Perässähiihtäjä

Kääntyykö Suomi vihdoin kasvuun?

Suomen Pankki julkaisi äsken arvion Suomen talouden tilasto. Arvion sävy on "varovaisen toiveikas", kuten ennusteiden sävy on viime aikoina ollut. Joko vihdoin näkyisi valoa vuosikausien taaperruksen jälkeen?

Pankin ennusteeseen voi tutustua tämän linkin kautta. Arvio on julkaistu Euro- ja talous-lehdessä.

Keskuspankin innoittamana otan tämän kevään viimeiseksi päivän Hyväksi Kysymykseksi, joka kuuluu: Kääntyykö Suomi vihdoin nousuun?

Suurin syy toiveikkuuteen on, että kilpailukykysopimus hyväksyttiin viime viikon perjantaina ja siinä on mukana 85 prosenttia palkansaajista. Yksityiseltä puolelta kattavuus on 80 prosenttia ja julkiselta puolelta täydet sata prosenttia. Komeaa!

Kilpailukykysopimus on ainutlaatuinen sekä Suomen omassa sopimushistoriassa että koko Euroopassa. Hallittu, siis työmarkkinapuolten hyväksymä, sisäinen devalvaatio on raju ja hyvin harvinainen keino yrittää nostaa maan kilpailukykyä. Eihän sopiminen ollut helppoa meilläkään, sillä sopimusta hierottiin yli vuosi. Juuri nyt näyttää siltä, että vaiva kannatti nähdä.

Viimeisen sanan sanoo kuitenkin Metallin valtuusto huomenna perjantaina (10.6). Odotettavissa on tiukka äänestys. Jos sopimus Metallissa kaatuisi, menisi koko kilpailukykysopimus kaikkine osineen nurin, niin tärkeä ammattiliitto Metalli edelleen on. Toivottavasti emme juhlineet liian aikaisin. Muuten kaikilta toiveikkailta ennusteilta putoaisi pohja pois.

Tämän kysymyksen alla sopii keskustella myös alkavan viikonvaihteen puoluekokouksista. Keskusta, kokoomus, vasemmistoliitto ja Rkp ovat koolla. Vasemmistoliitto ja Rkp valitsevat uudet puheenjohtajat, ja kokoomuksessa käydään huippujännittävä puheenjohtajavaali.

Keskustassa ei vissiin äänestetä puheenjohtajasta, mutta muu johto, varapuheenjohtajat ja puoluesihteeri, vaihtuu joko kokonaan tai pääosin. Uusia kasvoja siis sinnekin tulossa.

Tämä on kevätkauden viimeinen postaukseni, sillä aloitan huomenna perjantaina hieman ylipitkän kesälomani. Lupaan huolehtia kommenttien julkaisusta, jos tekniikka ei töki.

Seuraavan kerran postaan elokuun lopulla.

Kiitän lukijoita ja kommentaattoreita. Olette olleet taas mahtavia. On suuri etuoikeus vetää tätä projektia.

Toivotan hyvää kesää. Ei kannata hötkyillä, ei liikenteessä, eikä elämässä muutenkaan.

Päivän siteeraukset:

Kaksi ekonomistinäkemystä kilpailukykysopimuksesta. Molemmat kirjoittajat työskentelevät Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n palveluksessa.

Näin kirjoittaa  Seija Ilmakunnas, tekstiin pääsee tämän linkin kautta.

Näin kirjoittaa Eero Lehto, tekstiin pääsee tämän linkin kautta.

201 vastausta artikkeliin "Kääntyykö Suomi vihdoin kasvuun?"

Kari Peitsamo 09.06.2016 12:58

EU ja euro olivat virhe, josta Suomi ei toivu. Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen ohjasivat EU-kiimassaan Suomi-auton ojaan. Nyt meillä on enää käsissämme lunastuskuntoinen romu, jota yritetään paniikissa korjata ja käynnistää. Ei auta. Olemme köyhtyneet pysyvästi. Suomi on Euroopan talouden takapajula, ja sellaiseksi jää. Toki talouden käppyrät hallituksen tilaamina vielä kerran, ensi syksynä. loihditaan väkisin näyttämään joten kuten ylöspäin, mutta itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017 on tulossa ennätyksellisen synkkä. Siihen lamaan, joka meitä silloin odottaa, verrattuna nykyinen tilanteemme on vielä suorastaan hyvä. Suomi romahtaa. Kohta kosahtaa.

Jouni Pulli 09.06.2016 14:07

Kyllä Suomi pääsee vihdoin hitaan kasvun uralle edellyttäen kuitenkin, että "kiky" toteutetaan myös käytännössä.

Ei ole samantekevää, ketkä tätä maata poliittisesti johtavat ja miten. Siinä mielessä ihmettelen joidenkin kokoomuslaisten hinkua vaihtaa osaava puheenjohtaja vain kahden vuoden puheenjohtajuuskauden jälkeen. Toteutuuko tässä ajattelussa maan etu vai keiden?

Kari Peitsamo 09.06.2016 14:19

Jouni Pulli. Jos kansanedustaja Wille Rydman sanoo, että Kokoomusta ei ole Stubbin kaudella käytännössä "johdettu lainkaan", kertoo se puolueen syvästä kriisistä. Stubbin seikkailut ovat tältä erää ohi. Tuo "hitaan kasvun ura" puolestaan on termi, jonka käyttäjä epäsuorasti myöntää, että talouden jumi jatkuu. Ja samaan aikaan koko yhteiskunnan perusta tunti tunnilta, päivä päivältä rapautuu. Suomi ei lähde käyntiin.

Teemu Männynsalo 09.06.2016 14:23

Suomi on Euron kitukasvuinen lapsi niin kauan kuin rahaliitto toimii nykymuodossaan: sen hajoittamiseen eivät tilannetekijät riitä mutta kyllä velkaunioniinkin (yhteisen velan yhteensitoma liittymä) vielä on matkaa.

Suomessa ei ole uskallettu eikä osattu siirtymä edes Pohjoismaiseen markkinatalouteen vaan on jatkettu sosiaalivaltion periaattein, syvästi korporaatioiden ohjauksessa. Konsensuksen nykytoimivuuden näyttöksi käy se, ettei talous kasva. Ainoa tie kasvuun ja dynaamiseen talouteen nykymaailmassa on korporaatiovallan ja vanhanaikaisen talousjärjestelmän hylkääminen. Muualla lännessä se on osattu tehdä tyylikkäästi. Suomen tilannetta arvioitaessa pitää huomata, ettei todellista, aitoa ja vapaata markkinataloutta ole täällä muun länsimaailman tapaan kokeiltu vaan on menty omintakeisessa sekataloudessa näihin päiviin asti.

Suomessa pienilläkin ay-korporaation osasilla on veto-oikeuus kansantalouteen ja työmarkkinoihin. Suuri, tervehdyttävä, rakenne- ja linjanmuutos tapahtuu yleensä joko lähes huomaamatta tai kunnon konfliktin kautta. Nyt on (liian) vähän merkkejä kummastakaan. Perinteisin metodein on turha odottaa muuta kuin perinteistä tulosta ja se ei selvästi enää riitä.

Jos ja kun Orpo voittaa Lappeenrannassa, kannattaisi hänen kokeilla tasapainon, asiantuntemuksen ja uudistushenkisyyden vuoksi ministerikierrätyksessä Lepomäkeä ministeriksi.

Lasse Reunanen 09.06.2016 15:58

Suomi siirtyy nyt kesäkuusta jälleen kesäloma-aikaan,

joten "kasvu" saanee vielä odottaa loppuvuoden tilastointiin asti.

Puolueiden vuosikokoukset henkilövaihdoksin sijoittuu myös siksi

näin kesäaikaan, että kiireelliset muut asiat saavat myös odottaa.

Kilpailukyvyn sopimuksetkin saavat vielä myöhemmin selvitystä.

Hyvää kesäaikaa Perässähiihtäjän blogille myös.

Pentti Kangasluoma 09.06.2016 16:14

Kilpailukykysopimus hyvä asia talouden kannalta, joskin laskentamalit

vaikutuksista jäävät epäselviksi aika monelle. Metalli taipuu sopimukseen, annetaan piinan jatkua yön yli.

Ay-liikettä ei nuijittu maan rakoon vaikka sellaisia haaveita oli hallitusrintamassa. Ammattiyhdistysjohtajat ovat tämän prosessin aikana huomanneet valtansa rajallisuuden. Terveellistä sekin.

"Sortuu äkkiä kuin hiekkakuopan reuna", kielikuva EVA raportista.

Tarkoitetaan puolueiden vaikutusvaltaa. Mutta sama peikko voi uhata

ammatillisen järjestäytymisen kohdalla.

Nuorena rakennustyöläisenä olin hakemassa muurareiden tarvitsemaa

hietaa. Lähellä sitä kirkkoa jonka hautausmaalla on 41 pientä ristiä,

kaatuivat samassa taistelussa talvisodassa.

Seinä sortui ja jäin alaruumiista alle. Invalidi autonkuljettaja kaivoi minut pois, häntä otti sydänmestä kun ajoimme työmaalle. Pomo antoi palkallisen vapaapäivän.

Öljyn hinta nousee, Venäjän talous kohenee, ja kauppaa voidaan tehdä. Suomen talous piristyy, mutta peruspulma säilyy. Ei ole työtä tarjovia

tuotteita jotka kävisivät kaupan. Pelifirmat työllistää vähän.

Onneksi on ikääntyviä ihmisiä joilla on vaivoja, henkisiä pulmia. Yhteiskunnalla säilyy tarkoitus, motivaatio, työpaikat.

"Pirä ittes miähenä ja oo tarkka rahan kanssa". Näin isät neuvoivat

poikiaan kun ne maailmalle lähtivät. Sama ohje Unskille, hyvää lomaa!

Mark Andersson 09.06.2016 16:37

Niin kauan kuin raha on uskon asia ja talous uskontoa, ei päästä eteenpäin. Finanssitalous lienee jo 99% kokonaistaloudesta, ja reaalitalous enää vain mitätön mikro-osa sitä.

Niin kauan kun kaikki voimavarat käytetään talouteen, ja todelliset aikaansaannokset ovat vain yksi pakollinen kuvio "pääasiaan", eli rahaan kiinni pääsemiseen, ei kunnian kukko laula.

Niin kauan kun talouselämä pohjautuu valtaosin pelille ja pelaamiselle, mitään todellista ei saada aikaan.

Niin kauan kun finanssipelien tappiot katetaan lisälainalla, meillä täällä todellisuudessa on huonot oltavat.

Kun pelitappioiden kattamiseen ei enää saa lainaa, ne kuitataan piskuisesta reaalitaloudesta, eli meidän todellisuudestamme nimittämällä ilmiötä lamaksi.

Niin kauan kun olemme kertakaikkiaan pakotetut elämään etäällä todellisuudesta, Suomi ei nouse...

Kari Peitsamo 09.06.2016 17:53

Elämä Suomessa on mennyt pelkäksi odottamiseksi. Nousukautta on odotettu jo kymmenen vuotta. Mutta aina ilmaantuu joku syy, jonka vuoksi nousu siirtyy ja odottaminen jatkuu. Poliitikot ovat jo niin tottuneita pelaamaan aikaa tuota nousua odottaessaan, että kaikki politiikan retoriikka palautuu aina tavalla tai toisella kysymykseen lamasta. Miksi kävi näin? Kenen syytä tämä on? Suomi on sairas mies, joka ei enää osaa puhua kuin sairauksistaan. Ja niitä riittää. Puoskari toisensa jälkeen kutsutaan potilaan vuoteen äärelle, mutta mikään ei enää auta. Koko ajan on hyvinvoinnin standardeja laskettu ja lasketaan yhä. Ensi vuonna Suomi enää kaiholla muistelee sotien jälkeisen oikeistolaisimman hallituksensa ja presidenttinsä johdolla kadonnutta loistoaaan ja kunniaansa, hyvinvointivaltiota, joka rakennettiin suomalaisten työväenpuolueiden ja suomalaisen työväen yhteisin ponnistuksin, ja jonka nuo nyt vallassa olevat voimat, EU-intoilijat, oikeistoliberaalit kiihkoilijat ja europankkiirien kätyrit parissa vuosikymmenessä romuttivat.

Olli Saarinen 09.06.2016 18:50

Tilanne on huolestuttava koska investoinnit eivät ole lähteneet liikkeelle selluprojekteja lukuun ottamatta. Kevyt rahatilanne on ylläpitänyt kotimaan kysyntää pääoman hakeutuessa kasvukeskusten asuntoihin joihin kansalaisilla vielä oletetaan olevan varaa. Julkinen kysyntä on myös pysynyt tasaisena mutta velaksi.

Kilpailukykysopimuksen toteutuminen voi laukaista patoutuneita suunnitelmia ja antaa kohtuullisen kasvusykäyksen.

Pysyvä autuus vaatisi kustannussopeutumisen lisäksi toimintatavan muutoksia bisneksessä. Meillä on korkeatasoinen koulutus ja hyvät lähtökohdat startupeille mutta maailmanluokan volyymibisnes jää useimmin saavuttamatta ennen kuin luovutetaan myymällä aihiot ulos. Startupviennissä olemme hyviä mutta varsinaisessa bisneksessä huonoja.

Näin kesätunnelmissa voi kai vähän vinoilla. 1970-luvulla sanottiin, että suomalainen insinööri osaa tehdä tuotteita, mutta ei osaa niitä myydä. Myöhemmin valitettiin, että insinööri osaa suunnitella härpäkkeitä muttei sellaisia, joita asiakas kaipaa. Tämän seurauksena ensin insinööreistä koulutettiin myynti-insinöörejä ja sitten markkinatutkijoita ja designereita. Lopputuloksena kukaan ei enää osaa insinöörinhommia vaan valmistus viedään Kiinaan ja muut taidot ostetaan ulkomaisilta konsulteilta. Koko tämän ajan ekonomikunta on istunut vahtimassa hunajapurkkia juristien valvonnassa.

Siis parasta mitä taloudelle voisi tapahtua olisi lakkauttaa kaikki 12 ekonominvalmistuslaitosta, käyttää säästö insinöörikoulutukseen ja luovuttaa asiakasrajapinta uppsalanekonomeille.

Seppo Mantere 09.06.2016 18:55

"Kääntyykö Suomi vihdoin nousuun?"

Kyllä kääntyy, mutta pienellä kulmakertoimella. Niin pienellä, että suomalaisten pitää totutella uudenlaiseen elämänmuotoon. On osattava elää paremmin "suu säkkiä myöden".

Globaali maailman meno vaatii lisää sisäisiä devalvaattioita tai sitten pitää tapahtua pieni ihme mentaliteetissämme. Siihen en usko. Ihminen muuttuu hitaasti, josko ollenkaan.

SAK´n uudella johtajalla on kinkkinen paikka. Hyvää kesälomaa!

Marita Salenius 09.06.2016 20:56

Kokoomus valitsee oman Sipilänsä - Orpo jos voittaa. Orpohan on eniten näistä kolmesta sarjassamme "chamberleinit". Tänä aamuna töitten lomassa kuuntelin taas Ylen ykkösaamua ja siellähän tämä kolmikko oli haastateltavana. Stubb on suvereeni puhuja ja kyllä hänen perustelunsa ja näkemyksensä olivat selkeimmät. Lepomäki on pehmentänyt puheensa kulkua. Ikään kuin madaltanut äänialaa, kuten muuten Grahn-Laasonenkin -joko on korvaharha tai he ovat saaneet puheen opastusta.

Tässä kun ei ole edes alimittaista kesälomaa, niin olen sivustaseuraaja myös oman puolueeni puolueneuvoston kokouksessa. Eli median varassa ollaan. Kyllähän se kokoomus nyt shown varastaa. Keskustan valinnat ei niin kiinnosta. Tai no joo, jos ne vaikka valitsisivat Keski-Suomesta Anne Kalmarin varapuheenjohtajistoon. Hän nyt kuitenkin on jotakin yrittänyt viljelijänkin elämästä esille tuoda, vaikka ei kovin häävillä menestyksellä - marginaali ei kovasti ketään kiinnosta.

Sitten tämä kasvu. Ei nyt mitään suurta tule tapahtumaan ennen kuin Venäjäpakotteet laukeavat. Kyllähän se Krimi/Ukraina kaikkia närästää. Mutta ei sekään millään vishyllä röyhtäisyä aikaiseksi saa, että samalla kuitenkin lähes koko läntinen maailma haikailee Kiinan markkinoita, vaikka punalippu on Tiibetissä heilunut vuosikymmeniä.

Eurosta en kertakaikkiaan edes sano mitään. Tai oikeastaan olen jo kaikkeni sanonutkin. Pussi on tyhjä itse asiastakin.

Vaan onhan meillä sitä palveluvientiä. Eikös siellä EM-jalkapallossa vahtia pidetä suomalaisten vempaimilla.

Vaan emmää tiijä! Itse kun vieläkin odottelee viime vuoden EU-tukia ja pellon reunassa jännittää, ilmestyykö kirvat vai ei (joskopa tämä kylmyys ne veisi), niin pakko on tunnustaa, että ei oikein välillä välitä, miten Suomi makaa. Toisaalta onhan noita ärsykkeitä paljon liikkeellä, että herpaantuneenakin välillä herää.

Se on tämä talouselämä kuten vasikan opettelu paimenlankaan. Joku tajuaa kertaiskusta, mutta toisen on kokeiltava vielä toisenkin kerran ja ihan maistamalla, ennen kuin uskoo, että sätkyähän se.

Joskopa se kesä ei vielä tässä ollut. Sentään ei lunta tullut - täällä - vaikka lähellä se olikin. Villavermeet piti etsiä. Hyvää kesää kaikille ja katsotaan, mitä kasvukäyrille - myös viljan - on tapahtunut, kun sinne seuraavaan postaukseen pääsemme.

Veli-Pekka Silvan 09.06.2016 21:55

Eero Lehdon kirjoitus on mielenkiintoinen, siinä paljastetaan miten hallitus on käyttänyt vääriä laskelmia ja että Kiky lisää paineta lisäleikkauksiin. Media "yllättäen" ohitti tämän kritiikin kuten aina tekee.

Peitsamo on oikeassa, Euro on iso syy tähän kaaokseen ja tämä tulee jatkumaan, tänään EKP:n pomo Draghi vaati lisäleikkauksia Euro-maille! Ja varmasti niitä on tulossa.

Joten lisäleikkauksille on paineta useammalta suunnalta.

Kikyn suuri virhe oli veroalennukset joihin ei ole varaa, mutta nyt ollaan jo lähellä vaalivuosia.

Vaalit näkyvät hallituksessakin, rahaa jaetaan ulos on alkanut siltarumpupolitiikan aika!

Berner jako 300 miljoonaa ylimääräistä tie- ja ratarahoja maakuntiin, Sanni Grahn-Laasonen jakoi epämääräisesti ja omin päin Tampereen hallille lisää 14 miljoonaa.

Ja lisää on tulossa.

Nyt kun Kiky on saatu niin olisi aika vaatia yrityksiltä niitä investointeja, koko 2000-luvun on yrityksille annettu porkkanoita ja muille lähinnä keppiä.

Nyt olisi aika saattaa yritykset vastuuseen puheistaan!

Yritystukia pitäisi alkaa vähentämään jos niillä ei saada investointeja Suomeen ja sama koskee maataloutta, tukia olisi jo aika leikata sieltäkin.

Talouden suuri kuva on ankea niin Suomessa kuin EU:ssakin, iso osa ihmisistä elää epävarmuudessa ja ne jotka kykenevät säästävät pahan varalle.

Osalla bileet jatkuu mutta kenen rahoilla?

antti liikkanen 09.06.2016 23:06

Hyvää lomaa, Unto, mutta muista, että elämänsä hankkeet pikkuisen kiireen maustamina paketoivat ihmiset viimeisten stressitutkimusten mukaan elävät pirteämpinä ja pidempään kuin mindfulness-mantoroja laiturien päässä hokevat ongella istuvat.

Tutkimus tosin ei arvioinut, kummat ovat onnellisempia.

Orpot tai Stubbit, dieselautoilijat tai bensaa tankkaavat, kruunuilla tai euroilla maksavat vaiko sittenkin puntaan luottavat Brexit-Yes/No-äänestäjät.

Onni yksillä, kesä kaikilla, lumisesta Lapista tervehtäen

Lomaton 69-vuotias lääkärityöläinen - edelleen ja flow´n kera

Juha Kaistinen 10.06.2016 7:12

"Työ kättemme se hengenkin

on ylevätä työtä,

Työ tehty kourin jäntevin

voi poistaa hengen yötä".

Ennen ei tapahdu mitään jos hengen yö vain jatkuu ja lisääntyy.

98 vuotta sitten se peitti koko taivaan, ja aika synkkänä se varjostaa kansalaisiamme jälleen.

Mauno Rissanen 10.06.2016 9:56

Ei tämä ihan helpolta näytä, mutta kuka se on sanonut, että elämän pitäisi olla helppoa.

Johtavat poliitikot ovat puhuneet tulevasta noususta jo parin hallituskauden ajan, koska niin kuuluu puhua, koska se kuulostaa hyvältä omien kannattajien korvissa. Kun nousu on kerran tulossa, ei osan mielestä kannata tehdä tehdä paljon muuta kuin odottaa. Ne, jotka ovat hallitusvastuussa, varovat teoissaan opposition vihaa ja kansan raivoa. Tehdään liian vähän tai liian myöhään.

Media on täynnä nousuhuumaa, kun pankki korjaa nousuennusteen 1,0:sta 1,1:een. Mitä hyötyä sellaisesta noususta on, kun maa velkaantuu entistä vauhtia? Nousu ei riitä hyvinvointimenoihin mutta on kuitenkin viesti paremman mahdollisuudesta.

Medialla ei riitä huomiota "nousun"ja velkaantumisen korjaantumattomaan aukkoon. Missä on kriittisyys? Ilmeisesti kriittisyys on kohdeyleisön kannalta liian raskasta jatkuvasti toistettavaksi ja alkukesän hyvää mieltä tärvelevää. Ollaan siis kiinnostuneita Odinin sotureiden salaisista viesteistä.

Kiky-sopimus antaa toivoa paremmasta. Tulos riippuu paikallisen sopimisen onnisumisesta. Ay-johto on ollut tähän saakka oman valtansa vankina. Olisiko kikyn mukana tulossa muutos?

Eräällä tavalla koko suomalainen yhteisö on menneisyyden vanki. Haikaillaan omaa rahaa ja toistuvia devalvaatioita. Kun niin tekee, ei tavitse ajatella, että valtiona olemme opetelleet syömään enemmän kuin tienaamme. Onhan se devalvaatio tarjolla palkkojen alentamisen muodossa monin soveltamismuodoin. Mutta kun se on niin vaikeeta - ja niin avointa.

No niin.

Se tapahtuu mikä on tapahtuakseen. Uskon - ainakin toivon - että kun tulee riittävän vaikeaa, alkavat parannuskeinotkin tulla käyttöön. Ne tiedettäneen.

Nautitaan siis siitä, mikä on lähellä. Koivussa alkaa olla vastomiskelpoinen lehti. Vene houkuttelee ajattelemattomaan soutelemiseen - kunhan sinne saakka pääsee. Toivotan Palstanpitäjälle mutta myös kaikille kirjoittajille hyvää keää.

Mutta katsotaan vielä ne puoluekokoukset.

Onni Karilainen 10.06.2016 10:20

Näyttää käyvän niin kuin aina ennenkin.

Nousu alkaa rakentamisesta ja jatkuu vuoden viiveellä teollisuudessa.

Hallitusten toimilla ei ole koskaan ollut talouteen muuta kuin häiritsevää vaikutusta.

Niin näyttää olevan nytkin.

Raimo Suihkonen 10.06.2016 11:30

Jo osuit Teemu Männynsalo! ”Suomessa pienilläkin ay -korporaatioilla on veto-oikeus kansantalouteen ja työmarkkinoihin!” Lisään vielä tähän virkamiesten tolkuttoman ”asemavaltuutuksen” ”hoitaa virkaansa” lähes mielivaltaisesti ilman todellista vastuuta tekemistään virkatoimista huolimatta ns. ”virkavastuustaan”, ei tiedostava kansalainen enää yhtään ihmettele, että kansakuntamme on nyt harhaan johdettunan nyt tässä! Eikä yksin hallitukset tätä ole aikaan saaneet. Kyllä me kaikki olemme sen luonneet tässä henkisesti latistavassa ,hybrisessä lähes -70 -lukulaisessa yhden totuuden ilmapiirissä!

Oikeuslaitoksemme on saatettu -70 luvun pääministeri Kalevi Sorsan ”demokraattisten lakimiesten” ja muun virkakunnan punainvaasion seurauksena lähes rappiotilaan: asiansa hoitava keskituloinen ei saa, eikä voi hakea enää oikeutta tolkuttomien kulujen ja sen vaatiman kohtuuttoman aikapanostuksen vuoksi. Sen sijaan konnakuoro hymisee tyytyväisyyttään”jalkapantavapaudessaan” ja suurrikolliset hakevat oikeutta vuosikausien oikeusprosesseissa veronmaksajien piikkiin, kun oikeusistuimet ”kollegiaalisesti” siunaavat asianajajien miljoonapalkkiot valtion maksettaviksi. Poliisi riitelee keskenään, syyttäjät sekoavat paperipinkkoihinsa, joiden runsauteen hävitetään olennaisuudet ja syytteiden noston takarajat paukkuvat entistä useammin.

Valtamedian ja ”tupoteatterin ” jokailtaiset messut ovat uuvuttaneet kansalaisen ”prinsessa ruususen” -uneen, että nyt messias vihdoinkin ilmestyi ”kikyssä” ja pelasti kansakunnan! Ei pelastanut. On kuitenkin heikko signaali järjen valosta valaisemaan tekemään välttämättömia rakenteellisia uudistuksia. Kyllä ne useimpien tunnistamia ja tunnustamia ovat! Tämä palsta on ollut oivallinen oppimisympäristö yritys- ja ay -johdolle, virkamiehille,oikeusoppineille, ministereille, kansanedustajille ja tietenkin median toimittajille ja sitä seuraaville kansalaisille. Kun nyt vanhaa suomalaista maantapaa noudattaen ei ennen kesälomia enää ehditä mitään tehdä ja kesälomomien jälkeisessä hässäkässä ei osata ja kun joulukin tuossa kohta painaa päälle.

Palautuu mieleeni elokuu lomien jälkeen 1990. Yrittäjäkollegojen kanssa totesimme kansantaloutemme ajautuneen äkkipysäytyksellä kerralla lamaan! Poliitikot valmistatuivat seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin jakamalla ay -väen kannustamana kaikkea hyvää ja etuuksia kansalle. Vasta eduskuntavaalien jälkeen ”edusmiehemme” heräsivät kaaoksen keskellä ”housut kintuissa”.

”Kääntyykö Suomi nousuun”. Ei nouse lisää lakeja säätämällä ja ay -juridiikalla kikkailemalla ja uuvuttamalla työllistävia uusyrittäjiä byrokratiallaan. Kuka teistä osaisi ja hallitsisi jo ensimmäisen työntekijän palkanmaksubyrokratian läpiviennin laillisesti. On muuten kymmenen kohdan ohjelma. Kysykää vaikka yhdeltä ex -ministeriltä! Olisko tässä nyt vaihteeksi pienen kansalaistottelemattomuuden paikka ainakin niillä, jotka oikeasti työllistävät muita, eivätkä vain puhu ja luo olosuhteita, joissa nyt eletään. Erkki Liikanen toistaa uskollisesti EKP:n talousnerojen jargonia samanaikaisesta rahan runsaasta tarjonnasta ja välttämättömien säästöjen tekemisestä. Miksiköhän tälle rahalle ei löydy reaalitalouden investointikohteitä. Sen sijaan sillä ruokitaan edelleen hurjasti pyörivää kasinotalouden rulettia. Uppoutukaa hetkeksi Olli Saarisen syvälle luotaavaan näkemykseen. Peukut tästä railakkaasta kannanotosta ja kyvyistämme globaalimarkkinoilla. Itsekin ex -vientiekonomina tunnustan ja tunnistan tätä osaamattomuuttamme maailmalla.

Unski ja arvoisat kommentaattorikollegat! Nyt alkaa ansaittu mediapaasto. Nautitaan elämästä ja kesästä. Kiitos seurasta!

Timo Ahtiainen 10.06.2016 11:59

Mielestäni yksi positiivisimmista yksityiskohdista kasvulukujen taustalla on palveluiden jykevä meno. Olisiko Suomi viimein muuttumassa jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi? Erityisesti palveluiden vienti kasvaa voimakkaasti ja on jo yli neljänneksen kaikesta viennistämme. Viime vuonna palvelutase oli lähteestä riippuen lievästi ali- tai ylijäämäinen (EK = miljardin alijäämäinen, Tilastokeskus = yli neljä miljardia ylijäämäinen). Yhtä kaikki palveluiden kasvu on viime ajat kuitannut teollisuuden supistumisen. Myös kotimainen palveluiden kulutus on kasvussa.

Palveluiden korostuminen taloudessa antaa kotimaiselle finanssipolitiikalle enemmän työkaluja. EU rajoittaa teollisuuden tukemista järjestelmällisesti ja harva se päivä Suomi joutuu purkamaan "laittomia" tukijärjestelmiään. Sen sijaan palveluiden tukeminen esim. kotitalousvähennyksen kautta on vielä kelvannut Brysselissäkin. Myös ostovoiman lisäys veronkevennyksin on tehokkaampaa elvytystä kun raha ei karkaa korealaisille elektroniikkavalmistajille tai bangladeshilaiselle vaateteollisuudelle.

Toki vanha totuus tietää, että emme pärjää toistemme paitoja pesemällä, mutta tuskinpa löytyy montaakaan ekonomistia, joiden mielestä palveluiden osuus ei voisi kasvaa nykyisestä. Myös Suomen Pankin arviossaan esittämä huomio siitä, että palveluiden osuuden kasvaessa tuottavuuden kasvattaminen vaikeutuu pitää paikkansa.

