ettei Putiniin voi kukaan luottaa.

Jouni Martikainen 18.02.2015 10:46

Unto Hämäläinen: "Pitäisikö lähteä kehittelemään yhteistyötä askel askeelta eteenpäin ja asettaa tavoitteeksi, että Suomen ja Ruotsin välille muodostettaisiin puolustusliitto?"

Vaikka Suomen ja Ruotsin välillä lukisi paperilla vaikka mitä, en usko että tiukan paikan tullen sillä olisi konkreettista merkitystä.

Jos siinä tiukassa paikassa Ruotsin vaihtoehdot ovat läjäpäin ruotsalaisia ruumiita ja ohjuksilla mittavasti moskaksi jauhettua ruotsalaista infrastruktuuria vs. mahdollisuus pelkästään julkilausumilla moraalisesti paheksua suurvallan ikävää käytöstä, niin rohkenen epäillä, että Ruotsi valitsisi "ei ruotsalaisia ruumiita" -vaihtoehdon on sillä nimet millaisessa vaan kahdenvälisessä sopimuksessa.

Pasi Pekkinen 18.02.2015 10:48

Eipä ole paljoa lisättävää Juha Penttisen, Matti Loikkasen, Ilpo Haaliston, V-P Silvan, Hannu Monosen, Seppo Laineen, Antti Hämäläisen tai Heikki Huotarin kirjoituksiin.

Yhteistyö tai liittoutuminen Ruotsin kansssa ovat hyviä ja kannatettavia asioita, siinä missä oma vahva puolustuskin. Mikään niistä ei kuitenkaan ole riittävä uskottavan puolustuksen aikaansaamiseksi. Rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä. Mahdollisen liittoutumisen pitävyyskin olisi varsin epävarmaa.

Minusta joskus esillä ollut ajatus NATOn eurooppalaisesta pilarista, olisi pitkässä juoksussa ihan tavoittelemisen arvoinen asia. Mutta se ei ole realismia kovinkaan lyhyeällä aikajänteellä. Ainoa todellinen vaihtoehto, niin Ruotsille kuin Suomellekin, on NATO-jäsenyyden hakeminen. Kaikki muut vaihtoehdot perustuvat toiveajattelun varaan.

Marita Salenius 18.02.2015 11:18

Nämä "veljet" ruotsalainen ja venäläinen ovat kumpikin kiinnostuneet samasta asiasta, eli syntyykö niille yhteistä maarajaa.

Mahdollisessa rajankäyntitilanteessa sitten syntyy se ero: ruotsalainen ottaa meiltä miehet ja itseltä päällystön, mutta venäläinen ottaa itseltä molemmat.

Kummassakin tapauksessa meidän on itse huolehdittava omasta puolustuksestamme.

Jan Rossi 18.02.2015 12:05

On täysin selvä asia, että Suomi ei tarvitse mitään puolustusliittoja Ruotsin kanssa, vaan Suomen tulisi liittyä Natoon, josta saa kaikki turvallisuuspoliittiset palvelut, mitä Suomi vaan voi tarvita puolustuksensa varmistamiseen. En ymmärrä miksi Suomen täytyy aina yrittää kaikkia muita hokkuspokkustemppuja asioiden varmistamiseksi, kun on täyden palvelun turvallisuusvarmistus olemassa. Seuraavan hallituksen täytyy jättää NATO-hakemus, jotta Nato ehtii asian valmistella seuraavien vuosien aikana.

