Perässähiihtäjä

Mitä sanomme EU:sta, Venäjästä ja Natosta?

Huomenta ja hyvää uuden viikon alkua kaikille. Mennyt kiireinen ja tapahtumarikas viikko huipentui kahteen suureen merkkitapahtumaan: Eurooppa-päivään ja Voitonpäivään. En juhlinut kumpaakaan. Ei ollut aihetta. Molemmat päivät tuntuivat kovin kaukaisilta. Voitonpäivä oli idässä sotainen ja mahtipontinen. Sen rinnalla Eurooppa-päivä vaikutti valjulta ja teennäiseltä sekä neuvottomalta. Viime lauantaissa kiteytyi hyvin Euroopan nykytilanne.

Eurooppa-päivän ja Voitonpäivän vietto oli kuitenkin hyvää pohjustusta alkavan viikon suurelle ponnistukselle. Kolme tulevaa/mahdollista/todennäköistä hallituspuoluetta ryhtyvät tänään mahdottoman tuntuiseen urakkaan: ympyrän neliöimiseen.

Matematiikassa ympyrän neliöinnissä ei  järin hyvin ole onnistuttu, eikä se politiikassakaan ole helppoa. Pitäisi sovittaa yhteen keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen näkemykset Eurooppa-politiikasta sekä ulko-ja turvallisuuspolitiikasta.

Etukäteen ohjelman kirjoittaminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä, sillä nämä puolueet ovat tunnetusti eri mieltä jo perusasioista, saati sitten kymmenistä yksityiskohdista. Tyssääkö koko hallitushanke jo tähän ensimmäisen kohtaan?

Perussuomalaiset irrottaisivat mielellään Suomen EU:sta ja eurosta, jos se suinkin olisi vain mahdollista.  Kellistääkö Soini nyt Sipilän ja Stubbin?

Keskusta vastusti menneen nelivuotiskauden hallituksen Eurooppa-politiikkaa, jota kokoomuslaisten pääministerien johdolla toteutettiin. Kumpi kääntää takkinsa?

Kokoomus haluaisi Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä, jota keskusta ja perussuomalaiset vastustavat. Pannaanko ovi lukkoon neljäksi vuodeksi, jos se nyt auki voisi ollakkaan "vallitsevissa olosuhteissa"?

Ja sitten kaiken päällä kummittelee Venäjä. Miten määritellään uudet suhteeet suureen naapuriin? Ydinkysymys on tietenkin se, onko Venäjä Suomelle uhka vai pelkkä haaste?

Usein hallitusohjelmaa kirjoitettaessa turvaudutaan vanhoihin ohjelmiin. Tällä kerrralla niin ei kannata tehdä kuin korkeintaan historiallisina kuriositeetteina. Vuonna 2011 kirjoitettu hallitusohjelma on auttamatta vanhentunut, ja niin on myös vuosina 2012-2013 eduskunnassa käsitelty ja hyväksytty hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko.

(Jyrki Kataisen/Alexander Stubbin hallitusten ohjelmaan voi tutustua tämän linkin takaa.)

Uuden hallituksen on kyettävä määrittelemään Suomen paikka uudessa Euroopassa. Miksi näillä sanoilla on merkitystä? Kansainvälisessä politiikassa sanat ovat tekoja. Hallitusohjelman kirjoitusta tarkkaillaan suurella kiinnostuksella mm. Brysselissä, Tallinnassa, Tukholmassa, Moskovassa ja Washingtonissa, vaikka ei uskoisi. Suomen kiinnostaa maailmalla.

Näillä mietteillä haastan Perässähiihtäjän kommentaattorit pohdiskelemaan, mitä tulevan hallituksen ohjelmaan pitäisi kirjoittaa tärkeimmistä ulkopolitiikan asioista. Ja samalla lausun kauniit kiitokset viime viikon kommenteista.  Luin ja julkaisin niitä mielikseni.

Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Mitä sanomme EU:sta, Venäjästä ja Natosta?

Lukuvinkki:

Juttuni toukokuun Kuukausiliitteessä, aiheena on Venäjä. Juttu löytyy tämän linkin takaa.

34 vastausta artikkeliin "Mitä sanomme EU:sta, Venäjästä ja Natosta?"

Pentti Kangasluoma 11.05.2015 10:12

Venäjästä, maa on rikkonut sopimuksia, lakeja, miehittäessään Krimin.

Hallitus on huolestuneena seurannut kehitystä Itä-Ukrainassa. Siviiulihreja,sisällissotamainen tilanne. Olemme huolestuneita siitä, että Venäjä kiistää olevansa osapuoli konfiktissa, pidämme selvänä että Venäjän valtion erilaiset orgaanit tukevat kapinallisia. Suomi toimii yhdessä EU:n jäsenvaltipiden kanssa pitäen yllä kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa.

Natosta, Suomen tulee kuulua kaikkiin sellaisiin järjestöihin johon meidän

demokraattiset naapurimme kuuluvat. Puolustusliitto Natoon kuuluu 22 EU:n

jäsenvaltiota. Suomen tulee kehittää toimintaansa Naton rauhankumppanina.

Meidän tulee pitää mahdollisuus liittyä Natoon avoimena.

EU politiikassa Suomen tulee kuulua järjestön ytimeen. Kunkin jäsenmaa tulee kantaa vastuu omista veloistaan. Direktiivien määrää tulee tarkistaa. Suomi kehittää EU:n yhteistä puolustusta.

Åke Andersson 11.05.2015 10:48

Kiitos siitä että sentään joku lataa tähän jotain realismia tähän hallitusneuvotteluista koskevaan keskusteluun.

Perussuomalaisten pitää varautua lähes eeppisiin takinkääntöihin, jos puolue haluaa päästä hallitukseen.

Suomessa vallitsee laaja konsensus EU-politiikasta, Venäjä-pakotteista, ruotsin kielen asemasta maan toisena virallisena kielenä, halusta pitää maa kansainvälisenä ja avoimena jne. Miksi päästettäisiin sellainen porukka, joka on täysin eri mieltä näistä asioista, määrittelemään uusiksi virallisia kantoja näihin kysymyksiin?

Perussuomalaiset on suurin puhallus maan politiikassa miesmuistiin. Puolueen nimihän pitäisi olla Vähemmistösuomalaiset, koska se edustaa sittenkin hyvin marginaalista mutta voimakasäänisten räyhääjien näkemystä Suomen paikasta maailman kartalla.

antti liikkanen 11.05.2015 11:50

Lismanaavan ja Alanamman tulvahuipun koettelemasta pohjoisesta todetaan, että nuo kaukaiset asiat on herrojen palkkansa edestä itse päätettävä, kun siihen täältä valta 19.4. annettiin.

SoTe:sta todetaan, että lähipalvelut on saatava taas kunniaan, päättipä niistä Lapissa Maalaisliitto, Keskustapuolue tai Suomen Keskusta.

NATO-lentokoneet ovat aivan pian - tällä ja ensi viikolla - taivaallamme, Venäläisten rekkojen ja bulevardinmaastureiden määrä on liikaa vähentynyt ja EU:n tähtilippua ei ole yhdenkään kioskin pihassa sen paremmin Norjassa kuin Suomessakaan.

Poikkeus on Rovaniemen Koskenrannan leirintäalue, jonka kaupunginjohtaja onkin esittänyt lopetettavaksi.

Ei lippua vaan leirintäalueen.

Sen paremmin Eurooppapäivänä kuin turistisesonginkaan aikaan ei muualle lippua nosteta näkyviin..

Venäjän trikolorit sen sijaan leirintäalueiden saloissa on, jos kyyrilliset kirjaimet löytyvät maksavan vieraan rekkarista.

Olemmekin alkaneet kutsua tätä wannabe-hallitusta trikolor-kokoonpanoksi (sininen-vihreä-musta).

Että sellainen NATO täällä.

Jouni Martikainen 11.05.2015 12:16

Äken kuvaama konsensus vallitsee varmastikin ankkalammikossa, mutta vaikkapa pakkoruotsin osalta mielipidetiedustelujen mukaan enemmistö väestöstä haluaa sen muistaakseni pois. Samaten muistikuvani mukaan kokoomuksen puoluekokous olisi hyväksynyt sen suuntaisen päätöksen kokoomuksen kannaksi.

Unskin esiin ottamasta kolmesta elämää suuremmasta asiasta lopputulema on EU:n osalta varmaankin lähellä keskustan kantaa. Kantoihin liittyen yleisemminkin puolueiden kanta ei välttämättä ole sama kuin puolueen puhenjohtajan kanta. Keskustan EU-kantakin on jotain Olli Rehnin ja Paavo Väyrysen kannan väliltä. Joka tapauksessa kriittisempi kuin kokoomuksen kanta ja vähemmän kriittinen kuin perussuomalaisten. Siihen keskelle osuu siten myös koko hallituksen kanta.