Pidän kuitenkin palveluiden kasvua nettopositiivisena asiana taloudellemme. Ja kuka tietää, ehkä kohta suomalaisissa ravintoloissakin alkaa saada palvelua. Jos ei muuten, niin sitten arabialaisella aksentilla. Näinhän se tehdään jo suuressa maailmassa.

Seppo Laine 10.06.2016 18:37

Väkisinhän talouden kasvu suomalaisen tyyppisessä järkiyhteiskunnassa jossain vaiheessa alkaa kaiken kärvistelyn jälkeen. Ei se kuitenkaan ole kiinni kiky sopimuksesta, jonka tavoite kuitenkin lienee vähän erikoisen mutkan kautta vaikuttaa valtiotalouden velan taittamiseen. Talous hakee uomansa omia teitään.

Hinta on kuitenkin kova. Kauppaopiston äijät ei ainakaan voi hyvin.

Yrityksissä on aivan valtavasti vähän vanhempaa povea, joka vain odottelee eläkettä. Nämä henkisesti eläköityneet eivät vahingossakaan tee mitään, mikä riskeeraisi tämän eläköitymistavoitteen. Kaiken medialiidon takana Suomessa on ainakin mutulla suorastaan hämmentävän vähän reippaasti eteneviä yrityksiä. Faktaa tästä ei ilmeisesti edes haluta kaivaa esiin. Tottakai jokainen yritys vastaa kysyttäessä, että lujaa menee ja kovat on tavoitteet. Niin pitää tehdä. Kun puhelin sulkeutuu tai vastauslomake on lähetetty, se oikea tilanne onkin sitten aivan toinen.

Vaikea nähdä muutosta muuten kuin siinä, että uudet sukupolvet astuvat remmiin. Se ei tapahdu yli yön.

Palvelujen osuus varmasti nousee, mutta kyllähän volyymit siellä ovat aika teollisuusläheisiä eli se vanha toiminta on siirtynyt uuden tilastonimikkeen alle. Kestää kyllä ennenkuin palvelualueet teollistuvat. Sitähän sotessakin haetaan. Muualla maailmassa sote alueet ovat jo pitkään olleet palveluteollisuutta. Suomessa vasta harjoitellaan.

Muuten vaatteidenpesemisen ympärille on Suomessa kehitetty aivan kiintoisia automatisoituja ratkaisuja, joilla on hyvää vientipotentiaalia. Paitaesimerkkiä olisikin hyvä uudistaa vaikkapa niin, että toistemme rahoja pesemällä ei hyvinvointimme kasva. Paidanpesu kunniaan!

Kalevi Hotanen 10.06.2016 20:54

Yhdeksänkymmenluvun lamasta toipuminen päättyy monien osalta vasta haudassa, mutta jatkuu vielä seuraavien sukupolvien elämässä. Tuolloin vedottiin jopa Smithin näkymättömään käteen ja Helsingin yliopiston filosofeja juoksutettiin Yleen kertomaan hyvästä elämästä. Ihmisille ei uskallettu kertoa, millaisesta taloudellisesta infernosta todella oli kysymys. Monilta pankki vei alta yrityksen ja asunnon ja muutamat talousviisaat riemuitsivat ääneen yritysmaailman puhdistumisesta huonoista yrityksistä. Tottakai Suomi jatkaa suhteellista nousuaan - lamasta lamaan. On nykyisen talousjärjestelmän ominaisuus, että talouspulat ja noususuhdanteet vuorottelevat. Lama ei ole kaikille lama ja jotkut eivät pääse lamakuopasta koskaan.

Pekka Turunen 10.06.2016 21:41

Toivotaan, toivotaan. Kilpailukykysopimuksen läpimeno oli hyvä asia, mutta eihän se yksin riitä. Tarvitaan vielä paljon erilaisia toimenpiteitä, sekä säästöä että elvytystä, että maa saataisiin nousuun. Tärkeän pohjan tämä kiky kuitenkin muodostaa.

Nopeaan kasvuun en kuitenkaan usko, ellei nyt jotain nokiaa satu. Nopean kasvun aika on meillä länsimaissa pääosin ohi ja siihen on vain sopeuduttava. Mutta hyvähän se hidaskin kasvu on, jos vaihtoehtona on tuskainen alamäki. Ja sehän meillä on edessä, jos emme osaa yhteistyössä sopeutua.

Demokratian huonoja puolia on vaikeiden päätösten tekemisen vaikeus. Päätöksiä tehdään yleensä liian myöhään ja liian vähäisinä. Mikään ei enää viittaa siihen, että nykyinen hallitus pystyisi tätä lähes luonnonlakimaista demokratian piirrettä vastustamaan.

Olli Saarinen 10.06.2016 23:58

Kari Peitsamo kertoi aikoinaan että kauppaopiston naiset käänsivät hänen päänsä. Itsellänikin kävi tässä jokunen vuosi niin, että yksi viestintäekonomi sai pääni kääntymään siten, että vieläkin on muistona niska somasti kenossa. - Merkonomi- ja ekonomivitsit sikseen ja toivotaan, että ekonomiskunnastamme löytyy sellaisia viikinkejä ja etenkin heidän esimiehiään, jotka aidosti tahtovat valloittaa oman jalansijan maailmankaupassa. Sitä me laiskat sisäsuomalaiset tarvitsemme voidaksemme hyvän elintason puitteissa nauttia kesän runsaasta kulttuuritarjonnasta, mitä sivistysihmisinä saammekin rauhassa kokea muiden katsoessa joitain kisoja. Hyvää kesää Untolle ja suurkiitos tästä politiikan platformista vai miten me tartunnan saaneet tätä alustaa nyt moternisti kutsummekaan.

Veikko Anttila 11.06.2016 5:48

Kolmatta kuoppaa pukkaa Suomen talouteen. Talous on viime aikojen tietojen mukaan lievässä nousussa johtuen palveluiden kasvusta. Palvelut eivät kuitenkaan yksinään ylläpidä taloutta pitemmän päälle. Tarvitaan teollisuustuotantoa. Yksityinen kulutus on nyt vahvoilla, mutta se perustuu halvan rahan käyttöön eikä voi olla kestävää. Olen aikaisemminkin maininnut sodankäyneen isäni viestin; suomalaiset ovat kansa, joka pitäisi aina 20 vuoden välein iskeä maan tasalle, silloin ne osaisivat elää. 90-luvun lamaa voi lähes kutsua maan tasalle iskemiseksi. Devalvaatio pelasti. Kiky ei sellaista korvaa. AKT ja muutamat muut järjestävät vielä koettelemuksia. Punavihreä rintama aloittaa uuden huudon elvytyksen puolesta velkarahalla tietenkin. Kun korot ovat alhaalla eihän velan määrällä ole merkitystä ja muita tolkuttomia huutoja, kunnes ulkopuolinen taho puuttuu peliin. Ruotsalaisella diskuteeraamisen kulttuurilla menestyy maailmalla oleellisesti paremmin kuin suomalaisella poikki ja pinoon menettelyllä. Kuten joku jo sanoi parempi järjestys on kouluttaa Suomessa insinöörejä ja delegoida markkinointi ja myynti ruotsalaisille. Putin näyttää pakottavan muutenkin Suomen läheisempään yhteistyöhän Ruotsin kanssa.

Veikko Anttila 11.06.2016 7:43

Unohtui tuosta edellisen tekstin lopusta mainita varsin merkittävä tieto HS:n sivuilta: huuto metsässä vähentää stressiä! Luulen, että tieto ei ole uusi, vaan pikemminkin suomalaisten esi-isien tuhatvuotinen käytäntö. Niin, että hyviä huutoja Untolle sinne Viitasaarelle. Itse voin huudella vaimoni perimän mummonmökin metsässä Kannonkosken ja Karstulan rajamailla.

Kari Peitsamo 11.06.2016 9:26

Suomea jäytää moni sairaus, mutta perimmiltään vain yksi: pelko. Arvomaailmamme on sotien jälkeen nopeasti ja miltei huomaamatta useasta nurkasta romahtanut. Ensin meni usko Jumalaan. Siten meni usko ihmiseen. Nyt horjuu usko jopa rahaankin. On toki monenmoista suvaitsevaisuuskampanjaa ja nenänpäiväkeräystä, mutta kaiken tsemppaamisen ja näennäisen positiivisuuden hauraan pinnan alla velloo epäluottamus ja huoli. Tässä henkisessä kasvualustassa eivät enää verso vahvat puut. Meiltä puuttuvat henkinen pohjat ja arvot ja sen myötä luottamus itseemme. Suomesta on tullut poliittisten ja kulttuurillisten kyynikkojen, tv:ssä ja Twitterissä viisastelevien helppo-heikkien temmellyskenttä. Suomi ajelehtii ja pelkää.

Risto Virrankoski 11.06.2016 11:07

Seurailen Kokoomuksen pj-ehdokkaiden puheenvuoroja puoluekokouksessa.

Orpo oli pettymys. Väsynyt, lattea ja mitään sanomaton, 'liian tavallinen'.

Lepomäki puhuu täyttä asiaa, mutta hänen ongelmansa on ulosannin värittömyys. Kursseille pitää laittaa, jos jatkossa johtajaksi pyrkii.

Stubbia en valitettavasti muiden kiireiden takia pääse kuulemaan. Hänellä on helppo työ pitää paras puhe. Voi ottaa asiat, 'pointit', Lepomäeltä ja esiintyä omana itsenään.

Unto Hämäläinen 11.06.2016 13:15

Kiitos keskustelusta. Ensimmäisen kierroksen jälkeen näyttää olevan selvää, että Petteri Orpo voittaa. Vain ihme voisi nostaa Stubbin hänen ohitseen.

Unski

Markku Miettinen 11.06.2016 14:47

Lähtihän se kone käyntiin, kuin vanha ruohonleikkuri pitkän talven jälkeen, ensin useita turhia käynnistysyrityksiä, välillä turhautunutta kylkeen potkimista, ryyppyä liian vähän ja sitten liikaa, mutta annas olla, kone hörähtää käyntiin kuin salaa juuri kun olit luovuttamassa. Toteutui Kummelista tuttu eetos, "kyllä lähtee".

Nyt pääministeri saa puoluekokouksessa hehkuttaa, että Suomi kasvaa Saksan tahdissa, juuri kun meidät saatiin oppimaan, että olemme EU:n pohjasakkaa Kreikan kanssa. Toivottavasti media nyt hehkuttaa tuota Saksa-vertausta samalla antaumuksella kuin piehtaroi Kreikan kanssa.

Ei tule kuitenkaan kaikki olemaan kuin silkkiä ja samettia tästä eteenpäinkään. Ensimmäinen jännitettävä paikka on brittien Brexit-äänestys, sitten Venäjä, Kiina ja kaiken taustalla USA:n presidentinvaalit ja Trump. Jos protektionismi voittaa, ei se tiedä hyvää meidänkään taloudelle. Ei lopu aiheet blogin pitäjältä.

Kokoomuksessa tapahtui paluu normaaliin. Kokoomus on aina ollut leimallisesti konservatiivipuolue, jossa on myös liberaaleja aineksia. Kokoomuksesta oltiin kuitenkin tekemässä liberaalipuoluetta, jossa on myös konservatiivisia ainesosia. Petteri Orpon kautta tilanne normalisoitiin, sillä ei ole niin paljon väliä, mitä Orpon ajatusmaailma todellisuudessa on. Politiikassa pelataan mielikuvilla.

Mitä oikeammalle kokoomus profiloituu sitä vaikeampaa on olla suuri puolue, lukekaa Ilkka Suomisen haastattelu tämän päivän Hesarissa.

Teemu Männynsalo 11.06.2016 15:17

Orpo antaa Kokoomukselle realistisia mahdollisuuksia jatkaa tulevaisuudessa valtionhoitajapuolueena, mitä Stubbin jatko ei olisi tehnyt. Oppositiotaival ja kuntavallan menetys eivät ole enää kaikkea hallitsevana pelkona Kokoomuskannatuskentässä vaan näköala on nyt pikkuisen avarampi ja toiveikkaampi.

Stubb on kapea-alainen huippuasiantuntija, jonka eväät vallan huipulla eivät riittäneet. Julkisuus teki selvää brändistä hetkessä. Erityyppistä vankkaa asianlinjaa näytti Lepomäki, josta henkilöbrädi on aika kaukana. Hatunnoston arvoinen suoritus.

Lii Anderssonilla on median nostamana untuvikkona ja tulevaisuudenlupauksena hänelle koituu sama uhkakuva, mikä söi Stubbin poliittisena persoonana nopeasti. Hyväntahtoisen median julkkispöhinän sijaan hän joutuu nyt nopeasti raatelevan ja kriittisen median polttopisteeseen puheenjohtajana ja vallantavoittelija. Mutta oppositiopolitiikon osa on tässä suhteessa lempeämpi ja hän edustaa atteensa kera enemmän kapinaakuin vallankäyttöä.

Suomella on kaksi päätautia: ikääntyminen ja vanhanaikainen korporaatiovetoinen yhteiskunta ja -talous. Jos kumpikaan ei parane, kuten nyt näyttää, ei parane Suomikaan vaikka kiky-laastari haavan laitetaankin. Korporaatiovalta on päättänyt, ettei taloutta ja työmarkkinoita uudisteta, ja hallitus on tähän alistunut. Ei ole itsestäänselvää, että tämä alistuminen on hallitukselta viisasta politiikkaa vaikka poliittisesti viisasta olisikin. Hallitus jätti pelinsä kesken.

Pentti Kangasluoma 11.06.2016 15:40

Petteri Orpo voitti koska häntä vastustettiin vähiten. Maailman sivu, aina

leirinuotioilta asti on rauhallisessa tilanteessa niin käynyt. On eri asia kun on uhka, sota tai rutto riehunut.

Kokoomukselle saavutus, 2-3 miljoonaa suomalaista on pohtinut ainakin vähän mitä linjaeroja on kolmen ehdokkaan välillä. SDP ei pysty samaan.

Vasemmmisto pelottelee oikeistolaisuudella. Keskusta Sipilä-Berner-Vanhanen akseli voi olla enemmän paremman käden puolella. Parem pool, viroksi oikeistosta.

Onko Orpo: "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet". Sosiaalipolitiikassa, se nähdään pian. Lempeälläkin äänellä puhuva ministeri voi tehdä kovia leikkauksia.

Kari Peitsamo 11.06.2016 17:51

Sanalla sanoen. Tämä on ihanaa. Ihanaa!

Miika Kurtakko 12.06.2016 8:52

Orpon valinta ei ollut yllätys, mutta Stubbin jatkaminen olisi ollut. Kokoomus peesasi nyt SDP:tä, jossa myös puolueen kova ydin kampesi toisen Bilderberg-kävijän puheenjohtajan pallilta kesken hallituskauden. Saa nähdä jääkö myös kokoomus vastaavaan kyräilyn tilaan kuin SDP, jossa puolueen oikeistosiipi nuolee haavojaan ja teroittaa veitsiään sopivaa iskupaikkaa odotellessa.

Orpon takana oli kokoomuksen sosiaalireformistinen ja perinteisiin nojaava vasen laita, jolle Stubbin talous- ja arvoliberalismi oli hieman liikaa. Kokoomuksen ydinkannattajajoukko ei osallistu Pride-marsseille mutta ei se halua leikata koulutuksestakaan.

Orpon myötä kokoomus sai monta asiaa reilaan ulkoisesti. Presidentin ja puolueen välit palautuvat normaaleiksi, kuten myös ay-liikkeen kanssa. Tulevia eduskuntavaaleja ajatellen tapahtui kuitenkin tärkein: vanha aseveliakseli SDP:n ja kokoomuksen kanssa muodostuu taas mahdolliseksi. Kohtuullisella vaalituloksella kokoomus on jatkossa mahdollinen hallituskumppani myös SDP:n vetämässä koalitiossa. Tällä hetkellä SDP:n, kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n hallituspohja näyttää kaikkein todennäköisimmältä.

Orpon valinta syö myös perussuomalaisten ja keskustan kannatusta, kun Orpo vedonnee paremmin konservatiiviporvareihin kuin Stubb. Uudistan veikkaukseni ministeriruletista, jonka seurauksena kaikki kokoomusministerit vaihtuvat. Sanni Grahn-Laaksonen ja Lenita Toivakka ovat puolueelle rasitteita, jotka vaihtuvat Paula Risikkoon ja Sari Sarkomaahan. Stubb siirrettäneen eduskunnan varapuhemieheksi Risikolta vapautuvaan paikkaan. Uudeksi ulkomaankauppaministeriksi veikkaan Harri Jaskaria.

Kokoomus toteuttaa nyt Kekkosen maksiimia: parempi että ulkoiset suhteet ovat kunnossa ja sisäinen tilanne rempallaan kuin toisin päin.

Risto Virrankoski 12.06.2016 11:54

Vaikka itselleni oli koko ajan aika selvää, että Stubb häviää, en oikein osaa häviöstä riemuita. En ole 'kokomusta kokoomuslainen', pikemminkin sekoitus eri poliittisia värejä, silti sääliksi käy. Niin kävi Urpilaisenkin tappion hetkellä. Hyvää tarkoittavat, lahjakkaat poliitikot sortuivat kokemattomuuteensa.

RKP'kin palaa vanhaan kielikonservatiiviseen positioonsa, kun Haglund kyllästyi ja jättää paikkansa. Vain Vasemmisto yrittää vielä jotain uutta Li Anderssonin johdolla. Vihreilläkin uutta puheenjohtajaa haetaan. Syntyykö maahan todellinen 'vihervasemmisto'?

Sipilän asema valtakunnan johtohahmona vankistuu merkittävästi.

Mauno Rissanen 12.06.2016 22:15

Politiikka on säälimätöntä. Sen sai Stubb kokea. Kaksi vuotta sitten hänet huudettiin hurmoksessa johtajaksi. Nyt hänelle käännettiin selkä. Pitäisi palauttaa mieleen, mitä Shakespeare sanoi kansan petollisuudesta.

Stubb henkilönä kelpasi minulle, mutta toiminta ja tulokset eivät käyneet monille. Hänen johdollaan syntynyt kokoomuksen vaaliohjelma oli onneton lista. Ehkä hänen olisi pitänyt hallituksessa tehdä selvä ero Jyrki Kataisen aikaiseen yltiöoptimismiin ja positiivisuuteen. Hän rakensi Helsingin - Forssan - Turun kokoomuspuolueen, joka herätti kysymyksiä monessa mielessä. Ehkä on syytä kuitenkin myös kysyä, millaisia neuvonantajia hänellä oli vierellään. Noita hommia ei yksin hoideta. Neuvonantajat ovat siellä jäljellä.

Aivan samoin kuin Risto Virrankosken minun käy sääliksi Stubb. Hän saattoi kärsiä siitä, että hänen kokemuksensa oli kovin kosmopoliittisessa maailmassa. Hänellä on kyvykkyyttä, joka ei päässyt oikeuksiinsa talousministeinä.

Mitä sanoisin Stubbille? Mielessäni on pätkiä runosta, jossa ihmistä käsketään ryntäämisen sijasta rauhoittumaan: mutta Sinä pystytä leiri puron rannalle, tee nuotio, tutki rannan kivet, tunne tuuli, katso tähdet, anna unien tulla. Kun aamulla heräät, tiedät mihin menet.

Kiitos Kari Peitsamolle vahvasta puheenvuorosta.

Risto Virrankoski 13.06.2016 10:07

Superviikonlopun jälkeen koittaa arki. Maa ja maailma ovat jäljellä ja ennallaan haasteineen ja mahdollisuuksineen.

Talouden menoon kuuluu, että laskua seuraa nousu. Nyt ongelma on, että lasku on ollut pitkä ja pohjakosketus näyttää löytyvän jostain vuoden 2006 tasosta. Tarvitaan nopea, jopa ennen näkemätön nousuvauhti, jotta saavutamme sen tason, jolla meidän tulisi olla jotta pystymme kustantamaan itsellemme ilman jatkuvaa velkaantumista kaiken sen julkisen hyvän, jota jo nyt nautimme.

En näe sellaista kestävää kasvua, jolla taskut nopeasti paikkaisimme. Sodassakin vetäytymisen taito on joskus aivan ratkaisevaa. Veikkaan, että edessä on vetäytyminen eli elintason lasku ja mitä hallitummin sen voimme tehdä, sitä varmemmin uusi ja kestävämpi paluu kasvun uralle on mahdollista.

Hallitusten konstit kasvun vauhdittamiseen ovat toiset kuin ennen. Enää ei ole rahapolitiittisia keinoja ja finanssipoliittiset konstit on jo käytetty. Nyt pitäisi todellakin uudistaa rakenteita eli vapauttaa kilpailua, purkaa sääntelyä, rajoittaa korporaatioiden valtaa ja vähentää julkisen vallan tehtäviä.

Mikään näistä ei ole voittava vaaliteema ja siksi muutokset tapahtuvat kovin hitaasti. Mutta kyllä ne tapahtuvat. Joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Toivottavasti pakkoon ei jouduta. Silloin muutokset voivat kyllä olla nopeita, mutta seurauksiltaan karuja.

Kari Peitsamo 13.06.2016 18:20

Suomen viime vuosien surkea talouskehitys ja Kokoomuksen samaan aikaan pitkään jatkunut hegemonia kytkeytyvät yhteen. Jos kasvua ei vieläkään ala kuulua tai se on kovin kituliasta, alkaa kansan usko markkinatalouden autuuteen olla lopullisesti koetuksella. Siksi Kokoomuksen pokka oikeastaan petti jo nyt. Yltiöliberaali Stubb oli pakko heivata, sillä ristiriita kansan kurjistamisen ja ainaisten kasvu-odotusten välillä alkoi käydä sietämättömäksi. Nyt lähdetään Orpon myötä matalammalla profiililla, paljon matalammalla. Orpo ei ole mikään markkinaliberaali, eikä muutenkaan enää uhoa ja intoile edeltäjänsä tavoin. Jopa "työväen presidenttimme" Niinistö saa tulevaisuudessa valita sanansa entistä tarkemmin puhuessaan markkinatalouden näkymistä. Kansan mitta alkaa olla täysi.

Olli Saarinen 13.06.2016 20:19

Nyt täytyy juhlia että meillä on kaksi naista puheenjohtajina ja vielä kolmas joka olisi sen ehkä ansainnut.

RKP:n Haglund on ollut pystyvä johtaja vaikka varjon luokin intohimo pukeutumiseen ja Mannerheimiin, sitäpaitsi Mannerheim oli minun mittaiseni eikä pätkä kuten Calle. - Tämä tietenkin kommenttina HS:n kirjoitukseen siitä miten naisia arvotetaan mediassa.

Pidän Anna-Maja Henrikssonia yhtenä pätevimmistä poliitikoistamme jolla on lisäksi selvästi huumorintajua mikä tuo turnauskestävyyttä. RKP on kansa pienoiskoossa ja siksi vaikea koota muuten kuin alue- ja kielipoliittisesti mutta uskon Anna-Majan menestykseen.

No Anderssonskien penskat sitten ovatkin vasemmistoliitossa. Li Anderssonille toivoisi Claesin malttia, sydäntä varmaan on molemmilla mutta Lin ei kannattaisi säpistä populistisesti kun on itsekin joutunut taannoin säpinän kohteeksi.

Petteri Orpo kuulemma on kokoomuksen vanhojen herrojen mieleen mistä voi tulla monenkinlaisia mielteitä mutta annetaan miehen osoittaa onko hän paikallaan valtionvaraiministerinä. Peesaako hän muita hallituspuolueita pelastamalla maan voin vientipalkkioilla ja autojen tuontipalkkioilla? Entä peesaako Rehniä tukemalla energiantuotantoa valikoidusti ja samalla tukemalla luxemburgilaisittain käsin poimimalla energian kulutusta? Entä tahtooko hän tuoda palkkatulon ja eläketulon verotuksen samalle viivalle poistamalla ansiotulo- työtulo- ja eläketulovähennykset sekä raippaveron? Tahtooko hän harmonisoida kulutusverotuksen tai tuoda uusia "Poll Taxejä" yleveron rinnalle?

Pelkäänpä etä Orpo on liian poliitikko tehdäkseen mitään kovin merkityksellistä mikä toisaalta on hyväksi niin ei tule uusia virheitäkään. Kokoomuksen johtajana hän saisi kuitenkin vaikuttaa soten etenemiseen vaiheittain ettei kylmiltään jouduta tyhjän päälle: toisin sanoen yhtiöitetään tarvittavat toiminnot mutta siirretään kilpailutus myöhemmäksi jotta uudet julkiset yhtiöt ehtivät asettua.

Kari Peitsamo 13.06.2016 20:33

Hallituksen paineet ovat näkyneet viime päivinä aivan jo konkreettisestikin SSS-miesten julkisissa esiintymisissä. Itku on herkässä. Stubb hävisi vaalin ja itki. Sipilä kuunteli virren ja itki. Mutta Soini ei itke. Ei, vaikka Merja Kyllönen tarjosi tantraseksiä.

Pentti Kangasluoma 14.06.2016 6:21

Li Anderssonin puhe valintansa jälkeen on taitavaa retoriikkaa,

hänen aseenkantajansa ovat koulutettuja, kansainvälisiä.

Puolue on ketterä demareihin verrattuna. Putinin yhteiskuntamalli

ei houkuta. Natoa pitää kuitenkin vastustaa.

Sipilän esikunnassa harmitellaan varman monta kertaa laskelmaa

kuuden minuutin päivittäisen työajan lisäyksestä joka parantaisi

kilpailukykyä. Jokainen työtä tehnyt, itsenäisesti tai ryhmässä, tietää

että tulokset paranevat työmenetelmiä, johtamista, tekniikkaa

kehittämällä. Kuuden minuutin piristys, "teroria" herrain laskelma.

Heinäkuussa tulee Putin Kultarantaan. Annan vinkin toimittajille, kysykää:

Oletteko vepsäläistä sukua?

Tallinnassa toimii Fenno-Ugria järjestö, sen pitkäaikainen työntekijä,

Suomessakin tunnettu Jaak Prozes on kirjoittanut pienen kirjan: Onko Putin

vepsäläinen ?, Tallinna-kustannus.

Kirjoittajan mukaan on perusteita Putinin vepsäläisyydestä. Putin ja

koneisto ei ole sitä myöntänyt eikä kieltänyt. Vepsäläiset ovat

suomensukuinen kansa joka asui Laatokan ja Äänisen läheisyydessä.

Hauska kirja, Neuvostoliiton romahdus, Venäjän kaoottinen synty,

vanhan valtarakenteen jatkuva vaikutus. Monenlaista selviytyjää.

Viranomaisten mielivalta. Suomensukuisten kansojen tulevaisuus.

Kyösti Salovaara 14.06.2016 10:43

Haluaako joku Suomessa enemmän sosialismia? Näin voisi päätellä Kari Peitsamoa lukiessa ja tietysti saa halutakin. Haluaako kansakin sitä? Kansakin saa haluta mitä tahansa, jopa sitä että syntyy totalitaarinen Suomi missä ei enää saakaan haluta mitä haluaa haluta.

Ei kai kukaan (ei edes porvarihallitus) kuvittele, että 6 minuutin lisäaika tuo jotakin muuta kuin kupin kahvia enemmän työpäivän kuluessa. Hallitus kai "halusi" 100 tunnin vuosittaista työajan pidennystä ja ay-liike puristi sen tuohon 6 minuutin päivittäiseen.

Jokainen oikeassa työpaikassa ollut ja työtä tehnyt tietää, että tuottavuuskoikka voitaisiin tehdä työpaikoilla kiristämällä vähän työtahtia ja oikaisemalla prosesseja, mutta sitä kun ei oikein voi sopia työehtosopimuksessa tyyliin että "nyt pyhästi sovimme että velttoilua vähän vähennetään".

Viime perjantaina lähdin ajelemaan Malmilta Lahden moottoritietä pitkin kohti Etelä-Savoa ja kello oli 13.20. Helsinkiläinen kansa - työntekijät - olivat jo silloin yhdessä tuumin matkalla kotiin ja kesämökeilleen ja kahdessa jonossa köröteltiin pohjoiseen. Eivät haitanneet 6 minuutin lisä tai mikään muukaan psykologinen hengen-kiristys parin tunnin loikkaa vapaa-ajalle.

Liukuva työaika, niinkö? Joopa joo, kannattaa siis hemmetisti vastustaa tuottavuuloikkaa ja kuuden minuutin lisätyötä. Kaikista viisain kaikista viisaista oli se tutkija, joka ennusti että kuuden minuutin työajan lisäys aiheuttaa työntekijöille unettomuutta ja ahdistusta.

Ajatuskin ahdistaa.

Erkki Pekola 14.06.2016 11:40

Terveisiä Kyösti Salovaaralle: on se vaan kova liike tuo työväenliike. Sinäkin pelkäät sen kaikkia ilmentymismuotoja etkä huomaa missä nyt itse olisit, jos ennen sotia voimissaan puhkunut äärioikeisto olisi saanut tahtonsa toteutettua.

Moneen kertaan porvarien samanaikaisesti kiittämä ja kiroama kilpailukykysopimus (lue TUPO) olisi syntynyt jo paljon aikaisemmin, mutta kun raamit sopimukselle tulivat sopimattomasta suunnasta - SAK:sta.

Mauno Koivisto tuskaili pääministeriaikoinaan, että vaikeinta on silloin, kun väärät tahot tekevät oikeita ehdotuksia ratkaisuiksi.

EK on siis lyhenne sanoista EI KÄY!

Petteri Kivimäki 14.06.2016 12:33

Johan se olisi ihme jos talous ei meillä Härmässä jossain vaiheessa kääntyisi kasvusuuntaan, kun se muualla Euroopassa sitä tekee.

Mielestäni pitää muistaa, että Suomeen tulee lamat ja nousukaudet pienellä viiveellä verrattuna muuhun maailmaan.