Jan Rossi

Aleksi Erola 18.02.2015 13:08

Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö pitäisi viedä niin pitkälle kuin mahdollista ja niin nopeaa kuin vain ikinä pystyy. Suomen puolustuskyky saattaisi jopa riittää jos konfliktin aste olisi samaa luokkaa kuin Ukrainassa, mutta suursodan syttyessä jäisimme auttamatta jalkoihin. Venäjällä on hyvin perusteltu intressi pitää NATO mahdollisimman kaukana Venäjästä ja Suomen NATO-jäsenyys on ehkäpä merkittävin asia, millä suursodan riskiä saisi kasvatettua. Suomen ja Ruotsin yhteinen puolustus vahvistaisi molempien puolustusvoimat rautaiseksi nyrkiksi, millä pärjäisi isommissakin kahinoissa. Kansainvälisissä operaatioissa pohjoismaisella yhteistyöllä olisi uskottavuutta profiloitua pehmeämmän roolin kantajaksi mitä NATO:ssa. Suomen sijainti kartalla ei ole muuttunut Paasikiven ajoista ja sen takia olisi viisautta oman itsenäisyyden kannalta pitää mielessä tietyt muuttumattomat ulkopoliittiset realiteetit.

Vesa Kaitera 18.02.2015 13:21

Suomen tulisi liittyä NATO:n jäseneksi. Jos tämä ei kuitenkaan suomalaisten vastustuksen vuoksi olisi mahdollista, niin puolustusliitto Ruotsin kanssa olisi tyhjää parempi. Venäjä on liian arvaamaton, jotta voisimme olla täysin varmoja sen perimmäisistä motiiveista Suomen suhteen.

Teemu Männynsalo 18.02.2015 14:06

Suomen tulisi hakea sotilaallisesti itselleen todellisia liittolaisia. Natoon tulisi pyrkiä heti.

Matti Hakulinen 18.02.2015 15:56

Puolustusvoimat ovat sitä varten, ettei niitä tarvitsisi käyttää. Käyttökynnystä voidaan nostaa yhdessä Ruotsin kanssa. Tämän vuoksi yhteistyötä tarvitaan. Kriisit alkavat vähitellen ja juuri tässä alkuvaiheessa yhteistyön hyöty saattaa olla suurin.

Varsinainen puolusliitto on kaukana tulevaisuudessa, jos sellainen koskaan syntyy. Valtiot katsovat omaa etuaan, onko Suomen tai Ruotsin etu sitoutua toisten puolustamiseen. Toisessa maailmansodassa tällaista etua ei löynyt. Entä Viro, olisivatko suomalaiset valmiita puolustamaan Viroa?

Lauri Kontro 18.02.2015 16:32

Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus on osa Itämeren alueen tasapainoa. Emme uhkaa ketään eikä meitä myöskään uhata. Presidentti Sauli Niinistö on puhunut vakauspolitiikasta,jota Suomi harjoittaa. Minusta se on varsin osuva nimi.

Suomen ja Ruotsin yhteinen sotilaallinen voima ei ole vähäinen. Olennaista onkin se, että puolustus on uskottava. Molemmilla mailla on rajallisen voimavarat, mutta on kuitenkin huomattava, että täällä Pohjolan perukoilla on säilytetty armeija ja myös tahto puolustaa maata. Kannattaa muistaa, että kun muualla läntisessä Euroopassa on riisuttu aseita oikein urakalla, Suomi ei ole lähtenyt tähän mukaan. Meillä on edelleen suorituskykyiset puolustusvoimat ja suuri reservi. Materiaalisia puutteita tietenkin on, mutta perusta on hyvä.

Suomen ja Ruotsin yhteistyö ei tarkoita tässä vaiheessa puolustusliittoa. Yhteistyö on kuitenkin sekä konkreettisena asiana että signaalina merkittävä. Molemmat maat aikovat pitää oman puolustuksensa kunnossa ja koordinoida puolustusvoimiensa toimintaa.

Pentti Kangasluoma 18.02.2015 16:34

Natoon niin että nuppi tutisee, Ruotsi yhteistyö on hyväksi. Perussuomalaisten Niinistö on vaatinut ruotsinkielisten varuskunnan lakkauttamista, ja vastustaa ruotsin opetusta. Onko ongelmia tässä asiassa?