NATO:n osalta ratkaisu lienee selvityksen teettäminen. Sen voivat sekä NATO:a kannattavat, että vastustavat tässä vaiheessa kuvitella vievän kohti omaa tavoitettaan.

Venäjä linkittyy osin EU-asiaksi, mutta perussuomalaisissa ja keskustassa merkittävä osa porukasta taitaa kannattaa kahdenvälisen ulkopolitiikan painottamista EU:n sijasta. Ja se kahdenvälinen politiikka on nykytilanteessa väistämättä enemmän ystävyyden vaalimista, kuin ainakaan muuta EU:ta tiukempaa linjausta. Ja kaikista kolmesta puolueesta löytynee iso joukko niitä, joiden mielestä taloussuhteita Venäjään pitäisi saada lämpimämmiksi Krimistä ja Ukrainasta huolimatta.

Heikki Poroila 11.05.2015 12:45

EU tuskin on Timo Soinille kynnyskysymys, sen kanssa voi aina venkoilla sanoilla yhdessä sisäisesti ristiriitaisen Kepun kanssa. Olli Rehn ei välttämättä pääse yksin määrittämään hallituksen EU-linjaa. Kokoomuksen janoamaa marssia "kovaan ytimeen" tuskin ainakaan nähdään, sen tien umpikujaisuus nähtiin jo edellisten hallitusten aikana.

NATOsta ei ainakaan Sipilän johtama Keskusta suostu tekemään ongelmaa itselleen. Kansalaisten selvän enemmistön kanta tiedetään, eikä sillä härnääminen edistä minkään muun asian hoitamista. Asia painetaan taka-alalle ja Kokoomus jää odottamaan Niinistön toisen kauden alkua ja seuraavia eduskuntavaaleja. Tai sitten Kokoomus panee RKP:n räksyttämään ja "myötäilee" hallituksesta käsin.

Ulkopolitiikka tulee silti olemaan iso ongelma hallitukselle, eikä pelkästään Venäjän suhteen. Keskustalla ei ole KOK-RKP -kiihkoilijasiiven intoa lietsoa huonoja suhteita itään, joten jonkinlainen ulkopoliittisen piikittelyn väheneminen on odotettavissa. Soinikin saattaa kokea Putinin arvokonservatismin niin läheiseksi asiaksi, että jättää Venäjän painostamisen muille. Kokoomuksen neula voi jäädä paikoilleen, varsinkin jos Stubb valikoituu ulkoministeriksi.

Kolmikon suurin kysymysmerkki on se, miten Kokoomus malttaa nöyrtyä olemaan kolmonen ja sietämään perussuomalaisten huseeraamisen tonteilla, joita on tottunut valvomaan itse. Tässä suhteessa lienee ministerien valinta poikkeuksellisen tärkeä prosessin osa.

Itse olen tyytyväinen, jos Sipilän hallitus edes jossain määrin palaa Paasikiven-Kekkosen nimiin nakutetulle viisaan ulkopolitiikan tielle. Oma arvaukseni on, että Sipilän hallitus keskittyy enemmän talouteen ja sisäpolitiikkaan. EU- ja Nato-vetoisella politiikalla kun ei ääniä kerätä kuin pienessä osassa Suomea.

Risto Virrankoski 11.05.2015 12:57

Suomen taloustilanne ja näkymät ovat niin synkät, että näistä teemoista hallitus selviää kaikkia tyydyttävillä latteuksilla. Ja hyvä niin, jotta fokus pysyy pääasiassa eli taloudessa ja kilpailukyvyssä. Tärkeää kuitenkin on, että 'latteuksilla' ei maalata itseämme nurkkaan eli voidaan reagoida, jos tilanteet sitä vaativat.

Teemu Männynsalo 11.05.2015 12:59

Suurimmista ja olennaisimmista asioista ei varmaan sanota mitään, ei voida sanoa...mistä ei voi puhua, siitä pitää vaieta...

Politiikassa on paljon käytännön tasoja ja aikatasoja. Soinille voi riittää näytöksi, jos Kreikka saadaan irti letkuista jollain ilveellä ja tätä voidaan vielä työntää Suomesta jollain tavalla. Ehkä muun linjan pilkuntarkka muotoilu ja tien käyminen kieli keskellä suuta ei ole niin tärkeää, jos on tällainen suuri sulka olemassa...Omia päätöksiä ei tällöin tarvittaisi niin paljon ja kotoperäinen kiinnostus niihin 'pikkuseikkoihin' tai harmaan sävyihin olisi paljon vähäisempää.

Tilanne on tyystin erilainen, jos Kreikkaan joudutaan laittamaan lisää elvytysaineita ja tästä erikseen päättämään. Tällöin poliittinen haaste kasvaa valtavaksi ja asioiden saaminenn näyttämään suotuisalta äänestäjien kannalta miltei mahdotonta...

Täten monta hallituksen ongelmaa ratkeaisi saman tien, jos Kreikan tehohoito lopultakin loppuisi.

Natosta todetaan, että asiaa selvitetään jossain muodossa vaalikauden aikana. Ei muuta. Tai sitten ei todeta mitään. Venäjästä ei todeta mitään olennaista, siksi suuri se asia on kysymyksenä Suomen kannalta eli ei tavanomainen kysymys laisinkaan. Tietenkin mukaan voi tulla jotain merkityksetöntä liturgiaa mutta ei 'linjanmuutosta' eikä uusia avauksia.

Marita Salenius 11.05.2015 12:59

Huomenahan 12.5. voimmekin juhlia suomalaisuuden päivää. Snellmanin ja kavereidensa kautta Venäjä ja autonomian aika tuleekin hyvin tykö. Mihin pyrittiin, mitä saavutettiin ja mitä onkaan menetetty?

Ympyrän neliöiminenkin on mahdollista, sillä sehän riippuu vain ympyrän materiaalista. Kun tarpeeksi joustavuutta on, niin sitä saadaan aikaiseksi neliö vaikka kolmella kolmiolla.

Eikös se olekin nyt jo vuosikausia toivottu asia, että Suomi huomioitaisiin. Nyt on huomioitu ja ihan perussuomalaisten ansiosta. Toinen juttu sitten on, miten meidän ulkoministeriön ym. tasapuolinen tiedotus sujuu. Aika lepsulta tuntuu väki näissä puljuissa olevan. Tai toisaalta eivät haluakaan vääriä käsityksiä oikoa.

Mutta kaikenlainen mediakin on pullollaan perussuomalaisia ja ilman itse perussuomalaisia. Tänäkin aamuna Yle radio1 ykkösaamussa Ville Niinistölle annettiin runsaasti aikaa kertoa närkästyksestään perussuomalaisia kohtaan. Samainen kummastus ja poru jatkui seuraavassa osiossa, jossa T.Tiilikainen, Soininvaara ja - niin en muista sen viisaan miehen nimeä- puhuivat perussuomalaisten tästä, tuosta ja siitä. Että ne jaksaa...

Mietin vaan, että mitä se ylimielisyys oikein on, jos näillä aamun keskustelijoilla ei sitä ollut.

Minulle EU on ollut vain rasitteiden tuoja. Mitään hyvää en siltä ole saanut. Venäjää pelkään ja suurin uhka sieltä on, että emme huomaa sen tekosia ajoissa; tai jos huomaamme, niin käännämme selän.

Natoon olisi pitänyt liittyä jo -90 luvun alussa, eikä EU:hun lainkaan. Nyt on Nato jätettävä hallitusohjelmasta kokonaan pois.

Mutta ei nuo hallitusneuvottelut niinkään voi mennä, että vain perussuomalaiset joustaa. Toki minun joustovarani kattaa senkin, jos puolue jostakin tinkii, vaikka olenkin varma kannastani koskien ei työperäistä maahanmuuttoa, kreikkatukia, verotusta ym, joissa haluaisin toki pysyttävän lujina.

Åke Anderssonille sanoisin, että hieman malttia. Ei tämä ole sen kummempaa, kuin politiikkaa. Pahansuopaisuus ei asiaa miksikään muuta. Ei vaikeiden asioiden esilleottaminen ole räyhäämistä, vaan se on selkokielistä puhetta niistä asioista, joille pitäisi tehdä jotakin. Tuo marginaalipuoluevertauskin vähän ontuu, sillä tuolla perusteellahan kaikki puolueet ovat marginaalia. Evätkä siinä mielessä toistensa yläpuolella.

Politiikkaan kuuluu myös arvaamattomuus ja jatkumoiden kyseenalaistaminen. Pitää olla turnauskestävyyttä. Onneksi naismuistini ei käsittele politiikkaa puhallusten kautta. Minulla on aivan selkeä kuva Suomen asemasta maailman kartalla, eikä sitä kuvaa ole tarvinnut räyhähengen kanssa muodostaa - pelkkä perussuomalainen realismi riittää.

