Perässähiihtäjä

Mikä muuttuu Suomen linjassa?

Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus ovat tänään keskiviikkona sopineet keskeisistä EU-politiikan, ulko-ja turvallisuuspolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan linjauksista. Linjaukset on juuri äsken julkistettu tiedotustilaisuudessa.  Pidän tätä merkittävänä poliittisena ja myös periaatteellisena sopimuksena kolmen suurimman puolueen kesken. Jos näistä asioista ei olisi kyetty sopimaan, hallitusneuvottelut olisivat tyssäneet tähän. Nyt ne voivat jatkua. Huomenna Helatorstaina siirrytään jo uusiin asioihin.

Kolmen suuren puolueen yhdessä päättämiin linjauksiin voi tutustua Valtioneuvoston etusivulla ja ne löytyvät myös tämän linkin takaa.

Näillä linjauksilla on nyt määritelty Suomen paikka - ei sen enempää eikä vähempää. Se kiinnostaa paitsi meitä suomalaisia itseämme myös muiden maiden päättäjiä. Arvelen, että paraikaa Helsingissä toimivissa ulkovaltojen lähetystöissä kirjoitetaan ensimmäisiä raportteja.

Kun ulkomaiset arvioijat lukevat näitä linjauksia, he arvioivat Suomen linjaa kahdella peruskysymyksellä:

Mitkä kohdat edustavat jatkuvuutta?

Mitkä kohdat edustavat muutosta?

Sen jälkeen he pistävät molemmat kohdat puntariin ja arvioivat, kumman puolen punnukset ovat painavampia.

Minun ensimmäinen tulkintani on se, että painavammat punnukset ovat sittenkin jatkuvuuden puolella: Suomi pysyy EU:ssa, eurosta ei olla eroamassa, Naton kanssa jatketaan hyvää yhteistyötä ja pidetään avoinna mahdollisuus hakea sen jäsenyyttä, maahanmuuttopolitiikan perusteita ei olla järisyttämässä.

Ensimmäisten uutisten perusteella ei vielä pysty sanomaan, miten eri puolueiden kädenjälki näkyy näissä linjauksissa.

Näistä linjauksista löytyy kuitenkin kiinnostavia kohtia, joiden löytämiseen ja arvioimseein tarvitaan monia tarkkoja silmäpareja. Onneksi niitä silmäpareja löytyy Perässähiihtäjän kommentaattorien joukosta.

Tärkeintä olisi tietysti havaita ne yksityiskohdat, jotka kertovat tai ainakin enteilevät Suomen linjan mahdollista muuttumista Eurooppa-politiikassa, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tai maahanmuuttopolitiikassa. Vai onko niitä sittenkään löydettävissä ja rekisteröitävissä?

Siksi Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Mikä muuttuu Suomen linjassa?

Tämä on niin laaja ja merkittävä aihealue, että se olkoon ruodittavana tänään, huomenna Helatorstaina ja vielä perjantainakin. Hallituksen muodostajien visioihin ja taloussuunnitelmiin tartumme ensi viikolla.

Täydennys keskiviikkoiltana kello 19.10/ensimmäiset kommentit 

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin kommentti löytyy täältä.

Perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen kirjoitus löytyy täältä.

Lukuvinkki:

Euroopan komission tänään 13.5. 2015 antamat suositukset jäsenmaille talouspolitiikasta löytyvät

EU-komission Suomen edustuston etusivulta ja tämän linkin takaa. Siellä on myös tyly arvio Suomen talouden nykytilasta.

39 vastausta artikkeliin "Mikä muuttuu Suomen linjassa?"

Pentti Kangasluoma 13.05.2015 18:25

Nyt ei sitten enää riitä vaalikoneeseen laitetut kysymykset kun pitää konkreettisesti ruveta tekemään työtä. Yhteine3n hätä yhdistää, siksi kokoomus ja perussuomalaiset pystyivät soittamaan samoja säveliä.

Stubb jätti vähän lehdelle soittelemaan kaksi muuta, ex-pääministerin tietopohja on EU-asioissa vahvempi.

Ei suurta draamaa, Nato-linjaus odotettu, Soini ei yksin pysty muuttamaan

maahanmuuttopolitiikkaa, EU-linjauksia. Kun tulee lihaa luiden ympärillä,

esim. menonleikauksia, niin sitten nähdään mikä on linja.

Sirpa Ilola 13.05.2015 19:12

Venäjän päätökset, toiminta ja savut ovat ratkaisevat otammeko naapurin tapaan käsi-käteen portaat, eli alikersantti, luutnatti ja tai presidentti -siteen. Naapuprisopumme on jakaantunut nyt ns. kahtia, eli Ruotsin kanssa lisäämme kahdenvälistä ns. sotilaattista solutusta, ja v) Venäjään luomme vihaisia katseita sen sijaan, että pyrkisimme heidän kanssaan vaikkapa Naton sisarkouluun. Se on suomeksi " agaritskivtropuskati"!

Irma Hilpelä 13.05.2015 19:22

Jatkuvuutta edustaa maahanmuuttopolitiikka. Se pysyy entisenlaisena.

Muutosta enteilevää EU-politiikassa on tarkempien rajojen asettaminen: hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Tämä kantaa vastaa myös meidän tavallisten kansalaisten näkemyksiä.

Se, että Euroopan Unioni nähdään myös turvallisuusyhteisönä ja se sanotaan julki, vastaa meidän tavallistenkin kansalaisten näkemyksiä.

Käytännönläheinen kumppanuus Naton kanssa on enemmän kuin ei kumppanuutta ollenkaan, ja on hyvä että pyritään käytännönläheiseen toimintaan eikä paniikkiratkaisuihin.

Hallitus mainitsee myös ihmiskunnan suuret uhat ja osoittaa siten tietävänsä, että toimii maailmassa, joka jatkuu oman maan rajojen ulkopuolella. Suurimmat ihmiskunnan ongelmat (köyhyys, ruokapula, vesipula) tuovat hätää maailmaan ja niihin täytyykin kiinnittää huomiota.

Hallitusneuvotteluiden tähänastinen sujuminen antaa aiheen odottaa, että suomalaisessa politiikan teossa olisi tapahtumassa muutos. Neuvottelut, joissa kaikki pysyvät mukana, on uutta ja on hyvä, jos siitä tulisi vakiintunut käytäntö ja se syrjäyttäisi sellaisen poliittisen kulttuurin, jossa pyritään piikittelemään toisiaan ja jatketaan keskinäistä kilpailua vielä sittenkin, kun ei enää olisi kilpailun aika.

Tuukka Sariola 13.05.2015 19:31

Piru on yksityiskohdissa ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota, pari esimerkkiä:

"On huolehdittava,että Suomen nettomaksuosuus on kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja siinä huomioidaan Suomen taloustilanne"

Ottaen huomioon Suomen taloustilanteen, valtiovarainministeri Soinilla on nyt vapaat kädet aloittaa jäsenmaksujen uudelleen-neuvottelut.

"Perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti."

Perheenyhdistämiset sellaisena kuin ne nykyään tunnetaan, lakkaa olemasta. Sillä (ymmärrykseni mukaan) direktiivin myötä voidaan vaatia mm. kattava sairausvakuutus, riittävät tulot, riittävän iso asunto, eikä perheenyhdistäjä saa elää sosiaalitukien varassa. Ruotsissa Somalien perheenyhdistämiset loppuivat lähes seinään, kun alettiin vaatia luotettavia (-1991) henkilöllisyysdokumentteja, tämänkin direktiivi mahdollistaa.

"Viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan,

päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä"

Pikakäännytykset ilman valitusoikeutta ja kikkailua.

Miika Kurtakko 13.05.2015 20:06

Sanoisin, että ministeriauton takapenkki on ehkä vilkkunut liikaa Soinin ja hänen neuvottelijatiiminsä silmissä. Sen verran halvalla perussuomalaiset ovat itsensä myyneet; perussuomalaista puumerkkiä saa lausunnoista hakemalla hakea. 90%:sti linja jatkaa siitä, mihin edellinen hallitus jäi.

Kolme isoa asiaa - joskin taitavasti muotoiltuna "vanhoihin kaapuihin" - hyppää silmille:

1. Hallitus aikoo ajaa kovasti eteenpäin TTIP:tä eli EU:n ja Yhdysvaltain välistä investointisuojasopimusta, joka on tosin muotoiltu "kauppa‐ ja investointikumppanuussopimukseksi". Linjauksessa mainittu "oikeusvaltioperiaate" jää perin hämäräksi. On epäselvää kannattaa tuleva hallitus suuryhtiöiden investointisuojaa ja välimiesoikeusmenettelyä - molemmat kuuluvat oikeusvaltion piiriin.