Mikä vaikutus talouskasvuun ja vientiin KIKYllä tulee olemaan jää nähtäväksi. Edelleenkin pitäisi olla puun ja sellun lisäksi jotain mitä viedä.

Olli Saarinen 14.06.2016 14:36

Erkki Pekolalle muistuttaisin, että ennen sotia meillä oli edistyspuolueen Cajanderin johdolla Kekkosen ja Tannerin punamultahallitus, joka rakensi kansankotia. "Äärioikeistolla" eli IKL:llä oli joskus 1930-luvun alussa parhaimmillaan vähemmän kansanedustajia kuin Vennamolla tai Soinilla. Stalin sitten järjesti Tammisaaren Yliopiston dosenteille mahdollisuuden uusintaa leniniläistä fasismiretoriikkaa, jonka mukaan Suomi oli sotien välillä natsismin tyyssija. Mikä ei siis pidä paikkaansa. Sen sijaan Pekola on oikeassa siinä, että EK hidasti käyvän tuloratkaisun syntyä paikallisen sopimisen kiimassaan samoin kuin se aikoinaan liittosopimuskiimassaan pilasi palkkatason mistä aiheetta Sari Sairaanhoitajaa trollitettaan.

Kyösti Salovaara 14.06.2016 15:16

Selvennykseksi: en todellakaan pelkää työväenliikettä (kun olen siihen ikäni kuulunut) enkä ay-liikettä (kun siihenkin melkein 40 vuotta, työurani mitan kuuluin) enkä usko enkä kuvittele että jokin osapuoli, esim. EK toimii pyyteettömästi ja epäitsekkäästi.

Mutta työväenliikkeen upeasta menneisyydestä (olihan isoisäni esim. Jyväskylän punakaartin perustajia) ei seuraa, että se nykyajassa aina olisi oikeassa eikä porvarien mustasta menneisyydestä seuraa etteikö sielläkin joskus ymmärrettäisi muutoksen sisältöä ja tarvetta.

TUPOjen seurauksena on (hyvässä ja pahassa) kehittynyt demokraattisen päätöksenteon rinnalle epävirallinen ja vahva työmarkkinajärjestöjen päätöksentekoapparaatti, jonka siunauksellisuutta voi itse kukin miettiä - suhteessa ns. demokratiaan.

Itse olen nyt, ja olin jo 70-luvulla (silloin saklaisen liiton jäsenenä) sitä mieltä, että ammattiyhdistysliikeen pitäisi voimakkaammin keskittyä palkka- ja työehtojen kehittämiseen ja jättää yhteiskuntapoliitiikka demokraattisesti valitun eduskunnan ja hallituksen hoidettavaksi.

Sitä paitsi, tässä ajassa on kohtuullisen vaikeaa tietää ja tunnistaa kuka todella on radikaali, kuka konservatiivi ja kuka jotakin siltä väliltä. Se ei ole pelkkä ilmoitusasia.

Erkki Pekola 14.06.2016 17:11

Olli Saarinen: jos jotenkin haluat kiitellä A K Cajanderia, niin lue esim Johannes Virolaisen kirjoista mikä oli Cajanderin suurin huoli 30.11.1939 aamulla. Se oli: pitäisikö sisäministerin mielestä hallituksen kokoontua jo ennen virka-ajan alkua?

Tanner oli suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajana koko sotien ajan hallituksen jäsen. Sekö sinua edelleen jurppii?

Kyösti Salovaara: olen ollut äänioikeuden saaneena käyttänyt sitä kahta kertaa lukuun ottamatta. En äänestänyt 1968 Kekkosta, enkä toisella kierroksella 2012 kumpaakaan. Olen ylpeä ratkaisuistani.

Kysymykseni on edelleen: missä tilassa Suomi olisi nyt, jos 1968 ei olisi työmarkkinoille synnytetty Liinamaa I ja II sopimuksia? Ja entä jos ne olisivat loppuneet siihen, kuten silloin vaadittiin. Jos tänään muodikkaasti tuomitaan tupo-aikakausi, niin ne tuomitsijat eivät ole koskaan joutuneet tinkimään eikä kamppailemaan omista elinehdoistaan tippaakaan. Tupo-aikakauden suuria saavutuksia olivat esim. työeläkeuudistus, kansanterveyslaki, peruskoulu-uudistus ja kaikkien koulutusasteiden vähittäinen uudistus. Koetas palauttaa mieleesi ketkä niitä asioita voimallisimmin vastustivat? Kuka hyötyi, että ympäristölainsäädäntöä jarrutettiin?

Petteri Orpo teki todella merkillisen virheen "linjapuheessaan" kun meni vaatimaan työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista ja sen myötä ay-liikkeen alasajoa. Hänellä ei näytä olevan käsitystä mitä noihin vaatimuksiin kätkeytyy mm. sen "keskiluokan" hyvinvoinnin kannalta, jota hän peräänkuulutti. Poliittinen itsemurha lähtee toteutumaan, kun alkaa hyljeksiä omien (luultujen) kannattajien oikeuksia.

Sinulle on näköjään helppoa olla pikkuporvari ja moittia ay-liikettä, moittia tupojen turmiollisuutta, vaatia lisää työaikaa ja palkkojen alennuksia. Olet kuitenkin niiden asioiden vallitsemisen myötä saanut omalle elämällesi tukevan pohjan. Vai kuinka?

Kyösti Salovaara 14.06.2016 17:50

Erkki Pekolalle: Joo, tukevalla pohjalla ollaan, on oltukin. Puntarissakin se näkyy.

Politiikan katsomossa on se hyvä puoli istua ettei tarvitse vaatia mitään, kunhan huutelee kannatushuutoja joukkueille ja pilkkaa puusilmäistä erotuomaria ja ihmettelee miksi tuo junanlähettäjä heiluttelee lippuaan, paitsio mukamas! Joten en ole vaatinut palkkojen alentamista enkä mitään muutakaan - mutta pelin kuvioista olen tietysti mielipiteitä esittänyt. No, vaatimus se mielipidekin kai on?

Historia on siitä hankala asia ettei vaihtoehtoista totuutta ole olemassa. Tietysti Suomella on mennyt hyvin ja siitä voi tupoja(kin) kiittää. Mutta mehän emme tiedä miten olisi mennyt ilamn tupoja. Ehkä SDP olisi siinä tilanteessa joutunut tekemään enemmän politiikkaa, kukapa tietää. Ehkäpä palkansaajilla olisi isommat palkat (koska tupoilla useimmiten on pyritty matalampiin korotuksiin), samanlaiset kuin vaikka Ruotsissa tai Saksassa.

Mennyttä ei voi muuttaa, tulevaisuuteen ehkä voi vaikuttaa. Siinä välissä on hetken nyt.

Erkki Pekola 14.06.2016 20:17

Tunnustan: olen todellinen perässähiihtäjä, tulen jokaiselle juottoasemalle vasta sitten, kun toisten juomia pulloja jo kerätään kiertoon.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061421729967_uu.shtml

Alkujaan minua alkoi naurattaa tämä kansakunnan uuden auguurin Petteri Orpon julistus, että hallituksen ministerien lukumäärää lisätään periaatteella: yksi lisää jokaiselle. Nyt hän kieltää mestarinsa, kuin Pietari-vainaa ennen. Eli; ei myöskään se työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen olekaan niin tärkeää . . . Siten joakus

Ja tämä onneton ei huomaa, että nyt tuli istahdettua pelisilmän päälle. Sipilän suuri (populistinen) idea oli, että hallituksen ministerien lukumäärää vähennetään. Ja nyt tämä onneton Orpo aloittaa vaatimuksella niiden lisäämisellä. Veikkauksia kisan voittajasta ei enää vastaanoteta. Orpon uskottavuus meni jo.

UH kysyy otsikossa: Kääntyykö Suomi vihdoin kasvuun? Sipilän SOS-hallitus ei pääse tulevaisuudessakaan ratkaisuun muusta, kuin virkapaikkojen jaoista. Yksikään poliittinen tavoite ei toteudu. Persut roikkuvat Kepun housunlahkeessa ja Orpo ei osaa etsiä uuden nousunsa pohjaa, vielä vähemmän kumppania sille.

Olen elänyt vaiheita, joissa yksi jos toinenkin laman lamaannuttama ns. poliitikko on uhonnut nousun alkavan nyt, tai ihan hetken päästä. Jos kasvun todellisista aikaansaamisista on kiinnostusta, niin lukekaa ensin Mauno Koiviston, Kalevi Sorsan ja Paavo Lipposen muistelmat.

Tämä Sipilä, tämä Orpo, tämä Soini muodostavat SOS troikan, joka on kiinnostunut vain omasta hyvinvoinnistaan. Kaveria (Stubb) ei jätetä, he vain toivovat, että perinne jatkuisi . . .

Kohta syksy saa, minä en?

Pentti Kangasluoma 14.06.2016 20:25

Tänään, 14.6 oli Baltiassa. Moldovassa "Kesäkuun kyyditysten" muistopäivä.

Yli 10000 ihmistä ahdettiin eläinkuljetusvaunuihin ja kuljetettiin leireille, oli vuosi 1941.

Küüditys sana tuli viron kieleen meidän kielestä. 22.6.1941 alkoi

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon. 75 vuotta sitten.

Saksan kohjo lähti ja meidän nilkit painaa perässä, alikersantti Lahtinen sanoi.

Virolaisen ystävyyskaupungin kylpylä on saanut uusia asiakkaita, harjoituksissa

kulkevat Naton sotilaat. Samassa kaupungissa on vapaussodan 1919 patsaan

lähellä puna-armeijan kaatuneiden paasi. Kukkia 9.pnä toukokuuta.

Olli Saarinen 14.06.2016 22:50

Olen Erkki Pekolan kanssa yhtä mieltä ainakin yhdestä asiasta eli ihmettelen tätä paikallisen sopimisen tarvetta. Kun saman toimialan työnantajilla on samat työllistämisen ehdot ei siitä synny kilpailuetua eikä kilpailuhaittaa kotimaisten työnantajien kesken. Aika harva pätevistäkään työntekijöistä on valmis neuvottelemaan itselleen räätälöityä työsopimusta. Yrityskohtaisissa sopimuksissa tarvittaisiin juristit molemmin puolin mikä lisää työllistämisen vaikeutta. Olisikin meille ymmärtämättömille avuksi jos vaikka yrittäjien Mikael Pentikäinen naulaisi teesit seinään siitä, mikä nykyisessä sopimuskäytännössä varsinaisesti hiertää. Pentikäisellä on itsellään kokemus hyvinä aikoina syntyneestä runsaskätisestä paikallisesta sopimuksesta Sanomakonsernista.

Kun Putin näkee fasismia kaikkialla vastustajiensa joukossa hän käyttää stalinistista retoriikkaa mitä meilläkin oli kuunneltava yya-hengessä. Eihän sitä kukaan tosissaan ottanut paitsi tosiuskovaiset ja sitten ne viattomat nuorisolaiset jotka tämän oppikirjoista totena lukivat.

Pentti Kangasluoma viittaa Putinin mahdolliseen vepsäläisyyteen. Vepsän kieli on kuulemma lähempanä suomea kuin viroa, siis se on kaakkoissuomea. Vepsäläiset ovat vapaaehtoisen edistyksen riemumielin vaihtaneet kielensä venäjäksi mutta heidän asuinalueensa ulottui aikoinaan Laatokalta Valkjärvelle eli Beloozeroon, missä sijainnut viikinkitukikohta saattaa olla Moskovan ruhtinaskunnan kehityksellinen alkupiste kuten Staraja Ladoga oli Novgorodin alku. Kun Putinin idoli ja kaima Kiovan Vladimir Pyhäkin edusti Ruotsin kautta koukannutta suomensukuista genetiikkaa niin itse asiassa Suomi voitti, kummallakin puolen.

Miika Kurtakko 15.06.2016 11:26

Palataan hetkeksi taas tämän blogikirjoituksen aiheeseen. Alexander Stubbin tämänpäiväisen ilmoituksen myötä päättyy yksi aikakausi Suomen politiikassa. Suomen taloushistorian pisin lama alkoi melko täsmällisesti samalla kellonlyömällä, kun Stubbista tuli ministeri vuonna 2008. Ehkä se nyt myös päättyy, kun Stubb luopui ministerin tehtävistä, mene ja tiedä.

Stubbilla ei luonnollisestikaan ollut osaa eikä arpaa globaaliin pankkikriisiin, mutta toki hän teki oman osansa erityisesti pää- ja valtionvarainministerinä. Sillä tavalla historia toistaa jo itseään, että eurooppalaiset liikepankit ovat taas kaatumassa. Belgialainen Optima suljettiin Belgian keskuspankin toimesta ja itävaltalainen Heta otettiin valtion haltuun. Espanjalaista Banco Popularia on pääomitettu valtion toimesta, ja sijoittajat odottavat kauhulla Deutsche Bankin toisen neljänneksen lukuja. Ei ihme, että Stubb ilmoitti tänään kokevansa lähinnä "helpotusta".

Iso myllerrys on taas alkamassa.

Jan Rossi 15.06.2016 12:27

Tämän päiväisellä ilmoituksellaan Stubb jo käytännössä ilmoitti, että lähtee Suomesta. Stubb ei tyydy kansanedustajan hommaan. Nyt alkaa pestin etsintä Euroopasta, kenties jostakin yliopistosta, alkaa uusi ura. Mutta eihän tämän Stubbin poliittisen uran nolo loppu minua yllättänyt. Kirjoittelin vuosia sitten jo, että miten tässä tulee käymään. Ylimielisyys oli se ansa, joka kaatoi Stubbin. Jotenkin Urpilaisen ja Stubbin kohtalot ovat samanlaisia.

Jan Rossi

Kari Peitsamo 15.06.2016 16:24

En vieläkään ymmärrä, miksi Subbista piti tehdä valtiovarainministeri ja Soinista ulkoministeri. Kummankaan suuntaumukset ja vahvuudet eivät mielestäni viitanneet juuri noihin posteihin. Stubbin motivaation (ja varmaan osin kykyjenkin) puute oli ilmeinen ja näkyi alusta saakka, tunnetuin seurauksin. Soini ilmeisesti mankui ja pelasi itselleen salkun, jota oli kiva ja kevyt kantaa lentokoneesta toiseen kun täällä kotipuolessa sisäministeriön paineet (jotka juuri Soinin olisi vaalipuheet lunastaakseen pitänyt kantaa) pitkin talvea kasvoivat. Sipilä oli jo etukäteen päättänyt, ettei demareita hallitukseen huolita kirveelläkään, mutta ainakin ensi vaikutelma Orposta on jos ei nyt ihan demari niin ainakin aika monta piirua vähemmän markkinaliberaali kuin Stubb. Joten oliko hallitus alusta

alkaen jotenkin valuvikainen, niin henkilövalinnoiltaan kuin osin linjaltaankin? Kun sitä nyt lennossa korjataan, jää nähtäväksi, alkaako kone käymään paremmilla kierroksilla ja tehoilla. Vai pitääkö kohta korjata lisää? Vai todetaanko kohta, ettei kannata enää korjata. Laitetaan uusi.

Kari Peitsamo 15.06.2016 16:49

Hallitus korjaa sisä-Suomen tieverkkoa, ja se on hyvä. Mutta Suomen kannattaisi hetimiten nyt käynnistää tosissaan rautatien rakentaminen Jäämerelle. Arkitisesta ulottuvuudesta ja yhteistyöstä on puhuttu pitkään ja kauniisti, mutta pelkkä puhe ja visiointi ei riitä. Jos Helsingistä pääsisi junalla puksuttelemaan Jäämeren rantaan, se avaisi monenlaisia mahdollisuuksia ja näköaloja, niin talouteen kuin muutenkin. Ja Sipilän hallituskin muistettaisiin tulevissa historian kirjoissa muustakin kuin että se vain leikkasi, vatuloi ja odotti.

Lasse Reunanen 15.06.2016 17:17

Jatkan vielä puolueiden puheenjohtajien valinnasta.

Perussuomalaisten Timo Soinia haastateltiin tänään Yle Puhe

-ohjelmassa. Asiapitoisesti ja kohteliaasti Soini vastasi,

Vasemmistoliiton uuden puheenjohtajan vastaista näkemystä myös.

Petteri Orpo jatkaa ilman Stubbia, jolle myös kohteliaasti tarjosi

jatkoa ministerinä - joka perhesyillä jätetään tekemättä.

Petteri Orpon henkilötiedoista en löytänyt vanhemmistaan mitään

(KKO, 2015), syntynyt 1969 Köyliössä.

Sain Salon kirjastoauton poisto-ostona; Sata vuotta tulen valtaa

vastaan - Salon VPK:n (1905-2005) historia / Petri Lavonen 2005,

jossa sivulla 103 salolaisen Koulukaluston myyntipäällikkö

Heikki Orpo ym. kuvassa - Koulukaluston "tuella palokunnalle --

vuonna 1963 -- Salon VPK:n käyttöön tulivat kannettavat

radiopuhelimet ja niitä tukeva järjestelmä"...

Petteri ja Heikki Orpolla hieman samaa näköä

(en tiedä ovatko sukua).

Toinenkin kirja muistiin;

Tasavallan tiellä - Eduskunta sadan vuoden kuvina /

Teksti; Unto Hämäläinen - Ulkoasu; Jorma Komulainen /

Eduskunta 2006

(olisi ollut hieno teos säilyttää, mutta kirjastoista löytyy).

Teemu Männynsalo 15.06.2016 22:29

Stubb jää Suomen poliittiseen historiaan kameleonttimaisella olemuksellaan ja rooleillaan. Hän ei ole varsinainen populisti, kaukana siitä, mutta tyrkyttäytyvän julkisuushakuinen hän on eikä täysin hallitse ihmisten itseensä kohdistamia odotuksia politiikan tekemisessään. Hän ei mielestäni ole nähdäkseni mitenkään aito markkinaliberaali vaan enemmän EU uskoinen federalisti; EU:n mies. Mikään media ei Stubbia kaatanut vaan julkisuudenhallinta ja roolien käsittäminen eivät riittäneet Suomen kylmentyneessä ilmastossa. Stubb on hyvin säiden mies; myrskyssä tai laivan vajotessa odotetaan kollektiivisesti muunlaista.

Orpo vaikuttaa aika kestävältä ja maltilliselta, tavallisemmalta kuin kilpakumppaninsa muissa puolueissa tai edeltäjänsä Katainen. Saattaapa olla jopa poliittisesti viisas. Linjaerojen keskellä hän on ehkä eniten tolkun mies ja se saattaa olla tarpeen Kokoomuspuolueen asemoimisessa ja yhdistämisessä. Uskon, että hän onnistuu työssään. Kokoomuspuolueessa valtiomiehiltä tuntuvat presidentti Niinistö ja Vapaavuori. Älykkö on kuningatarmainen Lepomäki ja poliittinen älykkö Zyskowicz.

J. Salonen 16.06.2016 12:03

Kokoomus: yksin olemme vain narsisteja, mutta yhdessä olemme puolue!

Tämä totuuden siemenen sisäänsä kätkevä letkautus on tullut mieleen kokoomuslaisten touhuja viime aikoina katsellessa. Stubb vaihdettiin junttaoperaatiolla puolue-eliittiä paremmin tyydyttävään poliittiseen keskinkertaisuuteen, kun edelliskerralla pääsi tapahtumaan työtapaturma. Orpon linja on ainakin toistaiseksi ollut sekava ja mitäänsanomaton. Puheet ovat kovia, mutta käytäntö jatkuu entisenlaisena. Vaikea uskoa kokoomuksen omaan nousuun tämän myötä. Paljon muuta pitäisi tapahtua.

Vasemmistoliitosta tulee entistä kovempi haastaja sekä SDP:lle että ennen kaikkea vihreille.

Taloudessa vienti sakkaa edelleen pahasti. Vähäinen piristyminen johtuu pitkälti rakennusalasta ja edellisen hallituksen päättämien rakennushankkeiden käynnistymisestä. Toki hallitus yrittää kerätä pisteet kotiin ja uskottelee, että tämä olisi jotenkin "yhteiskuntasopimuksen" ansiota. Sopimus tuskin tuo nopeaa parannusta talouteen. Kotimainen kulutus ehkä pikemminkin heikkenee. Suurin saavutus taitaakin olla, että hallitus käytännössä sitoi suurimman oppositiopuolueen ja melkein koko ammattiyhdistyskentän talouspolitiikkansa tueksi. SDP:n kannatus tulee varmasti putoamaan.

Pentti Kangasluoma 16.06.2016 13:25

Jos britit lähtee niin eikö se merkitse heiveröisen kasvun taittumista, tarkoittaako

se että saamme katsella iloista Timo Soinia - TÄMÄ OLI TOSI JYTKY!

Ja seuraavissa vaaleissa sataa perussuomalaisten laaariin. Jussi Halla-ahosta

tulee ministerikelpoinen.

SDP on sivistyspuolue koko historiansa ajan. Nyt pitäisi saada älylliset resurssit

käyttöön, ay-pelote on käytetty loppuun. Presidenttiehdokkaaksi pitää löytää

henkilö jolla on kansainvälistä kokemusta. Eero Heinäluomalla on auktoriteettiä

mutta hän on kiertänyt kotimaisia puuropatoja.

Pystyykö kokoomus ja keskustan teollisuussiipi katselemaan tyynenä perussuomalaisten voitontanssia? Kun blogin lukijat matkustavat Virossa

niin kerrottakoon että Naton täydennyspataljoona sijoitetaan pääosin Tapaan. Narvan maantietä ja sitten etelään.

J. Salonen 16.06.2016 19:52

Tuskin kokoomuksen kannattaa koko ministeriryhmää vaihtaa, se ei näyttäisi hyvältä. Grahn-Laasonen on pienempi rasite kuin veroparatiisiministeri Toivakka. Siksi Toivakan tilalle nousee Sofia Vikman Tampereelta ja sisäministeriksi tulee rikosylikomisario Kari Tolvanen Uudeltamaalta, joka muuten jäisi ilman ministeripaikkaa espoolaisen Stubbin lähdettyä. Risikko jatkaa varapuhemiehenä.

Kari Peitsamo 16.06.2016 22:29

Lähteekö Suomi kasvuun? Otetaanpa esimerkki. Vaalien alla Keskusta kirjasi tavoitteekseen keskioluen vetämisen ruokakaupoista takaisin Alkoon. Nyt se siirtää a-oluet ja limuviinat ruokakauppoihin. Koska kansa ei dokaa tarpeeksi ja alkoholin verokertymä on supistunut, juotetaan jengille lisää viinaa. Keskustan kansanedustajaehdokas Pekka Puska on jo ehättänyt laskea, että mahdolliset verotulot eivät kata tulevien terveyshaittojen kustannuksia. Tämä kuvaa hallituksen toimia laajemminkin. Kaikki puheet, lupaukset ja periaatteet on jo unohdettu ja sanat syöty. Paniikissa tempoillaan kasaan päätöksiä, joiden kerrannaisvaikutukset uhkaavat kääntyä nopeasti itseään vastaan. Sipilä on jo ehtinyt julistamaan taantuvan olevan ohi ja kasvun alkaneen. Millä perusteella? Sen lisäksi, että on pyörretty periaatteet, on myöskin hukattu kasvun idea ylipäänsä ja koko kasvun mahdollisuuden reaalinen vipu. Toimet eivät johda tulokseen, koska toimet ja toiveet eivät yksinkertaisesti tule kohtaamaan. Ainoa, mitä hallitus voi tehdä, on rukoilla suhdannevetoista nousua ja sitä odottaessa syöttää propagandaa alkaneesta kasvusta, kasvusta, johon se ei usko itsekään.

Pentti Kangasluoma 17.06.2016 8:33

Hei, meistä kirjoitetaan, puhutaan. Erkki Tuomioja kotisivulla, puhe uudistetun Lenin-museon avaisissa 16.6.

"Mikään vallanvaihdos ei voi eikä saa, täysin kaadetun hallinnon julmuudesta ja rikollisuusasteesta riippumatta, tarkoittaa historian hävittämistä sen enempää arkistoista ja museoista kuin rakennetusta ympäristöstä.

Kulttuuria kunnioittava ja historiaa ymmärtävä kansakunta ei myöskään hävitä kaikkia vanhan vallan jättämiä hyvin konkreettisia jäänteitä ja monumentteja. Vastenmielisistä ja pahoista ajoista kertovat monumentit kuuluvat nekin historiaan ja ajan myötä tällaiset historialliset reliktit eivät enää häiritse tulevia sukupolvia, vaan toimivat sellaisina tärkeinä muistutuksina menneestä, jotka auttavat historian ymmärtämiseen".

Perässähiihtäjä, sitä sanaa Tuomioja myös käyttää.

Neuvostoliitossa rakastunut nuori voi sopia tapaamisesta Lenin patsaalla

vieraassa kaupungissa. Nato Virossa niin voi treffit tehdä kaatuneiden puna-armeijalaisten patsaalla.

Turvallisuuspoliittinen selonteko tänään, siksi kerron Tuomiojan puheesta.

Kari Peitsamo 17.06.2016 9:19

Ehkä off-topic, mutta pakko kommentoida presidentti Niinistön erittäin epäviisasta ja varomatonta lausuntoa Dagens Nyheterissä. Niinistö toteaa, että Suomi menee Natoon, "jos tilanne vaikeutuu". Ensinnäkin, ei sinne noin vaan "mennä". Toiseksi, jos "tilanne vaikeutuu", on jo myöhäistä. Kolmanneksi, Nato-kortin julkinen heiluttelu ja Venäjllä pelottelu vaikeuttaa tilannetta jo itsessään. Pöljiä, varomattomia puheita. (Jos Natoon mennään, sinne mennään kerta rysäyksellä ja yllättäen hyvin valmisteltujen ja huippu salaisten neuvottelujen ja eduskunnan nopean päätöksen jälkeen. Julkisesti Venäjän valvovan silmän alla Suomi ei ikinä voi hivuttautua Natoon.)

Pasi Pekkinen 17.06.2016 10:36

Kari Peitsamon synteesi NATO-jäsenyyden hakemiseen liittyvistä yksityiskohdista on mielestäni huomattavasti kirkkaampi ja älyllisesti rehellisempi kuin esim. niiden edesvastuuttomien populistien, jotka ovat puhuneet ("pehmeitä") NATO-optioista tai jäsenyyttä edeltävistä kansanäänestyksistä. Hämmentävä yksityiskohta, että Peitsamon kanssa olemme ilmeisesti silti itse asiasta eri mieltä?

Kari Peitsamo 17.06.2016 12:44

Pasi Pekkinen. Arviosi Nato-kantojemme vastakkaisuudesta lienee oikea. Sinä puolesta, minä vastaan. Yhtä mieltä lienemme kuitenkin siitä, että Nato-korttia Venäjän nenän edessä julkisesti heiluttelemalla presidentti Niinistö kaivaa verta nenästään. Eikä pelkästään omastaan, vaan myös sinun ja minun.

Kari Peitsamo 17.06.2016 13:33

Voi olla, että Venäjän karhu ottaa Suomi-neidon jo alustavasti hellään syleilyynsä, kun Putin heinäkuussa saapuu kylään. Puheessaan hän saattaa viitata voimiin, jotka vastoin Suomen kansan enemmistön tahtoa haluavat liittää Suomen Natoon. Looginen jatko puheessa saattaa silloin olla jo lupaus, että jos tällainen kehitys uhkaa, Venäjä saapuu Suomen kansan avuksi. Näin kireiksi saattavat välit jo kohta mennä, ellei herrojen S.Niinistö ja T.Soini Nato-kiima yhtään heinäkuuhun mennessä helpota.

Lasse Reunanen 17.06.2016 15:35

Kari Peitsamo arvosteli eilen alkoholimyynnin laajentamisesta

ruokakauppoihin. Itse en alkoholia juurikaan käytä, en myöskään

osta Alkosta tai ruokakaupoista alkoholituotteita.

Kuitenkin alkoholia olisi syytä todetuista terveys-

ja sosiaalihaitoista johtuen valvotusti rajata.

Kun myyntipuolta kuitenkin ollaan laajentamassa niin tulisi myös

vastaavasti rajauksia laajentaa esim. tupakkatuotteiden tapaan

erillisosastoista erityispyynnöstä myytäväksi (hinnoittelu siitä).

Mistä sitten toivottu talouskasvu - en nyt tiedä, mutta jotain

uutta ja kehittävää sen tulisi kuitenkin sisältää.

Salossa nyt viikonloppuun eräs suomalainen vaatetehdas on tuonut

tuotteitaan halpamyyntiin ja ostajia eilen oli - itsekin ostin.

Halpavaatteitakin kuitenkin alkaa olla monella yli tarpeenkin,

itsellänikin vaikka joka päivälle uutta vaikka yleensä tyydynkin

ajoittain pitämään samankaltaista vaatetta pidempään.

Em. tarjousvaatteissakin oli valmistusvuosi; 6/2012 -

joten nykyinen hidas kasvu näkyy siinä varastojen kertymässäkin.

Raimo Suihkonen 18.06.2016 11:05

Nopea piipahdus kesäajan "mediapaastolta". Arvostan Kari Peitsalon syvällistä näkemystä kansakuntamme henkisestä ilmapiiristä ja mielialojen tulkinnasta.

Venäläisyyden henkisestä rakenteesta ja sielusta sekä historian kulusta ja siitä, mitä naapurit ovat tästä oppineet; niistä hänellä riittää vielä opittavaa.

En tiedä, mistä johtuu, mutta seuraavasta seikasta olen nähnyt tosi harvoin mainintoja selkokielellä: Venäjän armeijan yleisesikunta on laatinut omat valmiussuunnitelmansa siten kuin Suomi ja Ruotsi olisivat jo olleet ja ovat sotilasliittoutuman jäseniä. Mitään olennaista lisäystä siihen ei ole tarvetta Venäjän armeijan taholta.