Tuomo Kokko 11.05.2015 13:30

Hallitusohjelma saa kaikin mokomin olla kuin napoleonilainen perustuslaki: lyhyt ja epäselvä. Varsinkaan Naton suhteen ei kantaa pidä mennä lukitsemaan. Kansainväliset turvallisuussuhdanteet on pakko voida ottaa huomioon ns. päivän kurssiin, ja vaihtelu saattaa olla rajua.

Jos homma olisi hallitusohjelman perusteellisuudesta kiinni, olisi maa Kataisen ja Stubbin ministeristöjen jäljiltä priimakunnossa.

EU-politiikkaan voidaan sitoutua muutamalla korulauseella, ei numeerisesti tai päivämäärin. Kreikkahan hoippuu kuilun partaalla, ja brittien tilannekin menee katkolle parin vuoden kuluttua. En tahdo meidän jäävän Brysseliin pelkästään valoja sammuttelemaan.

Venäjä? Siinäpä ykköskysymys aikakaudesta toiseen. Nyt en tarjoa työkaluja Napoleonin valikoimasta, vaan lähinnä paasikiviläisiä oppeja. Tosin nekin pätevät vain, jos itänaapuri toimii rationaalisesti, mistä ei ehkä olekaan täyttä varmuutta. Viisas ulkoministeri saa paikan Sipilän hallituksessa!

Markku Miettinen 11.05.2015 14:13

Natosta lausuma voisi olla lyhyt ja epäselvä. Sellainen, joka jättää vapaat kädet.

EUsta voisi kirjoittaa, että pitäähän siihen kuulua, mutta ei välttämättä kaikkiin ytimiin. Voisi lisätä, että kalliiksikinhan se tulee, mutta kun me suomalaiset olemme niin huonoja tinkimään. Tuollaisen kritiikin pelästyttämänä voisi sitten todeta, että kuitenkin mieluummin EU kuin Euraasian unioni. Siinä menisi sitten jämerästi viestiä Venäjällekin.

Sitten pitäsi vielä kirjoittaa, että jos Ruotsia peesaa niin ihan pieleen ei mene. Siihen aikaan, kun hyvinvointivaltiota rakennettiin ja kopioitiin lait Ruotsista kielioppivirheineenkin, meillä meni hyvin. Aina kun jotain omintakeista on yritetty, niin kaikenlaista murhetta on tupannut tulemaan. Ruotsihan on tuon SOTEnkin jo kymmeniä vuosia sitten ratkaissut. Niillä on maakuntamalli. Salaiseen lisäpöytäkirjaan voisi vielä kirjata, että varaudutaan tarvittaessa ottamaan Ruotsin kruunu käyttöön.

Seppo Laine 11.05.2015 14:50

Sipilä on ilmeisen hyvin sisällä tilanteessa, kun jo mediassa kertoi olevansa valmis uusiinkin hallitusryhmittymiin. Vaalitulosta on nyt aikansa kunnioitettu, mutta se ei vielä takaa mitään.

Persuihin on kerääntynyt aika paljon intohimoista ja ideologiaansa seuraavaa joukkoa, joille Eurooppa lähentyminen voi tuottaa niin suuren sisäisen paineen, ettei poliittisiin kompromisseihin enää taivuta. Mitäpä jos Soini onkin yhtäkkiä pienpuolueen edustaja!

Asetelma neuvotteluissa tai hallituksessa muuttuisi kertaheitolla.

Soini valtiovarainministerinä olisi sekin pienimuotoinen kauhukuva. Politiikassa asiat ovat sitä miltä ne näyttävät ja Soinin näköinen Suomi on sulkeutuvan näköinen. Koita siinä sitten saada aikaan kasvua, kun jokaiselle ulkomaalaiselle on ensin pidettävä esitelmä siitä, ettei Suomi ole äärioikeistolaisten valtaama Venäjän naapuri. On muuten aika räjähdysherkältä näyttävä yhdistelmä.

Suomen kasvuodotusten kannalta iso ongelma Sipilälle on nyt se, että Suomen luovat luokat ovat ulkona veneestä. Sielläkin taisi jokin kupla puhjeta, joka sinänsä on terveellistä, mutta tulevaisuuden tekijöiden kylmässä hyydyttäminen ei ole pidemmän päälle kenenkään etu.

Eiköhän Venäjälläkin ala kansallinen uho pikku hiljaa laskea, kun reaaliteetit painavat päälle. Ei siellä tyhmiä olla tai ainakin ne tyhmät työnnetään taka-alalle. Venäjä ei tule eristäytymisellä kehittymään ja se ehti jo maistaa muutosta. Nykyinen tilanne on pidemmän päälle aivan kestämätön.

Nato on Suomelle nyt kuin aikanaan EU jäsenyys. Se tulee vääjäämättä sen mukaan, miten suomalainen eurooppaidentiteetti kehittyy.

Jouni Pulli 11.05.2015 14:58

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tulee olla paitsi uskottavaa myös johdonmukaista ja läpinäkyvää siksikin, että pienenä valtiona nopeat irtiottomme yleisemmin hyväksytystä linjasta jäisivät "hyttysen huitaisuiksi ilmaan". Tällä yleisemmin hyväksytyllä linjalla tarkoitan EU:n linjaa, koska olemme EU:n jäsen ja ajamamme ulkopolitiikka ei voi ainakaan merkittävässä määrin olla eri linjassa kuin EU:n ulkopolitiikka; nämä linjauksethan ovat onnistuneesti osattu yhteen sovittaa yhteistyössä presidenttimme ja valtioneuvoston kesken.

Suomi saavuttaa parhaan aseman turvallisuuspoliittisesti, jos se

a. toimii yhteisessä rintamassa muiden EU-jäsenmaiden kanssa;

b. pyrkii säilyttämään erityissuhteensa Venäjään kahdenvälisin tiivein kontaktein; ja

c. antaa Venäjän ymmärtää, että Suomi ei voi katsoa läpi sormien sitä, että Venäjä on toiminut voimakkaasti vastoin kv. oikeuden sääntöjä niin Krimin kuin Itä-Ukrainankin tapauksissa ja että tällaisen kv. oikeuden vastaisen toiminnan on loputtava.

Hallitusohjelmaan olisi eduksemme kirjata EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ainakin seuraavat seikat:

1. Suomi toimii jatkossakin edesauttaakseen yhteistyötä eri globaalien toimijoiden kesken koskien mm. EU:ta, USA:ta,Venäjää, Kiinaa ja Japania ja pyrkii erityisesti talouden, cleantechin ja tietoliikenteen saralla edesauttamaan globaalia talous-, turvallisuus- ja ympäristönsuojelukehitystä panostaen yhteistyöhön arktisilla alueilla;

2. Suomi ei hyväksy kv. oikeuden vastaisia toimia ja toteaa, että tällaisten toimien jatkumisen varalta Suomi varautuu kehittämään turvallisuuspoliittista asemaansa teettämällä pikimmiten selvityksen mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista, lisäämällä omaa puolustuskykyään sekä arvioimalla uudelleen mahdollisen puolustusyhteistyön tarpeen lähialueillamme; ja

3. Suomi pyrkii edesauttamaan globaalia turvallisuusyhteisöä pyrkimään näkemään asioita myös toistensa näkökulmista ja siten lisäämään keskinäistä ymmärrystä ja päivittämään YK:n turvallisuusyhteistyötä sopivammaksi nykypäivän olosuhteisiin ja niin, että uusien globaalitoimijoiden arvomaailmat otetaan huomioon globaalia turvallisuusjärjestelmää kehitettäessä.

Åke Andersson 11.05.2015 15:30

Vähemmistösuomalaiset itse pohtikoot, pitääkö mm. Halla-ahon, Hakkaraisen, Hirvisaaren, Terhon, Eerolan ym. äärimmäisen suurta lukeneisuutta ja sivistystä sekä sovinnollisuutta huokuvat lausunnot mm. etnisistä ja kielellisistä vähemmistöistä ymmärtää suomenkielisen kansanosan enemmistön näkemyksiä mukailevaksi "realismiksi" vai räyhäämiseksi. Voiko Juha Sipilä turvallisesti lähteä siitä, että hän ei joudu selittelemään silmät päästä häveten kansainvälisen toimittajajoukon edessä, etteivät jonkun yksittäisen PS-ministerin lausunnot edusta koko hallituksen kantaa vaan ovat hänen harkitsemattomasti ilmaistuja henkilökohtaisia näkemyksiään? Itse tekisin johtopäätökseni jonkun ihmisen kompetenssista 95% hänen aiemman historiansa perusteella, ja suostuisin muuttamaan käsitystäni vain, jos siihen on vakavaa aihetta. Sipilä ja Stubb joutuvat jossain vaiheessa kuitenkin kohtaamaan todellisuuden. Onnea yritykseen.

Miika Kurtakko 11.05.2015 17:32

Tässä on kaksi erillistä kysymystä: 1) mitä tuleva hallitus aikoo sanoa ja 2) mitä pitäisi sanoa.

