Perässähiihtäjä

Onko perustuslaki kehityksen jarru?

Hyvää sumuista ja pimeää päivää Sanomatalosta, jonka alakerrassa on käynyt kova kuhina:  päivän Hesareita haetaan. Kiitän vasemmistoliitto-keskusteluun osallistuneita. Mielipiteiden vaihto laajeni pelkästä puheenjohtajakysymyksestä monipuoliseksi pohdinnaksi vasemmistoliiton asemasta Suomen politiikassa, ammattiyhdistysliikkeen asemasta ja historiaankin upottiin niin syvälle, että Anna Kähkönen kysyi tänä aamuna: ”Olisiko blogin keskustelijat jämähtäneet vanhoihin asetelmiin, mutta puolue jopa porskuttamassa uusiin tuuliin?”. Annan kysymys on erittäin hyvä, mutta sen verran puolustan blogin keskustelijoita, ettei täällä haittaa mitään, vaikka välillä vanhojakin asioita kaivellaan. Kaikki käy, kunhan pysytään asiassa ja ollaan asiallisia.

Entinen kansanedustaja, varatuomari Kimmo Sasi (kok) julkisti eilen tiistaina raportin perustuslaista. Raporttiin voi tutustua sen julkaisijan Evan sivulta, jonne pääsee tämän linkin takaa.

Sasi, joka on myös entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, arvostelee voimakkaasti perustuslakivaliokuntaa.

”Nykyisellään vain muutama valtiosääntöoppinut määrittää perustuslain tulkinnan. Valiokunnan tulisi kuulla myös siviilioikeuden asiantuntijoita ja vastakkaisten näkemysten edustajia”, Sasi kirjoittaa.

Sasin mielestä eduskunnan perustuslakivaliokunnasta olisi tehtävä enemmän tuomioistuimen kaltainen, vähemmän eduskunnan valiokunta. Valiokunnan olisi keskityttävä suuriin yhteiskunnallisiin ja tulkintalinjaa luoviin ratkaisuihin.

”Päädyn ehdottamaan perustuslain 124. §:n kumoamista kokonaisuudessaan. Perustuslakiuudistuksessa vuonna 2000 luotu vallanjakosäännös on itsessään poikkeuksellinen – missään muussa länsimaassa ei perustuslaissa säännellä julkisten tehtävien siirtoa samalla tavalla. Muissa maissa parlamentilla ja viranomaisilla on laaja harkintavalta järjestää hallintoasioita tarkoituksenmukaisella tavalla. Meillä vaaleilla valtaan valitun eduskunnan oikeus päättää tehtävien järjestämisestä alistetaan perustuslailliselle arvioinnille. Tiukka perustuslain tulkinta tietää vähemmän demokratiaa. Julkisessa keskustelussakin tämä näkyy perusoikeudellistumisena, kun esimerkiksi hallituksen tavoitteet leikata sosiaalietuuksia haastetaan perustuslain vastaisina”, Sasi kirjoittaa.

”Usein eri perusoikeudet ovat keskenään vastakkain yksittäisessä tapauksessa. Analyysini perusteella etenkin elinkeinovapaus saa käytännössä aina syrjäytyä, jos asiaa aletaan pohtia vallanjakosäännöksen kannalta”, hän kirjoittaa.

Tämä on jännittävää, sillä poliittiset asetelmat ovat kääntyneet lähes päälaelleen.  Takavuosina oli niin, että perustuslakivaliokunta on konservatiivien linnake. Ei ollut mikään sattuma, että kokoomus vaati juuri ”perustuksen” puheenjohtajan paikan itselleen ja pyrki huolehtimaan perustuslain tulkinnoista, varsinkin omaisuuden suojasta. Siinä työssä oli hyvänä apuna merkittävä joukko vanhoja perustuslakiasiantuntijoita, jotka osasivat tulkita perustuslakia omaisuuden suojan säilyttämisen kannalta myönteisesti. Myös lainsäädännön määräenemmistösäännökset jarruttivat liian radikaaleja muutoksia ja osaltaan vahvistivat omaisuuden suojaa.

Nyt perustuslakivaliokuntaa  johtaa vasemmistoliiton Annika Lapintie. Nyt perustuslain perusoikeuskysymykset ja niiden tulkinnat ovat tärkeitä. Ja mihin ne vaikuttavat?  Perustuslakiin kirjatut perusoikeudet on aikoinaan säädetty nimenomaan ns. hyvinvointiyhteiskunnan suojaksi. Jos sitä halutaan kehittää tai purkaa – kuinka vain – perustuslakivaliokunta voi tulkinnoillaan vaikuttaa huomattavasti.

Otetaan tämä asia tämän viikon pohdinnan alle. Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Onko perustuslaki kehityksen jarru?

Päivän siteeraus:

Kotimaisten kielten keskus (KOTUS) on nyt antanut kaavailtujen itsehallintoalueiden nimestä. Kotuksen lausuntoon voi tutustua tämän linkin takaa.  Tämän lausunnon  jälkeen ei liene epäilystä, millä nimellä itsehallintoalueita sitten tulevaisuudessa oikein kutsutaan.

Lisäys alkuperäiseen postaukseen kello 14.40

Äsken julkistettiin Elinkeinoelämän Keskusliiton  EK:n päätös muuttaa sääntöjään siten, ettei järjestö ensi kevään jälkeen tee enää tulopoliittisia sopimuksia.  Päätökseen voi tutustua tämän linkin takaa.  Vaikka tämä ei nyt perustuslaillinen kysymys olekaan, niin arvoisat kommentaattorit voivat - jos niin haluavat - kommentoida tätä päätöstä. On tässä sen verran suuresta muutoksesta kysymys Suomen työmarkkinajärjestelmässä. SAK on jo ottanut kantaa tähän päätökseen. Sen voi lukea tämän linkin takaa.

55 vastausta artikkeliin "Onko perustuslaki kehityksen jarru?"

Timo Vepsä 25.11.2015 15:17

Perustuslaki ei ole kehityksen jarru eikä muutenkaan ongelma, vaan sitä tulkitsevat tärkeilevät virkaheitot professorit. Heillehän perustuslakiin tai sen vastaisuuteen vetoaminen on erinomainen oman egon kohottamisen paikka ja keino päästä julkisuuteen, joskus jopa televisioon. Usein näiden "asiantuntijoiden" perustelut ja tulkinnat ovat niin omituisia, että rohkenee epäillä esittäjän täysjärkisyyttä.

Mikko Helminen 25.11.2015 15:51

"Onko perustuslaki kehityksen jarru?"

Jos tämä on päivän hyvä kysymys eivät hyvän kysymyksen kriteerit ole kovin korkeat, sillä tuohon kysymykseen ei voi vastata ennen kuin kysyjä määrittää minkä hän haluaa kehittyvän, mihin suuntaan ja mitkä ovat hänen tavoitteensa. Sasin keskustelunavauksestakaan ei oikeastaan selviä miksi on väärin että esim elinkeinovapaus on alisteinen perustuslaille, mikä on kummallista koska hänellä on selkeästi voimakas mielipide asiasta ja jokin pyrkimys kun "tarkoituksenmukainen järjestely" mainitaan. Tämä alkaa olla tyypillistä suomalaiselle poliittiselle keskustelulle: vaihtoehdot esitetään ilman syvällistä analyysiä niiden vaikutuksista siinä toiveessa että mitä vähemmän asiasta kerrotaan sen helpompi se on viedä läpi.

Heikki Poroila 25.11.2015 16:41

Minusta Kimmo Sasin eli EVAn agenda on tässä niin ilmiselvä, että perustuslain mahdollisiin aitoihin ongelmiin on vaikea paneutua. Ajan henkeä kuvaa hyvin se, että talousvallan käyttäjät katsovat olevansa jo riittävän vahvoja esittämään vaatimuksia perustuslain tasolla. Aikaisemmin tämä olisi tapahtunut puolueiden kautta.

EVA:n esityksen logiikka on selkeä: peruslaki ei saa asettua elinkeinoelämän mellastelun esteeksi, koska elinkeinoelämän etu on tärkeämpää kuin mikään muu. Tämän kanssa ei luulisi eduskuntapuolueilla olevan tulkintavaikeuksia, varsinkin kun asiat on esitelty monille edustajille tuttuun sasimaiseen tyyliin.

Asiallisesti ottaen EVA vaatii perinteisen vallan kolmijaon hylkäämistä ja itseään uudeksi pallinjalaksi - ellei sitten peräti ainoaksi.

Markku Miettinen 25.11.2015 16:47

Yhteinen veneemme laskee ajelehtimisen estämiseksi ankkurin, sitä voi nimittää perustuslaiksi. Perustuslaki estää poliittisten pikavoittojen haun. Sivistysvaltiot kunnioittavat perustuslakejaan.

Juridiikka ja perustuslakikin elävät ajassa, osuva tuo Unskin havainto perustuslakivaliokunnan roolista omistusoikeuden viimeisenä perälautana vasemmistoradikalismin aikoihin. Nyt viisari on heilahtanut 180 astetta ja ongelmaksi ovat tulleet kansalaisten perusoikeudet, joiden korostamisen on katsottu haittaavan hallinnon dynamiikkaa ja elinkeinovapautta. Raportin Evalle asiasta on laatinut Kimmo Sasi, joka ikätoverinani on nähnyt mielipiteiden koko kirjon kehityksen.

Samaan aikaan EK ilmoittaa, ettei se sovi enää keskitettyjä tulopoliittista ratkaisuja, vaan sopimukset tehdään liitto- ja työpaikkakohtaisesti.

Asiat liittyvät samaan kokonaisuuteen, suomalaisen halpuuttamiseen. Hätä tuntuu olevan kädessä. Mikä riittää, pitääkö päästä kiinalaisen tasolle ? Jos kyllä, niin se on n. 1 euro/tunti, näin Kiinan opas meille Pekingissä kertoi.

Luen juuri Markku Kuisman mainiota teosta "Venäjä ja Suomen talous", kirja antaa perspektiiviä. Suomi on ollut idän ja lännen saranakohdassa taloudellisessakin pulassa lukuisia kertoja. Aina on selvitty, mutta tiukkaakin on ollut. Kun länsimarkkina on pettänyt, niin aivan kuin ihmeen kautta itä on pelastanut, tai päinvastoin. Paljolti Suomen menestys on perustunut työn ja raaka-aineiden halpuuteen, myös kartelleja suomalaiset liikemiehet ovat olleet käteviä luomaan.

P.S. Tätä kirjoittaessani taustalla radio uutisoi Jari Aarnion päästämisestä vapaalle jalalle.

Veli-Pekka Silvan 25.11.2015 16:49

Sasi ja EVA, kaksi asiaa jotka saava aikaan sen että moni poistaa varmistimen aseesta.

En sorkkisi perustuslakia liikaa, se on "perälauta" ja se toimii, varsinkin nyt kun meillä ultraoikeistolainen hallitus jonka sielu on suoraan 1930-luvun mustilta vuosilta.

Sasin esittämä poisto antaisi vallan elinkeinoelämälle, jolla jo nyt on liikaa sananvaltaa yhteiskunnassa.

Elinkeinoelämän näkymätöntä valtaa pitäisi karsia ja estää.

Perustuslaki takaa ihmisoikeudet ja niitä ei pidä sorkkia yhtään.

Mitä tulee EK:n ilmoitukseen, ei se yllätä.

Myönnän että TUPOt ovat olleet viime vuosina todella huonoja koska niissä on käsiteltyjä asioita joita ei sinne kuulu mm ns sosiaali-TYPO oli täysin fiasko, siinä poistettiin firmojen KELA-maksut sillä perusteella että työllisyys muka paranisi ja investoinnit lähtisivät kasvuun "yllättäen" ei näin käynytkään, koska kaikki mikä tuli firmoihin lisää jaettiin omistajille osinkoina.

Pitää huomioida se että firmat ovat joka vuosi jakaneet hulppeita osinkoja, eivätkä investoineet.

Toinen selkeä huono puoli TUPOissa oli se, että julkissesta sektorista tuli palkkajohtaja, varsinkin virkamiesten palkat ovat räjähtäneet 2000-luvulla.

Ja oma lukunsa oli iänikuinen TUPo-teatteri joka meni aina samalla kaavalla.

Usein TUPO:n veroporkkanat maksatettiin mm eläkeläisillä ja kuluttajilla kun alennettiin tulo- ja yritysveroja niin jouduttiin korottamaan välillisiä veroja.