2. Tiedustelutoiminnalle (sekä ulkomaan- että tietoliikennetiedustelulle) esitetään suurta harppausta, mutta se tehtäisiin "säädösperustalla". Tässä voi olla kyseessä merkittäviä yksityisyyden suojaan liittyviä asioita, jotka tulisi käydä läpi avoimen eduskuntakeskustelun ja lainsäädäntöprosessin puitteissa.

3. Nato-portti on nyt auki enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Halutaan vahvistaa "laaja‐alaista transatlanttista yhteistyötä sekä

kahdenvälisesti että EU:n kautta", "ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä" ja tekee Nato-selvityksen. Suomeksi: hallituksella on vahva pyrkimys Yhdysvaltain vasallimaaksi. En usko, että Suomi koskaan liittyy Natoon, mutta jo pelkkä suunta Natoa kohtaan kertoo pahasta reaalipolitiikan virhearviosta. Tosin tämä läntinen illuusio on vaivannut kokoomusta jo pidempään, joten tällainen muotoilu ei ole yllätys.

Yleisesti ottaen olen aika yllättynyt siitä, kuinka paljon kokoomus on hallituksen pienimpänä puolueena saanut omia kantojaan läpi. Tästä voi tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: joko kokoomuksen neuvottelijat ovat onnistuneet keskustan ja PS:n neuvottelijoita paremmin tai keskustan ja PS:n kannat ennen vaaleja olivat pelkkä savuverho, ja todelliset kannat ovatkin näissä papereissa. Jos tähän lasketaan vielä Sipilän päätös tehdä leikkauslistat VM:n paperien mukaan, mitä kokoomus kolmikosta ainoana liputti ennen vaaleja, päädytäänkin siihen, että Sipilän hallitus tekee perin kokoomuslaista politiikkaa.

Johannes Hirvaskoski 13.05.2015 20:12

EU linjauksessa paalutetaan mm. talouspolitiikan omistajuuden palauttaminen jäsenvaltioille. Onhan tuo aika iso linjaus. Samassa lauseessa kuin koordinaation yksinkertaistaminen. Hyviä tavoitteita molemmat ja olivat jo alkuperäisissä tunnustelijan kysymyksissä.

Veli-Pekka Silvan 13.05.2015 20:58

Olihan tuossa enemmän mitä odotin, hyvää oli mm. tiettyjen ulkomaalaisten opiskelijoiden ilmaisen opiskelun lopettaminen.

Myös se että otetaan tiukempi asenne EU:n velkasysteemeihin.

Hyvää myös se että Nato-optio säilyy.

Jorma Naukkarinen 13.05.2015 22:31

Tiedotustilaisuuksien tulva neuvottelujen etenemisestä on häkellyttävä. "Hyvempään" vai parempaan on tultu? Mikäli Sipilä onnistuu, nämä uutuuskuviot sinetöivät hänen asemansa keskustan ja Suomen johdossa. Muutosta avoimuuteen ja ilmeisen rehelliseen suorasanaisuuteen on havaittavissa. En näe Sipilän kannanotoissa huonosti peiteltyjä puoluepoliittisia kannanottoja. Toisaalta, on liian varhaista tehdä johtopäätöksiä ennen taloussosioitten lukkoon lyömistä. Mikä muuttuu? Tulemme näkemään sen eduskunnan päätösten lopputulemana. Kaksi innolla hallitukseen menossa olevaa puoluejohtajaa (Soini ja Stubb) "taputtavat karvaisia kämmeniään". Yhtyykö kenttäväki aplodeihin? Jo kuluvan vuoden aikana tulemme saamaan palautetta asiasta. Toivon menestystä tulevalle hallitukselle ja Suomen kansalle. Tämän suuntaisten mielipiteitten voimistamiseen Sipilä pyrkii, nähtäväksi jää, onnistuuko hän laajemmin.

Jussi Rauvola 13.05.2015 22:47

Silvan: "(H)yvää oli mm. tiettyjen ulkomaalaisten opiskelijoiden ilmaisen opiskelun lopettaminen."

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille suunnatut lukukausimaksut voi nähdä hyvänä oikeastaan vain ideologisesti, ajatuksella "vähemmän ulkomaalaisia Suomeen", tai symbolisesti, ajatuksella "nyt loppuu sekin ilmainen huvi". Pohjoismaiset kokemukset osoittavat maksujen vähentävän sisääntulevia opiskelijoita, mikä vähentää potentiaalisia tuloja. Tärkeämpiäkin ongelmia on:

Yliopistojen koulutuksen ja valmistuvien laadun kannalta on ongelmallista, jos sisäänottoon vaikuttaa opiskelijan kykyjen sijasta tämän (vanhempien) varallisuus. Tämän voi hyvällä syyllä nähdä muutenkin epäreiluna, mutta viimeistään laatuongelma koskee kaikkia, ja erityisesti kohdemaata eli tässä tapauksessa Suomea.

Suomen kaltaisella pienellä talous- ja kielialueella koulutuksen maksullisuutta häiritsee myös ikävä lainalaisuus: on vaikeaa ellei mahdotonta löytää riittävän suurta määrää hyvälaatuisia "asiakkaita", joilla olisi varaa maksaa yliopiston rahoituksen kannalta riittävän suuria maksuja. Heti kun maksut ovat riittävän pienet, niiden rahoitusvaikutus on yliopiston kannalta olematon, ja heti kun ne ovat riittävän suuret, liian harvalla on niihin varaa (tai varakkaiden ulkomaisten opiskelijoiden suhteen kiinnostusta, kun kilpailijoina on iso joukko tunnettuja ja rahoitukseltaan aivan eri sarjassa painivia angloamerikkalaisia huippuyliopistoja).

Ulkomailta Suomeen tulevat opiskelijat ovat kuitenkin jo nykyisin monin tavoin hyödyllisiä Suomelle. Ensinnäkin toki yliopistoyhteisölle ja kotimaisille kollegoilleen, mutta myös yhteiskunnallis-taloudellisesti mm. tuomalla elinkustannustensa ja kulutuksensa verran kysyntää markkinoille opiskeluaikanaan sekä paikkaamalla huoltosuhdetta jäädessään tänne töihin.

Ulkomainen opiskelija on tänne saapuessaan saanut peruskoulutuksen ja terveydenhuollon aikuiseksi asti muualla, mikä tekee hänestä varsin arvokkaan sille yhteiskunnalle, johon hän jää töihin. Tässä saatu aivotuonnin hyöty riittää kompensoimaan kustannukset, jotka opinnoista tulevat, vaikka osa opiskelijoista jatkaakin töihin muualle. Se tarkoittaa myös, että kynnyksen kasvattamisen sijaan olisi järkevää keskittyä kasvattamaan Suomeen töihin jäävien osuutta tänne jo tulleista.

Maahanmuuttopolitiikan kanssa tällä on toki rajallisesti tekemistä, kyse on enemmän talous- ja koulutuspolitiikasta, mutta asian määrittely maahanmuuttopolitiikan alueelle kuvaa hyvin valittua ideologista linjaa: maksuissa on järkeä vain näkökulmasta "vähemmän ulkomaalaisia Suomeen".

Mikko Kiviranta 14.05.2015 1:34

Miika Kurtakon kirjoitusta komppaisin TTIP-sopimuksen vaarallisuuden osalta. Sen yksi huolestuttava aspekti liittyy Suomen kaivoslakiin, jonka korjaamista TTIP:n investointisuoja ei ehkä enää salli:

www.soininvaara.fi/2013/09/11/kaivoslain-korjaamisella-on-kiire/#comment-440635

Toisaalta en ymmärrä Kurtakon kirjoituksesta kuinka NATO-jäsenyys tekisi Suomesta USAn vasallin sen enempää kuin esimerkiksi Hollanti tai Norja ovat vasalleja? Olettaen tietysti että oma puolustus olisi NATO-jäsenenäkin sen verran hyvässä kunnossa, ettei goodwillia tarvitse esimerkiksi Viron tapaan hakea vastapalveluksia tekemällä - Viro kun on valtiona vielä nuori eikä ehtinyt vaurastua. Sen ymmärrän että Venäjä saattaa Hitler-, Napoleon- ja luonnonvara-traumoineen hermostua, ja tämä voi ollakin hyvä syy välttää jäsenyyttä, mutta että vasalliksi?

Ilari Kiema 14.05.2015 11:46

Hallituskaudella ” Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa,…”.