Pirkko Luhtanen 18.02.2015 16:44

Suomen tulee liittyä puolustusliitto Natoon. Niin jonkinlainen allianssi Ruotsin kanssa kuin TP Sauli Niinistönkin usein esilletuoma yhteinen EU-puolustus on aika pitkälle haihattelua, sillä miksi EU:n pitäisi rakentaa päällekkäinen järjestelmä, kun noin 90 % sen jäsenistä on Natossa?

Meidän päättäjät vaan eivät oikein uskalla, ja suoraan sanottuna ihmettelen Sauli Niinistönkin venkurointia.

Lars-Erik Wilskman 18.02.2015 18:03

Puolustusliitto Ruotsin kanssa olisi molemmille maille korvike natojäsenyydelle. Sitä puoltaa se tosio asia, että maat ovat eivät yksinään kykene nostamaan mahdollisen hyökkäyksen kynnystä tarpeeksi korkeaksi. Kaksi se näyttäisi hiukan paremmala. Ehkäpä puolustusliiton avulla natojäsenyydenkin haku aikanaan onnistuisi.

Nyt puolustusliitosta puhuminen on vain ajatus.Samat tahot,jotka vastustavat natojäsenyyden hakua, tulevat vastustaman myös puolustusliittoa, jos ajatusta yritetään toteuttaa.

Ilari Kiema 18.02.2015 18:27

Pohjois-Atlantin puolustusliittoon ”pitäisi pyrkiä”, mutta ehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella on ilmeistä, ettei nyt olla pyrkimässä. (HS 18.2.)

Ruotsin kanssa varsinainen puolustusliitto ei ole mielekäs ajatus. Jos jokin suurvaltavihollinen esimerkiksi miehittäisi Gotlannin sekä kansainvälisen oikeuden vastaisesti miinoittaisi Malmön sataman, lähettääkö Suomi sitten sinne miinanraivaajat ja ohjusveneet puolustamaan? Se voisi olla aika typerää.

Pekka Turunen 18.02.2015 18:48

Panipa Perässähiihtäjä pahan. Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa on epäilemättä hyvä asia, mutta että sotilasliitto? Olisiko moisesta oikeasti mitään hyötyä?

Kysymyksen taustalla luuhaa tietysti iänikuinen Nato-keskustelu, kuten moni kommentoija onkin jo todennut. Siihen kysymykseen ihmisillä löytyy yleensä käsittämättömän varmoja vastauksia, puolesta tai vastaan. Itse olen paljon epävarmempi. Molempien puolten argumentit tuntuvat päteviltä, joten mikähän olisi viisainta ne kaikki huomioon ottaen?

Tässä tilanteessa, kun arvaamaton Venäjä pullistelee rajan takana, mieleen ajelehtii väistämättä se, että pieni maa tarvitsisi vähän isompaa kaveria avukseen. Toisaalta ei se Natokaan mikään ongelmaton kumppani ole. Sen suurin osapuoli Yhdysvallat on yleensä melko hanakka sekaantumaan maailman eri kriiseihin, eräiden presidenttien aikana suorastaan huolestuttavan kärkäs.

Pienen maan kansalaisesta nämä suurmaat ovat vähän pelottavia. Ne ajattelevat, että tehokkain tapa hoitaa asiansa on käyttää voimaa. Ja jos se ei auta, kokeillaan vielä suurempaa voimaa. Tällaisessa maailmassa pieneltä maalta vaaditaan hyvää pelisilmää.

Timo P Holopainen 18.02.2015 22:39

Mahdollinen puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin suuntaan on kiinnostava vaihtoehto. Se edellyttää tietysti molemminpuolista halua ja sitoutumista. Hahmnotelma rauhanaikaisen puolustusyhteistyön tiivistämisestä on ensimmäinen askel tällä tiellä. Jos halua ja tahtoa riittää, tämä voisi joissakin olosuhteissa johtaa puolustusliittoon. Lähtökohtaisesti on selvää, että puolustusliitto edellyttää yhteistä ulkopolitiikan peruslinjaa. Aiemmin tähän ei ole ollut edellytyksiä.