Paikallinen sopiminen tietää ankeita aikoja palkansaajille, monella on edessä palkan alennus esim. lisien poiston takia, palkansaajilla ei ole paikallisella tasolla mitään neuvotteluasemaa.

Postin riita antaa esimakua tulevasta!

Jouni Pulli 25.11.2015 17:39

Valitettavasti suuntamme tuntuu olevan vastakkainasettelun voimakas lisääntyminen.

Ottamatta kantaa Sasin/EVA:n esitykseen, on kuitenkin tärkeää huomioida, että Suomi on jo pitkään tarvinnut joko ns. ylähuoneen tai perustuslakituomioistuimen. Olisi korkea aika päättää jommankumman aikaansaamisesta edes ensi vuosikymmenellä.

Pekka Turunen 25.11.2015 18:15

En ole juridiikan asiantuntija, mutta muutama sana näin maallikon näkökulmasta. Sasin nyt esiin nostamaa asiaa on moni muukin viime aikoina ihmetellyt. Perustuslain ihmisoikeudet ja niiden tulkinta ovat luoneet tilanteen, joka johtaa joskus kummallisiin ratkaisuihin.

Ihmis- ja perusoikeudet ovat tavattoman tärkeä asia, ja siksi on kaunis ajatus että ne on kiinnitetty perustuslain graniittiin. Laki ja oikeus ovat kuitenkin monimuotoisia käsitteitä, ja joskus erilaiset hyvät tavoitteet eivät johda samaan suuntaan. Kaksi ihmisoikeutta voi olla ristiriidassa keskenään. Silloin kuvaan astuvat lain ja tässä tapauksessa erityisesti perustuslain tulkitsijat, jotka eivät olekaan viileitä asiantuntijoita, vaan ihmisiä jotka saattavat tehdä politiikkaa. Lopputulos ei välttämättä ole paras mahdollinen.

En tiedä onko perustuslaki kehityksen jarru, mutta ei nykyinen tilanne aivan terve ole. Tässä asiassa kannattaa katsoa yli tämänhetkisten poliittisten suhdanteiden, toisin kuin esimerkiksi Veli-Pekka Silvan tuossa ylempänä tekee, sillä jatkossa ne suhdanteet saattavat kääntyä toisin päin. Olen kyllä Silvanin kanssa samaa mieltä siitä, että perustuslain ei pidä antaa liikaa valtaa elinkeinoelämälle, tai ylipäätään millekään muullekaan taholle. Perustuslain pitää kestää yhteiskunnallisten tuulten vaihtelevat tuulensuunnat.

Lasse Reunanen 25.11.2015 18:57

Perustuslaki muodollisesti uudistuslaki (ei enää itsenäisyyslaki).

Perustuslaki kuitenkin ylätaso, jossa tarvitaan runsas enemmistö

muutoksia tekemään - ilman sitä mentäisiin pian pelkkiin

määräenemmistöihin (yksinvallan käytäntöihin).

Nykykäytäntö siten hyvä - ja yksittäistapauksia voidaan siihen

perustellusti muuttaa / lisätä.

Sasi entisenä kansanedustajana puhuu myös omaa näkemystään ja

hakeutunee vielä edustuksellisiin vaaleihinkin.

KOTUS -nimiehdotus "maakunnista" yksinkertaistamista" vanhasta

muistista ehdotettuna, mutta nyt tarvitaan uutta näkemystä -

eikä vanha käytäntö enää luonnistu (näin itse oletan).

Vesa Kaitera 25.11.2015 19:15

Ono nykyinen perustuslaki kehityksen jarru? On. Mitä pitäisi tehdä? Poistaa sieltä pykälä 124. Se kuuluu seuraavasti:

"Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle."

Tämän pykälän ansiosta yksityinen pysäköinninvalvontafirma ei voinut sakottaa liian kauan parkissa olleita autoilijoita. Terve järki kyllä sanoisi, että näin voisi tehdä, mutta perustuslaki sanoo toisin.

Silvanilta kysyn vain sen, että eikö ole parempi, että osa yrityksistämme tuottaa hyvin voittoa kuin että kaikki yrityksemme olisivat raskaasti tappiollisia? Yritykset investoivat silloin ja vain silloin, kun ne katsovat, että se on niille itselleen edullista. Ne eivät halua rakentaa lisää kapasiteettia, jos on epävarmuutta siitä, lisääntyykö kulutus niin että uudelle kapaisteetille olisi aitoa käyttöä. On erittäin kannattamatonta pitää resursseja tyhjän panttina.

Tuukka Sariola 25.11.2015 19:18

Perustuslain sisältö tai puutteet voivat toki olla yhteiskunnallisen kehityksen jarruna, esim. Suomelta puuttuu virallinen kieli, on vain laiha ja kallis kansalliskielten kompromissi aikojen takaa.

Pentti Kangasluoma 25.11.2015 20:16

Maakunnat, hyvä nimi, helppo kääntääkin.

Perustuslaki, jotta ei olla poliittisten suhdanteinen varassa. Jotta ei

vieraat voimat käy taloksi. Mutta jokaisesta pulmasta ei pidä tehdä perustuslakikysymystä. Sellaista tautia on liikkeellä. Ittekin pitää

ratkaista kysymyksiä yhteisöissä.

Teemu Männynsalo 25.11.2015 20:31

Perustuslakimme (2000) on vauraiden taloudellisten aikojen ja kasvushuuman lapsi, joka laajensi kansalaisen perusoikeudet, avaten ovet myös perusoikeusfunfamentalismin nousulle ja ruokkii jatkuvasti kallista byrokratiaa polvellaan.

Perustuslain tulkinta ja soveltamistarve lisääntyi merkittävästi. Näiden muutosten seurauksia l. tulkintakysymyksiä Sasi kokeneena perustuslain käytön asiantuntijana ansiokkaasti raportissaan esittelee.

Lienee hyvä, että tätä keskustelua on hiljalleen viritelty, koska ymmärtääkseni taloudellinen kantokykymme kestää huonosti nykyistä perustuslakiamme ja sen tulkinnan monia käytännön seurauksia. Myös Heinäluoma vilautti eilen Ylen radio-ohjelmassa tarvetta muuttaa perustuslakia, esimerkkinä lähinnä lähes ylivoimaiseksi perustuslakisäädösten tulkinnan edessä osoittautuneen sote-uudistuksen.

Eero Immonen 25.11.2015 21:24

Teemu Männynsalo on oikeassa, nykyinen perustuslaki laadittiin vauraushuumassa, turvaamaan aina vain kasvavan "hyvinvoinnin" tulevaisuus. Nyt kun jakovarat on syöty ja on jaettava niukkuutta, se voidaan paljolti torpata vetoamalla perustuslakiin.

Erityisesti pöhöttyneen julkisen sektorin järkevä supistaminen näyttää törmäävän valtaosin vasemmistolaisten perustuslakifundamentalistien siilipuolustukseen. Täälläkin on voivoteltu "elinkeinoelämän liiallista valtaa" yhteiskunnassa.

Kukahan tämänkin koko yhteiskunnan ylläpidon itse asiassa maksaa, esim nekö virkamiehet jotka valittavat toisen viranomaisen päätöksistä? Ja mikä perusoikeus turvaa yrityksiä esimerkiksi niiltä suurilta tappioilta, joita juuri julistetut postin lakon kohtuuttomat tukitoimet täysin ulkopuolisille toimijoille (ja koko yhteiskunnalle) aiheuttavat?

Perustuslaki olisi uudistettava, vastaamaan muuttuneen maailman haasteisiin. Se helpottaisi niitä välttämättömiä sopeutumistoimia, jotka Suomella ovat kuitenkin edessä. Kysymys on vain siitä, kuinka alhaalla ensin käydään, tuleeko kuopasta niin syvä ettei sieltä enää nousta.

Pentti Miettinen 25.11.2015 22:22

Ajatellaanpa asiaa vähän kauempaa historiasta.

Joskus ihmiskunta eli niin kutsutun viidakon lain aikaa.

Oli vain vahvemman laki.

Vahvempi sai tehdä mitä tahansa, koska se pyustyi murjomaan henkihieveriin eri mieltä olevat.

Maailman ensimmäinen perustuslaki on Magna Charta, suuri vapauskirja. Sillä rajoitettiin kuninkaan mielivaltaa, johon kansa oli täysin kyllästynyt. Siinä vahvistettiin kansalaisen perusoikeudet.

Olen sitä mieltä, että perustuslaki on tarpeellinen ja välttämätön. Myöskin Sasi saa olla omaa mieltään asioista, kunhan ei rupea mestaroimaan meidän muiden elämää ilman perustuslain hänelle suomia valtuuksia ! Tällä hetkellä niitä valtuuksia hänellä ei onneksi ole.

Kaikki muutkin lait ja lainveroiset määräykset on aikoinaan säädetty heikompien turvaksi. Voimakkaat ja rikkaat pärjäävät sitä paremmin mitä vähemmän on voimassa olevia säädöksiä ja normeja.

Ymmärränkin hyvin nykyisen oikeistohallituksen kiireet normien purkamisessa ja jopa perustuslain kaatamisessa.

Kiirettä täytyy pitää, kun hallitus saattaa hajota minä päivänä tahansa! Mutta työläisperheen poikana ilmoitan vastustavani joka ainoata yritystä normien purkamiseksi saati sitten perustuslain muuttamiseksi.

Jukka Itäkylä 25.11.2015 22:29

EK:n päätös luopua oikeudestaan enää tehdä kevään 2016 jälkeen työehtosopimuksia on rohkea, kerrassaan uhkarohkea. Siinä keskusjärjestö omasta vapaasta tahdostaan haluaa oikein sääntömuutoksella luopua jostain, jota sillä on ollut jo yli 40 vuotta. On selvää, että kaikki tehdyt sopimukset toisen keskusjärjetön kanssa eivät ole olleet jälkikäteen tarkasteltuna tavattoman onnistuneita, mutta tämäkin on vain arviointikysymys toisissa olosuhteissa. Kokonaan toinen asia on luopua omasta roolistaan sopimusosapuolena noin vain. Kysymys herää mikä EK:n jäsenjärjestöistä tätä on nimenomaan ajanut ja vaatinut? Mikä on ollut se seikka, joka tähän on työnantajajärjestön omaan ratkaisuun ajanut? Tämä tuntuu aivan kuin kortinpelaaja jo ennen peliä ilmoittaisi, että ei käytä kaikkia valttejaan, erityisesti ei ässäkorttejaan. Vai onko niin, että EK on ollut joillekin jäsenilleen niin kallis etujärjestö, että ilman sitä tullaan paremmin toimeen. Siinä tapauksessa olisi loogisuuden nimessä pitänyt vaihtaa EK:n johto, eikä luopua neuvottelumandaatista.

Teemu Männynsalo 25.11.2015 23:26

Työntekijäjärjestöt painottavat duunaripuolella erittäin vahvasti kollektiivisuutta, nojaavat mm. tukilakkoihin ja korostavat hyvin sitovia työehtosopimuksia, tavoitteena välittömien etujen ajaminen. Työnantajat pyrkivät strategisesti vastakkaiseen suuntaan: hajautettuun ja paikalliseen järjestelmään, jossa keskiössä olisi yksilöllisen palkitsemisen mahdollisuudet ja työsuorituksen selvät eroavaisuudet tunnustava työsopimusjärjestelmä, jäykkien yleisten työehtosopimusten sijaan.

Työntekoa on vaikeaa säädellä (nykyiseen tapaan) voimakkaasti ja samanaikaisesti suosia ja lisätä sitä. Jompikumpi painottuu. Säädöskuormamme on tainnut valua yli kestokykymme ja työntekomme siten heikkenee ja vähenee. Tämä on nähtävissä taloutemme kutistumisessa lähes koko muun maailman kasvaessa.

Vastakkainasettelun välissä on julkinen hallintovalta, jolta vaaditaan pitäytymistä nykyisessä historiallisessa työmarkkina- ja säätelyjärjestelmässä. Vaihtoehtona on nousee ryhtyminen jotenkin mukaan maailman muutokseen ja säätää uudentyyppisesti lakko-oikeuksista, minimipalkasta ja luoda paikallisen sopimisen sääntöpohja.

Yhteiskuntasopimisen kehityskaari ja vastapuolelta käytetyt taktiikat lienevät syksyn aikana vahvistaneet EK:n näkemyksen todellisen järjestelmämuutoksen välttämättömyydestä. Selkeä työnantajatahojen, siis maksajien, viesti on, ettei Suomen nykytavoin voi jatkaa menestyksellisesti eteenpäin. Tätä SAK ei julkisesti vieläkään voi tunnustaa, koska tämä sopii huonosti sen painottamaan kollektiiviseen taktiikkaan l. politiikkaan. Sen on vastattava muuttamalla taktiikkaansa, se on kohta suorastaan pakotettu siihen. Nyt se käy viivytystaistelua.

antti liikkanen 26.11.2015 9:57

Perustuslaki vuoteen 2000 asti on ollut varsin toimiva.