Määritelmäksi ja todellisuutta luovaksi puheaktiksi tulkittuna tämä on sama kuin entisessäkin hallitusohjelmassa: Suomi ei ole hallituskaudella liittymässä Natoon, ja tämä nyt lukee hallitusohjelmassa vaikka ei olisi väliksi. Hallitusohjelmaan ei ole tapana kirjoitella ilmoitusluontoisesti kaikenlaisia faktoja ja fraaseja, kuten että ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton tuhansien järvien maa …”

EU-linjauksessa ”hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena”. Siis Maastrichtin sopimus ja ”alati tiivistyvä poliittinen unioni Euroopan kansojen kesken” on ja pysyy voimassa. Tätä ei voi pitää EU-vastaisten voimien voittona.

Lausuma ”Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa” on jossakin määrin tarpeeton, kun ei täällä ole ketään EU-kannattajaakaan, joka suhtautuisi sinänsä myönteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen. Siihen kuitenkin saatetaan nelivuotiskaudella joutua, ja silloin tiukka pitäytyminen toimiin ”vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa” saattaa johtaa ongelmiin.

Perussuomalaiset ovat nyt sitoutuneet ”2030 päätetyn ilmasto‐ ja energiapaketin markkinaehtoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen sekä neuvotteluihin kansainvälisestä ilmastosopimuksesta”. Vielä muutama päivä sitten Soinilta Plokissaan puuttui ”vain heinäsirkat ja ilmastouskonnon tyrkyttämä maailmanloppu”. Jos perussuomalaiset eivät oikeasti usko ilmastonmuutokseen, on jossakin katsannossa moraalitonta olla torjumassa sellaista mitä ei oman tiedon mukaan ole lainkaan olemassa.

Turvapaikanhakijoita koskevat linjaukset (sekä EU- että maahanmuuttolinjauksessa) aiheuttavat välittömän ongelman kieltämällä Euroopassa juuri tällä hetkellä käsiteltävät ehdotukset EU:n alueelle tuleviin turvapaikanhakijoihin sovellettavasta solidaarisesta ja sitovasta taakanjaosta.

Angela Merkel on vaatinut sitovaa taakanjakoa samaan tapaan kuin Saksassa turvapaikanhakijat jaetaan osavaltioihin Köningsteinin avaimella siitä riippumatta, miellyttääkö tämä jotakin itäistä osavaltiota vaiko ei. Saksalaisten laskelmien mukaan avain olisi EU-maihin sovelluttuna vuonna 2014 tuottanut Suomeen 8 411 turvapaikanhakijaa, kun todellinen luku oli runsaat 3 600 (Die Welt 28.4.2015).

Maahanmuuttolinjaus haluaa kuitata taakanjaon kiintiöpakolaisilla: ”Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon”. Kiintiöpakolaisia on korotetullakin kiintiöllä kuitenkin vain 1 050 vuodessa.

EU-linjauksessa ”Turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen” - Siis ei sitovaa taakanjakoa jollakin avaimella.

Pelkän jyrkän EIn sijasta olisi rakentavampaa suunnitella EU:n laajuinen taakanjakoavain järkevästi ottamaan huomioon sen seikan, ettei Suomi erinäisistä, mm. asuntopoliittisista, syistä pysty ottamaan niin paljon turvapaikanhakijoita kuin eräät muut maat.

Esimerkiksi alla hahmotellussa taakanjakoavain-esityksessä jäsenvaltion avain, x,x % EU:hun tulevista turvapaikanhakijoista, rakentuu neljästä osatekijästä:

A) väkiluku, suoraan verrannollinen, vaikuttaa jollakin painolla, esim. 25 %;

B) BKT, suoraan verrannollinen, vaikuttaa jollakin painolla, esim. 40 %;

C) valtakielen sijapäätteiden määrä, kääntäen verrannollinen, vaikuttaa jollakin painolla, esim. 20 %;

D) kylmimmän ja lämpimään kuukauden keskilämpötilojen ero, kääntäen verrannollinen, vaikuttaa jollakin painolla, esim. 15 %.

Siis osuus on sitä suurempi, mitä suurempi osuus ko. jäsenvaltiolla on EU:n väkiluvusta ja BKT:stä, mutta sitä pienempi, mitä suurempi osuus ko. jäsenvaltiolla on EU:n jäsenvaltioiden valtakielten sijapäätteistä sekä keskilämpötilojen eroista. (Matemaattinen muotoilu valmisteilla.)

Tässä mallissa indoeurooppalaisten prepositio-kielten puhujille tulisi suhteessa suurempi osuus turvapaikanhakijoista kuin uralilaisten sijapäätteisten kielten puhujille. Europarlamentaarikko Halla-ahon kannattaisi hyödyttömän ja epäsolidaarisen vastustuksen sijasta keskittyä argumentoimaan esimerkiksi tätä taakanjakoavainta kielitieteellisin perustein.

Pekka Turunen 14.05.2015 12:49

Linjaukset ovat aika lailla odotettuja. Ei mitään dramaattisia muutoksia, vaan lähinnä uusia painotuksia. Eniten uutta ovat tuoneet perussuomalaiset, luonnollisesti, sillä he ovat ensimmäistä kertaa vaikuttamassa suoraan hallitusohjelman sisältöön. Heidän terävin kärkensä näyttää pärjänneen ihan hyvin.

On tärkeää, että mukana on myös kestävä kehitys ja ympäristö, joskin turhan pehmeästi ja tavoitteettomasti. Se on yksi ihmiskunnan suurista kohtalonkysymyksistä, vaikkeivät kaikki ole sitä vielä sisäistäneet. Suomen kaltaisen koulutetun kansan toivoisi olevan määrittämässä EU:n ja maailmankin linjaa aktiivisemmin.

Heti alkaa tietysti myös nälviminen siitä kuka on saanut eniten ja kuka joutunut eniten luopumaan (Miika Kurtakko). Sellainen tuntuu turhalta. Minusta kokonaisuus näyttää aika lailla tekijöidensä näköiseltä. Tasapainoiselta, kun ottaa huomioon mitä kaikkea siihen on yhteensovitettu. Hallitusohjelmakin on toki sellainen miten sitä luetaan, eli käytäntö tulee näyttämään kuinka suuria uudet painotukset todella ovat.

Tämä oli kuitenkin se helppo osuus. Nyt alkaa se vaikein vääntö kun katsotaan kuinka paljosta itse kukin meistä joutuu jatkossa luopumaan, kun taloutta ruvetaan laittamaan kuntoon. Toivon, että kehuttu neuvotteluilmapiiri johtaisi siihen, että maan etu voittaisi henkilökohtaisen ja puolueen edun. Tarvitaan sopivassa suhteessa leikkauksia ja panostuksia, jotka kohdistuvat meihin kaikkiin, ja tarvitaan ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat järkevän kasvun sitten kun sen aika tulee. Ja tämä kaikki pitäisi tehdä oikeudenmukaisesti ja viisaasti, kohtelematta ketään liian kaltoin.

Kaarina Karhapää 14.05.2015 13:20

Mikä muuttuu? Ainakin jo nyt on muuttunut hallituksen synnyttämisprosessi. Joka päivä tiedotustilaisuuksia, joista ei kylläkään saa kovin tarkkaa tietoa.Eilisessä oli tosin tarkempaa tietoa. - On kiva nähdä, minkä muodon Sote-uudistus saa.

Toivottavasti puolueiden oma tahto ei muutu. Tarkoitan sitä, että puolueiden tavoitteista käydään kunnon keskustelut. Olisi hyvä, jos ne puolueet, jotka ovat luvanneet pitää huonompiosaisista huolta, niin todella vaatisivat sen hallitusohjelmaan. Sipilä on lausunut, että jokainen joutuu osallistumaan talkoisiin. Tuo on tietenkin hyvä periaate, mutta aina se ei ole oikeudenmukaisin tapa tehdä talouspolitiikkaa.

Jussi Rautsi 14.05.2015 17:42

Jos oli edellisten hallitusten kokoon parsiminen naurettava esitys, niin tämä lässytys "yhteiskuntasopimuksesta" ja "periaatteista" on suomalaisen parlamentarismin lopun alkua. Uskomaton reality -sarja, jonka naurettavuuden käänteitä eivät jaksa seurata muut kuin toimittajat ja poliitikot itse.

Marita Salenius 14.05.2015 17:57

Muuttuu varmaanikin asioista tiedottaminen. Tullee entistä selkeämpi ja rohkeampi tapa ottaa kantaa ja ilmaista hallituksen tarkoitusperät. Vaikkakin ohjelmat yleensä ovat yleisluonteisia ja tarkoituksellisesti rivien välistä tulkittavia, niin nyt on näyttöä siitä, että ihan pelkällä tekstilläkin tolkku löytyy.