Ensimmäiseen vastaaminen on helpompaa. Sipilän hallituspohjan nerokkuus keskustan kannalta tulee pian esille, kun Sipilä pystyy peluuttamaan EU-ja Nato-myönteistä kokoomusta EU- ja Nato-vastaisia perussuomalaisia vastakkain. Lopputuloksena on keskustan "jyrkkä ehkä"-linja. Eli EU:ssa pelataan myötäkarvaan integraation syventämistä vastaan ja Nato-kysymys jätetään auki.

Venäjä-politiikassa keskusta erottuu mahdollisista/tulevista kumppaneistaan suurimmalla Venäjä-myönteisyydellä. Keskusta haluaa Venäjän rajat uudestaan auki, että maataloustuotekauppa palaisi vanhoihin uomiinsa, kun taas PS:lle ja kokoomukselle se ei ole kovin tärkeää. Lopputulema lienee se, että samalla "yhteisrintamassa muun EU:n kanssa"-linjalla tullaan jatkamaan.

Hieman ihmetyttää muiden kommentaattoreiden kaksinaismoralismi Krimin kysymyksen suhteen. Kun Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Tanska (huom!) päättivät tehdä täysin laittoman ja tekaistuin perustein tehdyn Irakin valtauksen, vaatiko kukaan näitä maita kauppasaartoon tai muuhun boikottiin? Tai Israelia, joka jatkuvasti sortaa palestiinalaisten oikeuksia ja valtaa heiltä alueita? Jos verrataan Krimin valtausta em. operaatioihin, niin Krimillä ei ihmisiä kuollut, ja paikallinen väestö oli hyvinkin myötämielisesti siirtymässä Venäjän yhteyteen. Esim. Irakin sodan ruumiskasa lasketaan sadoissatuhansissa, ja se kasvaa edelleen.

Päivä päivältä käy selvemmäksi, että reaalipoliitikot tunnustavat Krimin aseman osana Venäjää - ei ehkä juhlapuheissa mutta kahden kesken diplomaattikeskusteluissa. Jossain vaiheessa suhteet Venäjään siis normalisoidaan, ja Suomen kannattaisi olla tässä eturintamassa. Venäjän suhteen Suomella on eniten voitettavaa - ja myös hävittävää.

Ja sitten siihen toiseen kysymykseen, mitä Suomen pitäisi tehdä ulkopolitiikassaan. Maailmanpolitiikan iso kuva on kahden liittoutuman keskinäinen valtataistelu: läntinen vastaan itäinen allianssi. Läntinen rakentuu anglo-amerikkalaisten maiden ympärille, itäinen Kiinan ja Venäjän. Kasvu ja valuuttavarannot ovat idässä, länsi on konkurssissa. Ilman keskuspankkien setelielvytystä valtaosa läntisistä pankeista olisi jo konkurssissa.

Länsi on vielä sotilaallisesti vahvempi, mutta itäinen allianssi kuroo etumatkaa umpeen. Voitonpäivän paraati oli itäisen allianssin viesti länteen: "älkää aliarvioiko meitä". Jokainen reaalipolitiikko tajuaa, että itäinen allianssi voittaa tämän kamppailun ennemmin tai myöhemmin. Tästä syystä Merkelkin hyppäsi heti Moskovan-koneeseen kun ilkesi. Suomi on asemoinut itsensä häviäjien leiriin, mutta jos (lue: kun) Saksa vaihtaa puolta, meidän on syytä peesata. Tässä panen toivoni Soiniin ja Sipilään, hallituksen kahteen kovimpaan opportunistiin. Herrat pelaavat kyllä, kun sauma on.

Marita Salenius 11.05.2015 18:01

Vaikken nyt muuten viitsisi, niin pakko on lähettää vielä viesti Åke Anderssonille. Siis ihanko olette tosissanne? No saisinko vinkin, mikä olisi se oikea puolue, johon esim. minun pitäisi liittyä, että olisin yhteiskuntakelpoinen puoluevalinnan kautta.

Mistähän tietolähteestä olette poiminut jo mahd. ministereiden nimiä, kun osasitte luetella sukunimiä ja vetää niistä yhtymäkohtaa mahdolliseen käyttäytymiseen ministerinä. Koska en tiedä minkään puolueen ministerinimiä, niin en myöskään rohkene kenenkään nimettömän/kasvottoman kelpoisuutta millään prosenttimäärällä arvioida. No ehkäpä se johtuu tästä kompet...ensin puutteesta. Vaalit on käyty ja vaalitulos on vaan hyväksyttävä.

Eero Karisto 11.05.2015 18:57

EU:n syventäminen on hyväksi kaikille jäsenmaille. Se helpottaa erilaisten keskinäisten ongelmien kuten verokilpailun ratkaisemista. Se tekee vähitellen tarpeettomaksi keskustelut esimerkiksi vastuun jakamisesta esimerkiksi Välimeren yli tulevista pakolaisista ja maahanmuutajista. Integraation syventäminen helpottaa ja nopeuttaa parhaiten käytäntöjen siirtymistä maasta toiseen ja auttaa ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Suomen pitää seistä tinkimättä EU:n rintamassa. Vaikka olemme Venäjän naapureita ja meillä on sen kanssa enemmän tekemistä kuin useimmilla muilla EU-mailla, se ei saa aiheuttaa säröä tai epäilyä säröstä EU:n rintamassa.

Suomen tulee tiivistää yhteistyötä erityiseti Naton eurooppalaisten jäsenmaiden kanssa ja siten tukea järjestön eurooppalaiseen osapuolen vahvistumista ja painoarvon lisäämistä sen sisällä.

Veli-Pekka Silvan 11.05.2015 21:09

Venäjän suhteen tilanne rauhoittuu Suomessa kun suurin populisti eli Haglund ei enää ole hallituksessa sooloilemassa ja nolaamassa Presidentti Niinistöä.

Suhteet Venäjään lientyvät kun halutaan parantaa taloussuhteita, Merkel kävi jo kyykkäämässä Putinin edessä vkl:n aikana,

Eu tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia, tulossa on siis kolmas Kreikka paketti ja luoja tietää montako tulee lisää.

Lisäksi EU aikoo pakottaa kaikki maat ottamaan Välimeren pakolaisia. Saa nähdä miten mm itäinen Eurooppa asiaan suhtautuu.

En usko että Nato nousee isosti esille.

Natosta olisi jo aika järjestää kansanäänestys, vaikkapa seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä, ekana hallitukseen pitää rauhoittaa ainakin pari vuotta talousaisoihin.

Persuille tulee vaikeaa Kreikan pakettien ja pakolaisten kanssa, takki tulee kääntymään ja on varmasti hauskaa nähdä Soini valtionvarainministerin roolissa esittelemässä Kreikan tukipakettia eduskunnassa, ja Persuja antamassa tukea pakolaisten vastaanottamiseen Suomeenkin.

jenni kaikkonen 11.05.2015 22:38

sipilän vaatimusta luottamuksesta ajatellen mielenkiintoista oli kuunnella viimeistä pääministerin haastattelutuntia, jossa stubb ei pitänyt muiden kuin pääministerin sitoutumista neljäksi vuodeksi välttämättömänä... viimeisimmissä tilaisuuksissa ainakin soini ja sipilä ovat ainakin painottaneet sitoutumisen tärkeyttä..

Ari Pesonen 11.05.2015 22:59

Vaalien aluskeskusteluissa kaikki kolme tulevaa hallituspuoluetta kannattivat Nato-selvityksen laatimista, ja sillä perusteella selvitys tehdään tulevalla hallituskaudella. Kaikki kolme puoluetta eivät voi kerralla pettää vaalilupaustaan.

Ensi hallituskaudella tehdään Nato-selvitys erityisesti myös siksi, koska Perussuomalaisten Jussi Niinistö on sitä niin kovasti kannattanut. Niinistö on kehunut itsensä jopa ajatuksen isäksi, vaikkei sitä ole.

Perussuomalaisille on tärkeää saada puolustusministerin salkku, ja se on istutettu juuri Jussi Niinistölle. Soini tekee kaikkensa, että näin tulee tapahtumaan. On jo tehnytkin kaikkensa. Soini on pohjimmiltaan vankkumaton Nato-mies, sen sijaan hänen puolueensa on hajaantunut.

Puolustusministerisalkun takia RKP jäi hallituksen ulkopuolelle. Soini tiesi, että jos RKP on mukana, Haglund jatkaisi puolustusministerinä. Siihen olisivat vaikuttaneet pohjoismainen puolustusyhteistyö ja ennen kaikkea sotilasyhteistyö Ruotsin kanssa. Muiden Pohjoismaiden puolustusministeriöissä arvostetaan nimenomaan Haglundia.

Esimerkiksi ruotsin kielen asema ei ollut vaikuttimena siihen, miksi Perussuomalaiset eivät hyväksyneet RKP:tä mukaan hallitusneuvotteluihin. Ruotsin kielen asemaan ei tule mitään muutoksia seuraavan neljän vuoden aikana.