Sen jälkeen tehdyt uudistukset on tehty ikään kuin some-tyyppisesti ja ne ovat selkeästi paljastaneet laadinta- ja noudattamiskäytännöstä kaksi vaikeaa ongelmaa:

1) uudistukset ovat sellaisia "nopean" ajan airueita, joilta puuttuu perinteen ja syvän historian tuki

2) uudistusten noudattajaksi ja koko perustuslain valvojaksi ei neljän vuoden välein vaihtuva perustuslakivaliokunta ole kelpo elin (tätä varten tutustuin valiokunnan ja sen käyttämien asiantuntijoiden kokoonpanoihin 1960-luvulta alkaen)

Perustuslaki kaipaa mielestäni tulkitsijakseen ja kehittämisensä "uuniksi" pysyvän elimen (on se sitten KO/KHO:n jaos tai perustuslakituomioistuin).

Muilla keinoin ei kansan perustuslakiin (ja sillä suhmurointiin) kadonnutta luottamusta mielestäni voi palauttaa.

Miika Kurtakko 26.11.2015 10:26

Ilman perustuslakia ihminen olisi ihmiselle sasi.

Pekka Turunen 26.11.2015 11:03

Työmarkkinapolitiikka ja muukin politiikka tekee välillä surulliseksi. Nyt kun elämme taloudellisesti hankalia aikoja, olisi ensiarvoisen tärkeää, että vaikeat ratkaisut saataisiin tehtyä mahdollisimman laajalla yhteistyöllä, mieluummin sopien kuin riidellen.

Vaan ei: pojat tahtoo riidellä. EK ilmoittaa yksioikoisesti luopuvansa tulopoliittisista kokonaisratkaisuista, minkä tietää ärsyttävän ay-liikettä. AKT reagoi nyrkit pystyssä yhtä yksioikoisesti: he kaatavat yhteiskuntasopimuksen. Tappelushan siitä tulee. Suomi ja suomalaiset kärsivät, mutta se ei näitä isoja poikia taida juuri kiinnostaa.

Marita Salenius 26.11.2015 11:22

Tuntuu niin moni asia nykyään juuttuvan perustuslakiin ja sen moninaisiin tulkintoihin. Toki viljelijä on oikeastaan sen lain ulkopuolella ja henkipattona saa ottaa vastaan kaiken, minkä EU määrää. Eikä siinä auta vedota perustuslakiin, kun tarkastaja ovelle tulee.

Sitä kun tavallinen tallaaja pyrkii elämään mahdollisemman laillisesti, niin välillä käy mielessä, että mitä varten sitten perustuslaki ei kuitenkaan kaikkiseltaan toimi. Eihän siinä edes pitäisi olla tulkinnanvaraa.

Sitten kun vaaleilla valittavat poliitikot (aika sekalaista sakkia kuitenkin) vahtivat/tulkitsevat ja rustailevat esityksiään, niin ihan vaan miettii, jotta onko varmasti kaikki "hanskassa". Politiikka kun on sellainen metka epeli, että sen varjossa tapahtuu mitä tahansa. Eikä Kekkos-poikkeuslaki ainakaan ole mikään loistoesimerkki sieltä aikaisemmilta ajoilta.

Vai onko vaan niin, että perustuslakikin on vain kulloisenkin poliittisen ilmapiirin näköinen. Mutta onko se ainainen ns. pilkun viilaaminen niin välttämätöntä. Tarkoituksenmukaisuus on lähes tyystin kadonnut. Kyllä kait se jarru on muussa paikassa, kuin itse laissa. Jarrumiehet (no on siellä naisiakin siellä valiokunnassa )tulkitsevat, missä vaiheessa laitetaan rasvaa ja missä vaiheessa antaa vaikka savun nousta - jarruista - vai jarrutetaanko lainkaan.

Tulkinta on aina ... niin siis tulkintaa ja omakohtaista näkemystä. Kun pyrkii lukemaan hankalaa laki- tai muuta selittävää tekstiä, niin asialle saattaa saada aivan eri tulkinnan, kun ns. pilkuttaa mielessään tekstiä.

Pitäisiköhän tehdä kirje Joulupukille, kuten Aleksis Salusjärvi tänään radiokolumnissaan - mainio kerrassaan. Kiltti (vai oletko kiltti?) Joulupukki täällä yksi kansalainen lähettää sinulle joululahjatoiveen: voisitko mitenkään säätää meille sellaisen perustuslain, ettei sitä tarvitse joka käänteessä tulkita. Että me kertalaakista ymmärrämme, mitä lailla tarkoitetaan ja mitä saamme tehdä ja varsinkin, mitä emme.

Jari Erholm 26.11.2015 11:50

En tiedä muista, mutta itse luin Kimmo Sasin 99 -sivuisen raportin. Se on hyvin laadittu ja asiallisen kiihkoton selvitys siitä, minkälaiseen umpikujaan Suomessa on jouduttu liian kirjaimellisen perustuslakitulkinnan takia. Vähintäänkin toivoisi, että perustuslakivaliokunnan jäsenet lukisivat huolellisesti tämän hyvin ajankohtaisen puheenvuoron.

Laki on niin kuin se luetaan, sanotaan. Tästähän tässäkin on minusta pohjimmiltaan kysymys. Perustuslakiin on koottu iso joukko hyviä ja tavoiteltavia asioita, jotka eivät välttämättä voi aina toteutua samanaikaisesti. Kun lain jonkin kohdan ylitulkinta johtaa siihen, että yksityisille parkkifirmoille ei saisi antaa sakotusoikeutta, koska se on julkisen vallan tehtävä, niin samalla väheksytään mm. elinkeinonharjoittamisen vapautta, josta Sasin mukaan valiokunnan kuulemat asiantuntijat eivät ole lainkaan huolissaan.

Toinen kysymys on se, että julkisia tehtäviä pitäisi voida delegoida normaalisti sekä valtion- että kunnallishallinnon tasolla ilman, että se koetaan jotenkin poikkeavaksi tai haitalliseksi. Tälläisissa hankkeissa on aina joku järkeenkäypä tarve, kuten kustannustehokkuus tai verovarojen säästäminen, mutta näillä näkökohdilla ei näytä olevan perustuslakia tulkitsevin juristien mielestä juurikaan painoa. Kuitenkin tehtävien siirto pitäisi olla mahdollista säätämällä siitä tavallinen laki ja valvomalla, että toiminta on lainmukaista.

Vastaus Unskin kysymykseen on kyllä. Mediaa seuratessa yksi ja toinen asia luokitellaan oikopäätä perustuslain vastaiseksi. Perustuslaista on tullut tulppa, koska sen tulkintaa dominoi usko valtiovallan kaikkivoipaisuudesta. EVA:lle kirjoitetun raportin ansio on, että siinä käydään läpi lukuisia hallituksen esityksiä, joiden perustuslaillisuustulkintaa valiokunta on suorittanut. Sitä lukiessa tulee usein kysyneeksi, onko Suomen perustuslaki tai sen sen ylitulkinta eräälainen pakkopaita, joka estää poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan, joka kuuluu kulloisellekin kansan vaaleissa valitsemalle eduskunnalle ja hallitukselle.

Raportissa esitetään useita keinoja parantaa perustuslakivaliokunnan työtä. Yksi niistä olisi, että valiokunta kutsuu kuultavaksi myös siviili- ja EU-oikeuden tuntijoita ja jättää ne asiantuntijat kutsumatta, joilla on jo valmiina julkisuudessa ehdoton kanta hallituksen esityksen perustuslainmukaisuudesta, vaikka itse esitystä ei olisi vielä edes annettukaan.

Risto Virrankoski 26.11.2015 13:00

Laista näkyy, että se on laadittu ns. hyvän sään aikana eli 2000-luvun alun vahvan talouskasvun inspiroimana. Perälautoja ei juurikaan ole.

Leimaavaa on, että laki 'takaa' oikeuksua, mutta sanoo velvollisuuksista lähinnä vain maanpuolustuksen osalta. Siinäkin se häveliäästi unohtaa, että sen varsinainen kova ydin koskee vain miehiä eli velvollisuus henkensä kaupalla puolustaa maata.

Ei olisi pahitteeksi laille, jos se mm. toteaisi, että ensisijaisesti kunkin itse on huolehdittava itsestään ja hyvinvoinnistaan ja että perustulaki tulee turvana kuvaan vasta, jos siihen ei kykene. Tämähän ei ole tänä päivänä enää itsestään selvä asioiden järjestys.

Se perälauta, joka tarvitaan on, ikävä kyllä, talous. Ei siitä yli eikä ympäri pääse vaikka kuinka olisi humaani ja humanisti. Tai vihreä tai punainen.

Julkiselle taloudelle tulisi panna sitovat perustuslailliset raamit, joissa julkista valtaa ja sen tuomia nautintaoikeuksia annetaan ja käytetään. Tällaisia raameja olisivat keskimääräinen veroaste, yksittäisen henkilön korkein sovellettava 'veroaste' eli oikeus omaan tuloonsa ja omaisuuteensa, julkisen velan määrä...Nyt ainut perälauta on se, että 'kyllä Siperia opettaa'.

EK'n vetäytyminen työmarkkinaosapuolen roolista oli hyvä päätös.

Toivottavasti se johtaa laajempaankin työmarkkinoiden sääntelyn purkamiseen ja siihen, että työehdoista olisi lupa päättää vapaasti työnantajan ja työntekijän välillä. Nykyajan työntekijät kyllä tämän osaavat. Seuraavaksi itsensä voisi lopettaa Teknologiateollisuus.

Yleissitovien tessien aika on ohi. Ne ovat vakava loukkaus sopimisvapaudelle. Tosin en huomannut, että perustuslaki erityisesti suojaisikaan sopimisvapautta. Yleissitovuus on todellakin paha este niille yrityksille, joita ei vielä ole, mutta joita me kovasti tarvitsisimme.

Ari Pesonen 26.11.2015 14:57

Kirjoitin Uuteen Suomeen 11.11.2015 blogin otsikolla ”Perustuslain tulkinta Suomessa, tuo kaikkien uudistusten jarru”. Jos on vain aikaa, kannattaa käydä lukemassa, löytyy tuolla otsikon hakusanalla.

Ongelma on siis enemmän perustuslain tulkinta kuin itse perustuslaki.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiuudistamisen kohtalo viime vaalikaudella on kuvaavin esimerkki perustuslain tulkinnan toimimattomuudesta.

Suomessa perustuslakia tulkitsee eduskunnan perustuslakivaliokunta ja siis kansanedustajapoliitikot vaalikausi kerrallaan. Poliitikkojen tekemät päätökset ovat aina poliittisia, myös perustuslakivaliokunnan. Asiantuntijat, joiden mielipiteitä perustuslakivaliokunta kysyy ja kuuntelee, eivät yleensä ole virkavastuullisia virkamiehiä - siis vaikkapa vain tuomareita - vaan yliopistojen lainoppineita, joilla on myös poliittinen näkemys, joillakin heistä jopa erittäin vahva poliittinen näkemys.

Miksi Suomessa ei ole poliittisesta toiminnasta enemmän erillään olevaa perustuslakituomioistuinta, kuten vaikkapa Saksassa tai Ranskassa? Yhdysvalloissa perustuslaillisiin asioihin ottaa kantaa korkein oikeus. Suomessakin perustuslain tulkintaa tulisi hoitaa tuomioistuinlaitoksen, ei poliitikkokaartin.

Perustuslain tulkintaa ei pitäisi arvioida muutosten kautta suhteellisesti vaan perustuslain määrittämien absoluuttisten arvojen näkökulmasta. Arvioinnin pitäisi olla absoluuttista tai fundamentaalista, ei suhteellista.

Ei siis pitäisi arvioida ollenkaan itse muutosta, siis miten uudistuksissa jokin asia muuttuu nykyisestä mallista uuteen. Nyt arviointi näyttää olevan usein suhteellista, miten jokin asia muuttuu tästä johonkin muuhun.