Ruotsin on harjoittanut menestyksellistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka viimeiset 200 vuotta pysyttelemällä sotien ja muiden merkittävien konfliktien ulkopuolella. Samaan aikaan Suomi on käynyt sisällissodan ja osallistunut molempiin maailmansotiin sekä saanut osansa mm. Krimin sodasta. Nopeasti katsottuna Ruotsi olisikin hyvää seuraa turvallisuus ja puolustuspolitiikassa. Ruotsi on pysytellyt liittoutumien ulkopuolella, pitänyt sotilaallisesta valmiudesta huolta ja toiminut rakentavasti kriiseissä.

Lähentyminen Ruotsiin todennäköisesti lisäisi vakautta Suomen lähialueilla ja se saattaisi saada laajan tuen myös muiden osapuolten taholta. Tämä on merkittävä ero verrattuna Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Kuten Heikki Poroila edellä kirjoittaa, kyse on lopulta siitä, lisääkö puolusyhteistyö ja mahdollinen liitto Ruotsin kanssa vakautta enemmän kuin liittoutumattomuus.

Aleksi Päiväläinen 19.02.2015 2:01

Hieman yllättyneenä totean, että tämän blogin keskustelun perusteella Suomen tulisi ilmeisesti hakea Nato-jäsenyyttä. Palsta ei taitane edustaa tasapuolista läpileikkausta Suomen kansasta?

Pikaisen laskelman mukaan myöskään puolustusliitto Svea-Mamman kanssa ei enemmistöä houkuta.

En lähtisi kuitenkaan hätäisesti vetämään rukseja puolustusliittovision päälle. Luonnollisesti tulisi saavuttaa 100-prosenttinen varmuus siitä, että kummankin maan valtiojohto olisi sitoutunut liittoon myös tiukan paikan tullen. Työnnetään (inho)realismi hetkeksi sivuun ja oletetaan, että yhteinen tahtotila on löydettävissä. Nopealla pohdinnalla tulee mieleen seuraavia etuja:

1) Ruotsilla on kokoonsa nähden häkellyttävän laaja puolustusteollinen pohja: Repertuaariin kuuluu muun muasa sukellusveneiden, taisteluhävittäjien ja ohjusten suunnittelu ja valmistaminen. Jos edes osa tästä osaamisesta saataisiin Suomeen, hyötyisimme siitä varmasti pitkällä aikavälillä.

2) Suomi olisi Ruotsin kanssa niin lähellä tasaveroista kumppanuutta kuin mahdollista (huomioiden mahdollinen/todennäköinen isoveli-asenne:=) niin poliittisesti kuin sotilaallisesti.

3) Poliittisesti Ruotsilla ja Suomella olisi kokoaan suuremmat edellytykset ajaa lännessä (esim. EU:n ja Naton piirissä) "Itämeren asiaa".

4) Sotilaallisesti merkittävä osa Itämeren rantaviivasta olisi Ruotsin ja Suomen valvonnassa. Esimerkiksi kauppamerenkulun turvaamisen kannalta Suomi on eristyksissä oleva saari. Mikäli Ruotsin eteläiset osat olisivat myös käytettävissä, tilanne olisi huomattavasti parempi.

5) Ainakaan Venäjä ei voisi pelata Suomea vastaan Nato-kortilla, mikäli "läntisenä liittoumanamme" olisi Ruotsi.

Summana: Visio on niin hyvä, että kyllä valmistelua kannattaisi rohkeasti jatkaa ja katsoa miten pitkälle poliittinen tahto ja usko riittävät. Tämä siitäkin huolimatta, että maidemme yhteinen historia ei taida tuntea suuria yhteisiä puolustus- ja turvallisuuspoliittisia menestystarinoita viimeisen 200 vuoden ajalta.