Kun Sipilä ilmoitti torstaina 7.5.2015 iltapäivällä tulevat hallitusneuvottelijat, oli Stubb todella vaitonainen ja silminnähden pettynyt: RKP ei ollut mukana. Stubb halusi erityisesti Haglundin jatkavan, ja vieläpä puolustusministerinä.

Tehtävän Nato-selvityksen pohjimmainen toteamus voisi olla vaikkapa:

”Sotilaallisesti Suomi on pieni maa eikä selviä yksin, mikäli Venäjä haluaa jostain syystä rajoittaa sotilaallisesti Suomen itsemääräämisoikeutta. Kriisissä tai sodassa Suomi ei selviydy yksin, ja sen vuoksi turvallisuutemme edellyttää luotettavia liittolaissuhteita. Ilman Natoa ja ennen kaikkea ilman Yhdysvaltoja ei turvallisuutemme ole riittävällä varmuudella taattu.

Meidän on syytä tunnustaa elintärkeät liittolaissuhteemme ja toimia oikein niiden eteen. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus eivät ole enää meille uskottavia vaihtoehtoja kriisissä ja sodassa. EU-jäsenyys ja pelkkä Naton rauhankumppanuus ei takaa meille tarvitsemaanne kriisiaikaista tukea. Nato-jäsenyydestä koituvat hyödyt ovat meille suuremmat kuin siitä koituvat haitat.”

Keskusta tulee pikkuhiljaa taipumaan myönteisemmäksi Suomen Nato-jäsenyydelle, ja asia menee ensi vaalikaudella eteenpäin, ei tosin jäsenyyteen saakka. Jatkamme pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämistä. Ei vain Ruotsin, vaan myös Nato-Norjan ja Nato-Tanskan kanssa.

Riitta Skoglund 11.05.2015 23:04

Maantiede eikä Suomen maantieteellinen asema ole näidenkään vaalien myötä muuttunut miksikään, ei myöskään aiemmat tehdyt päätökset ja sitoumukset. Tosiasioihin on suostuminen, jokaisen hallituksen.Kieli keskellä suuta seurataan maailman menoa ja eri tahoille kumarrellessa yritetään olla pahasti pyllistämättä.

Venäjästä: Suomen linja ja pyrkimys on ollut vaalia hyviä suhteita kaikkiin naapurimaihin, ja niin on varmasti edelleen. Vaikka kuinka mitäänsanomatonta ja ympäripyöreää (lue: ei mitään uutta), niin aiheellista on kirjata noita tuttuja lauseita. Neuvostoliiton aikoihin verraten on sentään muutosta tullut siihen, että arjessa ei aivan kaikesta olla samaa mieltä vaan hyvien suhteiden vakuutteelujen lomassa omiakin kommentteja kerrotaan, esim kv. säädösten rikkomisesta. Niinistö on hyvällä tavalla pitänyt puheyhteyttä Putiniin kuten nyt viikonloppuna jälleen Merkel, kylläkin erittäin totisena.

EU:sta: Suomi on EU:n jäsen ja toimii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Uuden hallituksen aloittaessa lienee aiheellista antaa selvä signaali EU:n merkityksestä edelleen Suomen painotuksissa, etenkin kun/jos EU-kriittiset Perussuomalaiset ovat hallituksessa. Mielenkiintoista nähdä, miten yleisluontoisiksi, kriittisiksi tai ytimiin meneviksi kirjaukset viilautuvat. Jos kirjataan kriittisyyttä, se ei vielä ole päätös vaikka viesti olisikin.

Natosta: Mitä uutta auringon alla? Millainen optio juuri nyt olisi? Kirjattaisiinko että "seurataan" tms.?

Åke Anderssonin ja Marita Saleniuksen sanailua en malta olla kommentoimatta: vaalit on käyty, tuloksen ja muutoksen sulattelu voi olla vaikeaa. Vaikka omista kannoista kauimpana oleva puolue näyttäisi itsestä marginaaliselta, toiseksi suurin puolue ei ole marginaalissa. Sensijaan pienpuolueet ovat tällä hetkellä marginaalissa, kun eivät ole mukana hallitusneuvotteluissa (joskaan tämäkään tilanne ei ole "lopullinen ratkaisu").

Monesta voin olla Maritan kanssa eri mieltä, mutta kunnioitan hänen nasakkaa tapaansa tässä blogissa yhtenä harvoista naisista puolustaa omia näkemyksiään.

Teemu Männynsalo 11.05.2015 23:31

Kyllä kriisiajan hallituksella tulee olemaan yhteinen linja Kreikka-, Eu:n pakolais- ja maahanmuuttoasiassa. Hammasta purren mutta kuitenkin. Se, mitä on nähty neljä vuotta ei voi jatkua, sooloilua, irtopisteitä ym. Liikaa korostetaan yksittäisiä henkilöitä: 'Soini sitä tai tätä' ym., koska nyt haetaan ja saadaan toisenlainen, yhteinen hallituksen linja. Sipilä, Soini ja Stubb ottavat tämän lähtökohdakseen heti alusta alkaen. Vedättämällä ja pelaamalla toisiaan vastaan räikeästi ei voiteta eikä saavuteta.

Kansa on puhunut ja saa suunnanmuutoksensa. Kokoomus ei tätä ole estämässä ja on turhaa odottaa sisäisten ristiriitojen korostumista, koska sellaiselle omien hallitusosapuolien riitelylle ei ole kansan tukea. Eikä sellainen ole enää mahdollistakaan. Kansa on antanut vaatimuksensa suunnasta ja myös teoista ja tiettyjen asioiden lykkäämisestä (Nato) so. tapahtumattomuudesta lähitulevaisuudessa.

Riidat tullaan käymään lähitulevaisuudessa Suomessa ay-liikkeen kanssa. Vain koska kansanvalta aidosti kuuluu eduskuntaan, ei korporaatioille, muu ei ole enää toimivaa tai mahdollista.

Pentti Kangasluoma 12.05.2015 8:09

Miika Kurtakko on kirjoja, tutkimuksia lukenut mies. Mutta hän on täydellisesti harhateillä uskoessaan että itä voi saavuttaa sotilaallisen ylivoiman. USA:n teollinen kapasiteetti vaikutti ratkaisevasti Saksan tappioon. N-liitolla oli miehiä, joitain aseita kylläkin.

Teknologian vientikielto oli neuvostoyhteiskunnalle tuhoisa. Kun Aeroflot

halusi uuden lentokoneen niin piti valmistaa itse matkustamon tuhkakupitkin. Prosessista tuli tavattoman pitkä.

Nokialla on valtaisa määrä alihankkijoita, heidän tehtävänä on myös suunnittelu. Risteilyalusten alihankintaverkko ulottuu moneen maahaan.

Venäjältä puuttuu täydellisesti tekninen perusinfra. He voivat vain uhkailla brutaalisti ydinaseilla. He tietävät kyllä puutteensa.

Kun Saksa oli miehitetty 1945 niin miehittäjät veivät itään raitiovaunut, kiskot, tehtaiden työstökoneet. Sivuvaunullisia moottoripyöriä voi nähdä

Viron Narvassa. Saksalainen tehdas alunperin.

Mitä Venäjä haluaisivat länsivaltioilta? Paremmin toimivan infran.

Åke Andersson 12.05.2015 9:23

Riitta Skoglundille ja muille tiedoksi - en ole äänestänyt vaaleissa RKP:tä kuin harvemmissa tapauksissa ja silloinkin vain, kun kyse on ollut ehdokkaasta, jonka olisin toivonut olevan Kokoomuksen riveissä. Kokoomuksenkin äänestäminen oli myös vaikeaa näissä vaaleissa, koska ehdokkaiden enemmistö olisi enemmän kotonaan Vihreissä arvokysymyksissä.

Joka tapauksessa. Mitä se kertoo ihmisestä ja hänen näkemyksistään ruotsinkielisistä, jos hän vetää välittömästi ruotsin kielisen nimen ja RKP:n väliin yhtäläisyysmerkin?!

Ja edelleen. Perussuomalaiset saattaa olla vaalien toiseksi suurin puolue, mutta se ei edusta kuin viidenneksen näkemystä pakolaisista, maahanmuutosta, EU:sta, ympäristönsuojelusta, ruotsinkielisten oikeudellisesta asemasta jne. Näiden Suomen sisu -kavereiden pyrkimys ei ole vain ruotsin opetuksen pakollisuuden poistaminen vaan täysin yksiselitteisesti kielen hävittäminen koko maassa. Kysykää heiltä itseltään, jos ette usko.

Veli-Pekka Silvan 12.05.2015 11:34

Kurtakko on oikeassa siinä että itä tavoittaa lännen mitä tulee sotatekniikkaan, eikä kyse ole pelkästään Venäjästä, myös Kiina panostaa sotavoimiinsa. Kurtakko on myös oikeassa lännen tekopyhyydestä, samoja rikoksia ovat USA ja kumppanit tehneet ja tulevat tekemään jatkossakin.