On nostettava pipoa neuvottelijoille/työryhmille, sillä varsin nokkelan kokonaisuuden ovat väsänneet. Moni jurnalisti ym. on varmasti tehnyt hartiavoimin töitä, että löytyisi se paikka, missä tarttua perussuomalaisiin. Vaan turha on työsä, jos ei nyt saivarteluun halua ryhtyä - viitteitä on hieman näkynyt.

Itse olisin kyllä halunnut nähdä kirjauksen kansanäänestyksestä Nato-kohdassa, mutta menköön. Puolustusvoimien erillismaininta saamapuolena, on mieltäni lämmittävä asia.

Toinen asia, joka minua myös jäi hievan kaivamaan, on tämä byrokratian karsiminen, jota käsitellään tavoitteena, mutta ei päämääränä. Luvataan, että sitä ei lisätä, mutta karsintaa ei näy. Ei se ole mikään pienyrittäjän lohtu, jos jotakin ei lisätä, sillä sehän tarkoittaa, että homma pysyy entisellään. Myös tuo erityisen huomion kiinnittäminen suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden turvaamiseen on vähän valju. Mutta pakko todeta tähän se aijemmissa postauksissa esille tuomani pelko siitä, että jos keskusta voittaa vaalit, niin maataloudelle ei siitä hyvää synny, koska maatalous on aina ollut poliittisen kaupanteon väline ja varsinkin nyt EU-aikana. Siinä pyörii niin suuret rahat - siis siinä byrokratiassa - että viljelijä ei olekaan se, jonka pärjääminen on ykkösasia, vaan väliportaan työllistäminen menee yli kaiken muun.

Tuo lause: hallitus pyrkii palauttamaan no bail-out-säännön uskottavuuden, on varsinainen taidonnäyte. Siinä on sisällä perussuomalaisten perään kuuluttama sääntö, jota on rikottu, mutta nyt pyritään palauttamaan uskottavuus. No joo, menköön sekin, vaikka toki olisin toivonut hieman kipakampaa muotoa.

Joku ilonpilkahdus olisi ollut suotavaa. Joskopa se vielä löytyy, kun sinne tänään mainittuun päivämäärään 29.5. päästään. Ehkä on kuitenkin todettava, kuten mummoni, joka vastasi kuulumiskysymykseen, että samaa kuuluu, kuin ennenkin ja onneksi niin, sillä sehän tarkoittaa, että ainakaan huonompaan suuntaan ei ole tullut mentyä.

Pentti Kangasluoma 14.05.2015 18:41

"Hyvin veli todistaa", Sipilän repliikki Soinin puheenvuoroon. Kaksi uskonveljeä areenalla, tulevan pääministerin aatepohjasta. Todistaminen on

herätysliikkeiden retoriikkaa.

Mauno Koivistö ja Iiro Viinanen, kaksi valtionvarainministeriä joista tuli suosittuja suorapuheisuutensa takia. Timo Soini on vielä oman retoriikkansa pauloissa, rahaministerinä hän hoitaa koko kansan asioita. Pitää välttää sitä että hän tai puolue on ollut aikaisemmin oikeassa,

koko ajan ei sillä voi ratsastaa..

Antti Rinne ministerinä hoki turhan usein mikä on SDP:n kanta. Kiinnittyminen puolueisiin on löyhempään kuin aikaisemmin, kansa odottaa

että hoidetaan kaikkien elämään liittyviä asioita.

Kyösti Salovaara 14.05.2015 19:10

Toivottavasti moni asiaa muuttuu tai menee niin kuin (melkein) kaikki toivovat mutta mitä ei ole tapahtunut.

Hyvä että olemme nyt kerrankin länsimaisessa arvomaailmassa, siis virallisesti. (Toki Suomesta löytyy ajattelijoita jotka eivät tähän halua kuulua vaan muualle, itään, totalitaariseen hommaan.)

TTIP saattaa olla yksi Euroopan pelastus, mutta sitähän punavihreän kuplan asukit eivät suostu myöntämään. Vapaakaupan laajentamisen vastustamiseen liittyy samanlaista jyrkkää uskonnollista vastustusta kuin geeniteknologian käyttöön kasvinjalostuksessa - muka älylliseen argumentointiin kätketään syvä epä-älyllisyys, kiihkouskonnollinen höpö-höpö.

Ei mihinkään ole tietenkään kirjoitettu, että Eurooppa pelastuu, mutta se on varmaa että menneisyyteen kahlitseutuminen estää tulevaisuudelta mahdollisuuden.

Tähän mennessä hallitusneuvottelijoiden linjanvedot ovat tuntuneet järkeviltä - sitähän ei tiedä mitä pinnan alla tapahtuu.

Sekin on mukavaa että Timo Soini päästää leppoisan huumorinsa ainakin tipoittain tihkumaan julki.

Riitta Skoglund 14.05.2015 23:42

Suurissa linjoissa ilmeisesti kirjattu aiempien sitoumusten mukaisesti, yksityiskohdissa taitaa olla taitavasti viilattuja sanamuotoja. Esimerkiksi EU-maksuissa jos otetaan huomioon Suomen taloudellinen tilanne, niin sehän on jo nyt selvää, että huono on. Valtiovarainministerinä Soini istunee

maksujen päällä, linjaustensa mukaisesti.

Suomeen tarvitaan nuorta väkeä huoltosuhdetta korjaamaan. EU-ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lukukausimaksut eivät kokonaisharkinnassa ole kovin viisas eikä merkittävä päätös; kielineekö tosiasiassa maahanmuuton rajoittamisesta? Summat ovat mitättömiä valtiontalouden kannalta, eivätkä Suomen yliopistot kaukana Pohjolassa maailman mitassa ole kovin houkuttelevia. Yliopistojen sopimusten kautta ulkomaille vaihtoon menevät suomalaisopiskelijat eivät käsittääkseni maksa lukukausimaksuja, eikä samoista maista vastavuoroisesti tulevat myöskään. Maksavien joukko jää pieneksi, kynnys tulla tänne nousee - mitä voitamme?

NATO-kirjauksen selväsanaisuus oli minulle pieni yllätys, vaan enhän asiantuntija olekaan. Edellisiin hallitusneuvotteluihin verraten Sipilän tyyli ja aikaansaaminen on tervetullutta ja realistista, mutta kyllä politiikasta tulee tekijöidensä näköistä. Parhaimmillaan talouteen saadaan jostain pientä virtaa (mistäköhän), huonoimmillaan poliittisen muistin kantaman eli puolen vuoden päästä ovat riidat kuumimmillaan.Mutta ei mennä vielä asioiden edelle.

Tuomo Kokko 15.05.2015 8:18

Kiekkoleijonat palailevat kotiin kesken turnauksen, mutta hallitusneuvotteluissa kolme puoluetta pelaa jo mitaleista. Keskittykäämme siis politiikkaan.

Ukrainan mainitseminen nimeltä Suomelle laadittavassa hallitusohjelmassa on varmasti ensimmäinen kerta. On mukana muitakin maita ja maaryhmiä, Venäjäkin, tuo "merkittävä naapuri". Suomi lukeutuu hallitusohjelman mukaan EU-rintamaan, mutta aikoo ylläpitää myös kahdenvälisiä idänsuhteita, vaikka Venäjää teksti kieltäytyy sanallakaan kehaisemasta. Turvallisuuspolitiikan määrittelyyn olen kansalaisena erittäin tyytyväinen.

Tasavallan presidenttikin intoutui kesken kaiken antamaan tunnustuksen hallitusprosessin edistymiselle ja tulkitsemalleen tunnelmalle, jonka vallitessa ohjelmapapereita kirjoitellaan. Onko tämä nyt sitä "pöhinää", jota nykyään tiettävästi edellytetään jotta mitään tapahtuisi?

Seremonioiden tasolla olen pannut merkille pienet puhujapöydät, joiden takaa kolme puoluejohtajaa antavat lausuntojaan tiedotusvälineille. Vuosikaudet oppositiossa ärhennellyt Timo Soini näyttää yhtäkkiä kuin luodulta komean leijonavaakunan kaveriksi! Peruspomon puheenparsi on rauhoittunut ja sen volyymi on yllättävän hiljainen, lausuntojen sisältö arvokas ja tarkkaan kuuntelemiseen houkutteleva. Mieleeni jäi esimerkiksi lause "takinkääntökin on suhteellista", jolla tuleva valtiovarainministeri (?) ikään kuin leikkasi kärjen omalta vallanpitäjiin kohdistetulta ja pitkään kestäneeltä arvostelultaan.