Poliittisesti ja diplomatian keinoin Putinin hallinto käyttää tilannetta sisäpoliittisesti k uten tähänkin asti kansan pelotteluun oman valtansa turvaamiseksi. Myös Suomessa osa kansalaisista pelästyy tästä uhoilusta ja "backmannilaiset" ruokkivat hysteriaa, mistä osa mediaa ja poliitikoista nousevat "kumpujen yöstä" ylistämään ja hyödyntämään tätä "neuvostovastaisuuden" lietsontaa.

Harvoin olen kuullut näin selkeää ja hyvin perusteltua hallituksen turvallisuuspoliittista kannanottoa. Sitä paitsi Timo Soinin artikulaatio ja argumentointi oli vakuuttavaa.

Eiköhän "kultarantakeskustelut" ja erityisesti Stefan Löfvenin esiintulo tuo lisääntyvää uskoa ja luottamusta siihen,että nyt ollaan oikealla tiellä. Historia on opettanut, että Venäjää on kunnioitettava ja kohdeltava reilusti kansainvälisissä suhteissa. Parhaiten siihen päästään, kun osoitetetaan omaa päättäväisyyttä puolustaa kaikin keinoin omaa suvereeniteettiään. Tätähän todisti

jo Stalinkin Jaltan konferenssissa, kun suurvallat jakoivat etupiirinsä.

Kari Peitsamo 18.06.2016 11:46

Raimo Suihkonen. Kiitos kommentistasi. En ole sanonut, ettei Venjästä olisi vaaraa. Olen vain pyrkinyt viestimään, ettei julkisesti sitä joka käänteessä kannattaisi Suomen ylimmän johdon toitottaa. Naapureihin, hankaliinkin, kannattaa suhtautua ystävällisesti ja kunnioittaen. Se ei ole suomettumista, mielistelyä tai rähmällään oloa. Sitä kutsutaan diplomatiaksi.

Kari Peitsamo 18.06.2016 12:04

Venäjästä vielä. Keskustelu Venäjän ja Suomen suhteista on nykyisin sikäli vinoutunut, että esillä ovat pelkät uhat ja pelot. Ei vaatisi paljoa, jos tahtoa olisi, kääntää painopiste myönteisiin puoliin. Venäläinen kulttuuri, esim. kirjallisuus ja taide, on ainutlaatuisuudessaan ja korkeatasoisuudessaan ehtymätön henkisten rikkauksien lähde. Näitäkin puolia voisi joskus tuoda korkeankin tason kanssakäymisissä esiin. Muistakaamme, että emme ehkä kansakuntana omista ihan yhtä merkittävää ja arvokasta kulttuuriperintöä kuin Venäjä, ainakaan vielä. Jo pelkästään siksi Venäjää tulee arvostaa ja kunnioittaa. Kun Putin ja Niinistö kesällä kohtaavat, toinen saattaa saapuessaan poiketa Eremitaasissa, toinen tulee Tyrvään kirjamarkkinoilta.

Pentti Kangasluoma 19.06.2016 9:24

Kari Peitsamo, diplomatiaan kuuluu myös se ettei kerrota julkisesti minkälaisiin

uhkakuviin perustuu ääneen lausuttu käsitys arvaamattomasta Venäjästä.

Me kaikki mietimme mitä Kremlissä ajatellaan kun käsketään sotilaskoneiden

loukata Suomen ja Ruotsin ilmatilaa. Vaikka loukkaukset ovat nyt loppuneet

niin tiedämme että ne ovat työkalupakissa.

Me kaikki olemme nähneet livenä, televisiossa urheilijoita, lukeneet kirjoja,

katsoneet elokuvia, kuunnelleet musiikkia Venäjältä Vuosikymmenien ajan.

Tiedämme ettei heillä ole sarvia päässä.

Doping-käryt, kaikkialla ongelma. Mutta venäläinen järjestelmä on munannut itsensä täydellisesti. Hyvin monessa maassa vastaavassa tilanteessa johto

haukkuisi urheilun toimijat, mutta Putin haukkuu länttä.

Kuuntelin lapsena ja nuorena sodassa olleiden kertomuksia. Erotin myötätuntoa,

vihollisen piti kahlata lumihangessa päin konekivääreiden ristitulta. Haavoittuneet

huusivat jäätyessään gruusialaisen johtajansa nimeä.

"Ryssä", se on vain puhekielen ilmaisu. Kerran kuulin kun suomalainen mies

sanoi venäläisen rakkaalleen "senkin ryssä", sillä oikealla sävyllä.

Venäläisiä on monen sorttisia, kuten meidän naapuritkin, sukulaiset.

Venäjä ei ole oikeusvaltio, eikä johto ole julkisesti ottanut sellaista

päämäärää.

Tsaari Pietari lähti Hollannin telakoille oppimaan laivanrakennusta. Kun

baltit hyväksyttiin EU: n ehdokasjäseniksi niin sinne lähettiin satoja

asiantuntijoita. Näemme tulokset.

Risto Virrankoski 19.06.2016 10:16

Soutelen nyt itselleni epämukavilla vesillä, mutta pakko todeta Kari Peitsamolle, että se, joka elää Eremitaasista, elää menneisyydestä. Se,joka

käy 'Tyrvään kirjamarkkinoilla', elää tätä päivää.

Pekka Turunen 19.06.2016 13:06

Omassa elämässä on ollut viime viikot sen verran haipakkaa, etten ole ehtinyt kunnolla mukaan edes perässähiihtoon. Nyt sattui sateinen ja vapaa viikonloppu, joten otetaanpa vähän vahinkoa takaisin muutamalla irtokommentilla.

Stubbin kohtalo teki jotenkin surulliseksi, vähän samaan tapaan kuin Urpilaisen taannoin, vaikken mikään erityinen ihailija ole kummankaan osalta. Armottomaksi on poliittinen peli mennyt, kun suuret puolueet syrjäyttävät puheenjohtajansa tehtävän ollessa vielä pahasti kesken. Ulkopuolisena en oikein ymmärrä. Miksi ihmeessä Stubb valittiin vain pari vuotta sitten, jos ei hänen nykyaikainen tyylinsä sitten kelvannutkaan?

Stubbin osalta ratkaisua ehkä selittää se, minkä ainakin Kari Peitsamo jo nostikin esille: hän oli konservatiivihallitukselle turhan liberaali, niin arvoiltaan kuin markkinanäkemykseltäänkin. Nyt on konservatiivihallitus entistä puhtaammin konservatiivinen.

Venäjä herättää taas huolta, ja syystä. Sen käytös on aggressiivista ja arvaamatonta, puheet tosiasioita aivan erinäköiseksi vääntävää, mikä ei tunnu mukavalta näin naapurimaassa. Ei tuollaista toimintaa voi arvostaa ja kunnioittaa, vaikka maan parhaat puolet ja tärkeyden meille kuinka tiedostaisimme. Me aivan varmasti haluamme pitää hyvät suhteet Venäjään, mutta avoimesti ja nöyristelemättä, normaaleja käytöstapoja molemmin puolin noudattaen. Vai onko meidän syytä ainoastaan pelätä?

Arvostakaamme Eremitaasia ja sen taideaarteita, mutta arvostakaamme myös "Tyrvään kirjamarkkinoita" ja niiden heijastamaa suomalaista sivistystä ja lukeneisuutta!

Kari Peitsamo 19.06.2016 13:14

Tarkoitukseni ei ole väheksyä suomalaista kulttuuriperintöä. Onhan meilläkin kansallisaarteemme. Mutta aika ajoin voisi olla hyvä laittaa asiat suhteisiinsa. Kun esim. Italian silloinen pääministeri Silvio Berlusconi Suomessa vierailtuaan ihmetteli, eikö hänelle ollut näyttää muuta kuin yksi lahoava puukirkko, otettiin meillä tietysti verisesti nokkiimme. Voisi kuitenkin miettiä, olisiko omissa asenteissamme tarkistamisen varaa. Kaikki eivät välttämättä hauko haltioituneina henkeään Impivaaramme ihmeiden edessä. Suomi on identiteetiltään hauras ja häilyvä kansa. On aina ollut. Siksi näemme varsinkin nykyään uhkia ja vaaroja joka puolella. Meiltä puuttuu terve itsetunto. Venäläisillä sellainen on. Venäjä on vanha kulttuurikansa. Suomi ei. Suomi yrittää nyt löytää itseään epätoivoisella amerikan meiningillä (seuratkaa vaikka ulkoministeri Soinin puheita ja hänen Amerikasta apinoimiaan "rukousaamiaisia") ja on kovaa vauhtia hukkaamassa sen vähänkin, mikä esim. vielä presidentti Kekkosen aikana niin kulttuurissa kuin ulkopolitiikassakin oli maailmalla tunnettu ja tunnustettu linjamme. Suomi seilaa eksyksissä.

Kari Peitsamo 19.06.2016 15:34

Olen melko varma, että Sauli Niinistö ei tunne montaakaan suomalaista speed metal -bändiä. Obama sen sijaan tuntee! Tai ainakin mainitsi suomalaisen metallimusiikin päällimmäisenä luonnehtiessaan maatamme pohjoismaiden päämiesten vieraillessa Valkoisessa talossa. Mistä tämä kertoo? Mielestäni siitä, että maatamme johtavat henkilöt, joilta puuttuu kosketus tämän päivän kulttuuriin ja suomalaiseen todellisuuteen. Miten Suomi voi nousta ja kukoistaa, jos presidentti keräilee niityillä kasveja? Niitä hän ilmeisesti jonkin verran tuntee. Eihän siinä sinänsä mitään pahaa ole, mutta vaikuttaa, etteivät kansalaisten ja päättäjien todellisuudet tämän päivän Suomessa juurikaan kohtaa, kulttuurien kentillä ainakaan. Kasvien keruu kuulostaa sinänsä söpöltä. Ja voi toki ajatella, että pieni ja vaatimaton on kaunista. Mutta ei silloin, jos kyseessä on päättäjien henkinen kapasiteetti.

Pekka Turunen 19.06.2016 20:18

Kari Peitsamon ajatusgeneraattorista pulppuaa välillä vallan mainioita huomioita ja osuvia kiteytyksiä, mutta välillä myös vähän löysää ajattelua.

Berlusconin taannoisessa käytöksessä hämmästytti sen sivistymättömyys. Mies tuli tärkeänä ja tärkeilevänä vanhasta ja suuresta kulttuurimaasta viralliselle vierailulle pieneen ja Italiaa myöhemmin sivistyneeseen Suomeen, mutta käyttäytyi siis huonommin kuin isäntänsä. Hän ei selvästikään itse ollut sisäistänyt maansa sivistystä. Meillä kohosivat toki kulmakarvat, mutta vieraan moukkamaisesta käytöksestä ei toki tehty sen suurempaa numeroa.

On selvä, että suuremmilla kansoilla on suurempi itsetunto. Niillä kansoilla, joiden ei tarvitse huolehtia olemassaolostaan. Niillä, jotka miettivät enemmän valloittamista kuin valloitetuksi joutumista. Älkäämme kehittäkö itsellemme suurvallan ylimielistä itsetuntoa, mutta arvostakaamme aidosti kaikkea sitä hyvää mitä pieni kansamme on saanut aikaiseksi.

Minä en tunne, täytyy tunnustaa, yhtään suomalaista speed metal -bändiä, mutta en silti koe olevani irrallani nykypäivän todellisuudesta tai kansan tunnoista. Kulttuuritarjonta on nykyisin niin tavattoman laajaa ja monipuolista, että jokainen voi keskittyä mieleiseensä. Yleissivistystykseen voi katsoa kuuluvan tärkeimpien nimien ja ilmiöiden tietämisen. Kasvien tuntemus on paljon enemmän kuin vain söpöä - se on sen ymmärtämistä ja arvostamista miten huikean monimuotoisessa ympäristössä elämme. Arvostan suuresti ns. perinteistä sivistystä, mutta toisaalta olen myös ilahtunut populaarikulttuurin arvostuksen noususta.

Kari Peitsamo 19.06.2016 22:27

Ruotsin pääministeri Löfven puhui Kultarannassa kuin aikuinen ihminen puhuu. Ei Natoon. Ei myöskään yhteistä sapelinkalistelua Suomen kanssa. Ei ylipäänsä mitään keinotekoisia manöövereita, jotka vain lisäisivät jännitteitä Itämerellä. Puhe oli todennäköisesti jaettu Niinistölle ja Soinille etukäteen, joille tuli kiire pyörtää omat juuri viikko sitten kirjatut visionsa, etteivät olisi näyttäneet totaalisen ryssäpelkoisilta Nato-intoilijoilta. Joten kuten onnistuvatkin.

Nyt on Nato-kysymyksessä jälleen palattu ikään kuin lähtöruutuun. Jotain tarttis tehdä, mutta mitä? Vai tarttisko? Niin kauan kun koko keskustelu on kuin jälleen yksi näytös leppoisan kesäisen teatterin farssia, ovat asiat oikeastaan aika hyvin. Luulen, että parin viikon päästä Suomeen saapuvaa Putiniakin naurattaa, kun lukee, että jaahans, jaahans, nyt olette pohtineet tällaisia.

Pentti Kangasluoma 20.06.2016 7:01

Kun Jukolan viesti, Venlat ka, juostiin kotikaupungissani niin tein valtuuston jäsenenä aloitteen joka meni läpi. Valtuuston kokous alkoi kun

kuuntelimme 15 minuuttia äänikirjaa Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. Hesarikin siitä uutisoi, valtuustossa jotkut murjottivat, pikkusielut.

Jukola, Tangomarkkinat, heinäkuun alun pesäpallon Itä-Länsi pelit ovat yhtä

lailla meidän kulttuuria kuin speed metal ja musiikkifestarit.

"Hillitte ittes", Kari Peitsamo. Putin fanitus vie sinut hyödyllisten idioottien

seuraan - vallankumousjohtaja Leninin sanoin.

Missään Natoon liittyneessä maassa, niissä jotka kuuluivat Neuvostoliiton

valtapiirin, ei ole pyrkimystä erota tästä puolustusliitosta. Miksi, koska heidän

kokemuksensa Kremlin hallinnosta ovat huonoja.

Martti Ahtisaaren johtamissa rauhanneuvotteluissa on käsite "Osapuolten

luottamusta herättävät toimet" tärkeä edistysaskel. Miksi Suomi ja Ruotsi

korostavat suhdettaan Yhdysvaltoihin?

Koska tunnemme turvattomuutta arvaamattoman karhun kainalossa. Naapurimme

tsaari ei ole mikään pehmölelu.

Risto Virrankoski 20.06.2016 10:19

Kun paljon laukoo, osuu joskus maaliinkin. Kari Peitsamon tulkinta Kultarantakeskustelusta osui ja upposi. Suomalaisten johtajien puheet Ruotsi-yhteistyöstä palautettiin tylysti lähtöruutuun.

Puheet puolustusliitosta Ruotsin kanssa ovat korvikeaskartelua. Ei Ruotsi ota vastuuta Suomesta. Ruotsi laskeskelee, että Suomi lopulta liittyy Natoon ja sen jälkeen Ruotsi voi taas kaikessa rauhassa olla 'puolueeton ja liittoutumaton' ja harrastaa itselleen hyödyllistä yhteisyötä kaikkien kanssa. Ihan niin kuin tekivät viime sotienkin aikana.

Ruotsin varasuunnitelma on, että Suomi joka tapauksessa, eli ominkin voimin, torjuu Venäjän uhkaa niin kauan, että Ruotsi ehtii avata ovensa Nato-joukoille tai USA'lle. Suomen puolustuskyky onkin Ruotsissa 'vår sak' ja siksikin kauppaavat meille Gripenejä. 'Puolustusyhteistön syventämiseksi' me tietenkin ne ostamme.

Ruotsin positio puolustusasioissa on ylipäätään olennaisesti Suomea vahvempi. Siksi sillä on varaa pelata eri taktiikoilla.

Kyösti Salovaara 20.06.2016 10:25

Joo, Peitsamon Venäjän (ex Neuvostoliitto) nöyristely tuntuu kyllä kummalliselta, mutta luulen ettei hän ole yksin. Venäläisten klassikkojen lukeminen ei tietysti ole tyhmää eikä väärää.

Eero Heinäluoma ihmetteli pari päivää sitten radiossa, että miksi muka Suomen pitää ilmoittaa että kuulumme länteen, kun Heinäluoman mielestä on itsestään selvää että siellä ollaan (siis "täällä" Lännessä).

Isestäni on aina tuntunut, että Länsi alkaa vasta kun menee Tanskaan - Ruotsikin on jonkinmoinen holhoava välivaltio Idän ja Lännen välissä.

Mutta toisaalta ruotsalaiset ovat kyllä eri tilanteessa kuin suomalaiset: heidän ei tarvitse kuuluttaa olevansa Lännessä koska kukaan ei sitä epäile (paitsi minä edellä). Historiasta muistamme, että Ruotsi osaa käydä kauppaa kaikkien kanssa - sitä ei kutsuta sapelin kalisteluksi koska sapelia kalistaa naapuri, jolle on myyty hyviä ruotsalaisia tykkejä.

Ruotsin pääministeri kehui 200 vuotista rauhaansa. Hhm - kuva ei ehkä moraalisesti ole noin kaunis.

Kari Peitsamo 20.06.2016 10:41

Muistatteko, kun kirjoitin, että Orpo valitaan Kokoomuksen johtoon. Muistatteko myös, kun kirjoitin, että valinnan jälkeen Kokoomuksen suosio nousee pilviin. No, puoluegalluppia ei vielä ole tehty, mutta pääministeriksi on jo nyt tuoreen gallupin mukaan Orpo suosituin. Kultarannassa laitettiin Nato-intoilijoille jäitä hattuun ja hyvä niin. Nyt voi Putinkin tulla leppoisin mielin kylään. Tämähän alkaa näyttää suorastaan hyvältä. Ennustan, että Suomi valitettavasti lähivuosina köyhtyy ja kurjistuu yhä, siihen tautiin ei enää lääkkeitä ole, mutta yhteiskuntarauha säilyy silti ja yleinen ilmapiiri jopa kohenee. Alamme hyväksyä kohtalomme. Se on keskustan väistyvän puoluesihteeri Timo Laanisen sanoin "kunniallinen köyhtyminen". Mellakoita ja levottomuuksia ei Suomeen enää lähiaikoina tule. Natoon emme liity. Englanti lähtee EU:sta. Suomi ei. Juhannuksen jälkeen sää lämpenee. Mansikkasadosta tulee hyvä. Olen puhunut. T: Nokian Nostradamus.

Lasse Reunanen 20.06.2016 17:39

Hyviä viitteitä tulevaisuudesta Kari Peitsamolla -

tosiasiat huomioiden.

Kuulin tänään Yle Radio 1:n Kultakuume -ohjelman (klo 15:05-15:55)

lopussa, että Kari Peitsamo olisi huomisen ohjelmassa myös mukana

(musiikistaan ym. lienee silloin keskustelun sisältönä).

Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyössä hyvä muistaa miten

Suomen alue runsaat 200 vuotta sitten erotettiin Ruotsin vallan

alaisuudesta Venäjään kuuluvaksi (lait jne. pääosin entisellään),

että silloin ruotsalaisjoukot perääntyi pois Suomen alueelta

ja lopulta myös vaihtoivat oman kuninkaansakin saman sodan

lopputulemana.

Ruotsalaisista tiukan paikan tullen ei ole suomalaisille

apua antamaan - ensisijassa omaa aluettaan puolustavat.

Kari Peitsamo 20.06.2016 19:23

Niinistö kutsui ruotsalaiset Kultarantaan ja suutahti heti, kun eivät hänen kanssaan kimpassa hyssytelleet seminaaria läpi. Suomen hoipertelu Venäjä-politiikassaan ei varmaankaan ole jäänyt Euroopassa huomaamatta. Suomen ETY-kokoukseen eivät S.Niinistö ja T.Soini meinanneet venäläisten delegaatiota päästää lainkaan. Joku tynkä-ryhmä sitten lopulta pääsi läpi. Moiselle moukkamaisuudelle puistelivat diplomaatit päitä monella taholla Euroopassa. Nyt sitten pitää Putin tänne kuitenkin roudata, mutta miksi, kysellään Euroopassa jälleen. Ja taas puistellaan Euroopassa päitä. Suomen ulkopolitiikan tuuliviiri pyörii vinhasti. Ja aivan miten sattuu. Eikä se monelta huomaamatta jää.

Kari Peitsamo 20.06.2016 20:12

Niinistö ei ole parhaimmillaan tuohtuneena, harva on, ja siksi rautalangasta väännetty Norja-vertaus kuulosti kiusallisen väkinäiseltä. Jos keskustelukumppania alkaa läksyttää ja opettaa kuin pikkulasta, ei sanoma ehkä mene parhaalla tavalla perille. Omaan silmääni tuossa Niinistön innossa pitää joka käänteessä yhteyttä Putiniin alkaa jo hieman olla egotripin makua. Kovasti Niinistö on korostanut, ettei moisesta toki ole kyse, mutta ei kai hän pahakseenkaan panisi, jos joku päivä kouraan lätkäistäisiin jonkin sortin rauhanpalkinto sillanrakentajan työstä idän ja lännen välillä. Ja eiväthän pyrkimys henk. koht. glooriaan ja ponnistelut kansojen välisen rauhan ja yhteisymmärryksen edistämiseksi toisiaan pois sulje. Päinvastoin. Pitää vain varoa, ettei pelkästään sulkia omaan hattuun keräilemällä ala muhkeine sulkahattuineen näyttää sivullisten silmissä jo vähän hassulta.

Kari Peitsamo 20.06.2016 21:50

Katselin presidentti Niinistön A-studion haastattelun heti Kultaranta-keskustelujen jälkeen. Pöydän ääressä istui hyvin totinen ja jopa hieman ahdistuneelta vaikuttava mies. Turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat toki vakavia ja tärkeitä, mutta sitä suuremmalla syyllä niistä puhuttaessa hieman vapautuneempi ja rennompi olemus kielisi myös suuremmasta luottamuksesta omaan linjaan ja ajatteluun. Nyt ollaan keskusteluissa koko ajan ikään kuin veitsi kurkulla, vaikka samalla vakuutellaan, ettei mitään isoja uhkia ole edes näköpiirissä. Siksi suosittelen koko äänilajin ja asenteen tarkistamista. Tärkeilevä, suorastaan yrmeä ja synkkä muoto on syytä vaihtaa iloisempaan ja valoisampaan olemukseen. Sanalla sanoen: otetaan rennosti. Tehdään, mitä voidaan. Pidetään varamme ja turvataan selustamme, mutta ei herran tähden koko ajan käyttäydytä kuin aikapommi tikittäisi ahterin alla. Tai jos hermot todella ovat noin kireällä, on ehkä aihetta miettiä, mikä on todellinen syy. Ei koko maailman angstiakaan voi pelkästään Venäjän piikkiin laittaa. Jossain menee jo yksinkertaisesti raja terveen realismin ja vinoutuneen paranoian välillä.

Pentti Kangasluoma 21.06.2016 7:59

Kari Peitsamo, eilen aloitettiin Tallinnassa elokuvan kuvaukset, kertomus liittyy

Suomen ja Neuvostoliiton historiaa. Tapahtui 1930-luvulla, aika on nyt vasta

kypsä tarina kertomiselle. Sinua varmaan kiinnostaa elokuvan musiikki.

"Elokuvan musiikin säveltävät ruotsalaiset Kalle Gustafsson Jerneholm ja Ian Person, jotka muistetaan yhtyeestä The Soundtrack of Our Lives. Heidän lisäkseen Grammy-palkittu Eric Peltoniemi sekä tänä vuonna Suomen Kulttuurirahaston palkinnolla palkittu Paleface sovittavat amerikansuomalaisten siirtolaisten musiikkia elokuvaan".

Ikitie, Antti Tuurin romaanin mukaan. Pohjalainen kunnanvaltuutettu ei suostu eroamaan,

Lapuanliike muiluttaa hänet rajalle. Hopea kolhoosissa yhdessä amerikansuomalaisten

idealistien kanssa hän kokee Stalinin puhdistukset 1936-1938.

Poliittinen johtomme tietää meitä enemmän. Meille taviksille viestitään. Venäjä ei selviä

modernisaatiostaan ilman lännen apua. Meidän pitää on valmiinpia kuin 1991

Koko kansa maanpuolustajia, sanoo presidenttimme.

Kari Peitsamo 21.06.2016 9:00

Pentti Kangasluoma. "Usot sie vänskä et mie en ala laittelemaan kivvii siu polun reunohe", toteaa alikersantti Rokka, kun aletaan mahdottomia vaatimaan. Sauli Niinistö on monella tempauksellaan vienyt Suomen asioita huonoon suuntaan. Suomen EU:hun liittyminen ja Suomen euroon suorastaan lainvastaisesti ujuttaminen olivat niistä näkyvimmät. Nyt kun työpaikat Suomesta katoavat, hän viime uudenvuodenpuheessaan ylisti marjoja henkensä pitimiksi poimivaa lasta; siinäkö malli uudeksi yrittäjyydeksi? Uusin tempaus on ilmoittaa, että me ollaan maanpuolustajia kaikki. Meaning what? Kun kokoomuslaisen uusliberalistisen talous- ja yhteiskuntamallin ideaalin mukaan järjestäytyneen yhteiskunnan sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet on romutettu, ilmoitetaan kansalaisille, että nyt alatte pitämään tätä tivolia pystyssä omin päin - tai pikemminkin minun ohjeideni mukaan. Ensin jokainen määrätään yrittäjäksi. Sitten jokaisesta tehdään "maanpuolustaja". Herraskaista ja arroganttia puhetta. Nykypäivän Rokka saattaisi tokaista: "Pidä kuule Sale tunkkis. Mie en ala siun mokiasi korjailemaan."

Kari Peitsamo 21.06.2016 12:26

Palataan hetkeksi Kokoomuksen sisäisiin kuvioihin. Stubbin lähdön laukaisema ministeriruletti tuo mielestäni valtioneuvostoon pari aikaisempia pätevämpää. Myös uusi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen on järkevä ja harkitseva, aikuinen pohjalainen mies, joka ei Kokoomuksen kukkopoikasiiven kotkotuksiin helpolla lähde. (Olin tilaisuudessa keskustella Kalle Jokisen kanssa pari vuotta sitten, jolloin hän voimakkaasti kritisoi silloisen hallituksen älyttömiä GPS-paikanninhärpäke kaavailuja. Onneksi tuossa hullutuksessa lopulta järki voitti.) Kaikkiaan, kuten täälläkin on todettu, otetaan kokoomuksessa nyt iso askel vastuulliseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan kotimaan asioista huolehtivaan politiikkaan. Se tulee myös näkymään kannatuksen nousuna. Kokoomus luo onnistuneesti nahkansa ja hylkää ainakin toistaiseksi ainakin pinnalta katsoen stubbilaisen yltiöpäisen EU-federalismin.

Miika Kurtakko 21.06.2016 12:47

Orpo on nyt tehnyt valintansa. Oma veikkaukseni ministerien nimistä meni pieleen siinä, ettei Grahn-Laaksosta vaihdettu. Hänen paikkansa tosin varmistui jo puoluekokouksessa eikä Orpo olisi voinut heittää puolueen vastavalittua varapuheenjohtajaa hallituksesta pois. Sen ehtii tehdä lähempänä eduskuntavaaleja, kun stubbilaisten suurin kiukku on laantunut.

Kai Mykkänen ei ollut ehkä todennäköisin vaihtoehto, mutta sukupuoli ja vaalipiiri ratkaisivat, siksi mies Uudeltamaalta. Mykkänen on kokoomuksen johtavia Venäjän asiantuntijoita, joten sillä oli varmasti merkitystä. Jotenkin valintojen taustalta heijastuu Saulin suuri varjo... olemmeko muuttuneet Kekkoslovakiasta Sauloveniaksi?

Valintojen myötä Orpon johtaman kokoomuksen ykköstiimi on piirun verran enemmän vasemmalla ja arvokonservatiivi. Se voi olla ihan hyvä veto, sillä perussuomalaisten haaskalle mahtuu yksi sasilauma lisää. :-)

Politiikass asiat ovat, miltä ne näyttävät. Suuria linjanmuutoksia ei ole kuitenkaan odotettavissa. Kaikki on vain astetta hillitympää ja hallitumpaa.

Orpon haasteena on nyt paikata kokoomuksen ryvettynyttä julkisuuskuvaa sivistyspuolueena lisäbudjetti kerrallaan. Kertaalleen kouluilta leikattua rahaa jaetaan nyt pieninä murusina takaisin. Noin muuten saa nähdä, pureeko Orvon harmaus vai tuleeko Stubbia ikävä.

Unto Hämäläinen 21.06.2016 16:07

Kiitos Miika ja kumppanit - keskustelu jatkuu.

Onpa tänään ollut Uutispäivä.

Metsäteollisuus eroaa EK:sta.

Anne Berner saa nuhteet.

Kokoomus vaihtaa kaksi ministeriä ja ryhmänjohtajan.

Carl Haglund eroaa eduskunnasta.

Jutta Urpilainen lupailee presidenttiehdokkuutta. Antti Rinne on kannatusvaikeuksissa.

Nordean ikävät uutiset jatkuvat.

Onneksi on kesä ja loma.

Unski

Kari Peitsamo 22.06.2016 10:40

Muistatteko, mitä sanoin mansikkkasadosta? Tämän päivän HS kirjoittaa, että siitä tulee hyvä. S.Niinistön hätäpäissään lausuma metsäpalovakuutus-vertaus Nato-optiosta oli aivan pöljä. Tästä kirjoittaa tänään IS. Koko Kultaranta-seminaari oli fiasko. Niinistö itse kutsui ruotsalaiset ja sitten kiukuspäissään haukkui heidät. Varsinainen valtiomies. Eläkkeelle, ei jatkoon.

Heinäluoma kommentoi hallituksen Nato-selontekoa osuvasti. Sotaanko tässä valmistaudutaan? Ostakaa Soinille stetsoni ja leikkipyssy, niin rauhoittuu.