Nato on ollut voimaton mm Ukrainan sodassa, ja se tuskin haluaa ottaa matsia Venäjän kanssa vaikka Putin ja kumppanit tekisivät mitä tahansa.

EU on itse pilannut pelinsä monellakin tavalla. Kaikkein pahin vika oli itään laajentuminen, Itä-Euroopan maat eivät tuoneet mitään lisäarvoa EU:hun, päin vastoin, ne heikensivät taloudellisesti EU:ta.

Myös idioottimainen ja EU:n sääntöjen vastainen teko oli nämä velkatukipaketit, ne ovat maksaneet maltaita ja rahat ovat valuneet pankeille ja rahoituslaitoksille ja loppua ei näy. Näitä miljardeja olisi tarvittu muuhunkin, kannattavaan toimintaa.

EU:ta pitää uudistaa siten että maatalouden osuus pitää budjetista leikata n 70%:sta huimasta alas päin, on turha tukea toimintaa joka ei luo mitään uutta.

EU:n pitäisi panostaa digitaalisuuteen mutta kantona kaskessa ovat tekijänoikeuskorporaatiot jotka ovat onnistuneet jarruttamaan digiteollisuuden syntyä EU:ssa.

PS! Mitä tulee RKP:n itkuun kun puolue ei päässyt hallitukseen niin itku on turhaa, Kokoomus joka on nykyään RKP:n apupuolue johtuen suomenruotsalaisten säätiöiden huimasta vaalituesta Kokoomukselle, tulee estämään kaikki mahdolliset heikennykset jotka koskevat suomenruotsalaisten etuja.

Vesa Kaitera 12.05.2015 12:20

Veli-Pekka Silvan kirjoitti:"Myös idioottimainen ja EU:n sääntöjen vastainen teko oli nämä velkatukipaketit, ne ovat maksaneet maltaita ja rahat ovat valuneet pankeille ja rahoituslaitoksille ja loppua ei näy. Näitä miljardeja olisi tarvittu muuhunkin, kannattavaan toimintaa."

Valtaosaltaan euroalueen kriismaiden tukipaketit ovat toimineet juuri niin kuin niiden oli oletettukin toimivan. Näin on tapahtunut Irlannin, Espanjan, Portugalin ja Kyproksen kohdalla. Kreikka on ollut surunlapsi, joka johtuu suurelta osalta kreikkalaisten tekemistä virheitä.

Veli-Pekka Silvan: "Kokoomus joka on nykyään RKP:n apupuolue johtuen suomenruotsalaisten säätiöiden huimasta vaalituesta Kokoomukselle, tulee estämään kaikki mahdolliset heikennykset jotka koskevat suomenruotsalaisten etuja."

Jos katsomme, minkälaista talous-, vero-, EU- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Kokoomus ja RKP ovat viime vuosina ajaneet, niin niiden linjojen samankaltaisuus on ollut hyvin selvää. Kokoomus on kuitenkin ollut tuolla paeruslinjalla jo vuosia ja jopa vuosikymmeniä aiemmin, kun taas RKP on siirtynyt Kokoomuksen peesaajaksi myöhemmässä vaiheessa. RKP:han pyrki monta vuosikymnentä olemaan poliitisen keskustan puolue. Kahden viimeisimmän vaalikauden aikana RKP on kuitenkin ollut selkeä oikeistopuolue. Otaksun tämän johtuneen siitä, että Kokoomus ja RKP ovat kummankin vaalikauden alussa sopineet laajasta yhteistyöstä, jonka puitteissa Kokoomus on tukenut RKP:ta kielipolitiikassa ja RKP Kokoomusta sitten miltei kaikessa muussa politiikassa. RKP:n säätiöt ovat todistettavasti tukeneet Kokoomusta ja erityisesti sen kaksikielisiä ehdokaita, mutta rahasummat ovat olleet varsin pieniä, eikä niillä ole ollut kokonaistuloissa suurtakaan osuutta. Nyt kun Kokoomus ei välttämättä tarvitse RKP:ta, niin Kokoomus saattaa kielipolitiikassa lähentyä meitä pakkoruotsin vastustajia. Pakkoruotsi ei ehkä kokonaan poistu tällä vaalikaudella, mutta ainakin kielikokeiluja tullaan lisäämään.

Miika Kurtakko 12.05.2015 14:58

Pertti Kangasluoma: "Miika Kurtakko on kirjoja, tutkimuksia lukenut mies. Mutta hän on täydellisesti harhateillä uskoessaan että itä voi saavuttaa sotilaallisen ylivoiman." Kiitosta vain, mutta en väittänyt itäisen allianssin edes pyrkivän sotilaallisen ylivoiman saavuttamiseen. Venäjän, Kiinan ja Intian sotilaallinen varustelu on strategisesti puolustuksellista, jolla neuttaloidaan Yhdysvaltain ja Naton sotilasteknologinen etumatka ja ylivoima.

"Hyökkäysaseena" - jos näin voi sanoa - on talous ja kauppa. Molemmat haalivat kultaa ja hopeaa minkä ehtivät ja siirtävät kaupankäyntinsä pois Yhdysvaltain dollarista, jolloin sen painoarvo vähenee. Dollarin vakuutena on öljy: kun riittävän suuri osuus öljykaupasta tehdään muilla valuutoilla ja/tai jalometalleilla, dollarin arvo romahtaa. Todennäköisesti Yhdyvaltain liittovaltio on jo konkurssissa tai ainakin sen partaalla, kun tilastotiedot ovat pysähtyneet velkakaton kohdalle. Samoin 22 osavaltiota eli 2/5 koko maasta ovat miljardeja alijäämäisiä.

EU:ssa tilanne ei ole paljon paremmin. Saksalla menee hyvin, muut ovat alijäämäisiä. EU:n Venäjä-pakotteet ovat haitanneet kauppaa molemmin puolin, mutta suurin vahinko on tullut EU:n vientisektoreille. Jos (lue: kun) Kreikka joutuu maksukyvyttömäksi, euroalueen valtionobligaatioiden käytettävyys vakuuksina on kyseenalainen. Puhumattakaan 7500 miljardin euron johdannaismyrskystä, jonka Kreikan maksuhäiriö aiheuttaa. Kuten antiikin Kreikan historioitsija Thukydides kirjoitti: "Sodassa ei ole niinkään kyse aseista vaan rahasta." Ja sitä idässä on, lännessä ei niinkään.

Itäisen allianssin työnjako on selkeä - Venäjä puolustaa ja Kiina hyökkää. Kiinalaisen tai-chi tai suomalaisittain taiji-periaatteen mukaan hyökkäys tehdään pehmeästi ja hitaasti: tehdään kauppaa, ostetaan firma sieltä ja toinen täältä, tehdään opiskelijavaihtoa jne. Kun tätä tehdään vuosikymmenien aikajänteellä, muutosta on vaikea havaita. Ennen pitkää maat ovat kiinalaisten hallussa (vrt. sammakko ja vähitellen nouseva veden lämpötila).

Lisäksi pitää huomioida eksopoliittinen asetelma. Itäisellä allianssilla on liittolaisia planeetan ulkopuolella, lännellä niitä ei enää ole. Avarakatseiset löytävät lisätietoa aiheesta esimerkiksi tohtori Michael Sallan sivuilta exopolitics.org.

Lasse Reunanen 12.05.2015 15:20

EU - eurooppalaisuutta ja Suomi Euroopan pohjoisosan valtiona.

Venäjä Suomen suuri naapurimaa - jonka autonomisena osana Suomi ollut yli 100 vuotta itsenäistyttyään lähes 100 vuotta sitten (vuodesta 1917-).

Nato sotilasliitto Suomen rajoilla asti - mahtitekijä maailmassa.

Kolme sanontaa; Soini, Sipilä ja Stubb - etukirjaimistaan SSS (jota Salon Seudun Sanomat myös samalla lyhenteellä piti hyvänä "SSS-hallituksen" nimenä). Samalla "palkintokorokkeen" järjestyksellä puolueet lyhyesti; Peruskeko -nimikkeellä (Yle omassa kyselyssään sopimattomasti yhden kirjaimen poistolla nimennyt).

Unto Hämäläinen 12.05.2015 16:49

Kiitos Lasse, Miika ja kumppanit.

STT välitti juuri äsken seuraavan uutisen:

"Maahanmuuttopolitiikasta näyttäisi syntyneen yhteisymmärrys hallitusneuvotteluissa. Hallitusmuodostaja Juha Sipilän (kesk.) mukaan neuvotteluiden sisäisen maahanmuuttoryhmän työ on aika lailla valmis.

Valmistumassa on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä EU-politiikkaa valmistelevien ryhmien työ. Linjauksista on määrä kertoa huomenna.