Jussi Rautsi 15.05.2015 10:23

Vaalit ja vaalien jälkeinen retoriikkapelleily tyyliin "Soini osallistuu, Soini katoaa, Sipilä vakuuttavin" on Suomen poliittisen historian suurin katastrofi -tähän mennessä.

Miika Kurtakko 15.05.2015 10:51

Pekka Turunen kuittaa analyysini hallitusneuvotteluiden tähänastisista käänteistä "nälvimiseksi". Pohjasin kuitenkin oman analyysini puolueiden vaaliohjelmiin, ja esitettyjen papereiden kirjaukset ovat kaikista lähimpänä kokoomuksen vaaliohjelmaa. Toki siellä on myös perin epäselviä kohtia, joista voi tulla paljonkin tulkinnanvaraista keskustelua ja/tai mahdollista kotiinpäin vetämistä, joilla omia voittoja neuvotteluissa korostetaan.

Mikko Kiviranta pohtii Suomen "vasallisoitumista" suhteessa Yhdysvaltoihin. Jo määritelmällisesti vasalli tarkoittaa maata tai aluetta, joka alistuu toisen määräysvaltaan, joka kuitenkin lupaa puolustaa maata tai aluetta tarvittaessa. Yhdysvallat on Naton kova ydin, joka määrää kaapin paikan. Naton jäsenenä meillä on oikeus Yhdysvaltain poliittiseen linjaan ja poliittisiin tavoitteisiin. Voisimmeko Naton jäsenenä arvostella Venäjää vapaammin ja kovemmin? Aivan varmasti. Meillä olisi oikeuden lisäksi myös velvollisuus tehdä sitä.

Tosin nykytilanne muistuttaa jatkosotaa: olemme jo mukana läntisen ja itäisen allianssin maailmanherruuskamppailussa, mutta rytiläisittäin käymme "omaa erillissotaamme" läntisen allianssin rinnalla. Se ei ole kovin järkevää miltään kannalta katsottuna - varsinkin jos on taas häviäjien puolella.

Milja Heikkinen 15.05.2015 11:00

Jussi Rauvola kirjoittikin jo hyvin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille kaavailtujen maksujen huonoista puolista.

Lisäisin vielä sen, että myös kotimainen kokeilu lukukausimaksuista epäonnistui, se tuotti tappiota ja lopetettiin etuajassa:

http://ayy.fi/wp-content/uploads/Lukukausimaksukokeilut-Aalto_yliopistossa.pdf

Myös ajoitus lukukausimaksujen käyttöönottamiselle on vähän erikoinen, Saksa nimittäin juuri luopui lukukausimaksuista, myös kansainvälisten opiskelijoiden osalta:

http://edition.cnn.com/2014/10/22/world/europe/want-education-cant-pay-germany/

Kukin voi sitten tykönään miettiä, mikä on todennäköisyys, että esim. ylläolevan jutun kohderyhmään kuuluva yhdysvaltalainen opiskelija tulee mieluummin Suomeen maksamaan tutkinnostaan kuin menee Saksaan ilmaiseksi. Itse en löisi vetoa Suomeen tulon puolesta.

Mutta tietysti kun lukukausimaksuja ajetaan ensisijaisesti ideologisin perustein, kaikki järkeen perustuvat vasta-argumentit ohitetaan…

Jouni Martikainen 15.05.2015 12:03

Veikkaisin, että korkeakoulujen lukukausimaksujen tavoitteena voi olla lopettaa korkeakoulujen opetuksen kansainvälistyminen siinä merkityksessä, kuin mitä se etenkin monessa ammattikorkeakoulussa ilmeisesti on. Tällöin lukukausimaksujen tavoitteena ei siis niinkään ole korkeakoulujen rahoittaminen. Tähän viittaa myös asian käsittely maahanmuuttoasiana.

Eli vaikkapa Milja Heikkisen viittaamat yhdysvaltalaiset opiskelijat eivät ole rynnänneet pilvin pimein maksuttomiin suomalaisten ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin koulutusohjelmiin, vaan valtavirta niihin on virrannut kehitysmaista. Epäluuloisena salaliittoteoreetikkona rohkenenkin epäillä, että kyseisenlainen kansainvälistyminen ei ole ollut osalle hallitusneuvottelijoista mieleistä, ja lukukausimaksut EU:n ja ETA:n ulkopuolisille ovat keino torjua opintojen kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa.

Milja Heikkinen 15.05.2015 13:52

On totta, että Suomi ei ole esimerkiksi yhdysvaltalaisten opiskelijoiden suosikkikohde, mutta lukukausimaksuilla tämän tyyppistä koulutusvientiä ei kyllä pystytä rakentamaan myöskään tulevaisuuteen. Lisäksi yhdysvaltalainen opiskelija oli vain ko. lehtijutusta kumpuava esimerkki, aivan sama karkoitusefekti pätee mihin tahansa maahan.

Voi hyvin olla, että päätöksen taustalla on esim. ääneen lausumaton halu poistaa tiettyjen maiden kansalaiset suomalaisista oppilaitoksista silläkin uhalla, että se on taloudellisesti huono veto. Kuten Jussi Rauvolakin totesi, maksuissa on järkeä näkökulmasta ”vähemmän ulkomaalaisia Suomeen”. Jos näin on, niin se pitäisi tietysti sanoa ääneen, jotta asiasta voisi käydä kunnollista keskustelua.

Väite siitä, että valtaosa Suomeen tulevista korkeakouluopiskelijoista on kehitysmaiden kansalaisia, on kyseenalainen. Suomalaisiin korkeakouluihin tulevista tutkinto-opiskelijoista 40 % on eurooppalaisia ja 41 % aasialaisia. Vaihto-opiskelijoista 81 % on eurooppalaisia ja 12 % aasialaisia. Tutkinto-opiskelijoiden yleisimmät lähtömaat ovat Venäjä ja Kiina, nousevana Intia. Näitä voi tietysti halutessaan kutsua kehitysmaiksi tai sitten teollistuneiksi kehitysmaiksi tai nousevien talouksien BRIC-maiksi (BRIC = Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina). Itse en ehkä kutsuisi ko. maita kehitysmaiksi sanaan liitettyjen mielikuvien perusteella.

Joka tapauksessa näistä maista tulevien opiskelijoiden leimaaminen epätoivotuiksi kehitysmaalaisiksi on aika lyhytnäköistä politiikkaa.

Prosentit löytyvät CIMO:n raportista: http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/29924_Faktaa_1a_2013.pdf

Jouni Pulli 15.05.2015 14:29

Suomen linjassa tapahtuu selkeä muutos koskien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa toisin sanoen Suomessa on tarkoitus tehdä alkavalla hallituskaudella selvitys Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Tämä selvitys olisi toki voitu tehdä jo paljon aiemminkin, esim. jo silloin kun Venäjän turvallisuuspolitiikka alkoi muuttaa suuntaansa, alkaen vuodesta 2003. Olemme olleet kovin hitaita ja nyt meillä alkaa olla jo kiire. Onneksi myös panostus omaan puolustukseemme on kasvamassa, toisin sanoen Suomi ainakin REAGOI muuttuvaan tilanteeseen.

EU-politiikan osalta näyttää painotus vahvistuvan taloudellisiin asioihin ja EU:n integraatiokehityksen suhteen näytetään olevan kovin varovaisia. No, tässä asiassa tuskin on sanottu viimeistä sanaa edes ko. hallitusvalmisteluiden osalta. Hyvä asia on, että mahdollinen tuleva hallitus aikoo panostaa EU:hun turvallisuuspoliittisena tekijänä sekä arktisen kehityksen osalta. Sanottakoon vielä, että globaali yhteisö muuttuu yhä enemmän sellaiseksi, että sen jäsenet ovat toisistaan ja omista kansalaisistaan/jäsenistään yhä enemmän riippuvaisia niin vertikaalisesti kuin horisontaalisestikin ja siten integraatiokehityksen väheksyminen olisi sama kuin kieltäisi tulevan kehityksen tosiasiallisen suunnan.

Maahanmuuttopolitiikan ja EU:n talouspolitiikan osalta on tärkeää ja toivottavaa, ettei Suomi erottaudu valtavirrasta.

antti liikkanen 15.05.2015 14:36

Suurimmat muutokset lienevät siinä suppeassa päätösvallassa, jota ministereillä kollegiona ja päällikköinä ministeriöissään on.