Jukka Salminen 22.06.2016 13:31

Soinin eduskuntavaalien alla persuehdokkailta vaatima kirjallinen loikkaamattomuussitoumus ei näköjään purrut Maria Tolppaseen. Sinänsä kummallista, että puolue vaatii lainsäätäjäkandidaatteja allekirjoittamaan perustuslain vastaisia papereita.

Jos olisi Sampo Terho, en syyttäisi isoon ääneen Tolppasta äänestäjiensä pettämisestä. Herää kysymys pettikö Tolppanen omat äänestäjänsä vai onko puolue pettänyt äänestäjäkuntansa?

Pentti Kangasluoma 22.06.2016 14:00

"Ja aina parhaasta päästä", vänrikki Jalovaara kun stadin kundi

Asumaniemi kaatui. Samoja tuntoja kokee nyt Sampo Terho kun

Maria Tolppanen palaa demareihin.

Toisen kauden edustaja, monipuolinen yhteiskunnallinen kokemus.

toista kuin monet ryhmän edustajat joiden tietämys yhteiskunnastaa ei ole suuri.

Natokammoinen MEP Miapetra Kumpula-Natri on Brysselissä, eri sukupolven ay-aktiivin saappaissa on vielä kasvunvaraa. Tolppasella

on saumaa uuteen pestiin.

Miten Venäjäsä saa puhua, tulisi puhua? Heidän talouttaan voi kritisoida, esim. Esko Aho ja Kai Mykkänen. He voivat esittää suorapuheista kritiikkiä. Monet muut myös.

Voimapolitikan arvostelu on kulkemista heikoilla jäillä, itseäkin alkaa pelottaa. 1929 syntyneen isän lausunto kelpaa todisteeksi kuten puheessan merkittävä sosialidemokraatti eilen eduskunnassa.

Voidaan tuomita Krimin valtaus, Itä-Ukrainan tapahtumat. Sitten

erityisesti sosialidemokraatteja alkaa hirvittää, menimmekö liian

pitkälle? Kun kummituksia kattoo silmiin niin ne katoaa, tiesi vanha

kansa.

Suorempi puhe Venäjästä, tämä selonteko on tärkeä, perussuomalaisten kädenjälki näkyy. Erkki Tuomioja on tarkka ja analyyttinen. ei kuitenkaan joukkojen villitsijä. Oli tietysti tärkeää

että korosti eilen yksimielisyyden merkitystä.

Yksinäinen kärki, tukevat demarit puuttuvat, on vain joukko käsiään

väänteleviä neuvottomia. Mitään luovaa uutta ajattelua ei synny.

Uudelle sukupolvelle pitää puhua uudella tavalla.

Lasse Reunanen 22.06.2016 16:28

Perussuomalaisten kansanedustaja naisen; Maria Tolppanen

kerrottu siirtyneen perussuomalaisista demareihin

( - itselleni outo kasvo).

Uutisissa virhearvio.

Kansanedustajat valitaan ryhmittäin - eniten ääniä saaneista

suhteellisella laskutavalla.

Jokaiselle kansanedustajalle myös ryhmästään varahenkilöt -

mikäli jättää kansanedustajan tehtävän.

Nykyinen hallitus ymmärtääkseni myös vahvistanut lain,

että puoluetuen raha ei seuraa ns. ryhmäloikkareita -

vaan rahoitus on sidottu kansanedustajaksi valittujen ryhmien

kokojen mukaisena.

Suomessa kansa edustajilla kuitenkin vapaus yksilönä äänestää

itsenäisesti ja uskonnon vapaus Suomessa asuvilla.

Kansanedustajan erotessa puolueestaan hänen valintaedustuksensa

pysyy valintaryhmässä sitoutumattomana - vaikka toiseen

puolueeseen liittyisikin ja sen ryhmätyöskentelyyn osallistuisi.

Kyse siis enempi kansanedustajan uskon asiasta ja tavoitteistaan

seuraavien vaalien ehdokkaaksi pääsyyn (omilla motiiveillaan).

Uutisissa siten hyvä nämä kansanedustajien ryhmiin sidokset

oikein huomioida - eikä harhautua vapaaryhmittymisten edustukseen.

Unto Hämäläinen 23.06.2016 8:33

Huomenta ja hyvää juhannusta. Istun pihakeinussa minulle niin tutussa maisemissa ja mietin HS-gallupin lukuja. Allekirjoitan Mikko Majanderin lehdessä esittämät arviot, mutta lisään niihin vielä yhden.

Kokoomuksen galluptulos on kylmä suihku puolueelle, joka on juuri suurella tohinalla vaihtanut puheenjohtajansa, jotta saisi kannatuksensa nousuun.

Petteri Orpo joutuu todella koville tässä kisassa.

Tätä jäin miettimään hetkiseksi. Sitten päätin jatkaa Pilvi Torstin kirjan lukemista. Torsti on vetänyt yhteen kokemuksensa ehdonkuudesta neljissä viime vaaleissa. Hän kertoo, miltä ehdokkuus tuntuu ja mitä se vaatii.

Torsti on siis kunniakansalainen tämän blogin hengessä, joten rohkenen suositella tätä kirjaa.

Terveisin

Unski 😊

Kari Peitsamo 23.06.2016 9:27

Hieno ja selkeä grafiikka. Helppo käyttää. Kun klikkaa PS:n ja SDP:n käyrät esiin, näkee, miten ne ovat toistensa peilikuvat. Kokoomuksen nousu ei näy vielä. Kohta näkyy. Vihreistä on Outi Alanko-Kahiluodon sitkeällä rummutuksella kuoriutunut köyhien ystävä. Uskokoon, ken haluaa. Mitä lähemmäs presidentin vaali käy, sitä tukalammaksi käy SDP:n tilanne. Kukaan ei halua ehdolle. Heinäluoma jänisti jo. Kisaan sysätään lopulta Urpilainen. Ja viime kisan Lipponen-fiasko toistuu.

Marita Salenius 23.06.2016 13:45

Härregyyd, kun on pojat täällä keskustelleet. Minä luulin, että kaikki muut on lomalla paitsi minä. Kiirettähän se näin kesällä pitää, mutta olen kuitenkin aina jossakin välissä ehtinyt lukemaan jonkun kommentin ja nyt sitten viimeiseen ehdin. Siitähän sitten löytyikin valtakunnan pessimistikko Kari Peitsamo, jolla toki jo virkansa puolesta on sana hallussa, mutta ei se aina niin ole, kuin sanoillaan tarkoittaa. Tai siis olen sitä mieltä, ettei ole.

Vaikka toivotinkin jo hyvää kesää, niin laitan tässä heinähommien lomassa jotakin kommenttia minäkin.

Siis kokoomus sai "sipilänsä". Yksi sun toinen itkeskeli, vaikken ymmärrä miksi! Vai onko heilläkin palkkaa saamatta, kuten meikäläiselläkin - auttaisikohan itku?

Tolppanen lähti. Pidin kyllä hänen sujuvasta puheen tuottamisesta. No yllätys se ei sikäli ollut, koska olin kuullut hänen ns. sopeutumattomuudestaan jo aika kauan ja useinkin - täällä kentillä. Hän meni nyt sitten omien sanojensa mukaan takaisin työväenpuolueeseen, jossa on sosialismia.

Joko sitten en vaan ole osannut gallupin sisälukua tai hiki on sumentanut silmäni, mutta en kyllä löytänyt niitä prosenttilukuja, niistä jotka ilmoittivat kantansa ja varsinkin jotka eivät. Joten jätän tämänkin gallupin muitten kaltaistensa joukkoon. Ehkä sitä on sen verta velttopoliittinen, ettei edes osaa gallupeista hätkyillä. Tässä kun kesätapahtumat lisääntyvät ja jos jonnekin teltalle ehtii, niin täytyykin katsella sillä silmällä, että onko gallupeilla ja todellisuudella yhteneväisyyttä.

Breksitti! Joo, tällaisena EU-turpeeseen sidottuna direktiiviorjana on toki helppo sanoa, että erotkaa ja erotaan mekin. Mutta, kun jotakin on jo tapahtunut - EUssa ollaan, vaikka itkisi - niin sen korjaaminen, poistaminen tai muu muuttaminen voi tuoda tullessaan vielä pahempaa. Joskopa tämä engelsmannien äänestys jotakin tolkkua kuitenkin muassaan toisi. Joskopa ei ainakaan liittovaltiota enää ja joskopa vaikka direktiiveihin tulisi tolkkua. Vaan joskopa sittenkään!

Kari Peitsamo 23.06.2016 15:12

Pessimisti, minäkö? Olen kristitty ja kommunisti. Luterilaisena kristittynä ihmiskuvani on sikäli pessimistinen, että ihminen on langenneen luontonsa orja. Paha. Omin avuin hän ei tilaansa voi kohentaa. Hätä ei silti ole tämä näköinen, sillä apu on lähempänä kuin lähin puhelin (puhun nyt ylösnousseesta Kristuksesta, hänestä ehkä lisää myöhemmin). Sikäli näkymät ovat erittäinkin suotuisat. Kommunistin näkökulmasta tämä suomalaiseksi yhteiskunnaksi kutsuttu tivoli näyttää päivä päivältä sulkuhupaisemmalta. Elämme pahenevassa kollektiivisessa itsepetoksessa. Soudetaan ja huovataan, vaikka vene jo hörppii vettä. Suomi ei kilpailussa pärjää. Rahat on loppu eikä pisnes vedä. Mikä neuvoksi? Niukkuuden jakaminen ja kova kuri. Sitähän nimittäin oikea kommunismi on. En puhu mistään Venezuelan mallin mukaisesta tico-tico sosialismista, missä jengi odottaa mannaa satavan taivaalta, vaan esim. Pohjois-Korean mallin mukaisesta ankarasta, suorastaan militantiin kuriin perustuvasta systeemistä, jossa työ on ilo ja joutilaisuus synti. Pidätte minua tietysti hulluna, mutta saatte nähdä, että kun tätä markkinataloudeksi kutsuttua herkkua vielä muutama vuosi(kymmen) nautitaan, ollaan sellaisessa kurimuksessa ja kusessa, että tulee äitiä ikävä. Olenko siis pessimisti? En. Vaihtoehtoja nykymenolle on. Mutta valinnat on tehtävä pikapuoliin ja sitten niissä on pysyttävä myös. Nykyinen löysäily ja paskanpuhuminen ei johda kuin tuhoon.

Nyt tämä taata päättää juhannussaarnansa ja toivottaa kaikille leppoisaa Jussia. Pitäkää nenä pinnalla ja housut

jalassa. Brexitiä kohti. Cheers!

Kari Peitsamo 24.06.2016 7:48

Pukkasi Brexitin. Kuten täällä jo 20.6. ennustin. Ennustin myös, että Orpo valitaan Kokoomuksen johtoon. Ennustin myös hyvän mansikkasadon. Mutta ennustin myös, että Suomi, Euroopan sairain mies, ei EU:sta lähde. Ei, vaikka Suomen juuri pitäisi. Ja mitä pikimmin. Miksi Suomi ei lähde? Koska Sauli Niinistö ja Juha Sipilä eivät sitä salli. Eduskunta ei eroa tule ikinä saamaan edes käsiteltäväkseen. Eikä erosta ikinä saada myöskään aikaan kansanäänestystä. Siitä nämä veijarit tulevat pitämään huolen. Suomi on kusessa kaulaansa myöten. Mutta tehtyä virhettä ei myönnetä. Suomi ei EU:sta lähde. Se olisi Niinistölle liian suuri henkilökohtainen arvovaltatappio. Hänen koko uransa joutuisi uudelleen arvioitavaksi. Siksi tätä laivaa ei käännetä. Se saa mieluummin vaikka upota. Ja se uppoaa. Näin on mansikat.

Teemu Männynsalo 24.06.2016 8:48

Todella yllättävä poliittinen maanjäristys Britanniassa, viime viikkojen tapahtumat huomioiden. Kansa on puhunut, pulinat pois federalistit. Toisaalta voisi kai sanoa, että Britit näyttivät luonnetta ja itsenäisyyttään, malliksi ja esimerkiksi muille. Briteissä voi kai nähdä nyt poliittisen kentän polarisoituneen.

Eu-alueella on käynnissä hajottavia prosesseja ja silti, vastausta haetaan velkaunionin ja liittovaltion suunnalta. Maksumiehen osamme Etelän suuntaan korostuu. Onko Suomelle todella hyödyllistä olla federalismin keskiössä? Vai olisiko Nato meille Euroa hyödyllisempi taustayhteisö? Eu:n ja etenkään Euron tavoite ei ole kaikille jäsenilleen käytännössä samankaltainen, siinä ylikansallisen Eurojärjestelmän ongelma.

Jälleen kerran voi todeta pienen Ruotsin olevan, etenkin Suomeen nähden, poliittinen suurvalta: oikealla etäisyydellä ristiriitaisiin järjestelmiin ja voimiin, kyvykkäänä säätämään taktisesti omaa asemaansa ja liittoutumaan asiapohjaisesti, elämään itsenäisesti.

Pentti Kangasluoma 24.06.2016 11:24

Masentava hetki, samankaltainen kuin Kreikan velkakriisin vaikeina päivinä.

Historian käyttö ja väärinkäyttö kirjaa täytyy lukea tarkasti. Koska brittien Eurooppa inho täytyy perustua käytyihin maailmansotiin.

Venäjällä köyhät ja sorretut muistaa tsaarin valtakunnan rat. Neuvostoliiton panssarit pääsi Berliiniin. Brittien keskiluokka muistaa kuinka he olivat kärjessä mutta nyt

kehittyvistä maista tulee koulutettuja, joilla on uudemmat tiedot.

Eliitti Suomessa ja Englannissa ei täysin käsitä kuinka tuhoisia ovat tiedot

veroparatiiseista, Panaman papereista, optioista, Portugalin veropakolaisista.

Venäjä ei pysty olemaan meille esimerkki kehittyvästä yhteiskunnasta.

Globaalia pullistelua, vaikka tarpeita on valtavasti.

Marita Salenius 24.06.2016 11:46

"Kansanäänestysvouhotukset", sanoi Pertti Salolainen Yle-radion ykkösaamussa tänään. Jaa-a. Iso äänestysprosentti ja selvä voitto. Taasko jossakin se kansa on äänestänyt väärin! Tätä se sisäpolitiikka tekee. Cameron on koko keiton pääkokki. Saapa nähdä sitten, miltä liemi lopulta tulee maistumaan.

Sitten tämä Ylen toimittaja Susanna Turunen. Hän esitti oikein yleläisen poliittispuolueellisen kannan: Suomen on valittava kenen joukoissa seisoo - siis muka jo ensi viikolla! Mitenkäs se laulu jatkuikaan ... kenen lippua kannat. Tulikohan melodiasta nyt korvamato.

Ei tässä vaiheessa tarvitse kenenkään joukkoja katsella, kun ei ole edes joukkoja. On vain brittien äänestystulos. Turunen teki verovaroin kustannettavalla kanavalla puolueellista sisäpolitiikkaa. Olisi huomautuksen paikka.

Joku kertoi, että on Juhannus. Joten hyvää sellaista kaikille meille, teille ja heille sekä myös joukkoja etsiville. Nyt sitten vissiin vasta itkunpaikat aukesivat. Vaan minun on tunnustettava, että ei itketä tämä breksitti, kun Sipiläkin ihan julkisesti - vasta nyt! - ilmoitti, että maataloudestammekin pitäisi huolta pitää. Ei hyvät hyssykät ja kaikki chamberleiniläiset. Vaan eipä taida meikäläisen elämään kuitenkaan mitään helpotusta tuoda . Joka viikko on potentiaalinen tarkastuskäyntiviikko. Jään siis odottelemaan mahdollista puhelinsoittoa breksitistä huolimatta :)

Miika Kurtakko 24.06.2016 16:05

Myönnän yllättyneeni Brexitin voitosta. Tässä oma analyysini, miksi näin tapahtui.

Juuri nyt on sopiva hetki pohtia, mistä koko Brexit-touhu on saanut alkunsa. Jotta ymmärtäisimme asian syvällisesti, on palattava 1900-luvun alkupuolelle. Eurooppa taisteli keskenään - toki loppuvaiheessa myös Yhdysvaltain ja Japanin avustuksella - kaksi massiivista sotaa, jossa maanosa lanattiin lähes maan tasalle. Näitä sotia ei kuitenkaan käyty sattumalta tai syystä.

Rahanteon lisäksi molempien sotien tavoitteena oli lisätä ylikansallista päätöksentekoa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen synnytettiin Kansainliitto, mutta kun se ei tuottanut toivottua tulosta, polkaistiin toinen maailmansota pystyyn. Kuusi vuotta totaalista sotaa tuotti paremman lopputuloksen: traumat olivat niin kovat, että saatiin pystyyn globaalisti YK ja Europpaan erinäisten vaiheiden jälkeen EU. Lännessä EU myytiin rauhan projektina; itäinen Eurooppa saatiin lopulta mukaan käyttämällä kommunistihallinnon traumoja. EU on siis klassinen traumakontrolliin - joskin kollektiiviseen sellaiseen - perustuva hanke, joka on alusta saakka rakentunut manipulaatiolle.

EU:n kehityksessä on kulkenut kaksi trendiä rinnakkain: integraatio ja globalisaatio. Yhteistä molemmille on ollut demokraattisen eli äänestäjien vaikutusvallan vääjäämätön supistuminen. Kehityksen takana ollut eliitti on aikoinaan laskenut aivan oikein ihmisten materialismin ja ahneuden päälle: vaikutusvallan väheneminen ei juurikaan haittaa (vrt. Saksa & natsit ja Kiina & kommunistit), jos liksaa tulee lisää. Ja kas, globalisaation ja EU:n alkuvaiheen aikana ostovoima lisääntyi ja työllisyys parani.

Globalisaation kakkos- ja kolmosvaiheen aikana ihmisillä onkin alkanut mennä huonommin. Kiinasta saa edelleen halpaa tavaraa, mutta samalla osa työpaikoista onkin mennyt Kaukoitään. Yllättävästi työttömillä on ollut aikaa pohtia ja huomata, kuinka globalisaation potin korjaa pankkiiri tai muu sijoittaja. Tähän tyytymättömyyteen ja epäonnistumiseen on isketty poliittisen kentän molemmilla laidoilla. Jos EU:ssa olisi vielä samanlaisia kasvulukemia kuin 1990-luvulla, mitään Brexitä ei edes harkittaisi. Sama prosessi on pian edessä Kiinassakin, joka on jo menettänyt kustannusjohtajuuden maailmantaloudessa. Epädemokratia ja kapitalismi ovat sopuisa pari, kunhan kapitalismi tuo leivän pöytään. Muussa tapauksessa alkaa rähinä.

EU:n vapaan liikkuvuuden täkyt eivät enää käy kaupaksi. Euro on raunioittanut sekä etelän että pohjoisen taloudet. Sotatrauman vaikutus on loppunut, minkä vuoksi on pitänyt kehitellä uusi konflikti ja uhka Venäjän suunnalta. EU muutettiin "rauhan projektista" "yhteisen ulkopolitiikan" projektiksi muutamassa viikossa. Talouskasvun taittuminen on luonut pohjaa ksenofobian kasvulle, jolla ihmisiä on usutettu toisiaan vastaan

Jos EU haluaa jatkaa olemassaoloaan (mihin en muuten usko), niin sen pitäisi palata rauhan ja kasvun projektiksi ja lisätä demokratiaa joka askeleella. Jälkimmäistä se ei halua tehdä, keskimmäistä se ei pysty tekemään ja ensimmäisen estää Yhdysvaltain sotateollisuus, jolle EU on alusmaa, johon myydään aseita kuin viimeistä päivää. Lisäksi tällainen aika vaatisi väkevää visionääristä johtajuutta EU-komission puheenjohtalta, jonka ainoa väkevyys on drinkkilasissa.

Edessä on siis disintegraatio kiihtyvällä vauhdilla, kun maat pyristelevät irti EU:n epädemokraattisesta ja tukahduttavasta pakkopaidasta. Se ei silti ratkaise globalisaation ongelmaa: pankkiirit ja suuryritykset voivat edelleenkin ottaa rusinat pullasta ja kilpailuttaa maita toisiaan vastaan. Maapalloa pitäisikin alkaa hallita sivilisaationa ja rakentaa talousjärjestelmä, joka toimii kaikille. Tähän tarvitaan vapaaehtoiselta ja demokraattiselta pohjalta toimiva globaali talousyhteisö, joka ottaa huomioon sekä maapallon resurssit että ihmisten tarpeet ja huolehtii näiden tasapainoisesta jakautumisesta. Kapitalismin, globalisaation ja pakotetun federalismin suoritus on nyt nähty.

Pentti Kangasluoma 24.06.2016 17:45

Kävin valmistujaisjuhlassa koivujen siimeksessä, sielläkin puhuttiin vaalituloksesta, yksi meistä oli piilaaksossa aivan akuvaiheessa. Hämmennys, sen totesimme ettei kukaan populisti pysty aseellisiin kumouksiin.

En usko että sotateollisuus maailmaa pyörittää, talous on monimutkaisempi juttu. Venäjä ei ole mikään vainottu valtio, globaalinen pullistelija.

Joskun ajattelee, Venäjä otti hallintaansa Itä-Ukrainan teollisen kapasiteetin. Haavailevatko he teollisesti kehittyneiden rajanaapureiden

haltuunotosta? Muu ei auta, tiimalasissa on hiekkä valunut.

Putin iloitsee, USAn häviävä ehdokas, Paavo Väyrynen, omko Paavo oikeassa seurassa? TULI SOINILLE JYTKY!

Pekka Turunen 24.06.2016 20:57

Suomen tulevaisuudesta - alkuperäinen aiheemme - puhuttaessa maallemme tuli taas lisää vaikeuksia Brexitin takia. Arvostamani Sixten Korkman kiteytti tilanteen osuvasti toteamalla, että tämä on lose-lose-ratkaisu - me häviämme kaikki. Brittien ratkaisu ei ollut tietenkään rationaalinen, mutta eipä ajassamme järkiperäisyys muotia olekaan. Lyhytnäköinen populismi jyllää. Monimutkaisiin ongelmiin toivotaan yksinkertaisia ratkaisuja, vaikkei sellaisia yleensä ole.

Olen jo kauan pitänyt selvänä, että pitkällä aikavälillä Euroopalla on edessään suuria haasteita. Lyhyessä katsannossa Brexit lisää maanosamme rauhattomuutta, mikä entisestään vaikeuttaa pitkän tähtäimen ongelmien ratkomista. Brexitin lopullinen saldo jää toki nähtäväksi.

Brittien äänestystulos saa myös miettimään demokratian luonnetta, kun yhden maan pieni enemmistö heiluttaa koko maanosaa. Ei voi niinkään sanoa, että tämä oli kansan tahto, vaan että kansa näyttää tässä tunteita herättävässä asiassa olevan syvästi jakautunut.

Veikkaan, että joskus aikoinaan Britanniassa, samaan tapaan kuin meillä täällä Suomessakin, haukuttiin kaikkien ikävien asioiden osalta aina Lontoon herroja. Välillä haukut kohdistettiin EU:hun, mutta tästä eteenpäin syyllisiä ovat sitten raas Lontoon herrat.

Kyösti Salovaara 24.06.2016 22:17

Viime tiistaina kun päivä oli pisimmillään ryhdyin kirjoittamaan viikottaista pakinaani (Deadline Torstaina), joka ”ilmestyisi torstaina.

Niin kuin sitten ilmestyikin.

Aiheena oli 'Kielen mieli', totisesti ja koomisesti.

Otin mukaan myös Brexit/Bremain keskustelun, koska se tuntui niin absurdin traagiselta kielen tasolla. Jopa laatulehti Guardianin lukijoiden käymä keskustelu vaikutti fiksujen Brexit/Bremain-artikkeleiden (mm. historiantutkija Antony Beevorin) tiimoilta täysin älyttömältä ja aivottomalta.

Ovatko britit todella tuollaisia, ajattelin moneen kertaan ja jopa muutaman kommentin keskusteluun heitin.

No, näin kirjoitin torstaipakinassani:

”Kielen mieli on vallan mieli.

Kun lukee englantilaisia Brexit keskusteluja, melkein pelästyy: Voiko näennäisesti sivistyneillä lauseilla ilmaista noin paljon vihaa ja epäluuloja!

Nationalistit eivät tyydy puheeseen vaan yrittävät omistaa myös kielen, jolla puhe käydään. Kieli vaikeroi.

Muuan fiksu kirjoittaja totesi, että Englannissa EU-eroa ajava eliitti on kidnapannut työväenliikkeen kulttuurin omakseen ja saanut työläiset ajamaan itselle vahingollista asiaa eliitin mielen mukaisesti.

Ainahan ei eliitti toimi näin.

John Carey on kirjoittanut terävästi siitä, kuinka englantilainen älymystö toimi 1900-luvun alkupuolella sabotoidakseen rahvasta pääsemästä hyvän kirjallisuuden pariin. Kun älymystö, Carey sanoo, ei pysynyt estämään tavallista ihmistä oppimasta lukemaan, se ryhtyi kirjoittamaan kirjoja, joita huonosti koulutettujen oli mahdoton ymmärtää. Syntyi modernismi – kieli vain eliitin käyttöön!

Älymystö halusi eristää massat kultuurista. Se tehtiin kielen avulla.

Tänään englantilaista keskustelua EU:sta käydään eräänlaisella epäkielellä – sanoilla joista järki puuttuu vaikka lause tulvii vihaista ja ahdistunutta logiikkaa.

Juhannusaattona, jos Jumala suo, tiedämme minkälainen kieli mielen voitti, Englannissa.”

Seurasin sitten vaalien edistymistä koko yön BBC:n mainiolta uutiskanavalta. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että teollisuuskaupungit olivat (kuten lainaamani kirjoittaja ennusti) äänestäneet Brexitin puolesta vaikka ovat labourin kannattaja-aluetta, sen ydintä.

Lainaamani kirjoittaja osui oikeaan: oikeistoeliitti kaappasi työväenliikkeen ajamaan asiaa, joka on työväenliikkeelle vahingollinen. Se että Englanti (ja Wales) ampui omaan nilkkaansa, ei riittänyt, sillä nämä vanhat teollisuuskaupungit ovat myös englantilaisen jalkapallon mahtipaikkoja: ero EU:sta merkitse pahimmillaan englantilaisen jalkapallon tulevaisuuden tuhoamista. He ampuivat siis myös suoraan sydämeensä, joka on tunnetta pullollaan.

Aamun valjettua BBC:n vaaliohjelman teräväsanainen juontaja haastatteli Jeremy Corbyniä, labourin johtajaa. Miksi ette puolustaneet EU:ta täysin sydämin, juontaja kysyi. Corbyn ei osannut vastata vaan kierteli ja kaarteli. ”Mutta kun...”, mies haahuili epämääräisen idealisminsa sakeassa usvassa.

Mutta kun...

Nythän sitten Cameronin kohtalon kokee ehkä myös saamaton ”idealisti” Corbyn, josta ei ollut miestä puolustamaan sitä mitä hänen puolueensa on aina sydämellään (eurooppalaisen työväenliikkeen rinnalla) puolustanut: eurooppalaista yhteisyyttä. (Kommunistit ovat oma lukunsa. He puolustavat nationalistista totalitarismia loppuun asti.)

Juhannusaattona iltapäivällä Brexit-liikkeen johtohahmo Boris Johnson antoi lausunnon. Hän lupasi brittinuorille valoisaa tulevaisuutta. Sille samalle nuorisolle joka oli yhdessä miehin ja naisin äänestänyt EU:n puolesta, sillä 75 % nuorista äänestä Bremainia, ei Brexitiä. Vanhat ”pierut”, yli viisikymppiset duunarit tuhosivat äänestyksessä nuorisoltaan ”valoisan” tulevaisuuden.

Ei siis rokki soinut (tai jos soi, se oli 60- ja 70-luvun musiikkia) kun vanhoillisuus marssi nuorison yli.

Boris myös vääristeli tapansa mukaan todellisuutta ja päätti puheenvuoronsa sopivan pieneen ”valheeseen” ettei Englanti EU:ssa muka pystynyt säätämään omia verolakejaam mielensä mukaisesti. Jokainen tietää että pystyi, mutta propagandisti osaa valita sanansa niin ettei kukaan huomaa mitä demagogin kieli piilottaa.

Boris Englannissa ja Donald Amerikassa: siinäpä vasta ”pariskunta” johtamaan läntistä maailmaa!

Niinpä toistan häpeilemättä itseäni:

”Historian taakan saa ravistaa harteiltaan, jos uskaltaa. Mutta jos niin tekee, kannattaa varoa ettei se putoa varpaille.”

Kari Peitsamo 24.06.2016 23:37

Brexit-ennuste meni pieleen, koska kyseeessä ei ollut hevoskilpailu, josta tietää ennustaja, vaan kansakunnan kohtalo, josta tietää profeetta. Ennustajaa ihaillaan. Profeettaa inhotaan. Ennustaja saa palkkaa. Profeetta saa selkäänsä. Ennustaja näkee harvoin väärin. Ennustajalla on vedonlyöntitoimisto. Profeetta näkee aina oikein. Profeetalla on kaihi.

Teemu Männynsalo 25.06.2016 10:29

Yllättävä Brexit kaksinkertaistaa sen erovoiman - tekee siitä vaikeamman kiertää, laimentaa ja häivyttää sen todellista tulosta, kuten EU tasolla on yleensä vastaavan kaltaisissa ei toivotuissa kansanäänestyksissä yleensä haluttu tehdä. Voitto nimenomaan tilanteessa, jossa momentum oli selkeästi kääntynyt poliittisen murhan kautta vastaiseksi Brexitille alleviivaa voiton merkitystä entisestään. Utopistinen ja vaarallinen Eu:n liittovaltiohanke yli Euroopan luonnollisten kieli (ja kulttuuri)rajojen -federalistisen Euvostoliiton hidas rakentaminen- on saanut rajoja Brittien äänestyksellä. 'Yhteinen hyöty' on myös ajan mittaan kovin vaikea tavoite ja pelkästä 'vaihtoehdon puuttumisesta' on vaikeaa tehdä uskottavaa ja suosiollista politiikkaa.