Pasi Pekkinen 19.02.2015 12:33

NATOssa on 28 jäsenmaata. Niistä 21 on EU-maita, kolme ETA-maata ja yksi muu eurooppalainen valtio, eli Albania. EU-maiden kansalaisista (ilmeisesti - en ole tarkistanut) 95% on NATO-maiden kansalaisia.

Lähtökohtaisesti siis varsin luonteva viitekehys Suomen ja Ruotsin kaltaisille maille.

Osa Suomen NATO-jäsenyyttä vastaan puhuvista perustelevat sitä sillä, että jäsenyys itsessään saattaisi aiheuttaa turvallisuuspoliittisten uhkakuvien tai epävakauden syntymistä. Ilman em. kaltaisia uhkia NATO-jäsenyys olisi siis ainakin turvallisuuspolitiikan näkökulmasta melkolailla ongelmatonta.

Vakavampi ongelma on se, että jos pelkkä puolustusliiton jäsenyys voi nostaa uhkakuvien todennäköisyyttä, niin realismia on, että muitakin syitä voi ilmaantua. Tällöin jäsenyyden hakemattomuus, ei antaisi jäsenyyden vastustajien toivomaa suojaa.

Jos pohditaan liitttoutumattomuuden hyveellisyyttä, niin kannattaa muistaa, että me emme ole samassa asemassa kuin esim. Sveitsi tai Itävalta, jotka ovat 100% NATO- ja EU-maiden ympäröimiä.

Jos taas ajattelemme naapureitamme Baltian maita: kuinka moni vakavissaan ajattelee, että niiden turvallisuus olisi paremmin turvattu ilman EU- ja NATO-jäsenyyttä?

Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus ei myöskään paranna Itämeren alueen vakautta. Kaikkien tiedossa on, että olemme henkisesti länteen sitoutuneita, mutta ilman turvatakuita. Me olemme harmaa vyöhyke, joka nykyoloissa kutsuu vakauden koettelijoita.

Raimo Viirret 19.02.2015 13:24

Niin kauan kuin Suomen valtiojohto - nojautuen kansan käsitykseen - ei ole valmis esittämään Nato-jäsenyyden hakemista, Suomi pyrkii käyttämään hyväkseen kaikki mahdolliset yhteistyöhankkeet ja kumppanuudet EU/Nato-maiden kanssa.

Tiivistyvä Ruotsi yhteistyö on jälleen osa tätä, samoin yhteistyö laajemmin Pohjoismaiden kesken. Presidentti Niinistön toive EU-varaisesta kyberpuolustuksesta niinikään - varsinaista EU:n yhteistä puolustustahan ei ole syntymässä. EU:n puolustus nojaa Natoon.

Nämä kumppanuudet ovat viisasta politiikkaa tässä ajassa. Suomi sidotaan niin monin mahdollisin sitein EU/Nato-yhteistyöhön kuin se vain on mahdollista. Myös Ruotsi-yhteistyö on osa tätä. Ymmärrän, että kaikki tämä puolustusyhteistyö tehdään Nato-standardein. Kuvaavaa oli, että puolustusministeriön tiedote asiasta oli englanninkielinen!

Yritän ymmärtää Lauri Kontron edellä esille ottamaan vakauspolitiikkaa, jonka Niinistö äskettäin määritteli aktiiviseksi vakauspolitiikaksi (vrt. aktiivinen rauhantahtoinen puolueettomuuspolitiikka).

Sanotaan, että Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus tukee tätä vakautta. No, Suomi - tai oikeastaan presidentti Halonen - aikanaan yritti vastustaa Baltian maiden Nato-jäsenyyttä samalla argumentilla. Vakaus järkkyisi. No, järkkyikö?

Sanoisin, että ehdottomasti päinvastoin.(Jos Baltia olisi jätetty ulos, kolme maata olisi nyt samanlaisen paineen alla kuin Ukraina.)