Kyösti Salovaara 26.11.2015 18:06

"Kun nyt halutaan ainakin suojelupoliisille sellaisia tiedonhankintavaltuuksia, jossa ei ole vielä tehty sitä rikosta, niin siihen perustuslaki ei taivu", sanoi Tampereen yliopiston apulaisprofessori Tuomas Lavapuro Ylelle.

Maallikko voisi ymmärtää tämän lausunnon niin, että rikoksen ja terrorismin suunnittelija ja suunnittelu on perustuslain suojassa ja suojaamaa.

Pitää olla rikos, ennen kuin voi tutkia rikosta. Kuulostaa selkeältä. Rikosten ennaltaehkäisy ei siis ole mahdollista rikkomatta perustuslakia.

Lääketieteessä erilaiset massatarkitukset ja "sokeat" seulonnat ovat sallittuja ja käytössä; kannattaa siis antautua seulottavaksi koska se saattaa paljastaa sen mitä ei vielä tiedetä - ja pelastaa seulottavan hengen. Kun kävin yliopistoa kauan sitten, oli pakko käydä keuhkokuvauksissa, koska yhteiskunta halusi estää vaarallisen taudin leviämisen.

Rikollisuus, terrorismi ei ilmeisesti ole tällainen, tähän rinnastettava "tauti" perustuslain kannalta.

Joskus tuntuu että perustuslakia tulkitsevat asiantuntija ovat lukeneet Joseph Hellerin romaanin Catch-22 (Me sotasankarit) moneen kertaan ja ottaneet siitä kaiken opin mitä saada voi. Varmaankin rikollisuutta saa perustuslain perusteella ehkäistä, koska se, rikos, sotii yksilön perusturvaa vastaan, mutta jos rikoksia ehkäistään seulomalla mahdollisia rikollisia ja rikoksia, se ei ole sallittua koska se sotii mahdollisesti jonkin yksilön perusturvaa vastaan; ainakin rikoksen suunnittelijan yksityisyyttä vastaan.

Veli-Pekka Silvan 26.11.2015 20:03

Perustuslaista ei saa tehdä markkinatalouden työkalua, siinä käy heikosti esim. vammaisille ja eläkeläisille, Suomen oikeisto on tällä hetkellä säälimätön ja yhden yhteiskuntaryhmän asialla.

EVA on yksi kokoomuksen puppugenraattoreita ja se ei ole mitenkään luotettava, sen "tutkimukset" ovat tarkoitushakuisia, kuten esim. viime viikon työaika-"tutkimus" joka todettiin heti vääristeleväksi ja josta oli moni asia jätetty huomiotta.

Media tosin nukkui taas kerran ja tehnyt mitään analyysia.

Nyt tarvitaan vastavoimaa tähän oikeiston jatkuvaan rumputuleen, siksi esim. todellisen opposition olisi aika herätä Ruususen unestaan ja tehdä selväksi kenen puolella ovat.

Mitä tulee paikalliseen sopimiseen, niin se ei ikinä voi olla tasaveroista palkansaajan ja työantajan välillä, se on aina vahvemman "laki" mikä määrää ja se vahvempi on työnantaja.

EK haluaa pullasta rusinat ja tätä taustaa vasten ymmärrän miksi AKT lähti "yhteiskuntasopimusneuvotteluista", sielläkään ei ollut tarjolla muuta kuin kylmää kättä duunareille.

EK voittaisi paljon ko. olevasta sopimuksesta mm nollakorotukset vuosiksi ja sen että vientiliitot määräisivät palkankorotusten tason myös julkisella sektorilla, se syrjisi julkisen sektorin työntekijöitä.

viimneksi liitokierros oli 2007 jolloin Jyrki Kataisen "Sari Sairaanhoitajat" saivat Kokoomuksen lupaamat suuret palkankorotukset ja julkinen hallinto sai vielä isommat ja tämä Kokoomuksen idiotismi oli suuri syy nykyiseen lamaan.

Joten kun mennä liittokohtaisiin tai paikallisiin sopimuksiin niin se koskee lähinnä avointa sektoria, julkisen sektorin varsinkin julkisen hallinnon palkkoja on lähes mahdotonta sopia paikallisesti esim. kuntakohtaisesti, sama koskee valtion hallinnon virkamiesten palkkoja.

Tämä merkitsee sitä ,että palkkakehitys on heikkoa avoimella sektorilla ja luultavasti monilla toimialoilla palkat laskevat kun taasen julkisen sektorin palkat nousevat, varsinkin hallinnossa.

Julkisen sektorin työpaikoista tulee siis houkuttelevampia kun taas yksityisen sektorin työpaikoista tulee halpatyöpaikkoja joissa on heikot työehdot jne.....

Pentti Kangasluoma 26.11.2015 20:12

Katsoin IS/TV Finlandia palkinnon voittajan puheen. Ensin siitä nautti, on

tarpeen haukkua herrat ja rouvat. Hallintarekisterissä täytyy olla jotain

hämärää kun vastuullisten viranomaisten mielipiteistä huolimatta ajetaan.

Tuntematon, ollaan Petroskoissa ja pitää lähteä torjumaan puna-armeijan

talvihyökkäystä. Ensin kuin kapina, Koskela tietää että Hietanen ja Rokka

nostaa repun selkään. Vastaiskuun lähtö merkitseen tappioita, täytyy

kuolemaantuomittujen sentään jotain saada sanoa.

Yliopistoista saneerattavat voivat olla "tuomittuja ", työpaikan löytäminen vaikeaa niin muualla kuin Suomessa. Koulutettu oppii muita

nopeammin uusia ammatteja. Yliopistojen humanistit eivät ole kerskakuluttajia, ovat joutuneet jo nyt sopeutumaan.

Meillä on demokraattisen yhteiskunnan kansalaisten oikeudet. 200000 kuntatyötekijää joutuu muutosten kouriin sotessa. Koulutettuina he

pystyvät puolustautumaan. Isossa kuvassa - politiikan uuskieli - kokonaisnäkemyksen säilyttäminen on vaikeaa.

Rikkaat lähtee, heitä kuitenkin pidättelee, he tarvitsevat meitä rahaa

tehdessään. Köyhiä tulee tilalle. Kyösti Salovaaran huomiot edellä ovat

oikeita.

Olli Saarinen 26.11.2015 22:39

Kiitos Unto kun annoit aiheen lukea perustuslakia, minkä tulisikin kuulua yhden maailman demokraattisimman maan kansalaisten vakituiseen epistolaan. Siellä toisen luvun ensimmäisessä jakeessa määritellään

"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä."

Tämä on tavattoman tärkeä lause, kuten muutkin tuon luvun säädökset. Kyse on nimen omaan yksilön yhdenvertaisuudesta muihin nähden. Tämä tuntuu unohtuvan poliitikoilta, siis lainsäätäjiltä, jotka yleensä edustavat jotain ryhmäetua. Esimerkiksi kun presidentti Halonen juhlapuheessaan Eduskunnan satavuotisjuhlissa korosti naisten saaneen äänioikeuden, hän marginalisoi itsensä suffragetiksi sillä Suomi oli ensimmäinen maa, jossa KAIKKI saivat äänioikeuden, siis myös vaivaistalon kurjin asukki, kunhan oli muuten täysivaltainen. - On kuitenkin selvä, että yhdenvertaisuuden tarkastelu riippuu näkökulmasta eikä yleisen periaatteen soveltaminen vaikkapa vammaisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseksi ole helppoa.

Tässä auttaa, kun tarkastelee oikeuksia ensi sijassa yksilön kannalta, sillä yksilön tasolla toteutuvat oikeudet ovat helposti yleisempiä kuin ryhmien oikeudet. Itse olen jo parikymmentä vuotta moittinut valtion ja kuntien suhdetta peruspalvelujen järjestämisessä. Peruspalvelut ovat perusoikeuksia mutta niiden saaminen ja maksaminen riippuvat kunnan asukkaiden keskimääräisestä tulotasosta mikä ei ole valtion tasalla yksilön kannalta yhdenvertaista. Nykyinen asiain tila on mielestäni perustuslain vastainen. Perustuslakiin kompastunut sote-esitys olisi ollut maksavan kansalaisen kannalta vielä pahempi ja oli oikein että se kaatui. Nykyinen esitys tuntuu tässä suhteessa huomattavasti paremmalta vaikka nurkan takana uhkaa nurkkakuntain verotusoikeus, joka toivottavasti jää toteutumatta. - Siis: on hyvä, että oikeuksien asiantuntijat neuvovat meitä suojautumaan lyhytnäköisen lainsäätäjän virheiltä.

Yksi uhanalainen perusoikeus on yksityiselämän suoja, mitä internetin käytänteet uhkaavat. Joudumme hyväksymään erilaisia sopimuksia, jotka sallivat yksityiselämämme urkkimisen. Tässä tulisi säätää EU-tasolla peruskäytänteet, mitkä lähtevät olettamuksesta, ettei klikkaamalla "hyväksyn puhelinluettelon paksuiset ehdot, joiden tulkintaan tarvitsen lakimiestä" kirjoita rajoittamatonta vekseliä.

Selasin Sasin raportin sisällysluettelon ja silmäilin työeläkettä koskevan luvun. Olin paljolti eri mieltä Sasin näkökulmista. Hän tarkasteli lakeja työeläkeyhtiöiden kannalta mutta itse pidän nykyistä pakollista riskieläkevakuutusta yksilön oikeuksia loukkaavana, sillä oman työn välittömästä arvosta on noin neljännes luovutettava pakolla järjestelmään, joka ei kuitenkaan suo suoraa omistusoikeutta säästöihin. Emme siis saa itse määrätä työmme tuloksista joten Sasi saisi kokoomuslaisena puolustaa omistusoikeuttamme ansioihimme. - Sosiaalipoliittisesti pakollinen työeläke ei ole tarpeen, sillä se ei anna vähemmän ansaitsevalle väestön puolikkaalle juuri perusturvaa parempaa turvaa.

On perustuslaissa myös redundantteja lauseita kuten sukupuolten tasa-arvon korostaminen, mikä kuuluu jo yleisiin oikeuksiin ja sitten utopistinen oikeus työhön: "Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla." - Siis jos valitsen ammatikseni savikuksien dreijaamisen on minun saatava siitä toimeentuloni, vaikken myyntityöstä välitäkään?

---

EK:n vetäytyminen yleissopimuksista on mielestäni vahingollista. Sen sijaan pitäisi kehittää yleissopimusten sisältöä rajoittaen ne yleisiin palkkamuutoksiin ja tarpeellisiin palkkarakennemuutoksiin.

Esimerkiksi postilakko liippaa kahta paikallista sopimusta: Postialan sopimus on käytännössä Postin ja PAU:n välinen firmasopimus, siis paikallinen sopimus. Toiseksi Postille aikoinaan siirtyneet pääkaupunkiseudun lehdenjakajat saivat nauttia aikoinaan Sanoma-konsernin paikallissopimuksesta, joka ylitti selvästi graafisen alan yleissopimuksen. Siksi toimiala oli annettava pois Postille kurjistettavaksi. Jos Matti Alahuhdan toive yrityskohtaisista sopimuksista toteutuu, joutuvat yritykset siis vastaisuudessa pallottelemaan toimintojaan toisilleen minimoidakseen kustannuksensa ja samalla palkollistensa työn ilon. Vaadin valtion palkkaluokkia takaisin kaikille, jolloin tiedämme asemamme ja voimme keskittyä töihin!

Mauno Rissanen 26.11.2015 23:54

Perustuslaissa on ongelmia. Yksi ongelma on sanasto. Perustuslain 19. pykälä sanoo, etä valtiovallan on järjestettävä kanslaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Ei kai sellaisa juristia löydy, joka ei pystyisi riitauttamaan monia tapauksia riittämättömään hoitoon. Vakavampaa on se, että hoito on eritasoista köyhällä syrjäseudulla kuin rikkaassa kunnassa. Sitä eivät valtionosuudet tasoita. Perustuslain henki taitaa olla se, että eriarvoisuus on pahasta.

Kuntien yhdistämisestä käyty kapina tarjoaa toisen esimerkin perustuslain ongelmista. Maallikon näkökulmasta näyttäisi aika yksinkertaiselta, että hallitus olisi lähtenyt heti alkuun kuntalain pykälästä, jossa todetaan kuntaa laajemmista hallintoalueista säädettävän lailla.

Mutta mutta.