Euro on astetta Eu:ta konkreettisempi asia ja siten helpompi käsitellä ja vastustaakin, britit menivät nyt pidemmälle. Toisaalta saarella asuminen, historia ja voimakas kieli tekevät heidät itsenäisiksi päättämään. On kuitenkin erittäin epäselvää, mikä Suomen hyöty/haitta-suhde Eurossaolemisesta todellisuudessa on - Saksa hyötyy siitä taloudellisesti ja Ranska talouspoliittisesti johtaessaan Etelän velkamaiden rintamaa.

Yhdysvalloissa kieli yhdistää kansakunnan ja vasta aivan viime vuosikymmeninä kielellinen monimuotoisuus on alkanut vaikuttaa poliittkan metatasoon (yhdessä ikääntymisen kanssa, mistä trumpilaisuus imee pääkäyttövoimansa). Kieli on kansakunnan yhdysside yli itsekkyyden ja oman edus, osa kansakunnan mieltä ja merkitystä. Poliittisesti Eu:ssa on nyt konkreettisesti ajauduttu epäselvään välitilaan, oletettavasti hyvin suurten kokonaisratkaisujen kynnykselle - mutta yllättäen ja pakotettuna, ei enää näkymättömästi, hitaasti ja huomaamatta.

Euro on juuttunut taloudenpidon ja politiikan välimaastoon - välitilaan. Poliittisen hyvittelyn ja kaupankäynnin vuoksi siinä on pidetty maita, joiden velkakestävyys, pankkien rahoitustilanne tai taloudellinen elinkelpoisuus nykymuodoissa ei kestäne.

Britit on luonnostaan monikulttuurinen kansainyhteisö mutta ei monikielinen. Siksikin nykykehityssuunta eroaa aiemmasta - kielellisen moninaisuuden lisääntyminen tai paremminkin maalattu mielikuvatason uhka ko. asiassa on kansanyhteisölle vaikeaa käsitellä.

Ei ole yllättävää, että Eu:n rajoja piirretään kansanäänestyksissä, koska tietyillä hankkeillä mm. Kreikan velkaholhous, federalistinen unionipolitiikka, yhteiset velat ja Euroon kytkeytyvä rahapolitiikka ei ole Unionialueella edes selkeää perustuslaillista saati sitten kansan hyväksyntää.

Risto Virrankoski 25.06.2016 11:42

Brexitin seurauksena Suomen 'orastava talouskasvu' jää hallan panemaksi. Mitä pitempään britit eroanomuksensa kanssa valuloivat, sitä pitempään investoinnit ovat jäissä. Epävarmuus on taloudelle myrkkyä.

Cameron jää historiaan talouden ja nykyisen Euroopan vakauden raunoittamisen maailmanennätyksen tekijänä. Henkilönä, joka vaalit voittaakseen lupasi sellaista, minkä ei uskonut toteutuvan, mutta joka toteutui.

Pienelle Suomelle, jonka historia itsenäisenä valtiona on lyhyt, jäsenyys EU'ssa on elintärkeä etu, jolla ei pidä leikkiä. 'Brysselin herroja' sopii toki aina moittia, mutta lopulta 'Helsingin herrat' meidän kohtalosta päättävät. Toivottavasti meillä on herroja, jotka ymmärtävät, mikä on kansalaisten etu ja uskaltavat ja osaavat sen sanoa. Poliittisten helppoheikkien perässä ei tule juosta saatikka hiihtää.

Kari Peitsamo 25.06.2016 14:22

Huomaatteko, miten EU-puolustajien retoriikka on kahdessakymmenessä vuodessa muuttunut? Täysin erilaista, mutta yhtä tyhjää puhetta.Silloin kun liityttiin, luvattiin monenlaista hyvää. Tarjottiin porkkanoita. Porkkanoita ei tullut. Nyt kun yritetään erota, pelotellaan monenlaisella pahalla. Tarjotaan keppiä. "Jäsenyys EU:ssa on elintärkeä etu, jolla ei pidä leikkiä." Or else? Eikä tulisi keppiäkään.

Kari Peitsamo 26.06.2016 10:20

Nyt kirjoitetaan, että Brexit repii Britanniaa. No ainahan hävinnyttä harmittaa. Vai onko kyseessä peräti myös voittajien tuntema syyllisyys? Sillä helpommaksi elämä Briteissä muuttuu, paljon helpommaksi, vaikkei siitä ilmeisesti vielä julkisesti kehdatakaan joka taholla iloita. Yksi on kuitenkin varmaa. Muiden EU-maiden hallitukset eivät tule ikinä sallimaan Cameronin kämmin toistua. Sellainen läksy tuo oli. Esim. Suomessa voivat Väyrynen, Tynkkynen tai kuka hyvänsä keräillä vaikka mitä kortteja. Ne roudataan tästä lähin roskikseen. Riskiä kansanäänestyksistä ei EU-asiassa enää oteta. Siihen voitte luottaa. Äänestykset loppu tähän.

Kari Peitsamo 26.06.2016 16:48

Kansallisvaltioiden edes osittaisen suvereeniteetin palauttamista kannattavia nimitellään nykyään rasisteiksi ja fasisteiksi ja ties miksi. Mutta kansallisvaltio on samalla tavoin luonnollinen yhteiskunnallinen yksikkö kuin vaikkapa yksilö, perhe, suku tai heimo. Vain olemalla itsenäinen voi kunnioittaa myös muiden oikeutta päättää omista asioistaan. Ei sen, että saan esim. määrätä omasta kehostani, pitäisi olla keneltäkään pois. Samoin, mitä pahaa on siinä, jos kansakunta haluaa vaalia omaa suvereniteettiään? Vai olenko taas ymmärtänyt kaiken väärin?

Pekka Turunen 26.06.2016 19:58

Olen usein ihmetellyt ilmiötä, jota voisi kuvailla vastustamiseksi. EU on näinä Brexitin aikoina siitä hyvä esimerkki, sillä se herättää ihmisissä tunteita, jotka ylittävät kaiken ymmärryksen (siis ainakin minun vaatimattoman ymmärrykseni). Tällaisessa vastustamisessa on vahva populistinen sävy.

EU:sta voi tietysti olla perustellusti eri mieltä, sillä siinä on sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia. Näistä voisi keskustella hyvinkin asiallisesti ja syvällisesti, ja jonkin verran tällaistakin keskustelua näkee. Keskustelua hallitsee kuitenkin vastustaminen, joka on täysin tunteenomaista. Sitä ei kiinnosta tosiasiat, se on populistista, sillä nämä ihmiset "tietävät".

Tuntuu selvältä, että nyt jännitteet Euroopan sisällä lisääntyvät. Toisaalta kauhukuviakin helposti liioitellaan. Kyllä Eurooppa tästä selviä, samoin kuin selviää Britannia. Ehkä vähän vaikeammin, kuin selviäisi ilman Brexitiä, mutta selviää kuitenkin.

Enemmän minua huolestuttaa, jos populismi ylipäätään lisääntyy länsimaissa. Kyösti Salovaara nosti esiin hyytävän mahdollisuuden - mitä tapahtuu, jos läntistä Eurooppaa johtaa populistikaksikko Trump - Johnson? He olisivat varmaan, äänestäjiään pettäen, hillitympiä kuin puheensa, mutta silti. Miten demokratia kestää tällaisia haasteita?

Pentti Kangasluoma 26.06.2016 20:50

Kun on öitä nukuttu ja luettu hesarista millaiset ihmiset äänesti eroa, niin

kysyy eikö ole kohtuutonta pitää tyhminä näitä ihmisiä. Kun tehtaat katoaa,

työpaikat vähenee niin populistit, heitä kuunnellaan.

Ovat kuulleet että maksetaan saksalaisten ja ranskalaisten pankkien

etelän valtioille lainaamia rahoja. Entä eläkerahastot jotka leikkivät pankkiiria,

Kuka kertoisi meille Suomessa tappioiden suuruuden?

Kyösti Salovaara 26.06.2016 21:43

Peitsamon ajatus, että itsenäinen ihminen väistämättä kunnioittaa muiden oikeutta olla itsenäinen on kaunis, romanttinen ja epärealistinen.

Nykyaikana yksilön todennäköisyys kuolla väkivallan kohteena on kymmeniä kertoja pienempi kuin esimerkiksi kivikaudella. Se ei johdu siitä että "ihminen" olisi nyt parempi (itsenäisyydessään) kuin aikaisemmin vaan siitä että yksilön yläpuolelle, säätämään määräyksiä ja sääntöjä ja pitämään huolta että sääntöjä kunnioitetaan, on kehittynyt laajempia kokonaisuuksia, viime kädessä valtio.

Eikä valtio ole kehityksen päätepiste, vaikka kuinka niin tekisi mieli ajatella. Nationalismi joka liittyy valtioon on aiheuttanut lukemattomia sotia. Niistä on (osittain) päästy luomalla suurempia yhteisöä, EU ja YK esimerkiksi.

Kun kuuntelee nationalismin kaikuja nykyajassa, ei voi kuin ihmetellä kuinka lyhyt ihmisen muisti on. Tuskin ylettyy eiliseen. Aamulla taisi aurinko paistaa.

Siksi en käsitä millään ajattelun ulottuvuudella ihmisiä joiden pointtina on vastustaa EU:ta siksi että on isompi yhteisö kuin valtio tai että kansallisvaltiolla pitäisi olla absoluuttinen mahdollisuus eristäytyä muusta maailmasta. Viime vuosisadalla kansallisvaltiot, niissä elävä nationalismi ajoivat Euroopan ja maailman kahteen suureen sotaan. Luulisi sen riittävän.

Kun EU (aluksi EY) pelasti Euroopan Kolmannnen valtion paluulta, niin millä järjellä nyt sitten vastustetaan Euroopan yhteisöä?

Mitä on se itsenäinen nationalismi, jota kaivataan ja kaihotaan?

Tietenkin EU:ssa (ja valtiossa ja kunnassa ja... perheessäkin) on ristiriitoja ja puutteita, mutta jos on päästy suurempaan yhteyteeen, ei sen ongelmia ratkaista hajottamalla se; tai jos ratkaistaan, silloin valtiokin pitäisi hajoittaa (ehkä se Britanniassa hajoaakin, Lontoosta tehdään oma valtio, Skotlanti itsenäistyy), kunta pitäisi jakaa itsenäisksi kortteliporukoiksi (Eiralle itsenäisyys, ei siellä köyhiä kaivata), ja lopulta perheet hajoittaa itsenäisiksi ihmisiksi, jotka eivät ole riipuvaisia kuin omasta voimastaan ja kyvystään vaikka väkivallalla pitää huolta itsestään.

Kari Peitsamo 26.06.2016 22:33

Kyösti Salovaara. "...lopulta perheet hajoittaa itsenäisiksi ihmisiksi, jotka eivät ole riippuvaisia kuin omasta voimastaan ja kyvystään vaikka väkivallalla pitää huolta itsestään."

Taisit juuri kuvata markkinatalouden syvimmän olemuksen. Kaikkien sota kaikkia vastaan. Marx kuvasi sen jo 150 vuotta sitten myös. Jos aiomme säilyttää sivilisaatiomme ja järjestäytyneen yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuuden mahdollisuuden ylipäänsä, ainoa vastaus on kommunismi. Muut tiet, kapitalismin eskaloituessa, kuten jo nyt näemme, johtavat anarkiaan ja tuhoon. Valtiot itsenäisesti, kansalaistensa yhteisellä päätöksellä, sitoutuvat sosialismiin.

Juha Kaistinen 26.06.2016 23:22

Minä äänestin EU:n liittymisen puolesta.

Tähänastisella kehityksellä ja tapahtumilla en ole ollenkaan varma tekisinkö samoin uudestaan.

EU:n piti tuoda työtä ja ostovoimaa elinkustannusten halventumisen myötä.

Toisin on käynyt. Tosin vertailua on vaikea tehdä. Voimme kulkea kuitenkin vain yhtä tietä kerrallaan.

Laajakatseisimmat näkivät Euroopan turvallisuuden lisääntyvän unionin myötä.

Mitenkäs on käynytkään? Varmaa on vain puolustusbudjettien kasvut. Kaupparajoitteet palvelevat vain poliittisia ja myös sotilaallisia tarkoitusperiä.

Laajentuminen oli liian nopeaa tätä ja kaikkea mahdollista on syytelty.

Korot nyt ovat alhaalla, mutta se ei liene EU:n ansio sen enempää kuin syykään. Ja niin kauan kun ne eivät nouse ei nouse talouskasvukaan?

Selittelyä ja EU:n valtava organisaatio jauhaa tyhjää.

Muutos on mahdollisuus. Lause on varmaan totta? Mutta: Kuka, mitä missä ja milloin sen tekee vaatii muutakin kuin loputtomia perslihaksia.

Pentti Kangasluoma 27.06.2016 9:40

Kyösti Salovaaralle, suurten nationalismi on vaarallista. Pienille kansoille

se voi olla pelastus. Toisen maailmansodan brutaalit riehujat olivat

Saksa ja Neuvostoliitto. Kommunismi ja fasismi olivat ylikansallisia

aatteita.

Virolaiset, latvialaiset, liettualaiset olivat pieniä kansoja suuren puun varjossa.

Mitättömiä. ajateltiin, siksi he säilyiv'ät. Seka-avioliittoja neuvostokansojen

kanssa vähän, säilyi oma kieli ja kulttuuri.

Emme me kaikki ole osakesijoittajia, haluaisin sellaisen Unionin missä on

tilaa suomalaisille säästöpankeille, paikallisosuuspankeille.

Jotkut ovat niin kansainvälisiä kosmopoliitteja että jättävät meidät.

Siirtyvät rahojensa kanssa Portugaliin. Perhe, suku, heimo, kansa, ihmiset pitää huolta toisistaan.

Osa tästä paniikista on Brysselin virkakoneiston lietsomaa, menettävät

ainutlaatuiset työsuhde-edut.

Markku Miettinen 27.06.2016 10:24

EU:n tulevaisuus, laajentuminen vai syvenevä integraatio ? EU valitsi molemmat, minusta se ei ollut hyvä idea alun alkaenkaan. Alexander Stubb joskus ennen ministeriaikojaan luonnehti (ulkomuistista) EU:n tulevaisuutta niin, että se on enemmän kuin kansainvälinen järjestö mutta vähemmän kuin (liitto)valtio. Tuolla polulla olisi kannattanut pysyä, nyt on harhauduttu liiaksi valtiota rakentamaan. Siitä huolimatta, että kansat ovat v. 2005 perustuslakiäänestyksistä lähtien hylänneet moiset haihattelut. Olisiko viesti vihdoin mennyt perille ?

Nationalismi on jännä juttu, se luuraa yllättävissäkin paikoissa. Äärioikeistosta ei tarvitse enempää mainita, mutta kyllä kansalliskiihkoa ilmenee suvaitsevaisissa, harmaissa virkamiespiireissäkin, ei tarvitse paljon pintaa raaputtaa, kun ranskalainen pukumies ilmaisee inhonsa brittejä kohtaan, saksalaisia vihaavat suunnilleen kaikki, ranskalaiselle ylemmyydelle naureskellaan yleisesti.

Nyt pullon henki uhkaa karata, siitä oli jo merkkejä kuuden ulkoministerin lausunnossa, jossa briteille osoitettiin ovea mahdollisimman nopeasti. Nyt tarvitaan kuitenkin malttia EU:n taholla, ei vähiten siksi, että brittien lähtö tekee merkittävän loven Unionin budjettiin. Menoja pitäisi leikata tai jäsenmaksuja nostaa, ei hyviä vaihtoehtoja kumpikaan.

Edessä on joka tapauksessa pitkä neuvottelujakso. Se pitäisi käyttää hyväksi ja neuvotella briteille sellainen tarjous, josta he eivät voi kieltäytyä. Neuvottelutuloksen pitäisi perustua EU-jäsenyyden jatkumiseen ja se pitäisi viedä uuteen kansanäänestykseen, jossa jo katumapäälle tulleet voisivat ratkaista pelin EU-jäsenyyden hyväksi. Näin EU jatkaisi vanhaa perinnettään, kansat äänestävät niin kauan kunnes he äänestävät "oikein".

Teemu Männynsalo 27.06.2016 11:05

Kyllä EU Britannian lähdön kestää mutta todellinen kohtalonpeli pelataan sitten Ranskan presidentinvaaleissa 2017, missä pelissä onkin sitten todella paljon - EU:n kannalta kaikki.

EU on kehittynyt, ja sitä on kehitetty, jatkuvan talouskasvun varjossa näkymättä kohti federalismia, jolle ei ole olemassa kunnollisia perustuslaillisia rakenteita eikä kansan hyväksyntää.

Nähdäkseni pienen valtion tulee kuulua sille välttämättömiin taustayhteisöihin. Sveitsi pärjää loistavasti lähes ilman taustayhteisöjä ja esimerkkejä on paljon muitakin. Ranskan ja Saksan välisen liitto määrittelee Euroopan rauhantilaa ja on tärkeä. Britit ovat tämän rauhanhankkeen ulkokehällä ja pienillä mailla, esim. Suomella, on merkitystä vain jonkun suuremman kokonaisuuden kautta kuten esim. Suomen suhteella Venäjään. Pienen maan nationalismi sinällään ei ole uhka muulle kuin sille itselleen, esimerkkinä Unkari ja ehkä Puolakin.

Mutta, kuten sanottua, EU jäsenyys ei liene vielä Suomelle liian vahingollinen jäsenyyden jatkamiseksi mutta federalismi todella herättää aivan perustavanlaatuisia lisäksymyksiä tästäkin. Eurojäsenyys sen sijaan on hitaasti raunioittamassa Suomen taloutta ja keskustelu tästä on ollut toistaiseksi vaikeaa ja tukahdutettua: Euro näyttäisi sopivan hyvin taloudellisesti menestyville vientimaille (Saksa) tai poliittisin perustein muiden elatuksesta riippuvaisille (Kreikka) maille.

Olli Saarinen 27.06.2016 15:35

Yhtäkkiä

on yhdentekevää kuka on James Bond

(Idris Elba)

Melo hiljaista virtaasi

Midsummer England

Lasse Reunanen 27.06.2016 16:51

Brexit ollut tiedotusvälineiden toistosanana tiuhaan,

mutta siitä ei varsinaista sisältökäsitystä kansalle selitetä.

Tännekin uudissana pesiytynyt - aivan kuin kaikki sen ymmärtäisi.

Englannin kielestä suomalaiseen sanakirjaan brexit -sanaa ei ollut,

joten uudissanaksi englanniksikin sellainen lienee nyt muokattu.

Sanana lähellä on break; murtuminen, keskeytys, välirikko,

muutos, käänne jne. suomeksi - sanakooste siis tehty sana-alkuun;

bre, joka kertaa (x) on se (it) = brexit.

Brittien pääministeri David Cameron kieroiluun taipuva nuorehko

herra, joka ensin ehdotteli kansanäänestystä sanomatta omaa

kantaansa asiaan. Kun äänestysaika läheni alkoi arvovallallaan

puhua EU:ssa pysymisen puolesta, jolla olisi ns. omat

neuvottelutuloksensa saanut näyttämään brittien pelastuksena.

Ei vaan osannut kansansa tahtoa tulkita kun vastustus voitti

kansanäänestyksen. Nyt vetkutellaan aikaa vastuuta ottamatta

ja samalla pöytään tuodaan kansalaisaloitetta

"toisesta mahdollisuudesta" äänestää (yli 3 milj. allekirjoitusta),

jolla yli 15 milj. äänestyksen hävinnyttä pyrkii kumoamaan häviön.

EU-äänestysrajoitteet jätettiin tarkoituksessa täsmentämättä

ennalta - vähän samoin kuin Suomen liittyessä EU:n yhteyteen.

Selvää, että kansa aina kahden vaihtoehdon kesken äänestää

melko tasavahvasti - yleensä valtamielipide voittaa - ei tässä.

Brittien eroaikeet ymmärtää historiaa kertaamalla.

Vuonna 1066 - 950 vuotta sitten osa nykyisen Ranskan alueen

asukkaista valtasi Englannin alueet ja sittemmin Ranska pakotti

Englannin vallanneet pois Ranskan alueelta, jotka uusien

kuningassukujen vaihtuessa laajeni brittien hallintoalueiksi

(Englanti, Wales, Skotlanti, Pohjois-Irlanti ja siirtomaat ym.).

Ranskan Napoleonin aloittaessa brittien kauppasaartoa - sotineen

joutui Euroopan alue myllerrykseen, jossa ranskalaiset

lyötiin kahden rintaman välissä - britit merten takaa voittajina.

Sitten tulivat myös 1. ja 2. maailmansodat, joissa toistui hieman

sama kuvio saksalaisten joutuessa kahden rintaman väliin - häviten,

jolloin britit sekä merten takaisena voittajana ollut myös USA ja

Venäjän joukot olivat vastapuolelta Euroopan mannerta voittajina.

Samaa asetelmaa siis jälleen pedataan - mikäli sotatilanne keskelle

Eurooppaa muodostuisi.

Britit (ja USA) olisivat jälleen meren takana suojassaan -

kun taas Euroopan maat selkä merta päin alttiina kahden rintaman

satimessa kokemaan entisenkaltaisesti tappionsa.

Ei siis pidä antautua talouspakotteiden ansaan - vaan sopuisasti

kauppasuhteet ylläpitäen erotilanteissakin valtioiden välisiä

suhteita hoitaa.

Briteille siis "ryysynsä" ja maksuosuutensa antakaamme suosiolla

ja erityiset kauppasuhteet neuvoteltava sopuisasti asia kerrallaan.

Pentti Kangasluoma 28.06.2016 6:53

Otsikko Postimees lehdessä kun historiallinen peli oli päättynyt.

"ENGexit: väike Island saatis suure Inglismaa EMilt koju!"

Kristittyjen jumala ja tulivuorisaaren ikiaikaiset valtiaat tekivät yhteistyötä ja passittivat siirtomaiden jalkapallojoukkueen kotimatkalle.

Pieni on kaunista, ja mahtava on kalanmaksaöljyn voima. Riemun hetkiä,

ensin synkkää kun tuli rangaistuslaukaus.

Itämeren rantojen pienet valtiot, Pohjanmeren Skotlanti, Atlannilla Islanti. Hyvä koulutustaso, vaurautta, vakautta, pystymme kansainväliseen

yhteistyöhön. Koska olemme kaikki kulkeneet meriä. "Maa jolla on meri ei voi olla pieni", Lennart Meri.

Nuoret jääkiekkoilijamme ja pelifirmat, valonpilkkumme. 15000 asukasta, 35 valtuutettua lautakuntineen. Liikaa niitä joille politiikka on peli.

Miika Kurtakko 30.06.2016 13:38

Brittiläinen The Independent-lehti on tehnyt merkittävän huomion. Vuoden 2008 jälkeen briteissä on luokkajako vahvistunut ja yli 60% laskee itsensä kuuluvaksi työväenluokkaan. Toiveet sosiaalisesta ja taloudellisista noususta ovat laskeneet, ja samalla asenteet ovat koventuneet mm. maahanmuuttoa kohtaan. Lisää täältä:

http://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/brexit-austerity-working-class-divide-factors-british-social-attitudes-survey-a7109641.html

Tässä tullaankin EU:n dilemmaan. Unionin suosio on rakennettu taloudellisilla lupauksilla, jotka ovat viime vuosina jääneet toteutumatta, kun samaan aikaan kansallista päätöksentekoa on kavennettu. Koska vasemmustopuolueet ja erityisesti keskustavasemmistolaiset sosialistit ja demokraatit ovat olleet EU:n takana, ne ovat sivuuttaneet oman ydinkannattajaryhmänsä huolet. Oman taloutensa kehitykseen pettyneet alemmat sosiaaliluokat ovatkin saaneet uudet ystävät populistipuolueista, jotka ovat surutta käyneet EU:n kimppuun.

Toinen merkittävä huomio Iso-Britanniasta on, että palkkojen osuus kansantuotteesta on laskenut jatkuvaa syöttöä 1970-luvulta asti. Ei siis pidä syyttää kansaa siitä, että se pyrkii pois epädemokratian ja köyhyyden kaksoisloukusta. Jalkapallotermein sanottuna kansa iski vastaiskulls heti pallon saatuaan ja teki maalin. Se, että oliko se maali omiin vai vastustajan verkkoon, on vielä epäselvää.

Kyösti Salovaara 30.06.2016 15:48

Mutta EU:lla ei ole mitään tekemistä Kurtakon kuvaaman kehityksen kanssa.

Niin kuin muuan kirjoittaja tänään Guardianissa tänään sanoi: oman asemansa näköalattomuuteen ja toivottomattomuuteen kyllästyneet ja Brexitiä äänestäneet tulevat huomaamaan: huono tilanne muuttuu vieläkin huonommaksi. Eikä sitten EU:sta enää voi tehdä syntipukkia.

Juha Kaistinen 30.06.2016 19:53

Erikoinen väite, että vasemmisto olisi EU:n takana? En tiedä UK:sta, mutta kyllähän meillä mepit ovat olleet pääasiassa jostain aivan muualta kuin vasemmistosta. Itse en laske vihreitä meidän vasemmistoon!

Entiset kommunistit ja heidän peitejärjestönsä SKDL kyllä kannattivat N:liittoa, mutta EU on heille ollut aina vastenmielinen.

Demareille on ihan sama kunhan on kakkua mistä jakaa.

Oikeisto (ml. Keskusta) taas seuraa mistä vain saisi lisää helppoja tuloja, ja viime vuosina se on onnistunut vain veroista kerrättyjen tulonsiirtojen hyödyntämisessä.

SOTEsta heille onkin tulossa ainakin kansallisesti toistaiseksi mahtavin jättipotti. Ensin verojen ja sitten maksujen korotusten muodossa.

Ns. tavalliselle kansalle vaalit ovat menettäneet valitettavsti merkityksensä ja eurovaalit sarjaan EVVK.

Pekka Turunen 30.06.2016 21:59

EU puhututtaa, luonnollisesti. Se on kuitenkin niin suuri ja monitahoinen asia, että tavallisen ihmisen on hyvin vaikea hallita sen eri ulottuvuuksia edes kohtuullisessa määrin. Niinpä tunteet, ja valitettavasti myös populismi, jylläävät. Filosofi Timo Airaksinen totesikin osuvasti, että brittien kansanäänestyksen tulos on populistien ensimmäinen institutionaalinen riemuvoitto.

Erityisesti tunteet jylläävät siellä, missä vastustetaan. Tässä keskustelussa esimerkiksi Kyösti Salovaara on esittänyt maltillisia, pohdiskelevia puheenvuoroja EU:n puolesta, mutta vastustajien argumentointi pakkaa olemaan tasoa EU on paha koska se on paha. Olisi mukava lukea vastustajiltakin vähän eritellympää analyysiä, ainakin meidän, jotka emme lähtökohtaisesti jaa voimakkaan vastustavaa tunnetta.

Minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta asiantuntijoita, joista valtaosa tuntuu olevan EU:n kannalla, mutta kuulen kyllä mielelläni kriittisiäkin argumentteja. On selvää, että ainakin yhdessä asiassa EU on selvästi epäonnistunut: imagonhallinnassa. Poliittisen päätöksenteon pitäisi katsoa asioita kuitenkin vähän laajemmasta näkökulmasta. Tämänkin takia vierastan kansanäänestyksiä.

Kari Peitsamo 01.07.2016 8:27

Myös Paavo Lipponen on Brexit-aiheesta avannut sanaisen arkkunsa ja maalaa mustaa valkoiseksi. Suomen EU-kriittiset voimat (lue: Paavo Väyrynen) ovatkin vastoin yleistä luuloa ja omaa ja Suomen etua "epäkekkoslaisia". Sillä, Lipposen mukaan, juuri Suomen EU:hun liittyminen ja kuuluminen ovat osoitus suuresta suomalaisesta linjasta, jonka isä on - Urho Kekkonen. Just joo. Lipposella on aina silloin tällöin ollut taito osuvilla sanavalinnoillaan ja viiltävillä paradokseillaan hämmentää ja huvittaa, mutta edellä mainittu väittämä on yksinkertaisesti valheellinen ja epätosi. Toisaalta se hyvin kuvastaa Suomen (ja oikeastaan koko Euroopan) poliittista sekamelskaa. Kuka tahansa voi huudella oikeastaan mitä tahansa, ja sekaannuksen kasvaessa tätä mahdollisuutta käytää yhä useampi vastuullisenakin pidetty toimija. Kaaos pahenee ja voisi toki ajatella, että väliäkö hällä, mutta yksi pikku juttu saattaa tässä tohinassa unohtua (ja on Lipposelta unohtunut koko ajan). Suomen talous yskii ja vulgaaristi suoraan sanoen kusee päivä päivältä pahemmin, eikä EU:hun ja euroon kuuluminen mitenkään tilannetta kohenna.

Olli Saarinen 01.07.2016 8:27

Politiikassa pitäisi varoa ehdottomia lupauksia, kuten David Cameron sai huomata luvattuaan kansanäänestyksen, jonka tulos oli hänelle itselleen yllätys. Ero EU:sta käy luultavasti brittien voimille ja rakentavammin tämä yksi tärkeimmistä EU-maista olisi voinut toimia muodostamalla yhteistyöryhmittymän vastustamaan kielteisinä pitämiään EU:n kehityssuuntia sen sijaan että huuteli kanaalin yli neuvojaan.

Meillä hallitus meni lupaamaan ettei kenenkään palkkaverotus nouse.