Niinpä Suomikin nopeasti tulkitsi Baltian maiden Nato-jäsenyyden Itämeren alueen turvallisuutta vakauttavaksi asiaksi! Täydellinen lehmänkäännös, jota ei muuten ole rohjettu liialti käsitellä. Tietysti ymmärrettävistä syistä.

Sanotaan, ettei Venäjä meitä tai Ruotsia uhkaa. Siksi meidän täytyisi olla puolueeton ja liittoutumaton. Suomi on kuitenkin osana EU:ta poliittisessa liitossa ja vahvistanut myös solidaarisuuslausekkeen avun antamisesta tarvittaessa.

Tavallaan Suomi on luvannut kumppaneilleen apua, mutta varoo antamasta sellaista vaikutelmaa, että itse olisi valmis ottamaan apua vstaan! Ruotsi-kumppanuuskin on vain rauhanaikaista... Ei puolustusliittoa, eikä turvatakuita.

Toisaalta jopa turvallisuuspoliittsessa selonteossa lähdetään siitä, että avun antamisen ja vastaanottamisen mahdollisuuksia kehitetään. Mitä tämä sitten oikein on?

Mielestäni tämän nyt alkavan Ruotsi-yhteistyön rinnalla pitäisi aloittaa myös yhteinen perusteellinen Nato-selvitys. Sen tähtäimessä olisi Nato-jäsenyyden hakeminen niin nopeasti kuin se on mahdollista.

Risto T Salminen 19.02.2015 15:10

Suomen Natojäsenyys tuskin toisi mitään merkittäviä konkreettisia muutoksia Suomen Venäjä suhteisiin. Ei Venäjä nytkään kohtele esimerkiksi Norjaa eri tavoin kuin Ruotsia.

Kyse on ennen kaikkea henkisestä suhteesta. Suomella on pitkä ja läheinen suhde Venäjän suuntaan. Sanotaanhan, että suomalaiset ovat alun perin tulleetkin Venäjältä. Suomalaiset pärjää myös hyvin tavallisten venäläisten kanssa. Ei näitä asioita voi pyyhkiä pois.

Valtio on kuitenkin valtio. Venäjän karhuvaltio on aina aika-ajoin pahoinpidellyt Suomineitoa, mutta se ikään kuin kuuluu vanhanajan suhteisiin. Väyrysen ikäluokka muistelee tätä viharakkaussuhdetta jo melkein kaiholla.

Mistä nyt kiikastaa?

Suomen varttuneempi polvi ei ole pystynyt henkisesti kasvamaan irti Venäjästä. Siinä on jotain merkillistä masokismia mukana. Toivotaan viimeiseen asti Venäjän muuttuvan ryyppäävästä ja väkivaltaisesta äijästä sivistyneeksi ja toiset huomioon ottavaksi eläjäksi. Niinhän hyvää tarkoittavat neitokansat tekevät. Toivotaan vuodesta toiseen, että toinen muuttuisi ja samalla pelätään arjessa.

Suomi on jo ottanut asumuseron Venäjästä. Keittiö on jo EU:ssa. Mutta se tärkein eli arvoihin pohjautuva ero on vielä tekemättä.

Kun se tulee, totta kai puolin ja toisin joudutaan tekemään surutyötä, mutta muuten maailma muuttuu yllättävän vähän.

Ei Putinillekaan pitäisi enää tulla yllätyksenä, jos Venäjä ja Suomi eivät enää olisikaan aviopari vaan suhde olisi etäisempi, mutta järkevämpi. Lähestymiskieltoa ei arjessa tarvita, mutta Suomi voisi soittaa apua, jos väkivalta taas uhkaisi.

Ruotsiyhteistyö on hyödyllistä turvallisuuspolitiikassakin, mutta kyllä se nyt on noussut aivan suhteettoman tärkeäksi asiaksi.