121. pykälä perustuslaissa sanoo, että kunnan asioiden hoidon tulee perustua itsehallintoon. Eduskunnan säätämä laki loukkaa kuntalaisten oikeutta, koska kuntalaiset eivät itse ole tehneet päätöstä. Ja villiinnyttyään ja tultuaan villityiksi eivät myöskään tee. Kun kvasifyysikot aikoinaan yrittivät keksiä ikiliikkujaa, niin tässä tilanteessa meillä on ikiseisoja. Sasin ajatukset siitä, että maan hallituksella täytyy olla oikeudet - kohtuulllisin reunaehdoin - päättää nopeastikin hallintoa koskevista tilanteen vaatimista muutoksista, ovat tasan tarkkaan kohdallaan.

Hallintoa koskevissa kärhämissä näyttää olevan kaksinaisuus: on vikoilevaa kekseliäisyyttä, joka keksii syyt vastustaa; ja on mahdollisuuksien rajoja etsivää tahtoa, joka keksii keinoja. Nämä kohtaavat vain kaksintaisteluissa.

Kyseenalaistan varovasti itsehallinnon ja itsemääräämisoikeuden sisältöjä. Suomen kunnat eivät ole kovin itsenäisiä. Ne ovat monelta osalta valtionhallinnon etäispäätteitä, jotka toteuttavt koulutoimessa lakeja ja hallinnon määräyksiä. Itsnäisyys on marginaalisissa rahasummissa, jotka jossain ovat suurempia, jossain pinempiä. Terveydenhoito on puhtaasti ammattilaisten asia, jonka kohdalla itsenäisyys on sielläkin suurelta osin rahasumien osoittamista ja annettujen perustehtävien hoitamista. Kun tätä sitten tehdään 40 - 50 prosentin valtionavun eli veronmaksajien rahojen turvin ja pahimmillaan itsemääräämisoikeudella mekastaen, niin siinä kyllä istutaan toisten housuilla hellalle.

Vesa Kaitera 27.11.2015 2:29

Veli-Pekka Silvan kirjoitti: "Viimeksi liitokierros oli 2007 jolloin Jyrki Kataisen “Sari Sairaanhoitajat” saivat Kokoomuksen lupaamat suuret palkankorotukset ja julkinen hallinto sai vielä isommat ja tämä Kokoomuksen idiotismi oli suuri syy nykyiseen lamaan."

Enpä väittäisi, että kuoppakorotus sairaanhoitajille ja yleensäkin naisvaltaisille hyvää koulutusta edellyttäville julkisen sektorin matalapalkkaisille aloille olisi ollut sinänsä idioottimainen ajatus. Olihan hieman outoa, että koneiden hoitamisesta maksettiin huomattavasti enemmän kuin ihmisten hoitamisesta. Mutta totta on se, että sairaanhoitajien kuoppakorotus veti muidenkin alojen palkkavaatimukset kohti kattoa, ja että julkinen puoli hyötyi tuosta liittokierroksesta enemmän kuin pään avannut yksityinen puoli. Metalliliiton väki ei todellakaan hurrannut tuolle kehitykselle. Kun kansainvälinen talous ja sen mukana Suomenkin talous sukelsi vuoden 2008 lopulla, niin edellisen liittokierroksen ylisuuret palkankorotukset tulivat tällöin hintoihinsa. Ne eivät sinänsä aiheuttaneet lamaa, mutta kun avoin sektori joutui vaikeuksiin viennin hyytymisen vuoksi, niin se ei pystynyt enää kannattelemaan laajentunutta julkista sektoria. Tämän velkaantumisen vauhtiin vuoden 2007 liittokierroksella oli oma kielteinen merkityksensä. Jos Kokoomuksessa olisi vuoden 2007 alussa tiedetty, mitä vuoden 2008 lopulla tapahtuisi taloudessa, niin todennäköisesti lupaus Sari Sairaanhoitajalle olisi ollut pari pykälää nyt nähtyä pienempi. Mutta Kokoomuksen johtajilla ei tuolloin ollut sellaista kritallipalloa käytössään, jonka avulla he olisivat pystyneet näkemään tulevan talousromahduksen koko karmeudessaan.

Olli Saarinen 27.11.2015 7:51

Täytyy oikaista kun edellä kirjoitin että työn välittömästä arvosta menee neljännes työeläkemaksuihin: neljännes menee yhteensä ansiosidonnaisiin vakuutusmaksuihin ja eläkkeisiin "vain" viidennes. Muihin maksuihin liittyy myös perustuslaillinen ongelma: kaikkien ansiosta peritään sekä työantajan että työntekijän työttömyysvakuutusmaksu mutta vain kassaan kuuluvat ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kassaan kuulumaton ehkä menestyisi EU-tuomioistuimessa jos lähtisi valitustielle.

Pekka Turunen 27.11.2015 9:54

Keskustelu on saanut yhdeksi sivujuonteekseen sairaanhoitajien kuoppakorotuksen vuonna 2007, joten toteanpa minäkin siitä pari sanaa.

Kokoomuksen lupaus oli tuolloin tietysti puhdasta vaalipolitiikkaa, mutta eihän se huono lupaus ollut. Sairaanhoitajien työ on tavattoman raskasta ja tärkeää eikä heidän palkkansa ole siihen nähden kummoinen. Olen joutunut viime vuosina pari kertaa joksikin aikaa sairaalaan ja huomiota on kiinnittänyt se miten kiireistä ja vaativaa työtä he tekevät ja silti he enimmäkseen jaksavat suhtautua potilaisiin ystävällisesti. Minusta he ansaitsivat ja ansaitsisivat yhä kuoppakorotuksensa.

Jotain vikaa on kuitenkin koko järjestelmässä, jos ansaitunkaan kuoppakorotuksen antaminen yhdelle ammattikunnalle ei onnistu. Sairaanhoitajien saatua korotuksensa lähtivät myös muut ammattialat heti saalistamaan, ja hyvin tuloksin. Se osoittautui huonoksi ratkaisuksi maailmantalouden ajauduttua pian sen jälkeen vaikeuksiin.

Nyt on helppo syyttää kokoomusta tai liittokierrosta, mutta missä vika oikeasti oli? Järjestelmässä, jossa ei aitoa solidaarisuutta tunneta ja joka rakentuu jokaisen osapuolen ahneudelle?

Kyösti Salovaara 27.11.2015 19:43

Ottamatta kantaa Sasin "muistion" mielipiteisiin, otan kantaa kehitykseen, jossa demokratian käytäntöä näytään vietävän juristien pöytään.

Tänään uudisoitiin kummallisesta tapahtumasarjasta Hollannissa, missä joku porukka oli saanut alemman oikeusistuimen tuomitsemaan Hollannin hallituksen liian vähäisestä kiinnostuksesta hiilidioksipäästöjen vähentämiseen.

Siis ihan todella!

Käytännön politiikkaa ei enää tehdä parlamenteissa vaan oikeussaleissa; kun joku vähemmistö ei saa poliittista agendaansa eteenpäin, ohitetaan demokraattinen päätöksenteko vetoamalla lakeihin, ikään kuin ne olisi kirjoittanut joku muu kuin "ihminen"; ikään kuin niistä löytyisi suurempi totuus kuin käytännön yhteiskunnallisesta päätöksentekoprosessista. (Muistuttaa Raamatun tulkintaa ja kiistoja sen parissa.)

Perustuslakiin vetoamisessa sen tai tämän asian puolesta tai vastaan ilmenee tämä sama naiivi uskomus, että lait ovat jotakin ihmistä suurempaa, jotakin minkä merkityksen pystyy esittämään vain yliopistossa vaikuttava asiantuntija. Häveliäästi jää saa sitten sanomatta, että lain tulkitsija kenties edistää omaa poliittista agendaansa ja vaikka ei edistäisikään, kyllä kai päätöksiä pitäisi pystyä demokratiassa tekemään muualla kuin lakisalissa?

Jos kerran lait ja varsinkin perustuslaki määrittelee kaiken mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, mihin me oikeastaan tarvitaan eduskuntaa? Eikö se kannattasi lopettaa (säästösyistäkin) ja korvata lakimiesten klubilla, joka hoitaa yhteiskunnan kehittämisen perustuslakia ja muita lakeja tulkitsemalla? Ainoa haitta tässä on, että lakimiesten tuntilaskutus on paljon suurempi kuin parlamentaarikkojen.

Toinen haitta on siinä, että kun yhteiskunta kehittyy, saattaa ilmaantua asioita joihin mikään laki ei pure, mutta ehkä sitten sellaisia asioita ei oteta käsittelyyn eikä yhteiskunnan anneta kehittyä - koska "laki" puuttuu.

Erkki Pekola 27.11.2015 21:46

Yritän pysyä vielä hetken perustuslain piirissä ja aikaisempien tulkintojen selityksissä. Kantani on pysyvästi, että perustuslain pitäisi olla lyhyt ja epäselvä.

Arvaanko oikein, että torstaina 26.11. eduskunnan kyselytunnilla tehtyyn kysymykseen hallintarekisterilain sisältöön saaduista lausunnoista myönteisen vastauksen antaneiden osuudeksi valtiovarainministeri A. Stubb sanoi olleen 90 %.

Tämä HS:n uutisoima lausunto on ollut luettavissa jo yli 4 tuntia.

Kysymys: Mitä ovat perustuslakiin kirjatut säännökset, jos ministeri antaa eduskunnalle vastauksen, joka voidaan todeta perättömäksi? Tai mikä on vastaavan väitteen lausuneen tahon (HS) vastuu, jos ministerin lausuma todetaan oikeaksi?

P.S. Vajaan 50 vuoden politiikan (satunnaisen) seurannan aikana en muista vastaavaa. Kruunataanko Stubb nyt, vai teilataanko? Elämmekö mielenkiintoisia aikoja?

Erkki Pekola 27.11.2015 21:54

Pikkunen kommentti vielä tulevan lepopäivän ratoksi tuosta 2007 Sari Sairaanhoitajan tuposta, anteeksi, ei kun liittokierroksesta.

Perin harvalla on edes käsitystä, saati ymmärrystä kuinka tarkkaan varjeltu asia työmarkkinoilla on ammattiryhmien ja ammattiliittojen välinen palkkahierarkia. Paikkaa jonossa ei luovuteta ilmaiseksi.

Jos rahaa laitetaan alimpiin palkkoihin (ja ansioihin) niin se työntää koko junaa eteenpäin ja veturi vetää parhaita perässään. Suhteet säilyvät.

Jas rahaa laitetaan ylimpiin ansioihin (kuten Häkämies ja Alahuhta haluavat) niin se ei vedä kuin junan pari ensimmäistä vaunua perässään.

Jouni Martikainen 28.11.2015 11:58

On. Todistusaineistona voinee käyttää esim. perustuslakia säätämässä olleiden silloisten kansanedustajien Sasi ja Soininvaara lausuntoja perustuslain soveltamisessa havaituista ongelmista. Blogiavauksessa on otettu ajankohtaisesti esille Sasin tuore raportti. Itse nostin tähän esille myös Soininvaaran. Onhan hän edustanut eri kulmaa politiikassa Sasiin nähden, ja toisaalta häntä käsittääkseni arvostetaan myös oman ryhmänsa ulkopuolella.

Soininvaara on käsitellyt asiaa kirjansa "Jäähyväiset eduskunnalle" "Juristerian nousu" -osuudessa. Blogiinsa hän avasi asiaa kesäkuussa: http://www.soininvaara.fi/2015/06/06/jaahyvaiset-eduskunnalle-5-juristerian-nousu/

Otan sieltä yhden noston: "Perustuslaki ja ennen kaikkea sen tulkinnat ovat jäykistäneet hallintoa ikävällä tavalla ja tuoneet rationaali­sen harkinnan rinnalle juristeriaa, lainopillista saivartelua."

Mitä siis pitäisi tehdä? Sasi ehdottaa perustuslain muuttamista. Minä ehdotan perustuslain tulkintakäytäntöjen muuttamista. Ulkopuoliselle tarkkailijalle vaikuttaa, että perustuslaillisuuden arvioijan, perustuslakivaliokunnan, päätökset pohjautuvat hyvin pitkälle - jopa suoraviivaisesti, asiantuntijalausuntoihin. Ei niin ole missään määrätty.

Ylin tulkitsija on perustuslakivaliokunta, eivät lausunnonantajat. Valiokuntalaiset voisivat ottaa halutessaan vallan itselleen, ja tehdä päätökset paljon enemmän oman harkintansa perusteella. Eikä äänestäminenkään olisi katastrofi. Nykyisinhän sitäkin tunnutaan välttävän kuin ruttoa, mikä entisestään korostaa asiantuntijalausuntojen valtaa. Niiden taakse on helppo mennä, jos haetaan vain yksimielisiä päätöksiä.