Toisen varsinaisen hallitusneuvottelupäivän jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa Sipilä kuvasi työn edenneen ihan hyvin. Sipilän mukaan työryhmät ovat työskennelleet itsenäisesti eikä puheenjohtajien ole tarvinnut puuttua niiden työhön."

Otetaan tämä aihe keskusteluun huomenna, kunhan saadaan selville, mitä hallitusneuvotteluissa on sovittu.

Unski

Irma Hilpelä 12.05.2015 18:44

EU:sta: Suomi ei ole eroamassa EU:sta. Suomi jatkaa työtään EU:ssa eikä kriittisyyskään ole kielletty.

Venäjästä: On turhaa kuluttaa energiaa Krimin tilanteesta puhumiseen juuri nyt. Krimillä sentään äänestettiin ennen liittymistä Venäjään. Krimin kysymys on Venäjälle tärkeä eikä se siinä kysymyksessä peräänny vaikka millaisia äänenpainoja täällä käytettäisiin. Rakentavaa olisi saada Putin jälleen keskustelemaan sekä Yhdysvaltain että Euroopan kanssa. Yhdysvaltain ulkoministeri vierailee parhaillaan Venäjällä ja se on askel välien normalisoitumisen suuntaan.

Natosta: Mieluummin niin päin, että Suomi rakentaa uskottavaa puolustusta omin päin ja välttää suhteiden kriisiytymisen lähialueillaan. Jos Suomi liittyisi Natoon, se lisäisi meidän rajoille kohdistuvia paineita.

Pekka Turunen 12.05.2015 20:07

En usko suuriin muutoksiin hallitusohjelmassa koskien EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi jatkaa EU:ssa, ei hae lähitulevaisuudessa Nato-jäsenyyttä ja pyrkii pitämään yllä hyviä suhteita Venäjään. Joitain uusia painotuksia varmaan tulee, lähinnä perussuomalaisten mukanaolon takia, mutta ei sen kummempaa. Ja hyvä niin.

No, EU-politiikassa etäännymme ehkä entistä kauemmaksi ytimestä ja ryhdymme aikaisempaa hankalammiksi. Ikävä kyllä.

Eniten meitä monia mietityttää perussuomalaisten anti, kuten tässäkin keskustelussa on tullut esille. He ovat tähän asti profiloituneet populistisina vastustajina, joilta ei ole edellytetty realistisia vaihtoehtoja, mutta tämä ei riitä hallituksessa. Miten rakentava toimiminen hallituksessa onnistuu, kun heillä ei ole sellaista perinnettä ja kulttuuria?

Miten hyvin perussuomalaisten kenttä ymmärtää sen, että hallitusohjelmaan tulee sopeutua? He saavat toki läpi joitain tavoitteitaan, kuten muutkin, mutta muuten on tyytyminen kompromisseihin, kuten muidenkin. Soini ja puolueen terävin kärki tämän varmasti ymmärtävät, mutta saavatko he pidettyä kentän kasassa, varsinkin sitten joskus kun tulee niiden vaikeiden ja yllättävien päätösten paikka?

Hallitus varmaan varmaan aloittaa tiukasti talous edellä, ja näitä EU-, ulko- ja turvallisuuspoliittisia asioita säädellään enemmän ajan kanssa. Ellei sitten maailma pakota toimimaan nopeammin.

Pekka Turunen 12.05.2015 20:27

Tämä keskustelu näyttää laajenneen myös idän ja lännen hegemonioiden kamppailuun. Tulee mieleen presidentti Kekkonen, joka uskoi kommunismin lopulta voittavan aikansa ideologisen kamppailun, mutta oli väärässä.

Meillä on länsimaissa ollut usko, että demokratia lopulta voittaa ei-demokratiat. Vapaa tiedonvälitys, sananvapaus, ihmisoikeudet, kansainvälinen yhteistyö ja kaikki tällainen antavat meille kilpailuedun vailla vertaa. Vain näiden avulla voidaan olla valmiita luomaan riittävästi uutta, ja sitä maailman johtajuus edellyttää.

Viime aikoina tosin Kiinan ja eräiden muidenkin maiden nousu on herättänyt epäilyjä teorian pitävyydestä. Tähän asti nousu on toki tapahtunut lähinnä lännen teknologiaa kopioimalla. Aika näyttänee meneekö Kiina kärkeen vai loppuuko veto maan epädemokraattisuuden tukahduttamana. Kiinassa ajatellaan, että läpi ihmiskunnan historian he ovat olleet ihmiskunnan johtava kansa, lukuun ottamatta lyhyitä välivaiheita, joista viimeisin on juuri päättymässä.

Nämä ovat niitä suuria megatrendejä, jotka vaikuttavat meidänkin elämäämme yli kaikkien hallitusohjelmien.

Riitta Skoglund 12.05.2015 22:33

Suuri kiinnostus on herännyt istuvien työryhmien työskentelytapoja ja Sipilän menetelmiä ja johtamistyyliä kohtaan, kun tulosta on jo nyt tulossa. Onko tekstin tuottamisessa tässä kohtaa kyse yhteisesti allekirjoitettavien sanojen ja lauseiden muotoilusta, pienimmästä yhteisestä nimittäjästä, mikä samalla osin mahdollistaa omien (jyrkkienkin) kantojen säilyttämistä? Kun askel askeleelta mennään kohti hallitusta, tästä vaiheesta on päästävä jatkoon, ihan ministeriksi asti. Varsinainen päätöksenteko on viimeinen taisto - tuleva hallitus ehtii halutessaan vielä riitainenkin olemaan.

Tarkennus Åke Anderssonille: en ole väittänyt äänestyskäyttäytymisestänne yhtään mitään. En myöskään ole laittanut yhtäläisyysmerkkejä sen enempää teidän ruotsinkielisen nimenne ja RKP:n väliin kuin kenenkään muunkaan nimen ja puoluekannan väliin. Keskustelu kiintoisista aiheista jatkukoon!

Ilpo Haalisto 12.05.2015 23:24

Diskurssi on valtaa edustavalla taholla. Kommentoimme Unskin kanssa nyt siitä kenellä on diskurssi - kenellä on valta sanoa kuka on oikeassa. Järkijaakot ja -jaanat ovat alkaneet etsimään toistensa seuraa Suomessa. Kuka ottaa vastuun tulevasta mahalaskusta. Parempia suhteita Natoon tuskin olisi voitu luoda kuin ne nyt ovat.

Meillä perussuomalaisilla on diplomaattinen yhteys suoraan ECR-ryhmään EU:n Alueiden komiteassa ja EU-parlamentissa. Neljä vuotta sitten tähän aikaan eduskuntavaaliemme aikaan suunnittelin Brysselissä Gordon Keymerin kanssa uutta puoluetta, joka olisi lähellä ihmistä. Gordon lähti brittien kokoomuspuolueesta ja perustimme ECR-puolueen kolme vuotta sitten EU:n alueiden komiteassa.

Timo Soini oli saavuttanut meppinä Gordonin vankkumattoman ihailun ja huomasin ajan olevan kypsä irtautua Nigel Faradayn ryhmästä, joka nyt veljeilee Syrizan ja Venäjän kanssa.

ECR:n Bureau-jäsenenä EU:n Alueiden komiteassa teimme töitä perussuomalaisten tulolle konservatiiveihin. Saimme vielä Morten Messerschmidtin Eurovaalien äänikunkaana ahkeraan ECR-ryhmään, joka paiskii hommia sitkeästi läheisyysperiaatteen - subsidiariteetin toteutumiseksi

Eurooppalaisessa paikallispolitiikassa. Päätökset pitää tehdä lähellä kansalaista ja sinun verovarasi pitää käyttää sinun parhaaksesi eikä jonkun saksalaisen liikepankin kreikka-bailoutsien hyväsi. Nyt on aika todelliselle Euroopan arvojohtamiselle eettisen ja moraalisen vastuun pohjalta. Omalla esimerkillämme voimme vaikuttaa kestävän talosstrategia tekemiseen, emme sääntelyä lisäämällä.

Huonomoraaliset liikemiehet ovat aina pari askelta sääntelyä ja valvontaa edellä etsimässä porsaanreikiä voitoilleen ajaakseen meidät seuraavaan talouskriisiin, kuten Lehmansista opimme. Kyllä Nallekin nyt jälkikäteen sanoo, että olisi pitänyt pysyä eurosta erossa. Tarvitsemme taloudellista todellista Kekkosen kaltaista johtajuutta, joka on läsnä tässä hetkessä tajuten kokonaisuuden.