Juhani Juuruspolvi 19.02.2015 21:28

Perässähiihtäjän kysymykseen suora vastaus, kyllä. Suomen ja Ruotsin puolustusministerien julkaisema raportti antaa selkeän ja johdonmukaisen yhteenvedon turvallisuuteemme tarpeista sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä. Tavoitteena Suomella pitäisi olla vahva puolustuksellinen yhteistyö Ruotsin kanssa ja seuraavalla eduskuntakaudella selvitys ja mahdollisuus päätöksestä puolustusliitosta Naton kanssa.

Perusteluina ovat Suomen ja Pohjoismaiden muuttunut turvallisuusasema viimeisen vuosikymmenen aikana Venäjän strategisen toiminnan osalta.

Jouni Pulli 20.02.2015 10:14

Kyse on Suomen reagoinnista selvästi muuttuvaan turvallisuustilanteeseen ympäristössämme. On ilmeistä, että on meille tärkeää, ettei Itämeren alueelle eikä arktiselle lähialueellemme synny turvallisuusvajetta. Luonnolliset seuraamukset ovat:

1. meidän tulee vahvistaa omaa puolustustamme;

2. meidän kannattaa tehdä puolustuksellista yhteistyötä Ruotsin kanssa ja pyrkiä edesauttamaan, että myös Ruotsi vahvistaa puolustustaan; ja

3. meidän tulee selvittää, onko meille eduksi kehittää nykyistä syvempää sotilaallista yhteistyötä EU:ssa ja/tai Naton kanssa sekä millaiset mahdollisuudet meillä itsellämme on vaikuttaa ko. asiaan merkittävästi ja positiivisesti kannaltamme.

Tärkeää on toimia määrätietoisesti ja viivyttelemättä.

Unto Hämäläinen 20.02.2015 17:50

Kiitos Jouni ja kaikki muut kommentaattorit. Puolustusliitto-teema hersytti 30 puheenvuoroa Luin ne tänään (rankan hiihtolenkin jälkeen!) uudestaan ja yhteen syssyyn. Ihastelin sitä monipuolisuutta ja perustelutaitoa, jolla erilaisia näkemyksiä esiteltiin. Pidetään tämä puolustusliitto vielä hiihtolomaviikonlopun yli pääaiheena ja kehitellään ensi viikolla uusia aiheita. Mikään ei estä ottamasta vähän vanhemmiinkin aiheisiin kantaa, kuten Olli näyttää viime yönä kello 1.26 kirjoittaneen porvarihallituksen ohjelmaan. Kiitos Olli!

Unski

Pari kirjavinkkiä - tällä viikolla on ilmestynyt Jukka Valtasaaren turvallisuuspoliittinen kirja sekä Puistolan ja Karvisen Nato-kirja. Hiihtohommien takia en ole päässyt kumpaakaan vielä lukemaan, mutta aion sen lähiviikkoina tehdä.

antti liikkanen 21.02.2015 22:56

Ihanteellinen puolustusliitto Euroopassa olisi kokoonpanoltaan sama kuin Euroopan neuvosto.

47 jäsenmaata voisivat pitää huolen alueesta, joka olisi tasavertainen maailman kahden muun mahdin (Amerikat ja Aasia + Afrikka) kanssa.

Sekä kaupassa, ympäristön kunnostamisessa että "rajojen vartioinnissa".

Pentti Kangasluoma 22.02.2015 10:27

Yle Teemalla on vielä nähtävissä Reijo Nikkilän dokumentti Elokuun vallankumous. Tärkeät päivät Moskovan Valkoisen talon luona. Boris Jeltsin

puhuu panssarin päällä, tärkeät elokuun päivät 1991.

Vuonna 1963, Jevgeni Jevtushenko, runon Stalinin seuraajat alku, suomentaja Markku Lahtela.