Jukka Salminen 28.11.2015 13:18

Onko perustuslaki kehityksen jarru?

Perustuslaki näyttää jatkuvasti ahdistavan erityisesti porvaripuolueita. Perustuslain 60 pykälä vaikuttaa toistuvasti olevan yksi heidän kompastuskivistään:

”Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia”

Stubb taisi vetää ko. pykälän vessanpöntöstä alas johtaessaan hallintorekisterikeskustelussa eduskuntaa harhaan. Kiinni jäätyään seurasi toinen valhe(?); ”näitä voi laskea monella tavalla” eli kyseessä olikin laskuvirhe - ”debatin tuoksinassa tehty virhe” (vaiko pikemminkin dementian tuotoksena).

Stubbin suhtautuminen ilmi tulleeseen eduskunnan harhaanjohtamiseen oli paljon puhuva ”sori”.

Uhrasiko Stubb oman uskottavuutensa vaalirahoittajiensa edun vuoksi? Jos uhrasi, tekikö Stubb vanhaset.

Pentti Kangasluoma 28.11.2015 16:31

Netissä voi katsonua nyt peräjälkeen "Suomi on venäläinen", sarjan.

Hyvä tapa, kerran viikossa sarjassa unohtaa aikaisemmat jaksot.

Meille on nyt tullut 30000 turvaa etsinyttä, vallankumousta pakeni Suomeen

30000. Kronstadtin kapinaa 1921 jään yli 8000, senaikainen yhteiskunta pystyi heidät asuttamaan..

Joulukuuset, ennen oli ihmiset niin köyhiä että ne pystyi antamaan pyytäjälle joulukuusen. Nyt ihmiset on niin rikkaita ettei heillä ole

siihen varaa.

Lähettäköö Pahat aivot meille miehiä joille on annettu tehtäväksi naisten

ja tyttöjen seksuaalinen ahdistelu. Sillä tavalla saadaan ne pohjoiset

yhteiskunnat tolaltaa.

Olli Saarinen 28.11.2015 17:55

Pekka Turusen tavoin olen ollut huolissani miten sisar hento valkoista epäritarillisesti syyllistetään liittokierroksista jotka pohjimmiltaan perustuivat vuorineuvosten kiimaan Sarista riippumatta. Silloin ajassa oli aivan selvä. että kyse oli koulutetun hoitohenkilöstön kuoppakorotuksesta. - Kun on käynyt selväksi, että taannoinen liittokierros on yksi ongelmiemme juuri - demarien hallitusohjelmaan vaatiman kasvuoletuksen lisäksi - vuorineuvokset ovat ehkä saaneet viestintätoimistolta vinkin miten menneisyyttä pitää hallita. Itse en muista Saria syyllistetyn kuin vasta verrattain hiljan. Liittokierroksista ehti puhua yksi jos toinenkin palkattu vuorineuvosrenki.

Olen ollut kokonaisratkaisujen kannalla mutta jos Erkki Pekolan kuvaama tarkka palkkahierarkia pitää paikkansa on kantaa tarkistettava koska edistys vaatii muutosta. Ratkaisujen tulisi sisältää aina kunnollinen järjestelyvara.

Jouni Martikainen osuu asian ytimeen todetessaan perustuslakivaliokunnan päättävän perustuslain tulkinnasta asiantuntijoiden neuvosta joten neuvojia ei pidä moittia. Ja mikä estää ohjaamasta strategisia tutkimusvaroja kauppaopiston perustuslakitutkimusyksikölle (pr-yksikkö)?

Perustuslain ilmaisemat perussoikeudet vastaavat Raamatun kymmentä käskyä: jotkut asiat on sovittu ensisijaisiksi ja vaikeammin kierrettäviksi. Selvästi poliitikot, vaikka ovatkin itse lain säätäjiä, eivät ole sisäistäneet näitä perusperiaatteita koska kykenevät tekemään niinkin vääriä lakeja kuin luottamusmiespalkkiosta tilitettävän "puolueveron" verovähenteisyyden takaavan erityisen pykälän.

Juha Kaistinen 29.11.2015 13:39

Perustuslaki sitä ja perustuslaki tätä.

Ketä oikeesti kiinnostaa?

Onko niin, että ennen kuin asiaan ja jopa järjen käyttöön päästään on vielä voitettava tämä perustuslaillinen ongelma?

Nythän meillä on jo melkein lakiin nimellisesti perustuva puoluekin!

Ei ollut perustuslaillista estettä kun Kekkonen pudotti kilpailijansa sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä.

Jari J. Marjanen 29.11.2015 16:43

Kaistinen kirjoittelee edellä tällaista: "Perustuslaki sitä ja perustuslaki tätä. Ketä oikeesti kiinnostaa?" Kenties viesti oli tarkoitettu vain tokaisuksi, mutta kyllä se nyt kiinnostaa "oikeasti" aika moniakin. Nyt Mikael Hidénin vetäydyttyä valtiosääntöoikeuden tutkimuksesta voi tosiaankin saada vaikutelman, että nykyiset perustuslain tuntijat voivat olla vasemmalle kallellaan, mutta pysähdytäänpä miettimään perustuslain olemusta ja tarkoitusta.

Perustuslaki on tarkoitettu kestämään oikealta, keskeltä ja vasemmalta puhaltavat tuulet ja tuiverrukset yli muutaman vuoden pituisten vaalikausien. Mitä sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin tulee, niin se oli sodan häviäjän (tai torjuntavoiton saajan, kuten voidaan ilmaista) kohtalo, eikä oikeudenmukaisuudella ja laillisuudella ollut paljon tekemistä sen kanssa.

Voisi olla hyväksi, että poliittisen valiokunnan asemesta perustuslakia tulkitsisi johtavista asiantuntijoista koottu riippumaton tuomioistuin.

Tällä hetkellä joutuu Kokoomuksen tai ainakin Stubbin tukija olemaan uskossansa vankkumaton kyseisen ministerin jouduttua tosiasiain edessä tunnustamaan valehdelleensa; siinä ei ollut kysymys huonosta muistista eikä väärintulkinnasta. Elämme todella mielenkiintoisia aikoja poliittisesti. En kannata postilakkoa(kaan), mutta järeämpiä toimia lienee tulossa, jos "kolme ässää" eivät ymmärrä antaa yhtään periksi. Ilahduttava uutinen oli, että PS aikoo kaataa hallintarekisterilain, ja tästä ehdin jo iloita erään tutun perussuomalaisen kanssa ynnä antaa vihreänä hänen puolueelleen tunnustuksen tässä asiassa.

Mauno Rissanen 29.11.2015 19:30

Keskustelussa on tullut esiin kiinnostava ajatus siitä, että perustuslain tulkitsijoina ja ratkaisijoina kiistakysymyksissä olisi ulkopuolinen elin. Ratkaisu muistuttaisi sitä, mikä ymmärrykseni mukaan on käytössä Yhdysvalloissa. Lakia koskevat kiistat ratkaisee siellä loppujen lopuksi korkeimman oikeuden tuomaristo. Se on siis vaaleila valitun kongressin yläpuolella, jos käsityksni on oikea. Tämä taas tekee hyvin tärkeäksi tuomareiden valintaprosessin. Sitä kautta vaikutetaan asioiden menemisen suuntaan. Asioiden kehittymiseen vaikutetaan tuomareiden valitsemisella.

Laillisuusyhteiskunnan kannalta tärkeältä näyttäisi lain kirjoittaminen riittävän selkeäksi. Jos linjana on "kaikkea hyvää kaikille", ovat tulkintaepäselvyydet ja riidat väistämättömiä. Laki olisi kirjoitettava siten, että kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta pystyy suuritta vaikeuksitta sen tulkitsemaan. Lain ja eduskunnan kunnioitus on koetteilla, jos vain jonkinlaisesta jumalhämärästä tulevat miehet/naiset katsotaan päteviksi ja jos heidän tulkintoihinsa vielä jää viisastelun tai käsittämättömyyden maku. Perustuslakia on voitava korjata, kun osoitetaan ongelmat ja korjaamisen tapa.

Juha Kaistinen 29.11.2015 21:53

"Laki on niin kuin se luetaan" ja "Laki on kaikille sama vain tuomiot vaihtelevat". Nämä kansanviisaudet pitävät paljon totuutta sisällään.

Viittasin sotasyyllisyyslakiin sen paremmin asettelemasta lakeja paremmuusjärjestykseen.

Ajat ja lait muuttuvat mikä tänään on sallittua voi huomenna olla kiellettyä ja päin vastoin.

Luulisi esimerkkinä kaikille parhaaksi, että verolait olisivat kaikkien ja myös yhteiskunnan kannalta mahdollisimman kattavat. Äkkinäinen voisi kuvitella, että se olisi samalla paras keino laskea koknaisverotuksen tasoa?

Näin ei kuitenkaan tule koskaan olemaan. Heikko kohta lain vaikuttavuudessa on kansalaisten "verosuunnittelu". Verolakien kunniottaminen kilpailee lähinnä tieliikennelain kanssa jumbosijasta?

Ehkä hulluin laki oli itsenäisyytemme alkuvuosina säädetty kieltolaki.

Rikoskomisario Mikko Porvali on kirjoittanut romaanin "Sinisen kuoleman kuva" jossa hän kuvaa miten kieltolaki pantiin palvelemaan erään vieläkin vallassaolevan puolueen poliittisia tavoitteita.

Romaani on oiva esimerkki lain noudattamisesta ja sen mahdollistavasta vallankäytöstä.

Perustuslaki kuuluu samaan sarjaan. Eikä sitä ole suinkaan Mooses saanut taivaasta

Vesa Kaitera 29.11.2015 23:27

En näe mitään erityistä tarvetta perustuslakituomioistuimelle. Sen kanssa tulisi suuri periaatteellinen ongelma siinä, että ammattituomareista koostuva kolleegia olisi vaaleilla valitun eduskunnan yläpuolella, eikä vastuussa antamistaan ratkaisuista oikeastaan kenellekään. Minusta se olisi meritokratian voitto demokratiasta, enkä kannata sitä.

Jos nykyisessä järjestelmässä perustuslakivaliokunta syyllistyisi raskaan luokan puoluepolitikointiin ja poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistä tulkitsisi perustuslakia kyseenalaisella tavalla, niin se saattaisi nostaa esiin tarpeen perustuslakituomioistuimelle. Mutta ainakaan toistaiseksi en ole havainnut perustuslakivaliokunnan harrastanen mainittavasti "kotiinpäinvetoa".

Juuri nyt näyttäisi huolestuttavasti siltä, että sangen pitkään valmisteltu hallintarekisteriesitys kaatuisi. PS näyttäisi tehneen päätöksen sen kaatamisesta ja lukuisat viranomaistahot ovat antaneet siitä kielteistä palautetta, mikä on todennäköisesti vaikuttanut Keskustan kansanedustajiin. Kuitenkin pääministerin tämänpäiväisestä lausunnosta sain sen käsityksen, että tässä asiassa pyritään löytämään uusi ratkaisu. Se tarkoittaisi varmaan sitä, että tuon esityksen sisältöön tehtäisiin vielä muutoksia, jotka vähentäisivät epäluuloja sitä kohtaan. PS:n taivuttelu on sikäli hankalaa, ettei tuosta hallintarekisteristä ole mainittu hallitusohjelmassa mitään, joten PS:lla on aivan vapaat kädet sen suhteen, ja PS:n kenttä on varmaan vahvasti sitä vastaan kuten mediakin. Vaikka esityksen sisältöä muutettaisiin, niin väitän, että PS:lle on tarjottava jokin porkkana kylkiäisenä, jotta uudellakaan esityksellä olisi realistisia mahdollisuuksia mennä läpi.

Olli Saarinen 29.11.2015 23:47

Mauno Rissasen viitattua USA:n järjestelmään voi Unton kysymykseen vielä vastata, että USA:ssa perustuslaki on kehityksen jarru koska perustajaisien pyhien kirjoitusten muuttaminen on lähes mahdotonta.

Demokraattinen muutos osoittaa demokratian toimivuuden: Meillä perustuslakia on muutettu mm. presidentin valtaoikeuksien kohdalla useasti viime vuosikymmeninä joten emme ole USA:n tavoin perustuslain vankeja.

On aivan luonnollista, että laeilla on hierarkia, tarvitaan mm. lait, jotka säätävät lakien säätämistä. Yhtä selvää on, että vapaan liikkumisen takaava säädös on tärkeämpi kuin talvirengasmääräys tai parkkikiekkoasetus.