Siinä taas henkilökohtaiset ominaisuudet saattavat olla merkittävämpiä kuin hallitusohjelma, jonka pituus tulee olemaan isompi kuin Kataisen sixpackissa.

Veikkaan 120 sivua.

10 000 000 000€:n muutos on "on the cloud" paljon merkittävämmltä osaltaan kuin IRL (= jalat maassa).

Olkiluoto-tappio, ikäluokkaperusteinen kestävyysvaje ja Gripenien hankinta ovat kertaluokkanakin niin suuria asioita, ettei niiden lisäksi paljoa muuta voi oikein tasepuolelle suunnitella.

SoTe on lopullisesti sössitty vain 1-2 kk sitten, uutta tai korjattua en arvele syntyvän kuin yhdellä ehdolla, eikä se ole halvempaa:

Järjestäjäksi sovitaan valtio.

Se on liki 30 000 000 000€:n vuotuinen päätös ja sen tekemättömyys taitaa taata luottoluokittajien luottamuksen menettämisen.

Se taas lie tärkeämpi kuin Soinin, Sipilän ja jonkun kokoomuslaisen keskinäinen luottamus.

Jouni Martikainen 15.05.2015 14:49

Miljan viittaamassa raportissa:

"Ainoa poikkeus Eurooppa-keskeisissä opiskelijavirroissa ovat ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat, joita tulee Suomeen yhtä paljon Aasiasta (41 %) kuin Euroopasta (40 %). Euroopan osuus on viime vuosina ollut pienenemään päin, Aasian ja Afrikan osuus tulijoissa kasvussa.

Suomalaisiin korkeakouluihin tulee eniten tutkintoopiskelijoita Venäjältä ja Kiinasta, jotka ovat olleet kärkimaita jo pitkään. Niiden yhteenlaskettu osuus ulkomaalaisten opiskelijoiden kokonaismäärästä on merkittävä eli noin 24 %.

Kärkimaiden joukkoon on noussut myös Intia. Näyttää siltä, että Suomi on kiinnostava kohde nousevien talouksien BRICmaiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) opiskelijoille. Myös Vietnamista, Nepalista, Nigeriasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Etiopiasta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut nopeasti."

Lukukausimaksuthan eivät vaikuta eurooppalaisiin siltä osin kuin he tulevat EU tai ETA -maista. Yllä olevan lainauksen viimeiseen kappaleeseen ne kyllä varmasti vaikuttavat. Kehitysmaitakin viimeisen lauseen maat taitavat olla, vaikka nimitys kuinka olisi leimaava.

Milja Heikkinen 15.05.2015 15:08

"Lukukausimaksuthan eivät vaikuta eurooppalaisiin siltä osin kuin he tulevat EU tai ETA -maista. Yllä olevan lainauksen viimeiseen kappaleeseen ne kyllä varmasti vaikuttavat. Kehitysmaitakin viimeisen lauseen maat taitavat olla, vaikka nimitys kuinka olisi leimaava."

Kyllä, viimeisen lauseen maat ovat kehitysmaita, mutta niistä tulevat opiskelijat eivät muodosta valtaosaa Suomeen tulevista korkeakouluopiskelijoista. Valtaosa tulee Euroopasta ja nousevista talouksista.

Jouni Martikainen 15.05.2015 16:47

Ainakin suomenkielinen wikipedia pitää myös Kiinaa kehitysmaana: "Esimerkiksi Kiina on edelleen satoine miljoonine maaseudulla asuvine köyhineen kehitysmaa"

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysmaa

Kyseisessä wikipedia-artikkelissakin esiin tuotujen kehitysmaa-termin määritelmäongelmien viitoittamana (joita Milja on ansiokkaasti ottanut esiin) vaihdan alkuperäisen sanomani "valtavirta niihin on virrannut kehitysmaista" muotoon: "valtaosa on tullut muualta kuin länsimaista." Sen paremmin Venäjää, Kiinaa kuin Intiaakaan eivät liene tulkittavissa länsimaaksi.

Jos olen oikein tulkinnut maahanmuuttokriittisten ulostuloja, niin niissä länsimaista tulevaa maahanmuuttoa ei juurikaan nähdä ongelmana, mutta jopa venäläisvähemmistön kasvuun epäileväisesti suhtautuvia löytyy.

Miika Kurtakko 16.05.2015 8:21

Tämä Sipilän tulevan hallituksen kaavailu ulkomaisten, so. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista on taloudellisesti järjetön. Saatavat tulot jäävät varmuudella oletettua pienemmäksi, kun osa potentiaalisista opiskelijoista ei hakeudukaan Suomeen. Lisäksi opiskelupaikkakuntien talous heikkenee: arvion mukaan jokainen ulkomainen opiskelija kuluttaa yli 10 000€ vuodessa.

Tärkein asia pitkällä aikavälillä on kuitenkin suhdetoiminta. Ulkomaiset opiskelijat luovat suhdeverkostoa Suomen ja heidän kotimaidensa välille, josta hyötyvät erityisesti suomalaiset yritykset. Suomessa opiskelleita ihmisiä voi nousta myös valtiollisiin johtotehtäviin omissa maissaan, josta on Suomelle suuresti hyötyä.

Maatalous- ja yritystukien leikkaamisella saadaan suuremmat säästöt ja vähemmät haitat kuin tällä lukukausimaksuhölmöydellä.

Pentti Kangasluoma 16.05.2015 9:50

Jokainen tietää, on kuullut tai kokenut itse että jos jollain kurssilla,

oppilaitoksen luokalla on 20 paikkaa niin kaikki eivät ole käytössä. Osa velttoilee, välivuosia, armeijassa, äitiyslomalla, sairastelee.

Jos tähän joukkoon tulee 1-2 ulkomaalaista niin mitä kustannuksia he lisäävät. Tarvitaan opetustilat, opettajat. Laskennallisesti voidaan jokin

kuluerä saada mutta koko budjetti ei kasva. Sama koskee myös toisen asteen oppilaitoksia. Niissä tyhjäkäyntiä on vielä enemmän.

Ulkomaalaiset opettaa oppilaitoksia, suomalaisia opiskelijoita, laitosten

opettajia. Ruotsilla on mahdollisuus lähettää jokaiseen maailman maahan

edustajansa jonka ulkonäkö, kielitaito edistää kontaktien syntyä.

Jouni Martikainen 16.05.2015 10:07

Miikan kommenttiin EU ja ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen talousvaikutuksista toisesta näkökulmasta lähtevä kysymyksenasettelu löytyy Osmo Soininvaaran blogikirjoituksesta. Tarkoitan blogikirjoitusta, jossa käsitellään kokoomuksen vaaliohjelmaa, johon lukukausimaksut osaltaan sisältyvät. Lainaus Osmo Soininvaaralta:

"Suomessa on paljon kehitysmaista tulevia oppilaita lihottamassa joidenkn ammattikorkeakoulujen budjettia. Jos tämä määrätään maksulliseksi toiminnaksi, opiskelijoiden määrä pudonnee noin prosenttiin nykyisestä. Tehdäänkö amk-budjettiin vastaava säästö?"

Lähde: http://www.soininvaara.fi/2015/02/19/kokoomuksen-hallitusohjelma-5-kulutus/

Eli jos ja kun niitä aloituspaikkoja ei jatkossa synny (joihin on viimevuosina tullut EU ja ETA -alueiden ulkopuolisia opiskelijoita opiskelemaan suomalaisten veronmaksajien maksamiin koulutuksiin), niin on mahdollista tehdä niitä vastaavat sopeutukset.

Eli lukukausimaksuilla ei tulla käytännössä saamaan tuloja kokeakouluille, mutta saadaan voimakkaasti rajoitettua opintoperusteista muuttoa Suomeen Venäjältä, Intiasta, Kiinasta, Vietnamista, Nepalista, Nigeriasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Etiopiasta yms.. Samalla voidaan tehdä kyseistä opiskelijamäärää vastaavat säästöt valtion korkeakoulumenoihin.

Marita Salenius 16.05.2015 12:28

Täällä on monta kommentointia käytetty marginaaliasian - ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksu - käsittelyyn. Mitä merkitystä sillä on, kun maassa on mietittävä, miten saadaan 10 miljardia kasaan. Lainaamalla, säästämällä, vai peräti varastamalla.

Olen tässä lueskellut rinnakkain kahta erilaista kirjaa kahdesta erilaisesta miehestä ( niin muuten naisistahan ei suurta arsenaalia luettavaksi löydykään!): Väinö Tannerin muistelmia 1943-44 Suomen tie rauhaan sekä Vesa Vareksen ja Kaisa Häkkisen elämänkertaa E.N.Setälästä Sanan valta.