Marmori oli vaiti, ja ääneti kimmalsi lasi

ääneti sesoivat vartijat, pronssittunein kasvoin;

mutta kuin hidas hengitys tihkui huuru lasisen arkun

raoista

kun hänet kannettiin torille, ylös mauseulumin

tummassta syvyydestä;

pistimet kalahtivat arkun reunoihin, myös hän oli hiljaa

mutta uhkaavasti hiljaa, balsamoidut kädet olivat nyrkissä;

hän makasi iljaa hiljaa kuin ihminen joka vain teeskentelee kuollutta

ja hän halusi varoittaa näitä kantajiaan,

razanilaisia ja kursilaisia nuoria alokkaita:

hän on vielä nouseva kuolleista, ja vetävä heidät tilille;

jotain hän mietti, hän on vain lepäämässä nyt.

Siksi minä pyydän meidän hallitustamme;

pankaa tälle haudalle kolminkertainen vartio

ettei Stalin enää nousisi

ettei menneisyys enää toistuisi..

Pentti Kangasluoma 15.03.2015 11:47

Putin huhut velloo, tänään arvioidaan Hesarissa Johannes Remy: Ukrainan historia.

On taikakone jota kutsutaan internetiksi, se toi näkyviin Eino Leinon

runon itsenäisyystaistelua käyvästä Ukrainasta.

Terve Ukraina

Terve Ukraina! Kunnias soikoon,

Huutona huomenen valkenevan!

Voimasi, lempesi leimaus voikoon

vaatia, laatia maan vapahan!

Uljas Ukraina! Nyt älä horju!

Kerran se koittaa kansojen koi.

Tyynenä, vankkana vaarasi torju,

tai jos on tarpehen, niin salamoi!

Kaunis Ukraina, kansojen suola!

Sulla on lippu ja meillä on tie.

Myötäs on myrskyssä Suomi ja Puola,

Myös Viro, Lätti ja Liettua lie.

Eespäin, Ukraina! Et ole orja,

itse jos toivot ja tahdot sa sen.

Kuuletko kuoron, mi suur' on ja sorja

kuin meri kansojen kauhtuvien?

Uusi Ukraina, tenhoisa, uhkee!

Väljinä välkkyvät virtasi suut,

Vapauden purppurakukkihin puhkee

Mordva, Grusinia, Permi ja muut!

Hetki on Venäjän heimojen nousta;

katkoa kahlehet tsaarien yön.

Loista; Ukraina! Jännitä jousta,

valkaise tie tasavaltaisen työn!

Eino Leino 29.6.1917

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Emojit, aikamme vitsaus! Tässä 20 suomennosta ennen kuin viestimme ovat pelkkää kuvakirjoitusta

  2. 2

    Trump määräsi amerikkalaiset takaisin kuuhun ja valmistelemaan matkaa Marsiin

  3. 3

    Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

  4. 4

    Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

  5. 5

    Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

  6. 6

    Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

    Tilaajille
  7. 7

    Valkoisen talon tiedottaja kommentoi ahdistelusyytöksiä: Amerikka tiesi syytöksistä, mutta valitsi Trumpin presidentiksi niistä huolimatta

  8. 8

    Näkymättömän laatikon haaste leviää kulovalkean tavoin somessa – temppu näyttää helpolta mutta ei todellakaan ole, selvitimme treenivinkit

  9. 9

    Helsingin poliisi puolustaa itsenäisyyspäivän kiinniottoja: Poliisia kuvannut pyöräilijä kieltäytyi järjestelmällisesti kertomasta henkilöllisyyttään

  10. 10

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

    Tilaajille
  4. 4

    Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

  5. 5

    Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

  6. 6

    Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

  7. 7

    Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

  8. 8

    Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

  9. 9

    Alaikäinen poika joutui ryöstön uhriksi keskellä päivää Helsingin rautatieasemalla – ryöstäjä sai ensin pelkkiä kolikoita

  10. 10

    Putkipommi räjähti Manhattanilla: Yksi otettiin kiinni, kaksi muuta loukkaantui – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  6. 6

    Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

    Tilaajille
  7. 7

    Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

  8. 8

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  11. Näytä lisää