Idässä ja lännessä ei todellakaan ole helppoa. Pankkimaailman myytävät tuotteet loppuivat 2000-luvun alussa ja piti keksiä hypoteekkipankkien subrime-lainat, joiden johdannaisia Suomalaisenkin pankkimme Genworth-Financialin lainatakausasuntolainat olivat. Eipä tipu lainaa enää kyseisillä roskaluokitusvakuuksilla, jotka rinnastettiin jenkkipankkien viiden tähden lainatakausrahastoihin. Nyt pankkien on vaadittava asunnon ostajalta todellisia lainavakuuksia. Lehmansin jälkeen omat pankkimme olivat jotakuinkin paniikissa olisivat olleet hukassa ilman valtion 10 miljardin hätäelvytystä ulkomaisella lainalla. Suomeksi sanottuna omat pankkimme lankesivat Lehmansin esimerkin loukkuun ja lainailivat parikymppisille pariskunnille jättilainoja ilaman todellisia vakuuksia.

Jos näillä 50 miljardin syömälainoilla olisikin rakennettu inframme kuntoon, niin kasvu olisi jatkunut ja logistiikkamme olisi huippuluokkaa. Sitä vain ei kukaan osannut ennustaa, eikä nytkään tiedä, vaikka tuottavuutemme laskisi kaikista ponnisteluista huolimatta. Realiteettina on että taloutemme tulisi pyöriä 40 miljardin panoksella, jotta voisimme parilla miljardilla lyhentää velkojamme. Emme saa Saksan kanssa talouttammen samalle viivalle kilpailukykyiseksi millään ja se olisi ainut tie eurokytkennässä. Japanilaiset veljemmekään eivät ole onnistuneet 20 vuoden aikana saamaan talouttaan järkevään kasvuun. Euroerolle vaadittaisiin toimiva strategia ja johtomme hyväksyntä. Englannin EU-kansanäänestys tulee vauhdittamaan kansallisiin valuuttoihin paluuta ja silloin useat valtiot palaisivat kansallisiin valuuttoihin. Ei Suomi ennenkään mitää yksin tehnyt ole.

Nyt tarvitaan selvä taloudellinen strategia ja johtaja. Minä luotan kolmen troikkaan Juhaan, Timoon ja Alexiin. Vaihtoehtoja on vähän ja Siperia on kesälläkin kylmä.

ECR:n kevään huippukokous Kalastajatorpalla saa jatkoa syksyllä Turussa. Alueiden komitean ECR-ryhmä vierailee aiheenaan aluellinen kasvu ja työllisyys Varsinais-Suomessa ECR:n näkökulmasta. esittelen mallin rakennerahojen käytöstä tulevaan TEN-T-moottoritiehen Turusta rannikkoa pitkin Ouluun ja sieltä Rovaniemen kautta Jäämerelle Kirkkoniemeen. Eurooppa tarvitsee tämän strategisen kulkuväylän turvakseen Koillisväylän kuljetuksiin ja Suomi tarvitsee hankkeesta tulevat työpaikat sekä nopeutuvan logistisen verkon Trans Finland Highwayna.

Tämä oli perussuomalaisten tuleva katsaus yhteistyöstämme EU:n kanssa ECR:n näkökulmasta ja tulen seuraavien vuosikymmenten kanssa tekemään kaikkeni tavoitteellisen työn merkeissä kaikien puolueiden ja elinkeinosektoreiden kanssa. Olisi mahtavaa, jos koillisväylä alkaisi vetää juuri Suomen transitio-aseman vaikutuksesta lyhyempinä kuljetusreitteinä Kiinaan ja Japaniin sekä kaukoitään.

Toivoisin Venäjän demokratisoitumista Mihail Hodrokovskin askelissa ja logistiikan paranemista yhteisten TEN-T-verkkojen rakentamisessa Euroopasta Aasiaan. Haluan uskoa yhtenäiskehitykseen venäläisten rauhallisessa rinnakkaiselossa. Venäjä kunnioittaa voimaa, ja sitä meillä pitää olla tasapainoisesti kaupan, diplomatian, neuvokkuuden ja viimeisen henkivakuutuksemme, suorituskykyisen armeijan taholta. Putinilla on paljon pelissä ja hänen kasvojensa ilme kertoo lähitulevaisuutemme suunnan. Pikän aikavälin kehityksen määritämme itse idän ja lännen kohtaamispaikassa Suomen Helsingissä. Viva Amigos Juha, Timo Ja Alex.

Kyösti Salovaara 13.05.2015 9:55

Francis Fukuyma totesi kirjassaan Historian loppu ja viimeinen ihminen, että vaikka liberaalinen demokratia näyttää soveltuvan kypsään teollisuusyhteiskuntaan, se ei kuitenkaan välttämättä liity siihen; menestyksellistä teollisuutta voi olla myös autoritaarisessa ja byrokraattisessa valtiossa.

Voi siis käydä, että idän totalitaarinen yhteiskunta - Kiinassa, Venäjällä jne - voittaa jotakin, mutta on kauheaa ajatella että länsimainen yhteiskunta luopuisi demokraattisesta ideasta vain käydäkseen kauppaa totalitaarisen idän kanssa ja ollakseen hyvää pataa sen kanssa.

Onko demokratia liian pehmeä ajatus suojellakseen itseään?

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Raimo Peltonen kuuli työterveydessä olevansa terve, seuraavana päivänä hänet haki ambulanssi – suolistosyöpä muhii pitkään mutta antaa vain vähän merkkejä

  2. 2

    Seksistä on vaikea puhua, koska termit ovat kiusallisia, kökköjä tai perverssejä – hyviä seksisanoja on vain yksi

  3. 3

    ”10 neuvoa kannabiksen turvallisempaan käyttöön” – THL julkaisi ensi kertaa ohjeistuksen, sillä asenteet pössyttelyä kohtaan lievenevät Suomessa

  4. 4

    Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

  5. 5

    Ajatusleikki paljastaa, mitä tapahtuisi jos metsästys lopetettaisiin: Hirvikolarien määrä kolminkertaistuisi, ja susilaumat saattaisivat tulla myös pääkaupunkiseudulle

  6. 6

    Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

    Tilaajille
  7. 7

    Jaguar-mies ei peittänyt kasvojaan oikeudessa – HS seuraa Lönnrotinkadun yliajokäräjiä Helsingissä

  8. 8

    Korkeakoulujen määrää halutaan vähentää ja opiskelijoita hoputtaa valmistumaan – tällainen on opetusministeriön visio vuodelle 2030

  9. 9

    Pelastuslaitos kiittää autoilijoita, jotka muodostivat Kehä III:lle pelastuskujan – Video näyttää ”esimerkillisen tilanteen”

  10. 10

    Suomen suurimman asumisoikeusyhtiön väitetään nyhtäneen vuosia liian suuria vastikkeita – Asukkaat nostivat joukkokanteen Asokoteja vastaan

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

  2. 2

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  3. 3

    Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

  4. 4

    Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

  5. 5

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  6. 6

    Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

  7. 7

    Suomalaiset suosikkibloggaajat pitävät bisnespukeutumisen vinkkejä kankeina ja vanhanaikaisina: ”Ei se vähennä tippaakaan uskottavuutta, onko hame vai housut”

  8. 8

    Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

  9. 9

    Jengi murhasi 28 ihmistä Belgiassa 80-luvulla ja katosi – Entisen poliisin kuolinvuoteella tekemä tunnustus saattaa nyt ratkaista mysteerin

  10. 10

    Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  2. 2

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

  7. 7

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  8. 8

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  9. 9

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    Tilaajille
  10. 10

    Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Suomessakin pelannut NHL:n vihatuin sekoilija paljastaa pelanneensa jatkuvasti lääkecoctailien voimalla: ”Tunnet itsesi tuhoutumattomaksi”
  3. Ähtärin eläinpuiston johtaja eroaa juuri ennen kuin pandat saapuvat Suomeen – ”Kaikella on aikansa”
  4. Jaguar-mies ei peittänyt kasvojaan oikeudessa – HS seuraa Lönnrotinkadun yliajokäräjiä Helsingissä
  5. Apple Pay tuli tänään Suomeen – alkaako puhelimella maksaminen nyt yleistyä?
  6. Kun turvapaikan­hakijoita alkoi tulla tuhansittain, yksi yritys näki mahdollisuutensa – vastaanotto­keskuksia pyörittänyt Luona keräsi yli 50 miljoonan liikevaihdon
  7. Korkeakoulujen määrää halutaan vähentää ja opiskelijoita hoputtaa valmistumaan – tällainen on opetusministeriön visio vuodelle 2030
  8. Suomen suurimman asumisoikeusyhtiön väitetään nyhtäneen vuosia liian suuria vastikkeita – Asukkaat nostivat joukkokanteen Asokoteja vastaan
  9. Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta Tilaajille
  10. Yli 2000 kokousedustajaa yksimielisinä: Xi Jingping sai nimensä puolueen peruskirjaan jo eläessään – Nyt pohditaan, jatkaako hän Kiinan johdossa hautaan asti
  11. Tunti sitten
  12. Turussa viihtyvän suunnistuksen norjalaisen maailmanmestarin koneessa on vääntöä ja hengitys muistuttaa hyperventilaatiota – ”Se kyllä kuulostaa pahalta”
  13. Näytä lisää