Setälähän kuoli ennen viime sotia, mutta hänen ja Tannerin poliittinen ja yhteiskunnallinen toiminta osui samalle aikajanalle.

Jotenkin löytyy paljon yhtymäkohtaa nykytilanteeseen. Arvioidaan kunkin soveltuvuutta mihinkin tehtävään. Sama on "huoli" nyt, kuin silloinkin: mihin suuntaan yhteiskunta menee, kenestä on suureksi valtiomieheksi, onko yhteiskunnallinen asema, koulutus ja sivustysaste edellytysten mukainen ( hienostosananahan käytetään tässä kohtaa meritokratiaa, jota kirjassa juuri Setälän kohdalla tuotiin esiin).

Vaan niin sitä on tätäkin maata rakennettu ja hallituksia muodostettu, vaikka kauhistuksen närkästyksellä on pyritty ja pyritään kauhukuvia maalaamaan.

Todellinen linjamuutois on siinä, että enää ei ennalta-arvattava kolmen suuren paikanvaihtelu olekaan se vakio. Nyt olemme tilanteessa, jossa aivan oikeasti on otettava huomioon todella eriävät näkemykset ja luotava niistä toimiva kokonaisuus.

Herkullista on toki katsoa blokkiajatuksen kautta nykytilannetta. Menisikö se raja nyt sitten jossakin tässä. RKP ja kristilliset sitten sompailisivat sinne ja tänne aina tarpeen - jos sitä on - mukaan.

Jouni Martikainen 16.05.2015 13:23

Marita on täysin oikeassa siinä, että EU:n ja ETA:n ulkopuolisten lukukausimaksut ovat marginaaliasia, mutta 10 miljardin sopeutus on iso asia. Hallituskauden kuudesta miljardista kaksi on kai ollut ajatus saada kuntakentästä.

Kaksi miljardia on ihan älyttömän iso summa kunnista päin katsottuna. Omalta osaltani pähkäilin sitä konkretian tasolla toissapäivänä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/05/14/2-000-000-000-e-saastoja-kuntien-menoihin-ei-ole-ihan-helppoa/

Pekka Turunen 16.05.2015 14:22

Olen pohdiskellut tuota tässäkin keskustelussa jo esiin noussutta transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP). Hallitus liputtaa sen puolesta ja saa tukea Kyösti Salovaaralta (joka jostain syystä nimeää eri mieltä olevat syvästi epä-älyllisiksi kiihkouskovaisiksi), kun taas jotkut kirjoittajat ovat täälläkin suhtautuneet kumppanuuteen varauksellisesti.

Mitenkähän on? Näen toki minäkin vapaakaupan hyvät puolet, mutta en ilman varauksia. Voisi kai todeta, että kumppanuussopimus on hyvä vain jos se takaa myös meille pienille maille riittävät oikeudet toteuttaa omaa lainsäädäntöämme esim. sosiaali- ja ympäristöasioissa ilman suuryrityksille maksettavia holtittomia korvauksia.

Toivon tässä asiassa tulevalta hallitukselta ja tietysti koko EU:lta malttia. Emme kai halua tänne Suomeen ja Eurooppaan amerikkalaistyylistä raakaa, suuryrityksiä suosivaa kapitalismia?

Olli Saarinen 16.05.2015 19:35

Huvittelin Kuvalehden kansanedustajagallerian avulla luokittelemalla puolueet edustajiensa aseman kautta. Aineisto riittää vaikka sosiologian graduun kunhan saan sijoitetuksi marcuselaisen katseeni tohkeiset konnotaatiot asianmukaiseen tieteelliseen viitekehykseen.

Keskustalaisista on kaksi viidesosaa tilallisia tai heidän apureitaan, kuten agrologeja. Toinen kaksi viidesosaa edustaa jo keskiaikaista tapaa lähettää lahjakkaimmat yliopistoon ajamaan talonpoikaista asiaa. Yksi viidesosa koostuu yrittäjistä, trubaduureista ja muusta toriväestä.

Perussuomalaiset ovat lähihoitajia tai poliiseja ja kaikkea siltä väliltä; työntekijöitä hoivan, huolenpidon ja turvallisuuden alalta. Lisäksi muutama yrittäjä ja teollisuuden työntekijä kymmenkunnan akateemisen kansankynttilän johtamina.

Kokoomus on maisteripuolue, edustajista hämmästyttävät 33/37 eli 89 % on vähintään maistereita ja loput neljäkin kouluja käyneitä. Kuitenkaan, kaikella kunnioituksella, ei voine puhua varsinaisesta sivistyneistöstä entisen edistyspuolueen tapaan vaan pikemminkin koulutetuista palkansaajista.

Marksilaisittain on hallitusneuvottelijat helppo tuomita luokkiensa edustajiksi. Keskusta edustaa perittyä talonpoikaisvarallisuutta, kokoomus porvarissäätyä ja perussuomalaiset työntekijäluokkaa.

Suuripiirteisesti tarkastellen muiden puolueiden edustajien ammatti- ja taustajakauma on diffuusimpi joten ne voidaan todeta aatepuolueiksi, demokratian ja tasa-arvon, sosialismin, vihreyden, kristillisyyden ja ruotsin kielen aatteiden nimissä.

Luokkapuolueet neuvottelevat vallasta ja aatepuolueet jäävät oppositioon. Tästä voisi tehdä syvällisiäkin sosiologisia ja aatefilosofisia johtopäätöksiä kunhan pääsee irti deterministisesti prekarisoituneista aksiomeista.

Ensinnäkin voidaan olla tyytyväisiä, kun demokratia tuntuu toimivan siten, että yhteiskunnan kerrostuneisuus saa näkymättömän käden avulla omat edustajansa puolueittain. Demokraattisten vaalien markkinat ovat aidosti paljastaneet meille nämä yhteiskunnan polarisaatiot.

Toisaalta voimme "olla huolissamme" siitä, että aatepuolueet häviävät puolueille, joita äänestetään itsekkäämmin perustein. Mutta kun kyse ei ole aatteesta niin ehkä edut ovat yhteensovitettavissa. Isänmaallisuus ei riitä aatteeksi vaan pelkästään sinivalkoiseksi kilveksi.

Kyösti Salovaara 17.05.2015 9:59

Joo, kärjistykseni vapaakauppaan liittyvästä argumentoinnista oli vähän asiaton, tai ainakin tyhmä. Tietysti voi yhtä älykkäästi sitä vastustaa kuin puolustaakin. Jotenkin olen kuitenkin ollut käsittävinäni, että mahdollinen sopimus nimenomaan hyödyttää pieniä maita, koska toisin kuin yleenstä tulee ajattelleeksi, juuri Yhdysvalloissa kauppaa ja teollisuutta säädellään lukemattomilla määräyksiä ja standardeilla, jotka estävät pienen maan, kuten Suomen, toimijoiden pääsyn sikäläisille markkinoille.

Olli Saarisen hieman humoristinen analyysi on hieno. Jos demarit ovat nykyään pelkkä aatepuolue (kysyä tietysti voi että minkä aatteen), niin ei ihme ettei äänestäjiä löydy "keskeltä", siellä missä ihmisiä on enemmän kuin laidalla. Nimittäin aatteetkin syntyvät leivästä ja leikkeistä sen päällä, ja jos "aate" ei tarjoa edes nimellisesti niitä (leikkeitä leivän päälle), ihminen sittenkin taipuu sen puoleen joka lupaa. Siis että itsekkyys kuitenkin on jossain määrin kehityksen voima, vaikka kuinka vastenmieliseltä se tuntuukin.

Kun tähän vielä lisää, että nämä aatepuolueet ovat täynnä kukkahattutätejä (niin kuin mm. Uschanov totesi) jotka pyrkivät sen tai tämän "hyvän asian" nimissä rajoittamaan ihmispolon muutenkin ankeaa elämää, ei ihme että Soinin lupaus, että makkaraa saa syödä ja oluttakin juoda vetoaa moneen meistä. Tai jos ei "moneen meistä", niin useisiin tuolla kuplan reunan takana kuitenkin.

Pekka Turunen 17.05.2015 17:50

On kerrassaan huolestuttavaa, jos politiikassa aatteellisuus häviää raadolliselle edunvalvonnalle. Molempia epäilemättä tarvitaan, ja siksi molempia on aina ollut ja on aina oleva. "Kehitys" taitaa tässä suhteessa olla syklistä - välillä ollaan yhteisöllisempiä, sitten nousevat esiin minä ja minun tarpeeni kunnes taas solidaarisuus nostaa ylevää päätään?