Kun soten rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle on uhkana ollut että tähän asti etuoikeutettujen verotus nousisi samalle tasolle kuin muilla. Verotuksen suunnittelijat ovat kuitenkin tehneet suurtyön sovittaessaan kuntaveron siirron valtioverotukseen taulukkoja ja vähennyksiä säätämällä. Sovite ei ole aivan tarkka mutta kunnioitettavan hyvä. Sen sijaan se miten on mahdollista edellyttää kaikilta kunnilta yhtäsuurta veroäyrin alennusta ei maallikolle käy helposti selville. Ilmeisesti taustalla on monimutkainen valtionosuusjärjestelmän muutosten helvetinkone. Toivottavasti siinä ei ole kerrointa kertoimen päälle kuten keskiajan munkkien taulukoissa, joilla yritettiin laskennallisesti ylläpitää maakeskistä maailmankuvaa kun maa kuitenkin kiertää aurinkoa. - Kun valmistelussa katsottiin, ettei "valtion kuntaveroa" oteta käyttöön vaan vero peritään valtion tuloveropohjasta taulukkojen ja vähennysten muutoksella olisi kelan sairaanhoitomaksu johdonmukaisesti myös voitu siirtää pois kuntaveropohjasta, onhan sekin valtionvero.

Kari Peitsamo 01.07.2016 9:17

Muistatte varmaan, kun ennustin Brexitin. Muistanette myös, kun sanoin, ettei Suomen valtion johto tule antamaan pienintäkään saumaa enää edes EU:sta tai eurosta eroamisesta keskustelemiseen. Tämäkin on nyt viime päivinä käynyt selväksi. Ok. Entäpä tästä eteenpäin? Kun persu-pj/ulkoministeri Soinin viimeisin kuohuntavaihe on lopulta ohi, Suomen hallitus jatkaa yhtenä miehenä valitsemallaan tiellä. Syksyllä julkaistaan sitten uudet talouden kasvuluvut, jotka ovat edelleen huonot. Syyksi laitetaan tällä kertaa Brexit. Töitä teetetään Suomessa yhä enemmän tyyliin kisällinäyte/koeaika -pohjalta - eli ilman palkkaa. Näin saadaan työttömyys "laskuun". Ulkomailla USA:ssa presidentiksi valitaan marraskuussa Donald Trump ja siitäkös raivo täällä repeää. Kiky-, sote- ym. viritelmät eivät tuo kotirintamalle mitään helpotusta, mutta kansalaisille annetaan samat ohjeet kuin ennenkin: pysykää rauhallisina ja odottakaa. Toimet alkavat kohta "purra". Kansa tottelee ja odottaa. Mutta fiilikset eivät ole aivan katossa. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinta käynnistyy tammikuussa 2017 tunnelmissa, joista voisi käyttää ilmausta "tyytymättömyyden talvi". Ja siitä talvesta tulee pitkä. T: Nokian Nostradamus

Teemu Männynsalo 01.07.2016 13:20

Fixit keskustelussa tulisi selkeästi erottaa ero EU:sta, jolle ei ole olemassa vahvoja käytännön syitä Suomen kannalta. Toisaalta on Euro, joka hitaasti, varmasti ja laajasti näivettää devalvaatio (~jousto) Suomen talousperustan. Tänä vuonna Euromailla on edessä Italian pankkien pääomittaminen ja lisäksi kannanottoa Kreikan velkaleikkauksiin ja -holhoukseen on pakko ottaa. Eli olemme lisääntyvästi muiden eteläisten maiden 'taloudenpidon' velkojen maksumies, tästä ei pääse poliittisesti yli eikä ympäri.

Pasi Pekkinen 01.07.2016 13:38

Kari Peitsamolle, muille kommentaattoreille ja palstanpitäjälle: hyvää kesää!

"Kuka tahansa voi huudella oikeastaan mitä tahansa, ja sekaannuksen kasvaessa tätä mahdollisuutta käyttää yhä useampi vastuullisenakin pidetty toimija."

Vastuullisuus on aina pitäjästä kiinni. Ja noin toimii esim. Paavo Väyrynen, jota aivan kaikki ei vastuullisena toimijana toki pidä.

"Muistanette myös, kun sanoin, ettei Suomen valtion johto tule antamaan pienintäkään saumaa enää edes EU:sta tai eurosta eroamisesta keskustelemiseen."

Miksi ihmeessä yo. kaltaisista meta-aiheista pitäisi keskustella? Toki edesvastuuttomat populistit haluaisivat määritellä omanlaisensa ja vastuullisista poliitikoista poikkeavan agendan, mutta miksi ihmeessä muiden pitäisi lähteä puhumaan jostain vinosta peilistä?

Kari Peitsamo 01.07.2016 20:05

Putin on puhunut. Hän sanoi, Päätätte itse Nato-jäsenyydestänne. Jos päätätte sotia Naton riveissä viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen saakka, homma järjestyy kyllä. Asiasisältö oli kutakuinkin sama, kuin jos hän olisi sanonut, Haluatteko uida omassa veressänne? Tämä transponderi-kysymys on sikäli kinkkinen, että voi olla, etteivät Nato-herrat mielellään ota käskyjä Putinilta, kun tämä ilmoittaa, että nyt teidän on laitettava transponderit päälle, koska Suomen presidentin kanssa totesimme, että enää ei käy, että lennätte koneet pimeinä.

Kari Peitsamo 01.07.2016 20:49

Putinin puheen jälkeen Suomi ei voi enää yhtään enempää yrittää hivuttautua Natoon. Avointa kansanäänestystä ei Nato-jäsenyydestä ei myöskään voi enää kuvitellakaan järjestää, sillä jos liittymisen puolesta äänestävät voittaisivat, merkitsisi se Putinin tämän päivän erittäin kovan linjauksen jälkeen käytännössä sodan julistusta Venjälle. Nyt tämä ei mennyt kuin Strömsjössä. Ei ollenkaan. Sillä jos näin tulenaroilla linjoilla Suomi vielä jatkaa, voi olla, että Strömsjön nimi on kohta Putingrad.

Pentti Kangasluoma 01.07.2016 22:17

Timo Soini tunsi riemu Brexit tuloksesta, "illisteli" kuten murrealueellani

sanotaan. Ei pystynyt kätkemään riemuaan. Sen jotenkin käsittää hänen henkilöhistoriansa kautta. Sampo Terho riisui viisaan kaapuaan eduskuntakeskustelussa.

Miksi Kari Peitsamo tunsi samanlaista riemua kun tsaari naapurimme puhui,

"viimeiseen kaatuneeseen suomalaiseen sotilaaseen". Ei ymmärrä.

Niinistö toimittajien edessä puhui balttien pelosta, siitähän meidänkin kohdalla on kysymys kun Naton kanssa harjoittelemme.

Kari Peitsamo 02.07.2016 10:43

Pentti Kangasluoma. En tunne riemua, jos sodalla uhataan. Mutta kuka uhkaa? Olen yrittänyt sanoa, että Suomen luisuminen hyväksi koetusta ja vuosikymmenten aikana viisaasti rakennetusta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjastaan johtaa vääjäämättä asetelmaan, joka eilen Kultarannassa ääneen Venäjän presidentin suulla julki lausuttiin. Olemme joutumassa Venäjän kanssa napit vastakkain tavalla, jolla saattaa olla kansallemme arvaamattoman tuhoisat seuraukset. Presidentti Niinistö ei ole kyennyt johtamaan Suomea tavalla, joka toisi maallemme onnea ja vaurautta. En ole vahingoniloinen enkä jälkiviisas, mutta tämän sanon: olisitte kuunnelleet Väyrystä, olisitte valinneet presidentiksi hänet. Väyrysen linja olisi koitunut Suomen parhaaksi. Nyt on myöhäistä. Väyrynen-parka vaikuttaa jo turhaumiensa psyykkisesti murtamalta levitellessään julkisuuteen kuvia itsestään Urho Kekkoseksi naamioituneena. Väyrysen peli on jo menetetty. Mutta niin on kohta Suomenkin. Jos ei nykymeno muutu, Putin roudaa lisää rautaa rajalle. Sen hän selvin sanoin ilmoitti. Retoriikka on nyt kylmää ja suorastaan sotaisaa. Miten tähän on tultu? Muutamassa vuodessa? Miettikääpä sitä.

Marita Salenius 02.07.2016 12:04

Kun kerta poijjaat jatkavat blogistin kesäloman "häirintää" niin esimerkkiä noudatan ja häiritsen minäkin ja taas kirjoitan.

Siis hetkinen. Rautaako vasta nyt rajalle? En ole ihan Kari Peitsamon sanojen matkassa. Tällaisena armeijaa käymättömänä ja sodankäyntitekniikasta suuremmin tietämättömänä, näkisin kuitenkin nykytekniikan sen verta sukkelana, että on lähes sama onko se "rauta" 1500 kilometrin päässä tai lähempänä, se on kuitenkin aina niin sanotusti rajalla, kun yhteistä rajaa on. Se on niin, kuin jo jossakin aikaisemmassa kommentissani noin vuosi sitten sanoin, että ruotsalainen ottaa itseltään päällystön (nyt lisään, että Nato myös) ja meiltä miehet ja venäläinen ottaa itseltään molemmat. Kummassakin tapauksessa meidän on itse puolustettava itseämme.

Muistelkaamme Sotsin kisoja ja sinne siirrettyjä armeijan joukkoja "suojaamaan" kisoja terrorismilta. Monikohan tajusi, että Krimiä vartenhan ne sinne meni - sutki pieni merimatka!

Sitten tämä nykyajan eduskuntakeskustelu! Soini on suorastaan Sven Tuuvan asemessa. Rangaistaan häntä, kun muuhun ei pystytä - uskalleta sanoisin jopa. Siis sellainen myräkkä Soinin Britannian matkasta, mutta kukaan ei metelöinyt, jotta miksi Krimin miehittäjä on Suomessa kylässä. No se on vuoropuhelua. Niin onkin, mutta miksi Soinin keskustelut eivät sitä muka olleet! Näyttää olevan pelkkää peruukkien puuteroimista.

Olisiko Soinin pitänyt tavata ns. veljespuolueen edustajia, niin silloin se olisi hyväksyttävämpää, koska presidentin kohdallahan näin oli. Eikös Putinin puolue ole kokoomuksen veljespuolue, tai "suvussa" nyt ainakin. Muistelen, että Katainen aikoinaan ajoi voimallisesti Putinin puoluetta euroopan konservatiivien yhteisjärjestön jäseneksi. Saatan toki muistaa väärinkin ja ehkä Katainen ei silloin ollut ministeri, mutta painoa asialla oli/on.

Homma on kuin eräässä Dostojevskin tarinassa, jossa hautuumaalta rupesi kuulumaan vainajien puhetta. Keskustelua piisasi ja kaikkea haluttiin yrittää ehtiä kokea, koska se oli noin kolmen kuukauden aika, jonka jälkeen puhekin lopulta maatuisi - olivat kyllä kuulleet, että joku olisi vielä senkin jälkeen jotakin hymissyt, mutta selvää siitä ei oltu saatu. No, just se äänestäjän poliittisen muistin pituus: kolme kuukautta.

Toivottavasti kuitenkin ruokapöydän ääressä saivat jotakin tolkkua kaupankäyntiin. Jos ei "voikuormat" Nevskiä pitkin aja, niin alkuperäiseen blogistin kysymykseen on vastaus edelleen : ei nouse.

Vaikka olenkin omassa ammatissani joutunut kokemaan sen, että EU on mennyt ihmisoikeuksien yläpuolelle, niin olen pakon edessä asian hyväksynyt ja pyrkinyt jotenkin vielä pitämään pään pinnalla. Ainakin toiseen sieraimeen happea vielä virtaa! Mutta nyt, kun meillä kaikilla on kokemusta ja tietoa EUsta, niin en olisi pahoillani, vaikka kansanäänestys jäsenyyden jatkosta järjestettäisikin. Viimeksi niin moni äänesti Jaa ihan pelkällä itärajatunteella.

Kari Peitsamo 02.07.2016 12:28

Putinin puheesta vielä. Viittaus Venäjän joukkojen 1500 km:n etäisyyteen Suomen rajasta selittyy luontevimmin maarajan pituudella, sillä sehän on noin 1500 km. Putin ilmeisesti tarkoitti, että ette te vielä ole rautaa rajalla nähneetkään, mutta sitten näette, kun tuomme koko arsenaalimme rajan pintaan, jos vastassa toisella puolen on Nato. Niin tai näin, viesti varmaankin tuli selväksi. Tai ainakin sen olisi pitänyt tulla. Jos ei, seuraava viesti saattaa sitten lähteä jo ihan toisessa muodossa. Ja kuten Putin totesi, sitä emme varmasti kukaan halua.

Pentti Kangasluoma 02.07.2016 17:44

Arja Paananen, IS, kuulin oikein, Unkari sanoi Niinistö alussa - Ukrainaa

tarkoittaen. Kukaan toimittaja ei uskaltanut kysyä onko Putin vepsäläistä

sukua. Miksi ei kun on Jaak Prozes kirja.

Putin haaveilee vaikutusvaltansa lisäämisestä. Neuvostoliiton aikaan maan vetovoimaa lisättiin kertomalla valheita elämästä maan sisällä. Vastaavasti

kerrottiin sorrosta lännessä, eikä saaneet matkustaa kuin valitut. Kun selvisi etteivät Väiskin lihatiskit olleen lavastusta - puolue romahti.

Venäjälle ei investoida kun investointisuojaa ei ole.Kansalaisvapaudet, yhteiskunnan palvelut huonolla tasolla. Ulkovenäläiset tietävät tämän,

siksi keinoksi jää uhkailu. "Olkoon huonompaakin, kunhan on omaa", se

päti kun rajat olivat kiinni. Nyt on vertailukohtia.

Putinin ja Niinistön tapaamisen ilmapiiri oli ärtynyt. Yle hehkutti hyvän

tsaarin tapaamista, onneksi ne jorka tietävät eli Jarmo Mäkelä, Jussi Niemeläinen, Jyrki Saarikoski, Arja Paananen veivät keskustelun realistisille tasolle.

Toivon että Saksa voittaa Italian, ja Islanti Ranskan. "Ilmaista velkaa",

otsikko talousosastolla.

Kyösti Salovaara 02.07.2016 20:45

Melkein yhtyisin Pentin toiveeseen, ainakin Saksan osalta, mutta Italian puolustuspelaamista inhotessakin täytyy myöntää että jotakin komeaa tuossa taktisessa osaamisessa on.Inhoamista rakastaen!

Jos jalkapallo kuvastaa maailmaa, niin on kai todettava, että tietynlainen varovaisuus, tai ei tietynlainen vaan voimakas, kuvastaa näiden kisojen pelien ilminäköä.

Samanlainen varovaisuus kuin Euroopan taloudessa? Osataan minimoida vaarat mutta ei tiedetä miten maksimoida mahdollisuudet.

Mutta, tätä vasten asettuu sitten tiettyjen joukkueiden vahva yhteishenki - pienikin on vahva kun kaikki tehdään yhdessä, ei erikseen. Tähdet kaatuvat kun tähtinä esiintyvät haluavat pelkästään loistaa tai eivät muista että sekin saattaa olla lainavaloa.

Niin paljon olen nyt lukenut fiksuja juttuja englantilaisesta mediasta (Guardian, BBC) että Soinin epäristiretki Englannin sydänmaille vaikuttaa aika lailla harharetkeltä.

Englantilaisen älykkyyden (sitä siis on, ihan oikeasti) rinnalle kannattaa nostaa Paavo Raution kolumni alkuviikosta.

Risto Virrankoski 02.07.2016 21:00

Stubb sekoili prosenteissa, pyysi anteeksi, mutta menetti paikkansa. Miten käy Putinin? Pyytääkö edes anteeksi? Jos ei, Putinin on vedettävä joukot 1500 km'n päähän rajasta.

Raskasta on suurmiestenkin työ. Tosin itseaiheutettua.

Miika Kurtakko 03.07.2016 10:16

Palataan vielä hetkeksi Brexitiin, koska aihe on eksopoliittisesti herkullinen. Komission pj Jean-Claude Juncker piti mielenkiintoisen puheen europarlamentissa 28.6. Siinä hän sanoi sanasta sanaan (alkukieli ranska): "Tiedoksi kerrottakoon että ne, jotka tarkkailevat meitä kaukaa, ovat hyvin huolissaan. Olen tavannut, kuullut ja kuunnellut muiden planeettojen johtajia, ja heitä huolestuttaa EU:n suunta. Ja siksi pitää rauhoitella sekä eurooppalaisia että heitä, jotka katsovat meitä... paljon kauempaa." Linkin takaa löytyy puhe sekä ranskaksi että englanniksi litteroituna ja video Junckerin puheesta.

http://exopolitics.org/european-commission-president-says-he-spoke-to-leaders-of-other-planets-about-brexit/

Tämä osa puheesta on sivutettu mediassa kokonaan. Juncker teki näin historiaa pitämällä ensimmäisen julkisen eksopoliittisen puheenvuoron.

Unto Hämäläinen 03.07.2016 10:54

Kiitos Miika, Risto, Kyösti, Pentti, Kari ja Marita, joka ennätti jo epäillä, että blogistin kesärauha häiriintyisi kommenteista. Ei häiriinny. Nyt on kulunut jo kolme viikkoa viimeisestä postauksestani, ja keskustelu jatkuu vaan. Hieno homma!

Unski 😊

Risto Virrankoski 03.07.2016 12:23

Pentti Kangasluoma jo yllä viittasi, ilmeisesen sarkastisesti (?), erään talousgurun kirjoitukseen 'ilmaisesta velasta'. Sekö olisi avain Suomenkin nousuun?

Jotenkin tulee mieleen 'ilmaiset lounaat', joista jo äiti varoitti, ja liikemies Sulo Vilenin hankinnat. 'Ostin kun halvalla sain'.

Mikä siis on pankkiirien idea eli ansaintalogiikka siinä, että tarjoavat valtioille ilmaista rahaa ja jopa maksavat siitä rahaa lainanottajalle?

Olisiko se se, että näin rakentavat mielestään vähäriskistä luottopositiota laskien sen varaan, että joskus korot kumminkin nousevat ja sitten on rahastuksen aika?

Kun Suomen valtion velka on noin 100 mrd ja korkomeno siitä noin 2 mrd, korkotason normalisoituminen nostaa korkomenot vähin erin 5-6 mrd'iin. Jos velkarahalla ei olekaan saatu aikaan pysyvää kasvua, eli on otettu ns. syömävelkaa, korkolappu voi nousta vielä olennaisesti korkeammaksi.

Yksi taloustieteilijöiden harhaopeista on, että julkisen talouden hoitamiseen ei päde samat talouden lainalaisuudet kuin yksityisen tai yritystalouden hoitamiseen. Kyllä pätee. Ero on vain siinä, että julkinen talous kestää huonoa hoitamista pitempään, mutta lopulta laskut on maksettava. Lasku on todella karvas, jos velkarahalla ei ole saatu aikaan pysyvää ja kestävää kasvua. Sitähän emme mekään ole tällä jo lainatulla 100 mrd'lla aikaan saaneet.

Kansantaloustiede ei ole tiedettä. Se on joukko erilaisia oppeja profeettoineen. Uskomustiedettä. Matematiikka on tiedettä ja sen lait koskevat myös kansantaloutta ja julkista taloutta.

Olli Saarinen 03.07.2016 12:37

Konsensus-Suomi on taas komeasti osoittanut voimaansa HS:n mielipidesivulla. Ensin kolmen teollisuusliiton edustajat yhteen ääneen murskaavat valtion VATT:n selvityksen teollisuuden energiatuista hölynpölyksi. Sitten kolmen palkansaajajärjestön edustajat tyrmäävät Eteran johtajan keskustelualoitteen työeläkkeiden kehittämiseksi.

Toisaalta voi pohtia, kannattako kansantalouden ylläpitää kolminkertainen määrä palkattuja viestijiä totuuden torvina näin mies ja ääni -maassa.

Teollisuusliittojen lausunto osoittaa taas kerran, että yhteiskunnan tukipylväs, teollisuus, ei pysy pystyssä ilman yhteiskunnan tukea.

Palkansaajajärjestöjen puheenvuorosta poimin kappaleen:

"Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Ratkaisussa maksut ja etuudet ovat historiallisesti ensimmäistä kertaa tasapainossa."

Siis maksut ovat tasapainossa vasta suurten ikäluokkien päästyä eläkkeelle. Tätä eivät arvon ay-lobbarit ole välittäneet meille välittää viimeisen neljännesvuosisadan aikana, olethan ansainnut eläkkeesi!

Pentti Kangasluoma 03.07.2016 17:27

Yle Areena Bobby, 2006, 29 päivää jäljellä

Tiedämme paljon presidentti John Kennedyn murhasta 1963.

Harva muistaa missä oli kun kuuli Robert Kennedyn murhasta

kesäkuussa 1968.

Bob Kennedy ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi maaliskuussa 1968.

Martin Luther King ammuttiin huhtikuussa 1968.

Elokuva esittelee hotellin ihmiset, latinot keittiöstä, yksi heistä haluaisia

karata baseball otteluun, liput on. Ryppyinen Harry Belafonte pohtii

roolissaan vanhenemista, eräänä päivänä hän ei osannut kotiin.

Toimittaja Prahasta haluaa saada Kennedyn haastattelun, kotimaassa

halutaan kevällä 1968 rakentaa ihmiskasvoista sosialismia.

Nuorten rakkaustarina, mennään naimisiin jotta pojan ei tarvitse lähteä

Vietnamiin. Niin herkällä tajulla kuvattu että minä muistin millaista on

oli kun nuorena oli rakastunut.

Dokumenttikuvaa, fiktiota. Lopun sekasortokuvien päälle ajetaan Bobin

autenttista puhetta jossa hän kehottaa omaa maataan, koko ymmärtämään

toisiaan. Hyvin vaikuttava kuva. Niin ajankohtaista tänäänkin.

Kaliforniassa oli esivaalien ääntenlasku menossa kun kajahti.

RÄME- jos haluaa kuulla islannin kielistä puhetta, Areenassa rikoskuva.

Raimo Suihkonen 03.07.2016 19:33

Mikään ei ole niin voikamakas kuin ajatus,jonka aika on tullut!Mikä onkaan tämä aikaamme dominoiva ajatus? Sehän selkiytyy vasta jälkikäteen. Aina on ilmestynyt profeettoja, ennustajia ja nykyään lobbareita, jotka pyrkivät johtamaan aikaansa heille maksavien eturyhmien interessien mukaiseksi.

Ketkä hyötyvät nykymenosta? Talousmenestyjä Saksa ja omasta vastuustaan luopunut Kreikka symboloivat hyvin nykytilannetta valtioiden kategoriassa. Niinhän se menee kansalaistenkin keskuudessa!

Suurimman hyödyt menevät finanssi/pankki/talous/politiikan ja hallintovirkakunnan tilille ja yltiöindividualistista koskemattomuutta nauttivalle sosioekonomiselle tuettavien rälssille

lisättynä verovaroin operoivan lakimiesarmeijan hyysäämälle konnakuorolle mukaan lukien rötöstelevät liikemiehet ja pikkurikolliset sekä hardcoremafiosot.Kaiken tämän maksaa ja ylläpitää - vielä toistaiseksi- töitä tekevä ja asiansa hoitava, kutistuva keskiluokka. Tämä on ollut dominoiva trendi kehittyneessä

palveluiden ja viihteen varaan rakentuneessa lännessä ja erityisesti ns. hyvinvointivaltioissa Pohjolassa. Hyvä esimerkki oli hiljattain Skanssenin All sång -yhteislauluillassa raikunut "seurakunnan" ylistyslaulu Ruotsin kansallisankarille potkupalloilija Slatan Ibrahonowitchille - tai jotain sinne päin-

,jolle maksetaan tästä esityksestään vaivaiset mio €/kk.Sehän on jo lähes formulakuskien tasoa!Eipä enää ihme, että useat maahanmuuttajapojat ilmoittavatkin tavoittelevansa ammattilaisjalkapalloilijaksi kuin menevänsä tavallisiin töihin. Tosin Suomessakin moni nykynuori ilmoittaa haaveilevansa juontaja-julkiksuuden tavoitteekseen!

Niin, mikä olikaan se dominoiva ajatus ajassamme? Mikä johti meidät

hajotuksen ja hajaantumisen tilaan?Onko nykytilan takana oman älynsä sokaisema yltiöindividualisminsä kuplassa elävä hyvinvointivaltion kasvatti,siis sinä ja minä?

Kari Peitsamo 04.07.2016 11:55

Raimo Suihkonen. Kiitos terävästä analyysistasi. Yltiöindividualismi on termi, joka osuvan neutraalisti kuvaa aikaamme. Se sisältää ajatuksen yksilön suvereeniteetista, vapaudesta, vastuusta ja itsemääräämisoikeudesta, joka parhaimmillaan innostaa ja motivoi meitä kehittymään ja ponnistelemaan kohti parhaita ja korkeimpia päämääriämme ja antaa voimia toteuttaa rohkeimmatkin unelmamme. Toisaalta yltiöindividualismi viittaa myös itsekkyyteen, egoismiin, jopa narsismiin, jotka rehottavat ajassamme myös. Hylättyämme ensin edellisten sukupolvien vaalimat kristilliset arvot ja nyt myöhemmin myös modernimmat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun ideaalit elämme kuin viidakon lain alla, jossa jokainen on oman onnensa seppä ja vain vahvin voittaa ja jää henkiin. Onko tämä vapautta? Mielestäni ei. Maailmankuvamme sisältää lapsellisen illuusion menestyksestä, vauraudesta ja vallasta, josta kaikki haaveilevat, mutta jota kukaan ei lopulta tavoita. Uudelleen kirkastamalla sekä kristinuskon perimmäisen olemuksen että marxilaisen yhteiskuntateorian keskeisen ytimen voisimme kurottaa yli nyt vallalla olevien infantiilien ja neuroottisen impulssiemme, sanalla sanoen kasvaa jälleen aikuisiksi. Tällä hetkellä elämme ajassa, joka ylikäymättömän raskailta vaikuttavien haasteiden edessä on tiedostamttomassa ahdistuksessaan henkisesti taantunut ja pakenee todellisuutta kuin lapsi, lapsen itsekkäisiin ja itseriittoisiin haaveisiin. Sitä kutsun yltiöindividualismiksi. Se välttelee aikuisuutta, vastuuta ja totuutta. Se naamioituu vapaudeksi. Se ruokkii meitä unelmilla. Mutta se sulkee silmämme todellisuudelta. Ja se johtaa meidät tuhoon.

Kari Peitsamo 04.07.2016 13:45

Ottakaapa muuten poliitikot oppia Brexitiä ajaneesta Britannian itsenäisyyspuolueen puheenjohtajasta Nigel Faragesta. Nyt kun työ on tehty ja tavoite saavutettu, hän ilmoittaa eroavansa. Meillä Suomessa Timo Soini toimii täsmälleen päinvastoin. Kaikki puheet on pyörretty, tavoitteet, joihin vaaleissa oli sitouduttu, on hylätty ja äänestäjät petetty, mutta vallasta ei luovuta. Ei kirveelläkään.

Lasse Reunanen 04.07.2016 17:14

Briteiltä emme mitään uutta oppia saa kun ministereitä ja muita

puolueiden johtajiaan kesken vaalikauden vaihtavat -

putsaavat sillä politiikan pöytää ns. puhtaaksi EU-neuvotteluun.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailusta Suomeen:

Rajalausunto; 1500 kilometriä lienee tarkoittanut linjausta

pohjoisen- ja eteläsuuntaan eikä länsi- ja itäsuuntaan,

joten joukkojensa pientä etäisyyttä Suomenkin rajojen yli menee.

Presidentti Putinin vierailua Suomen venäläisessä radiouutisessa

luettiin tavallista rauhallisemmin - kenties tiedostaen Venäjän

johto-organisaation sen tarkkaan kuuntelevan.

Kuulin myös otteen venäläisten omasta uutisesta;

Ylen radiouutisen, jossa presidentti Sauli Niinistön nimi tavuilla

lausuttiin; "Saul-i Niin-is-to" (viitteellistä tulkintaa siitä):

"Saul" raamatullinen nimi - Israelin ensimmäinen kuningas ja

Jeesuksen jälkeen Kristuksen oppiin kääntynyt roomalainen

sananvälittäjä, Paavali.

"Niin" on myöntyväistä kuuntelijaa merkitsevä suomalainen sana.

Venäjän presidentti Putin kertoi Venäjän ottavan huomioon

presidentti Niinistön välitysesityksen Itämeren lentoseurannan

parantamiseen - vievät asian Nato-maiden ja Venäjän keskusteluun.

Talouspakotteiden sopimiseen myös saatu lisää mahdollisuuksia.

Kari Peitsamo 04.07.2016 19:29

No niin. Juuri on tullut Tassilta uutinen, jossa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toistaa presidentti Putinin viestin. Jos Suomi liittyy Natoon, Venäjä "reagoi". Avoimesti sodalla ei tässä ehkä vielä uhata, mutta vähintäänkin rautaesiripun laskemisella. Ja jo pelkästään asetelman hahmottuminen näin synkäksi herättää kysymyksen, onko Suomen ulkopoliittinen johto toiminut viime aikoina viisaasti. Jo pelkästään presidentti Putinin kutsuminen vieraaksi ja sen jälkeen hänen lausuntojensa nimittäminen julkisesti "holtittomiksi" särähtää pahasti korvaan. Sillä holtitonta on pikemminkin Suomen arrogantti asenne ja Venäjän lausunnoista piittaamaton sotaisa julkinen polemiikki, jota eivät presidentti eivätkä ulko- ja puolustusministeri mitenkään pyri ole pyrkineet suitsimaan, pikemminkin päin vastoin. Nyt on sitten päädytty tilanteeseen, jossa Venäjä vetää jo liikkuvat taakse. Suomelle on kahdelta korkeimmalta taholta Venäjä viimeisen viikon aikana ilmoittanut, että Natoon ette mene. Repikää siitä. Piste.