Jos oikeusoppineiden tai perustusvaliokunnan kannat eivät miellytä eduskuntaa, voi eduskunta muuttaa lakeja.

Valto Ensio Heikkinen 30.11.2015 0:58

Mitä kehitys, jonka jarruksi perustuslakia epäillään, todellisuudessa on?

Eräs perustuslakiin kirjattu lisäys kuuluu "»Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.»

Kuuluuko se? Noudatetaanko sitä? Miltä lisäyksen noudattaminen Sotkamon Talvivaaran ja Kittilän Suurkuusikon heijastamassa valossa näyttää? Entä koskeeko Suomen perustuslaki myös ulkomaisia kaivosteollisuuden harjoittajia tai muunlaisen maaomaisuuden haltijoita, niihin sijoittaneita kasvottomia pörssiyhtiöitä?

Entä yhden, mutta ei ainoan esimerkkini valossa: Kun UPM möi ison (2000ha) metsämaa-alan mökkini ympäriltä saksalaiselle sijoittajayhtiölle, tämä maahanmuuttajayritys pani heti sileäksi viimeisen vanhan metsän jossa oli sen seudun niin ikään viimeinen metsonsoidin ja lukemattomille muille lajeille tärkeä suojavyöhyke tuhansien neliökilometrien laajuisten "talousmetsien" puristuksessa. Katkeraksi asian tekee se, että jollakin tapaa inhimillisyyttäkin osoittanut UPM oli suojellut edes tuota metsäpalstaa ehkä juuri metsonsoitimen takia, mutta täysin kasvottoman ja alueeseen minkäänlaisia tunnesiteitä omaavan omistajan häikäilemätön toiminta vei viimeisenkin uskon inhimillisyyteen vastuusta luonnon ja sen monimuotoisuuden, ympäristön ja kulttuuriperinnön vaalimisesta, ja että sen pykälän noudattaminen muka kuuluisi ehdottomasti kaikille.

Se, että alueen hakkuu olisi jollakin tapaa estetty, vaikkapa siten, että sieltä olisi löytynyt liito-oravan papanoita, olisi tietenkin kehityksen jarruttamista, joten en ihmettele, jos tuo lisäys haluttaisiin sasien toimesta kokonaan pois.

Kannattaisikohan tätä "kehityksen jarruttelu"-teemaa ajatella tulevan Pariisin ilmastokokouksen valossa ja miettiä, etteikö olla kehitytty jo aivan tarpeeksi ja alettaisiin yhden jos toisenkin kehityksenhaaran hallittua alasajoa.

Erkki Pekola 30.11.2015 17:22

Hetki sitten julkisuuteen tullut uutinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen muuttamisesta ehti olla jonkin 'viestintästrategian' perusteella 19.11. alkaen tähän päivään asti piilossa.

Asetuksella korotetaan kaikkia asiakasmaksuja n. 30 %. Alkuperäinen astus määrää, että maksuja voi korottaa eräiden indeksien nousun verran, joka olisi ollut n. 1,7 %.

Tässä viestiketjussa on puhuttu perustuslaista ja sen tulkinnoista. Kysyn, eikö valtioneuvoston päätösten julkistamisesta ole mitään säädöstä?

Häkämiehen-Sipilän hallitus toimii, kuten kriisiaikojen maan-alaiset hallitukset ovat aina toimineet. Milloin saamme historiamme ensimmäisen pakolaishallituksen?

Raimo Suihkonen 30.11.2015 18:03

Perustuslain pitää olla lyhyt ja epäselvä.Näinhän Napoleon Bonabarte jo totesi. Ja sitten vielä Kristoffer -kuninkaan lisäys: mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan! Vanhatestamentillinen lakihenkisyys rehottaa edelleen ja voi hyvin meillä.Siitähän pitää huolen meidän virkamiesjohdossa ja akateemisten professoorien tutkijankammioissaan viljelemä tsaristinen byrokratian kukkanen. Kun ei tee mitään, ei ota ja kanna vastuuta mistään, ei tee virhettäkään.

Ei meillä eikä muuallakaan komplexeja ongelmia ratkota lakeja säätämällä,eikä jaarittelemalla loputtomiin tulkinnoista.Tarvitaan halua ja kykyä ottaa vastuuta. Pitää palkita niistä, jotka näin toimivat ja osoittavat maalais- ja kaupunkilaisjärkeä. Sen kansalaiset ymmärtävät ja antavat hyväksynnän.

Pentti Kangasluoma 30.11.2015 19:24

Muistatte, kuinka Pohjantähdessä kuinka Koskelan torpan taksvärkkipäiviä

lisättiin ja maata vähennettiin, kun ruustinna siirtyi pois rovastin makuuhuoneesta. Pappi suostui kiristykseen, sai armastusta palkinnoksi.

Akseli mietti kun työpäiviä lisättiin, niistä kyllä selvitään kun pojat

olivat kasvaneet, mutta se osoitti kuinka epävarmalla pohjalla ollaan.

Sosiaaliali- ja terveydenhuollon maksujen korotus,30 %, se osoittaa kuinka

epävarmalla pohjalla erityisesti vanhusten elämä on. Kotihoidon maksunousu

vie pohjaa siltä että vanhukset selviävät pitempään kotona. Loppuu rahat.

Ne on tosia ne jutut, tingitään lääkkeistä.

Vanhukset elää pitempään, se tarkoittaa että köyhät kituu kauemmin. Mikä

hallituksen amok-juoksu tämä on, lyödään rätingit pöytään. Salassa valmisteltu. Soteenko rahaa kerätään? Tämän takia tarvitaan vahva SDP.

Jari J. Marjanen 01.12.2015 11:11

Erkki Pekola puuttui kiinnostavaan kysymykseen asiakasmaksujen korotuksesta. Olen Suomen sosiaalioikeudellisen seuran hallituksen jäsen, ja seuralle oli sentään tihkunut tietoa tuosta muutoksesta, mutta säädöskokoelman sivuilta sitä oli turha hakea. Missä avoimuus? Onko kysymys ministerien ja/tai virkamiesten taitamattomuudesta, ylimielisyydestä vai pelosta?

Vaikka Hämeen Kaikuun liekin syytä suhtautua lähteenä pienin varauksin, niin tässä on kiinnostava uutinen: http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/kunta-ja-palvelut/kaikki/30535-professori-puuttui-stubbin-turvan-ylilyontiin-olemme-kuin-lampaat-teuraalla-2015-11-30?fb_action_ids=10153354646118790&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map=%5B896149217159700%5D&action_type_map=%5B%22og.likes%22%5D&action_ref_map=%5B%5D (onpas pitkä linkki!). Stubb sai rinnuksilleen kylmää Coca-Colaa, minkä vuoksi turvamiehet ovat varmaan yliherkkiä, mutta silti: kun valtiovarainministeri on valehdellut röyhkeästi ja pyytänyt sitä anteeksi vasta pakon edessä, niin aika pientä on saada lasillinen vaaratonta kylmää juomaa niin, että solmio tahriintuu. Jääkö Stubbin toiminta historiaan tekona, jonka jälkeen ministerit eivät enää uskalla kulkea yhtä vapaasti kaupungilla kuin tähän asti? Elämme vaikeita aikoja eivätkä nykyhallituksen toimet ole omiaan niitä helpottamaan.

Vesa Kaitera 01.12.2015 16:40

Tampereen yliopiston professori Juha Suoranta kertoo tilanteesta, jossa valtiovarainministeri Alexander Stubbin turvamiehet yrittivät vaientaa ministeriä arvostelleen opiskelijan ministerin puhetilaisuudessa yliopistolla. Näin hän kertoo asiasta Facebookissa:

"Siviilipukuinen poliisi poisti tämän opiskelijan turvamiehen kanssa. Lähdin heidän peräänsä juhlasalista ja pysäytin heidät. Esittelin itseni. Opiskelija sanoi, että poliisi uhkasi viedä hänet koppiin. Selitin poliisille, että yliopistolla opiskelijoilla on oikeus puhua, puuttua puheeseen, huutaa, jos tarpeen. Ja että tämä opiskelija ei lähde koppiin, vaan takaisin juhlasaliin tai minne haluaa. Poliisi ymmärsi tämän. Häpeällistä yliopistolle. Olemme kuin lampaat teuraalla."

Huomautan ensiksikin, että kyse oli Alexander Stubbin puhetilaisuudesta, jossa hän puhui johtamisesta. Se ei ollut varsinainen puoluepoliittinen tilaisuus, eikä etenkään poliittinen paneeli, jossa olisi ollut eri poliittisten suuntausten edustajia keskustelemassa ja väittelemässä asioista. Kansanvaltaiseen järjestelmään ja sananvapauteen kuuluu se, että puhujan annetaan sanoa sanottavansa rauhassa, ja esitetään sen jälkeen hänelle kiperiä kysymyksiä, jos ollaan asioista toista mieltä. Nyt kymmenkunta paikalla olijaa osoitti tilaisuuden alussa voimakkaasti mieltään Stubbin persoonaa ja polittiikkaa vastaan. Alex otti asiat erittäinkin rauhallisesti, hän on yleensäkin tämäntyyppisissä tilaisuuksissa hyvin vahva. Hän antoi mielenosoittajien huutaa itsensä tyhjiin, ja aloitti puheensa vasta tämän jälkeen. Pisteet Subbille.

Mitä tulee kolajuoman heittäjän tapaukseen, niin materiaaliset vahingothan eivät olleet suuret, Stubbin solmio vain tahriutui. Mutta se, joka hyväksyy tämän tapauksen, on kaltevalla pinnalla. Seuraavaksi Alexin päälle voi tulla happoa tai vaikkapa käsikranaatti. Ei kannattaisi kiihottaa joukkoja yksittäisiä henkilöitä vastaan. Mitä Kokoomukseen tulee, niin sen politiikka ei ratkaisevasti riipu Stubbista. Jos hänet telottaisiin, niin Kokoomuksen politiikka jatkuisi suunnilleen senkaltaisena kuin mitä se nyt on.

Jos hallitus pääsee sopuun SoTen rahoituksesta, niin se pysyy todennäköisesti vallassa aina seuraaviin sääntömääräisiin eduskuntavaaleihin saakka. Tiedän, että oppositiossa odottavan aika on pitkä, mutta näin se vaan on.

Pekka Turunen 01.12.2015 17:11

Tuo limonadin heittäminen Alexander Stubbin rinnuksille oli tavattoman vastenmielinen tapaus. Tuollainen pitää ehdottomasti tuomita. Myös ne keskustelijat, joiden puheet Stubbia vastaan ovat ylittäneet hyvien tapojen rajat, voisivat vähän miettiä sanomisiaan, sillä isosta joukosta löytyy aina niitä, jotka saa yllytettyä tuollaisiin käytännön tekoihin.

Hallitus on vaalituloksen mukainen ja siis kansan tahdon mukainen, joten vihan kasvattaminen hallitusta kohtaan ei tunnu hyvältä. Leikkaukset ovat ikäviä minustakin, mutta ymmärrän hyvin niiden syyn.

Sinänsä olen minäkin sitä mieltä, että Stubbille tekee hyvää joutua vähän nöyrtymään tässä hallintarekisteriasiassa. Hänen virheensä oli selvä ja tökerö, ja ensimmäinen anteeksipyyntö, se "sori", oli täysin riittämätön. Kokoomuspoliitikoille on viime vuosina tuntunut kasvavan sellaista ylimielisyyttä, että sitä sietääkin vähän riepotella. Toivottavasti ottavat opikseen.

Stubbin puolesta olen aiemminkin sanonut tämän: arvostan sitä, että hän osaa pyytää anteeksi. Hän on hölmöillyt ennenkin, mutta on pyytänyt sitä ihan vilpittömän oloisesti anteeksi. Se pitää myös hyväksyä. Voiko joku kuvitella Paavojen Väyrynen tai Lipponen pyytävän toimintaansa anteeksi?

Erkki Pekola 01.12.2015 17:33

Kun viestiketjun otsikko viittaa edelleen perustuslakiin ja sen rooliin jarruttajana, niin käännän tarkastelun Vesa Kaiteran kirjoituksen johdosta vielä siihen suuntaan.

Olenko ymmärtänyt oikein, että poliisin-, sekä järjestysmiehen valtuuksien käyttö edellyttää ao. tunnusten pitämistä näkyvillä?

Oliko tuossa kohelluksessa virkavallan edustuksen tai järjestysmiehen oikeuksien hallintaa osoittavat merkit näkyvillä? Vai saako kuka tahansa tarttua toista kraiveliin, ja sanoa että . . . .