Viime aikoina itsekkyys on täällä meillä Suomessakin lisääntynyt. Ei haluta auttaa muita Euroopassa (ei lisätukia heikommassa asemassa oleville EU-maille) eikä edes globaalisti (leikataan kehitysapua). Aika pelottavaa. Entäs sitten kun me tarvitsemme apua? Täällä meilläkin minä on nykyisin tärkeämpi kuin me. Kyllä edunvalvontakin kuitenkin tarvitsisi johtotähdekseen jonkin aatteen.

Tällainen oli kuitenkin vaaleissa kansan ilmaisema tahto, joten mitäpä minä tässä pulisemaan. Konservatiivit eli oikeistolaiset muodostavat hallituksen ja toivoa sopii että tuleva hallitus nostaa esiin konservatiivisuuden parhaat puolet. Vapauden aatteet, ei rahan. Olen aina ihaillut menneiden aikojen ns. sivistysporvareita. Ja olihan vaaleissa toisenkinlaisia sävyjä: suurin suhteellinen voittaja taisi olla vihreät, ja hehän kai haluavat pelastaa maailman?

Epäilemättä tuossa transatlanttisessa kauppa- ja investointikumppanuudessa on meidän kannaltamme hyvät puolensa, kuten Kyösti Salovaara kirjoittaa. Ei kai siihen olisi lähdetty mukaan, jos se vain huonoa tuottaisi. Silti monet arvostamani viisaat ovat lausuneet siitä varauksen sanoja, ja kerrotaan juttuja joissa monikansalliset suuryritykset jyräävät pienen maan lainsäädännön. Onko sopimus todellakin kaikkineen meidän etumme? Mietityttää.

Minäkin pidin tuosta Olli Saarisen pilke silmäkulmassa tekemästä "tutkimuksesta". Lisää tällaisia puheenvuoroja!

Olli Saarinen 17.05.2015 18:43

Kiitän Kyösti Salovaaraa ja Pekka Turusta kehuista. - Olen samaa mieltä vapaakauppasopimuksen tärkeydestä ja nimen omaan kaltaisellemme pienelle avoimelle taloudelle. Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen ulkomaankaupasta sekä tuonnin että sitä rahoittavan viennin osalta. Vapaakauppa paitsi avaa ansaintamahdollisuuksia niin myös takaa edullisen tuonnin kautta kohtuulliset elinkustannukset.

Jaakko Honko totesi viisaasti jo 1960-luvun alussa, että Suomi pärjää ainoastaan keskittymällä kapeilla sektoreilla maailmanluokan hyödykkeisiin. Erityisesti USA:n suurille markkinoille pääsyä on kuitenkin usein hidastanut jähmeä viranomaismenettely, minkä taustoja voi vain lobbari arvailla.

Tämänkertaisella vapaakauppakierroksella lienee kysymys nimenomaaan viranomais- ja säädöstason kaupan esteiden poistamisesta. Sellaista kannattaa ajaa, mutta ei mihin hintaan hyvänsä. Sopimusten tulee olla tasapainoisia ja nimenomaan asiaryhmittäin tasapainossa. Esimerkiksi brittien eritysehdot EU-sopimuksessa tuottavat pysyvää kinaa ja kitkaa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

  2. 2

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  3. 3

    Vartijoiden armoille jäänyt ”Orléansin neitsyt” kieltäytyi pukeutumasta mekkoon ja pantiin roviolle – Suomennetut pöytäkirjat paljastavat Jeanne d’Arcin oikeusjutun koko raakuuden

  4. 4

    Kaksi vuotta vapaita aukioloaikoja: pääkaupunki­seudulla hypermarkettiin pääsee yölläkin, syrjäisellä Rautjärvellä kunta joutui avuksi kylän viimeisen Siwan mentyä kiinni

  5. 5

    Sairaala kotiutti huonokuntoisen helsinkiläismiehen saastaiseen kotiin, jossa vessa oli tukossa ja jääkaappi tyhjä – apuun hälytetty puolituttu: ”Miten ihmisen voi jättää heitteille näin?”

    Tilaajille
  6. 6

    Timo Rautiainen karkotti jo 2000-luvun alussa uusnatseja keikoiltaan, nyt häntä haukutaan ”suvakiksi” – Heviyhtye Trio Niskalaukaus palasi lavoille 13 vuoden tauon jälkeen

  7. 7

    Naispappeja syrjittiin Suomen suurimmilla kristillisillä nuorten festivaaleilla: ei päästetty pitämään messua, miespapit jättivät tervehtimättä

  8. 8

    Ammuttu ja loisten vaivaama pohjoiskorealainen loikkari tuli tajuihinsa – Halusi katsoa televisiota

  9. 9

    Matti Känkänen on tehnyt arkun yli sadalletuhannelle suomalaiselle – ”Ennen oli tehtaalla kiirettä keväisin, kun kesää odottaneet ihmiset kuolivat”

  10. 10

    Tasa-arvon mallimaassa on ristiriita, joka ulottuu koulusta työelämään

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

  2. 2

    Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

  3. 3

    Äiti hylkäsi uimataidottoman 5-vuotiaan lapsen uimahalliin, lapsi löytyi veden alta lähes viiden minuutin jälkeen – hovioikeus korotti tuomiota

  4. 4

    Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    Tilaajille
  5. 5

    Instagram-suosikkitili julkaisee oppilaiden saamat pahimmat Wilma-huomautukset – Soitimme Wilma-viestien asiantuntijalle ja kysyimme, pitääkö tästä olla huolissaan

  6. 6

    Kun Luhta julkisti suunnittelemansa olympia-asut, niitä haukuttiin ”vahvoissa ja ala-arvoisissa viesteissä” karmeimmiksi koskaan – ”Suunnittelijat ottivat palautteen raskaasti”

  7. 7

    Lähes 200:aa Kehä III:lla posottanut mies valitti ajokiellon pituudesta –”Ilman autoa työmatka kestää yli kolme tuntia”

  8. 8

    Naispappeja syrjittiin Suomen suurimmilla kristillisillä nuorten festivaaleilla: ei päästetty pitämään messua, miespapit jättivät tervehtimättä

  9. 9

    Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

  10. 10

    Pisa-tutkimus paljastaa uusia huolia Suomen pojista: Nuoret pärjäävät hyvin yhteis­työssä, mutta sukupuolten väliset erot ovat maailman suurimmat – ”Tämä asia pitää ottaa vakavasti”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    Tilaajille
  2. 2

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  3. 3

    Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

  4. 4

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  5. 5

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  6. 6

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  7. 7

    Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

  8. 8

    Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

  9. 9

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  10. 10

    Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. 2 tuntia sitten
  2. ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta Tilaajille
  3. Matti Känkänen on tehnyt arkun yli sadalletuhannelle suomalaiselle – ”Ennen oli tehtaalla kiirettä keväisin, kun kesää odottaneet ihmiset kuolivat”
  4. Sairaala kotiutti huonokuntoisen helsinkiläismiehen saastaiseen kotiin, jossa vessa oli tukossa ja jääkaappi tyhjä – apuun hälytetty puolituttu: ”Miten ihmisen voi jättää heitteille näin?” Tilaajille
  5. Pian on Slush ja sitä ennen Junction – Suomen startup-huuman taustalla on säätiö, joka yrittää saada väen puhaltamaan yhteen hiileen
  6. Kaksi vuotta vapaita aukioloaikoja: pääkaupunki­seudulla hypermarkettiin pääsee yölläkin, syrjäisellä Rautjärvellä kunta joutui avuksi kylän viimeisen Siwan mentyä kiinni
  7. Kuinka monta miljoonaa euroa länsimetro maksoi? – Tämä ja muita kysymyksiä tänään Uutisgurussa
  8. Meri-Lapin sote-solmu syntyi, kun Sipilän hallitus oli kyvytön tai haluton ennakoimaan irtiottoa
  9. Hiljainen enemmistö teki sekä seksuaalisen häirinnän että rasismin nousun mahdolliseksi olemalla hiljaa ja unohtamalla olevansa enemmistö
  10. Kisa lääkevirastosta paljasti, että Pohjoismaat ovat EU:ssa hajallaan
  11. Vartijoiden armoille jäänyt ”Orléansin neitsyt” kieltäytyi pukeutumasta mekkoon ja pantiin roviolle – Suomennetut pöytäkirjat paljastavat Jeanne d’Arcin oikeusjutun koko raakuuden
  12. Näytä lisää