Tuskin Vesa Kaitera haluat yhteiskuntaa, jossa kuka tahansa voi ottaa lain käsiinsä ja hoitaa homma loppuun 'saunan takana'.

Ymmärrän hyvin, että kokoomuksessa on nyt hirveä kiire tehdä Stubbista 'sankari'. Siinäkään tapauksessa en siedä moista häiriköintiä, mutta Stubbin harhailu totuuden rajojen ulkopuolella ja sieltä kuuluva anteeksipyyntöjen toisto ei nyt oikein vakuuta. Kansalaispalaute alkaa näkyä myös negatiivisena, johon kokoomuksessa ei olla totuttu.

Vesa Kaitera 01.12.2015 21:50

Erkki Pekola kirjoitti: "Olenko ymmärtänyt oikein, että poliisin-, sekä järjestysmiehen valtuuksien käyttö edellyttää ao. tunnusten pitämistä näkyvillä?"

Et ole. Osa turvamiehistä on puhtaasti siviilivaatteissa, jotta he sulautuisivat massaan, ja voisivat sieltä käsin seurata mahdollisesti epäilyttävien henkilöiden tekemisiä ilman että heidät tiedettäisiin turvamiehiksi.

Ministerien yleisötilaisuuksissa on yleensä ainakin virkapukuinen poliisi ja sitten lähiturvamies, joka tarkistaa paikan ja yleisön ennen tilaisuuden alkua sekä etäturvamies, joka yleensä sijoittuu hieman tapahtumaa ylemmäs niin, että hän saa sieltä kokonaisnäkemyksen tilanteesta. Mitä tulee kokiksen heittäjään, niin jos hänellä olisi ollut vaikkapa käsikranaatti, niin henkilövahinkoja olisi tullut. Tekoa olisi tuskin pystytty estämään. Tietenkin tekijä olisi saatu heti kiinni.

Erkki Pekola: "Oliko tuossa kohelluksessa virkavallan edustuksen t

ai järjestysmiehen oikeuksien hallintaa osoittavat merkit näkyvillä? Vai saako kuka tahansa tarttua toista kraiveliin, ja sanoa että . . . ."

En tiedä. Jos joku on selvästi tekemässä rikosta, niin tavallinen kansalainenkin saa käyttää tilanteeseen nähden kohtuullista väkivaltaa potentiaalista rikoksen tekijää vastaan. Mutta tässä on tietenkin väliintulijan kannalta se ongelma, että kyse todellakin täytyy olla rikoksen yrityksestä. Lisäksi väkivalta ei saa olla kohtuutonta. Jos turvamies olisi hakannut kokiksen heittäjän sairaalakuntoon, niin hän olisi saanut kovemman tuomion kuin ilkivaltaa tehnyt.

Erkki Pekola: "Tuskin Vesa Kaitera haluat yhteiskuntaa, jossa kuka tahansa voi ottaa lain käsiinsä ja hoitaa homma loppuun ‘saunan takana’."

En katso, että ministerin uhkailu, solvaaminen ja aineiden heittely hänen päälleen olisi tuettavaa asiallista käytöstä.

Erkki Pekola: "Ymmärrän hyvin, että kokoomuksessa on nyt hirveä kiire tehdä Stubbista ‘sankari’."

Emme me sitä oikeastaan ole tekemässä, vaan Stubbia vastaan häiriköineet, ja Alex itse, joka pysyi huomattavan coolina sekä kokisheittelyn että yliopistolla tapahtuneen protestoijien meluamisen aikana. Tässä kannattaa muistaa vanha Mauno Koiviston neuvo: ei pidä provosoitua, vaikka provosoitaisiinkin.

Erkki Pekola: "Siinäkään tapauksessa en siedä moista häiriköintiä, mutta Stubbin harhailu totuuden rajojen ulkopuolella ja sieltä kuuluva anteeksipyyntöjen toisto ei nyt oikein vakuuta. Kansalaispalaute alkaa näkyä myös negatiivisena, johon kokoomuksessa ei olla totuttu."

Alex tarvitsee tuen pääministeriltä ja omalta puolueeltaan. Ne kummatkin hänellä on. Median, opposition sen paremmin kuin Sinunkaan tukeasi hän ei tarvitse.

Kyllä varmaan Stubbin käytös haastattelutunneilla (siis muukin kuin tuo virheellinen luku) ärsyttää niitä, jotka eivät ole tottuneet Alexin anglosakseilta omaksuttuun esiintymistyyliin. Stubbhan on asunut vuosia niin Yhdysvalloissa kuin Englannissakin, ja joskus se näkyy melko epäsuomalaisena käytöksenä.

Sipilän hallitus on noudattanut monissa asioissa melko kokoomuslaista politiikkaa, ja siksi on aivan luonnollista, että ne, jotka ovat vihoissaan tuosta politiikasta, antavat Kokoomukselle hyvinkin kielteistä palautetta.

Mikäli työmarkkinasopu kaatuu, niin kuin juuri nyt näyttää, niin läpi vietävät pakkolait aiheuttavat suurta huutoa, ja suurimman kritiikin kuorman saavat Perussuomalaiset, mutta kyllä Kokoomuskin muistetaan.

Olen ollut mukana Kokoomuksen toiminnassa nyt 44 vuotta, ja koko sen ajan Kokoomukselle on tullut varsin runsaasti kielteistä ja usein herjaavaa palautetta niiltä, joiden perusasennoituminen on Kokoomukseen hyvin kielteinen. Se täytyy vain kestää. Eli siis kun väität, ettei Kokoomuksessa olisi kritiikkiin ja haukkumiseen totuttu, niin totuus on aivan päinvastainen. Sitä on tullut vuosikymmenien mittaan niin paljon, että sitä tulee jo ulos korvistammekin. Tällä on ollut se seuraus, ettei siitä meidän keskuudessamme juuri enää välitetä. Se palaute, joka tulee Kokoomusta normaalisti äänestäviltä, otetaan sitten paljon vakavammin.

Olli Saarinen 02.12.2015 15:37

Vesa Kaitera kuittaa Stubbin lausunnon epäsuomalaisen retoriikan piikkiin. Näinhän se on: PhD Stubbin suussa "90 prosenttia" on adjektiivi eikä numeraali. Numeraalinakin se tuhannen prosentin miehelle edustaa vajaata kymmentä prosenttia.

Saddamistakin sanottiin, että hänen avatessaan keskustelun haukkumalla toista likaiseksi koiraksi oli kyse vain meille vieraasta retoriikasta joten ehkä välikohtauksemme vakavampi puoli liittyykin VM:n viestintään, mikä ei noudata perinteistä käsitystä virkamiesvastuulla toimimisesta. Tulee mieleen aiemmin esittämäni kommetti Sanomain YT:stä: kumma että kaikilla muilla on varaa palkata viestijiä paitsi viestimillä, onneksi Hesari tässä tapauksessa jaksoi vahtia prosentteja.

Jos jonkun tulisi erota niin sitten kansliapäällikkö Hetemäen.

Muuten hanllintarekisteriasia muistuttaa pitkää vääntämistä pitkäaikaissäästämisestä, missä eläkevakuutuksien edusta palvelun tarjoajille ei tahdottu millään luopua asiakkaan riskillä ansaittujen lukratiivisten vuotuisten prosenttiyksiköiden vuoksi. Kun PS-tili viimein saatiin, se on torpedoitu pitämällä se tiskin alla, korottamalla nosto-oikeus 67 vuoteen ja tarjoamalla juridisesti kyseenalaisesti tilalle kapitalisaatiosopimuksia jotka ovat kuin PS-tilejä, mutta kiertävät sen kaikki rajoitukset ja suovat pankille prosenttinsa.

Aleksi Päiväläinen 03.12.2015 17:19

Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Unskin analyysi perustuslakivaliokunnan pj:n paikasta puolueiden silmissä oli varsin kiinnostava näkökulma, jota en hieman nuorempana politiikan seuraajana ollut osannut ajatella.

Se onko Sasin nostama 124§ juuri se ongelmallisin pykälä, on sitten oma kysymyksensä. Ainakin sen tulkinta esim. pysäköinnin sakotuksessa on ollut vähintäänkin ongelmallinen.

Edelleen tästä päästään oivalla aasinsillalla yhteen keskeiseen kysymykseen, joka taitaa edelleen jollain tasolla jakaa oikeistoa ja vasemmistoa. Itse ja varmaankin suurin osa oikeistolaisesti ajattelevista painottaa yleensä ns. klassisia perusoikeuksia. Sitten uudempina tulokkaina ns. sosiaaliset oikeudet ja vastaavat ovat tainneet olla erityisesti vasemmiston kauraa.

Sinänsä minulla ei ole mitään sitä vastaan, että perustuslaissa mainitaan erikseen sosiaaliset oikeudet. Ongelmallisiksi ne muuttuvat siinä vaiheessa, kun näiden perustuslakipykälien perusteella aletaan hahmotella vaikkapa sote-uudistuksen rakenteita. Sitten päädytään äkkiä siihen, että arvon perustuslakiprofessorit muuttuvat neutraaleista asiantuntijoista merkittäviksi poliittisiksi vallankäyttäjiksi. Surullinen esimerkki on miusta tämä blogikirjoitus, josta kannattaa lukea myös kommenttiosion keskustelu:

https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2015/11/05/miksi-18-sote-alueen-malli-kompastuu-perustuslakiin/

Summa summarum: Komppaan näkemystä, jonka mukaan perustuslaki ei ole kehityksen jarru, mutta sen tulkinta voi olla ja joskus onkin.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

  2. 2

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  3. 3

    Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

  4. 4

    Kone-nimensä vuoksi vankilaan joutunut suomalaismies vapautui syytteistä – aikoo haastaa Bulgarian EU-oikeuteen

  5. 5

    Sexpon puheenjohtaja ja seksityöntekijä kertoo, millaisia ovat ihmisten noloimmat seksikysymykset: ”Nykyään asiakkaat kyllä pyytävät huomattavan reippaasti”

  6. 6

    Sukellusvene katosi salaperäisesti mukanaan 44 miehistön jäsentä – Argentiinan merivoimat käynnisti suuretsinnät Etelä-Atlantilla

  7. 7

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  8. 8

    Suomeen vasta rantautuneen rikollis­jengin jäseniä tuomittiin vuosiksi vankilaan – pisin tuomio yli kymmenen vuotta

  9. 9

    Meikkibloggari neuvoo: Näin sinun kannattaa meikata juuri nyt – Meikkaus on nyt kasvojen muotoilua, jossa kovimmat osaajat opettavat uusimmat kikat muille Youtube-videoilla

  10. 10

    Jätkäsaaren homehtuneen Wood Cityn suunnittelussa tehtiin virhe, tunnustaa Stora Enso – SRV myöntää, että puu­kerros­taloon hulahti rakennus­aikana runsaasti vettä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  2. 2

    Jätkäsaaren homehtuneen Wood Cityn suunnittelussa tehtiin virhe, tunnustaa Stora Enso – SRV myöntää, että puu­kerros­taloon hulahti rakennus­aikana runsaasti vettä

  3. 3

    Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

  4. 4

    Sexpon puheenjohtaja ja seksityöntekijä kertoo, millaisia ovat ihmisten noloimmat seksikysymykset: ”Nykyään asiakkaat kyllä pyytävät huomattavan reippaasti”

  5. 5

    ”Mökki tärisi niin kovasti, että sen täytyi tulla tähän lähelle” – kolme videota Lappia hämmästyttäneestä meteorista

  6. 6

    Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

  7. 7

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  8. 8

    Kone-nimensä vuoksi vankilaan joutunut suomalaismies vapautui syytteistä – aikoo haastaa Bulgarian EU-oikeuteen

  9. 9

    HS:n suuri kaupunkivertailu: Kuopion elinvoimaisuus kasvoi eniten, Salo romahti – katso, miten isot kaupungit pärjäävät vertailussa

    Tilaajille
  10. 10

    Nuorisojengi tehtaili Helsingissä muutamassa kuukaudessa 13 ryöstöä – Uhrin kurkulle painettiin tikari Malmilla, myyjää hakattiin lonkerotölkeillä Mellunkylässä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

  2. 2

    ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

    Tilaajille
  3. 3

    Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

  4. 4

    Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

    Tilaajille
  5. 5

    Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

  6. 6

    Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

  7. 7

    Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

    Tilaajille
  8. 8

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  9. 9

    Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

  10. 10

    Suomalainen peruskoulu on ajautunut muutamassa vuodessa sekavaan tilaan, joka vaarantaa oppilaiden oikeusturvan

  11. Näytä lisää