Pekka Turunen 04.07.2016 22:18

Helsingin Sanomien gallupin mukaan presidentti Sauli Niinistö on tavattoman arvostettu. Vain yksi prosentti kansalaisista katsoo hänen suoriutuneen huonosti. Tämän blogin keskustelua seuraavasta vaikuttaa siltä, että Kari Peitsamo kuuluu tähän prosenttiryhmään. Sanoi tai teki presidentti mitä tahansa, se ei Peitsamolle kelpaa.

Me länsimaalaiset elämme hyvin haastavaa aikaa. Meidän suhteellinen painoarvomme on maailmassa vähenemässä, ja muutenkin maapallo on muutoksen kourissa. On globalisaatiota, ympäristöongelmaa ja taloudellisia vaikeuksia. Ei siis ihme, että edes poliitikot eivät tiedä mihin suunnata, ja niinpä on sitäkin ymmärrettävämpää, että kansa on aivan eksyksissä. Monet syyttävät tästä kaikesta EU:sta, vaikka EU ei näihin asioihin ole sinänsä syypää ja yrittää pikemminkin ratkoa näitä ongelmia. Tilanne on ikävä kasvualusta kaiken näköiselle populismille, brexitistä alkaen.

Voisi sanoa, että missä populismi, siellä ongelma. Tietysti sen voi nähdä myös toisinpäin: vaikea tilanne synnyttää populismia. Kansa toivoo päättäjiltä helppoja ratkaisuja. Niitä vastuullisilla poliitikoilla ei tietenkään ole antaa, mutta populistihan lupaa mitä vain. Aika näyttänee, kyllästyykö kansa jossain vaiheessa populistien katteettomiin lupauksiin.

Kari Peitsamo 04.07.2016 22:55

Pekka Turunen. Kansa saa aina ansaitsemansa johtajat. Suomessa vuosikymmeniä kytenyt ryssäviha on viime aikoina alkanut näkyä entistä avoimemmin. Se näkyi myös jo 2012 presidentin vaalissa. Profiililtaan toisenlaista, ystävällisempää ja rakentavampaa Venäjä-politiikkaa edustanut Paavo Väyrynen hävisi silloin Sauli Niinistölle. Se oli kansan tahto. Jo samana kesänä Niinistö nälvi silloista Venäjän puolustusvoimien ylipäällikköä kenraali Makarovia, kun tämä varoitteli Suomea flirttailemasta Naton kanssa. Ei nälvi enää. Sillä Venäjä oli jo silloin, ja on yhä, erittäin tosissaan. Voimme tietysti täällä katsella joka joulukuu tv:stä Tuntematonta sotilasta ja kuvitella ja romantisoida Suomesta jonkinlaista geopoliitikan hyvää Daavidia Venäjän pahaa Goljatia vastaan, mutta reaalipolitiikkaa ja kansainvälistä diplomatiaa pitää hoitaa aivan muista lähtökohdista kuin katkerasta ja suorastaan rasistisesta asenteesta suurta naapurikansaamme kohtaan. Mutta, kuten sanoin, jokainen kansa saa sellaiset johtajat, millainen se itsekin on. Ja kansa saa lopulta myös, mitä tilaa. Nyt Suomen kansan olisi syytä tarkkaan harkita, mitä se tilaa.

Kyösti Salovaara 05.07.2016 0:42

Siis mitäköhän "kansan" pitäisi Peitsamon mielestä tilata? Inkarnaationa Hertta Kuusinen, Urhonen Kekkonen ja YYA - ja sen että kirjoitetut tekstit hyväksytään Moskovassa?

Jos nyt vetäisi tähän oikein laajan yleistyksen, se kuuluisi: Populismi on sitä, että "kansa" kuvittelee olevansa kaikkein viisain eikä ole ketään "kansaa" viisaampaa". Kansaahan ei oikeasti ole olemassakaan, mutta populistipoliitikko saa sen, "kansan" uskomaan että se on olemassa.

Poliittisen "eliitin" voi aina (demokratiassa) vaihtaa vaaleissa; kansaa ei voi koskaan, koska sen, kansan jälkeen ei tule mitään, eikä kansa voi olla vastuussa itselleen, sillä se olisi kehäpäätelmä.

Englannissa "populistit" hyppivät paatista yksi kerrallaan kun pitäisi ryhtyä soutamaan sitä uudelle rannalle. Jäljelle jäävät ne onnettomat, joita soutuhomma ei kiinnosta lainkaan. Tuulella ei ole ystävää.

Juha Kaistinen 05.07.2016 11:40

Näitä populisteja on aina ollut. Voisi aloittaa Jeesuksesta Vuorisaarnoineen. Sitten näitä, jotka huijaavat kansaa aatteisiinsa uskovana: "Proletaareilla ei ole menetettävää kuin kahleensa ja voitettavana koko maailma".

Ja anarkistien usko: "Ei ole muuta vapautta kuin yksilön itselleen hankkima".

Jättimarketeista löytyy kaikkea, mutta siellä voi kuljeskella ostamatta mitään.

Joku tällainen henki leijailee vanhan mantereen yllä.

Elämme sakeassa sumussa, ääniä kuuluu, mutta suuntaa ja rantaa emme löydä.

Kari Peitsamo 05.07.2016 11:54

Otetaanpa hieman toinen näkökulma koko Venäjä-suhteeseen. Olin juhannuksena keikalla Parikkalan Uukuniemessä ja yövyin paikallisessa pikku hotellissa. Kyseessä oli entinen, nyt suljettu Parikkalan terveyskeskus, jonka Suomeen muuttanut venäläinen perhe oli ostanut ja kunnostanut hotelliksi. Perheen isä oli ennen Suomeen yrittäjäksi tuloa ollut palomiehenä Petroskoissa ja niinpä tämä pikku hotelli oli myöskin sisustettu palomiesteemalla pieneksi palomuseoksi. Rekvisiittana oli palokalustoa, paloautojen pienoismalleja ja muuta palomiehen työhön liittyvää. Huoneet oli myös sisustettu paloauto ja -asema kuosiin sänkyjä ja vuodevaatteita myöten. Paikka oli siisti ja viehättävä kuin mikä. Löytyy myös Facebookista Google-haulla Parikkala Fireman Center Hotel. Tsekatkaa ja tykätkää! Ehkäpä meidän pitäisi ennemminkin keskittyä Venäjä-suhteissamme tämänkaltaiseen taloudelliseen ja kulttuurilliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, tehdä yhdessä töitä esim. koko Karjalan alueen kehittämiseksi ja unohtaa hetkeksi koko Nato-hömpötys ja kaikki sodan lietsonta. Mitä tuumitte?

Pekka Turunen 05.07.2016 23:00

Kari Peitsamo kaipaa ystävällistä ja rakentavaa Venäjä-politiikkaa. Niin me kaikki. En näe presidentti Niinistönkään tai ylipäätään maan johdon muuhun pyrkivän. Liikumme kuitenkin hyvin vaikeilla vesillä silloin, kun Venäjä meitä aggressiivisesti uhkailee tai painostaa. Kuinka paljon meidän pitää pelätä, nöyrtyä ja joustaa omista eduistamme? Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta toivon päättäjiltä viisautta. Yhteistyö ihmisten kesken, meidän kaikkien tavallisten venäläisten ja suomalaisten - se on aivan varmasti kannatettavaa toimintaa.

Vielä populismista, joka on demokraattisten yhteiskuntien vitsauksia. Aina sitä on ilmeisesti jonkin verran ollut ja aina sitä tulee olemaan, kaikki puolueet siihen enemmäm tai vähemmän sortuvat, mutta viime vuosina sen vaikutus on käynyt turhan suureksi. Se vaikeuttaa jo asioiden järkevää hoitoa.

Populismi on yksi niistä syistä, joiden takia vierastan kansanäänestyksiä, ainakin kovin kevyin perustein ja usein käytettyinä. Vastaavasti populistit niitä usein kannattavat, sillä he laskevat saavansa suuret kansanjoukot tunteita herättävien vastustustensa taakse (populismissa yleensä aina vastustetaan jotain).

Kuten Helsingin Sanomista saimme lukea, moni brexitiä kannattanut halusi vain tönäistä eliittiä, johon kuuluu maan parlamentti, sillä eliitillä on epäilemättä taipumus joskus olla kuulematta kansan syvien rivien ääntä, ja siinä sivussa Britannia tuli eronneeksi EU:sta. Ei kovin järkevää ja harkittua toimintaa. Demokratiassa on huonoja puolia, kuten juuri taipumus lyhytnäköiseen populismiin, mutta hyvä tapa suitsia niitä on suosia edustuksellista demokratiaa!

Kari Peitsamo 06.07.2016 2:30

Pekka Turunen. Pyrkimystä S.Niinistöllä varmaan ainakin jonkinlaiseen diplomatiaan on, mutta onko vilpitöntä tahtoa ja tarkkaa pelisilmää. Molempia nimittäin tarvitaan. Jälkimmäisen puutteessa Niinistö taisi astua Putinin pikku miinaan, kuten aiemmin arvelinkin, kun meni Kultarannassa naputtamaan noista transpondereista. Okei, totesi Putin. Viedänpä asia eteenpäin. Ja nyt jo YK:n turvaneuvostossa ilmeisesti Niinistön suulla on Putin läksyttänytkin Natoa, kun eivät peijakkaat laita transpondereitaan päälle. Sillä Putinhan käänsi ongelman jo heti Kultarannassa jenkkien syyksi ja on nyt jo kiirehtinytkin heitä siitä YK:ssa nuhtelemaan - aivan kuten Niinistön kanssa sovittiin!

Putin vei Niinistöä kuin litran mittaa.

Veikko Anttila 06.07.2016 8:25

"Unto-myrsky runteli Pohjois-Karjalaa" luin jostakin. Keski-Suomi näytti säästyvän pahimmalta.

Kari Peitsamon kommentit ovat vaikeasti ymmärrettäviä. Venäläiset ovat opittuaan suomalaisia tuntemaan 1800-luvulta lähtien kutsuneet suomalaisia tsuhniksi. Ymmärrän sen tarkoittavan niin tosikkomaista ihmistä, ettei se osaa edes valehdella. Mitä enemmän Putin ja Lavrov valehtelevat julkisesti sitä enemmän kansa heitä arvostaa. Kun Putin sanoo tai antaa ymmärtää, että Suomi on paremmin turvassa, kun ei liity Natoon, vain sinisilmäinen, suomalainen voi sitä pitää totena. Yleisesti käytetty hokema on, ettei Natoon kuuluvaan maahan ole hyökätty ja Lavrovkin sanoi jotakin siihen suuntaan mutta jätti mainitsematta, miten Natoon kuulumattomia maita kohdellaan. Kysymys kuuluu, onko suursodan välttämistahto länsimaissa niin kova, että jokin pieni maa voidaan uhrata. Itämeren ja Suomenlahden rannoilla pieniä maita on ja Itämeren merkitys Venäjälle on kaiken aikaa kasvamassa toisin kuin esim. Visuri ennusti pari vuotta sitten. Nyt Visuri näyttää puolustelevan Putinin viimeaikaisia puheita.

Jonnekin on kadonnut tästä keskustelusarjasta Unton alkuperäinen kysymys, kääntyykö Suomi kasvuun. Olen edelleen sitä mieltä, että kolmatta taantumaa pukkaa. Kun teemme pilkkeitä toisillemme miten hyvillä palveluilla tahansa höystettyinä, emme pääse kasvuun. Julkinen hallinto ja palvelut on viritetty kasvun varaan ja siksi niitä on pakko karsia. Unton kirjoitus kuukausiliitteessä hyvinvointiyhteiskunnasta oli hyvä analyysi aiheesta.

Kari Peitsamo 06.07.2016 10:41

Koittakaa ymmärtää. Venäjä on vähän kuin Teksas. Siellä on kaikki isompaa. Ainakin puheissa. Mutta jos Meksiko kutsuisi Venäjän asevoimat maaperälleen osoittelemaan tykeillä Teksasiin ja toisi Venäjän hävittäjät ja sotajoukot Teksasin rajalle, voi olla, ettei Teksas siitä tykkäisi. Tätä kai Putin yrittää sanoa. Miksi sitä on niin vaikea ymmärtää?

Marita Salenius 06.07.2016 12:31

Populismipiikki yrittää osua, mutta väistän. Minä täti olen teidän setien kanssa hieman eri mieltä tästä populismista, tai sanotaanko, että näen sen toisin. Nykypopulismi on paikkansa ansainnut, koska se tuo esille epäkohdat, jotka demokratiakin suvereenisti unohtaa korjata, tai jopa suorastaan ei välitä.

Uskonnothan ne vasta varsinaisia esimerkkejä populismista ovat, eikä kukaan suuremmin niitä väheksy, saati valheista syyttäisi. Lähtökohdat ovat selkeää massojen suosion hakua. Esimerkiksi kristinusko on länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita edelleen ja ihan alkuperäisellä mallilla. Ei nykypopulismi ole mitään kiihotustointa, vaan piikki järjestelmän lihassa.

Jos populismin väitetään olevan vaikeiden asioiden yksinkertaistamista, niin tämä väitehän on itsessään sitten populismia. Ei politiikassa ole oikeastaan vaikeita asioita, joihin muka haetaan helppoja ratkaisuja - niin muuten, mitäs pahaa tuossa edes ylipäätään on? Politiikassa on asioita, joihin vaikuttaa monta muuttujaa, näkemystä tai asennetta. Mutta kun on olemassa malli, joka halutaan omia, eikä sen arvostelua sallita. Me olemme meitä ja te olette teitä, mutta huonompia, kuin me. Populismi nousee halveksituksi tulemisen tunteesta.

Demokraattinen populismihan on ollut aina velipuolen asemessa, koska sitä helposti lyödään aseilla, joihin on mahdoton vastata. Nykypopulismiin liitetään kaikki mahdolliset negatiiviset kliseet - natsismia myöten - kun ei haluta nähdä sen todellista merkitystä yhteiskunnalle. Eli ei hyödynnetä populismin tuomaa ärsykettä, vaan sitä vastaan noustaan ihan periaatteessa.

Ei nykyviestinnän maailmassa suuria massoja kukaan pysty houkuttelemaan käden nostoon. "Aina on olemassa isompi kala", kuten jediritari Quigon Jin sanoi eräässä Star Wars-episodissa.Pikemminkin pitäisi miettiä, onko populismi jopa pelastanut demokratian, koska se saa edes jonkun herätettyä sinne vaaliuurnillekin. Samalla myös muut ne niin sanotut ei-populistit virkistyvät. Siis en minä tietäisi, mitä äänestäisin ellei puoluettani olisi olemassa. Varmaankin vaivautuisin uurnille, mutta äänestäisin tyhjää! Perussuomalaiset on kuitenkin ainoa puolue, joka on esimerkiksi voimallisesti tuonut esille sen, että EU ei ole ollut kaikille mikään hyväntuoja.

Särky on kova, mutta ei sitä helpota populistien syyttely. Pitäisi myös tehdä jotakin. Hesarin tämän päivän Brexit-pääkirjoitus kuvaa hyvin sitä, miten mediakin on täysin ulkona massojen elämästä. Aika hälyyttävää, eikä ainakaan edesauta johonkin toivottuun tasapainoon pääsemistä. Eikö olisi jo aika hyväksyä nykypopulismi yhteiskunnan osaksi ja "taistella" sitä vastaan poliittisilla aseilla, ei kliseisillä syytöksillä. Vai onko siis lopulta kaikki politiikka populismia, sillä jossakin vaiheessa kuitenkin olisi toivottavaa, että vaikeampikin selostus ymmärrettäisi - niin vai onko perimmäinen tarkoitus, että vain vähemmistö ymmärtää? Näinhän se oikeastaan on paljolti ollutkin. "Täytyy sen olla viisas mies, kun puhuukin niin vaikeita, ettei pulliainen ymmärrä", sanoi entinen mies.

Brexitiä pidetään nyt sitten populismin huippuna. Rohkenen sanoa, jotta hölmöt huutelee, että "populistien vika". Siis miksi sitten se toinen puoli ei kertonut sitä "totuutta". Kaikki foorumit kyllä oli käytössä. Brexitin ongelmahan on siinä, että muutkin, kuin vain nämä populistit, ovat epäilleet EUn toimintaa. Brexitin vastustajathat ikään kuin jättivät asian kohtalon huomaan. Kyllä se on konservatiivi puolueen vastuulla tämä äänestystulos. Heillä ei sisäisesti ollut yhtä linjaa. Nyt sitten haukutaan Faragea ja kaltaisiaan, että "ottakaa varas kiinni!" Ihan tolkutonta menoa. Kukaan ei ota vastuuta. EU ja rauha aikanamme!

Pentti Kangasluoma 06.07.2016 17:49

Mansikkaa, herneitä, naurista, tomaatteja, yleisurheilua, ja myöhällä jalkapalloa. Elämässä on kivoja puolia.

Marita S., minusta maatalouden asiantuntijat eivät ilahtuisi jos EU menisi kasaan. Suuri parku tuloksena.

Ei me ryssävihaan tunneta, joskus kun sotamies Hauhia saa luodin päähänsä.

Voisimme valehdella tulenjohtoon kuten Ville vaitelias. näitä viattomia riittää, YYA kasvatuksen tulosta.

Pekka Turunen 06.07.2016 20:44

Kari Peitsamo katsoo Sauli Niinistön epäonnistuneen presidenttinä. Samaa mieltä hänen kanssaan on vain prosentti suomalaisista. Lisäksi Peitsamon mielestä kansa saa ansaisemansa johtajat. Onko hän näin ollen sitä mieltä, että suomalaiset ansaitsevat huonon johtajan? Onko kansa hänestä siis tyhmää? Pitäisikö kansa vaihtaa, jotta se ymmärtäisi valita sellaisen presidentin, joka osaa hoitaa suhteita Venäjään?

Itse olen sitä mieltä, että Niinistön onnistuminen esimerkiksi transponderi-kysymyksessä nähdään vasta myöhemmin. Eivätköhän Naton johtajat osaa katsoa Putinin peliä vähän laajemmasta näkökulmasta. Nämä ovat vaikeita asioita, ja lopulliset arviot tekee vasta historiankirjoitus.

Siitä olen samaa mieltä, että meillä joskus vähän liiankin helposti nielaistaan Yhdysvaltain näkemykset sellaisinaan eikä aina osata ymmärtää edes Venäjän oikeutettuja vaatimuksia. Silti tosiasia on, että Venäjä toimii itsekkään, vallanhaluisen ja aggressiivisen suurvallan tavoin. Pienen valtion etu on, että kansainvälisiä sopimuksia noudatettaisiin, eikä Venäjä ole niitä aina noudattanut.

Pentti Kangasluoma 07.07.2016 8:08

Kari Peitsamolle "Näki kauhut kaikkialla, haltiat pahat havaitsi, ei hyviä ensinkänä".

Tarkoitan hänen käsityksiään Sauli Niinistöstä,

ja suhteistamme Putinin Venäjään.

Suomi kävi sisällissodan, horjui mutta ryhdistäytyi ennen Talvisotaa, soti, tuli toiseksi, oppi YYA-kielen.

Suomi ei ole militaristinen maa. Turvaa maailman rauhaa.

1960-luvulla Euroopassa kuohui, kaupunkisissejä, noustiin

vanhaa valtaa vastaan. Suomessa Ylioppilasteatteri esitti Lapualaisoopperan,

mutta Arvo Salon teksti on lempeää radikalismia. Suostuttelua viisauteen, kohtuuteeen,

se ei houkutellut ketään pommeja rakentamaan. Someraivo on

jotain aivan muuta.

Ylioppilasteatteri juhlii 90-vuottaan esittämällä Lapualaisoopperan Mustikkamaan kesäteatterissa.

Lapualla räjähti, Heikki Salo oppi

tekstin rakennustavat, Esko Nikkari näyttelemisen perusteet.

Naiset kuolevat pesiskentällä, sehän on tasa-arvoa.

Heinäkuussa kun nykypolvi laulaa suvaitsevuuden puolesta

Mustikkamaalla niin kamerat käy Viron Haljalassa. Antti Tuurin

Ikitie, ja Hopea kolhoosi Neuvosto-Karjalassa. Stalinin "iso viha".

Lähellä on Rakvere, maakunnan pääkaupunki. Ikitie elokuvassa

on Lapuanliike pääroolissa, kyydityssana tuli viron kieleen suomesta. Lapua on Rakveren ystävyyskaupunki,

kaupunkien suhde on hyvin läheinen.

Maat voivat olla ystäviä, ihmiset myös, on kummikuntia. Ystävyyskaupunki on tabu sana suurten mediatalojen toimittajille.

Arvo Salo hyväksyi sanan, hänen nimensä on Rakveren Tarvas-patsaassa, osallistui joukkorahoitukseen kun kaupunki täytti 700 vuotta.

Yle Gallup, Jutta Urpilainen presidenttiehdokkaaksi, siitä uusi alku.

Kari Peitsamo 07.07.2016 10:13

Kiitän kommenteistanne. Sauli Niinistöllä on kansan vahva tuki ja se on hyvä se. Näin demokratia toimii. Hypoteekkiyhdistys julkaisi tänään suhdannekatsauksensa, jonka mukaan Brexit viivästyttää jälleen kasvua. Tämä ei liennyt yllätys. Ainahan sitä kasvua jokin viivästyttää. Tähän olemme jo tottuneet. Valtakunnassa on siis kaikki ennallaan. Voisiko olla toisin, jopa paremmin, on kysymys, jonka äärellä mekin täällä Perässähiihtäjä-palstalla päivittäin olemme. Itse olen tuonut esiin, että Suomi menee päin prinkkalaa, on mennyt jo pitkään. Kahliutuminen EU:hun ja euroon sekä viime aikoina voimistunut hallituksen sisälläkin mellastavien sotahullujen masinoima Nato-kaipuu tuhoavat lopullisesti Suomen. En näe järkeä kummassakaan. S.Niinistö pitäisi heittää minun mielestäni offisestaan 2018 ulos, überoikeistolainen hallitus mitä pikimmin myös. Kumpikaan ei näytä todennäköiseltä, ei edes mahdolliselta. Vaihtoehtoja nykymenolle olen tälläkin palstalla tarjonnut, niitä en tässä toista. Mutta vaihtoehtoja nykymenolle ei näy, semminkin kun kansa näyttää nykymenon ainakin galluppien perusteella hyvinkin siunaavan. Mitä minä tässä sitten enää urputan? Suljen suuni. Mutta älkää sitten parin-kolmen vuoden päästä tulko itkemään, ettei teitä varoitettu. Suomi on tuhon oma.

Olli Saarinen 07.07.2016 14:43

Kari Peitsamolla on oikeus kantoihinsa varsinkin kun ne ovat omia mutta tänään luettuani Erno Mähösen kolumnin Kauppalehdessä missä taas syyllistettiin Sari Sairaanhoitaja ja Jyrki Katainen liittosopimuskierrosten ylisuurista korotuksista, joudun kysymään ajattelevatko toimittajat omilla aivoillaan?

Meillä Perässähiihtäjillä on jonkinmoinen osakonsensus siitä, että kallis liittosopimuskierros johtui vuorineuvosten pitkään jatkuneestä liittosopimuskiimasta ja ay-liikkeen kykenemättömyydestä palkkaoikaisuihin kokonaisratkaisuissa. Hallitus on julkisen työnantajan korkein edustaja ja Kataisella oli selvä kansan tuki sairaanhoitajien kuoppakorotukselle. Mutta kun ei käy niin ei käy.

Liittosopimuskierrosten kustannusvaikutus rasittaa meitä vieläkin siten, että Kikyssä piti ansioita alentaa. Tästä sitten epäritarillisesti syytetään Saria, joka joutuu kulkemaan pitkin pellon laitaa, ja Jyrki-herraa, joka on muuttanut muille maille.

Sitten kun Unto palaat ansaitulta lomaltasi kysypäs taloustoimittajakollegoilta järjestääkö työnantajataho viestimille valkopesuseminaareja, joissa vuorineuvosten kuvat poistetaan liittoneuvottelu-uutisista. Pitääkö kutsua Erkki Tuomioja ja Historioitsijat ilman rajoja pikaoikeudenkäyntiin puolustamaan Sari-rukkaa ja Jyrki-boyta?

Kari Peitsamo 07.07.2016 22:11

Raihnainen Ruuskanen piteli kameroiden edessä selkäänsä ikään kuin se sillä paranisi. Pitkämäki oksenteli jo ennen karsintoja. Onko sattumaa, että molemmat sankarit tulevat Suomesta? Ei, sillä niin limitillä täällä mennään kaikessa nykyään. Tottakai kansakunnan henkinen tila heijastuu myös urheilijoihin. Odotukset ovat ylimitoitetut ja paineet sen mukaiset. Aivan sama taloudessa. Takki on tyhjä, mutta eteenpäin on mentävä, vaikka väkisin. Tuo ei ole mitään sisua. Se on itsepetosta ja katteettomia odotuksia, julkinen valhe, sanalla sanoen.

Suomen olisi jo aikaa sitten pitänyt ottaa perusteellinen aikalisä ja miettiä koko taloutensa ja politiikkansa (ja talouspolitiikkansa) suuntaa. Mutta ei. Koko ajan on muka paine niskassa niin kova ja niin limitillä mennään, että pysähtyä ja levätä ei voi.

Suomi on kuin raihnainen oksenteleva keihäänheittäjä, joka yrittää pärjätä kisoissa, joihin siitä ei enää ole.

Pekka Turunen 07.07.2016 23:08

Kari Peitsamo sanoo sulkevansa suunsa, kun emme innostuneena kannata kaikkia hänen tulkintojaan. Sehän olisi kuitenkin hulluin ratkaisu tilanteessa, jossa moninaiset vaikeudet meitä uhkaavat. Avoin, itsestään selvyyksiä haastava keskusteluhan on kuitenkin avain parempaan. Se on myös vastalääke helppoon populismiin.

Siinä olen näet Peitsamon kanssa aivan samaa mieltä, että meitä odottavat haastavat ajat. Syinä en näe EU:ta tai euroa, sillä ne ovat pikemminkin ratkaisuyrityksiä, enkä sotahullujen Nato-kaipuuta, jollaista en merkittävänä edes havaitse, enkä myöskään nykyisessä presidentissä tai hallituksessa, jotka ovat näiden samojen haasteiden edessä. Syyt ovat vielä suurempia: länsimaiden suhteellisen painoarvon heikkeneminen, ympäristöuhat, taloudelliset vaikeudet, liikakansoitus kaikkine pakolaisilmiöineen, ja niin edelleen. Niiden kanssa meillä ja ihmiskunnalla ylipäätään on tekemistä.

Olli Saarinen on aivan oikeassa siinä, että historiaa yritetään edelleen kirjoittaa uusiksi syyllistämällä aiheetta kokoomusta ja varsinkin Sari Sairaanhoitajaa vuosien takisista tapahtumista. Hävetkööt!

Risto Virrankoski 08.07.2016 10:43

Nokian Nostradamukselle tiedoksi, että se raihinainen keihäänheittäjä tuli pronssille mikä on kelpo suoritus. Eli kyllä ainakin tässä lajissa pärjäillään.

Monessa muussakin elämän lajissa olemme edelleen kärkipäässä. Toki tapana on tuloksia epäillä ja todistaa, että 'kaikilla ei tässäkään maassa hyvin mene'. Valtaosalla (80-90 %) kuitenkin menee hyvin, ja kiitos heidän ja heidän solidaarisuuden, voimme huolehtia myös vähäosaisimmista.

Taloudessa mitään aikalisiä ei voi ottaa. Muutokset on tehtävä vauhdissa. Ei elämä ole tietokonepeliä, jossa pelin voi panna tauolle tai aloittaa uuden pelin nollista.

Siinä olen Nostradamuksen kanssa vankasti samaa mieltä, että kovin sotaisiksi ovat puheet menneet. Se on huono enne. Putinille, Trumpille ym. 'suurmiehille', ja meidänkin nilkeille, pitäisi julistaa, että relatkaa nyt vähän. Ei teitä kukaan muu uhkaa kuin enintään te itse.

Kari Peitsamo 08.07.2016 13:06

Kiitos jälleen kommenteista. Yritän nyt tosissani sulkea suuni, ettei mene jankuttamiseksi, mutta sen lisään, että Risto Virrankoski, olet oikeassa; aika käy vähiin, on käynyt jo. Aikalisä ei normaalistikaan ole kuin muutaman minuutin ja niin päättäväisesti ja nopeasti olisi päätöksiä ja ratkaisuja ollut tehtävä. Mutta nyt, pahoin pelkään, on jo myöhäistä. Kun lyhennysvapaat kohta loppuvat ja ansiosidonnaiset katkeavat, alkaa keskiluokankin korttitalo luhistua tai se pikemminkin puhalletaan hajalle moniin suuntiin kylmiin pohjoisiin tuuliin. Ja silloin ei enää keskiluokkaa laulata eikä naurata. Sillä kuten Markuksen evankeliumissakin todetaan (Mk13:18): "Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella."

Olli Saarinen 08.07.2016 18:22

Risto Virrankosken näkemys siitä että olemme monessa asiassa kärkipäässä sai taas tukea kun amerikkalainen Social Progress Index luokitteli Suomen maailman sosiaalisesti kehittyneimmäksi maaksi. Kun Pirkkalan yliopiston dosentit eivät ole vielä tulosta kumonneet niin otetaan totena. Viime kerralla olimme samassa indeksissä vasta seitsemänsiä, mistä indeksin laatijat ottivat onkeensa ja uudistettu indeksi tuottikin oikean tuloksen selvällä marginaalilla seuraavaan: Kanada! Eurooppalaisista heikoimmin sijoittui Venäjä.

Venäjän ja Suomen välillä railona aukeava sosiaalinen raja korreloi myös satelliittikuvista näkyvän metsänhoitorajan kanssa. Suomessa metsät ovat puupeltoa, Venäjän Karjalassa monesti koskemattomia.

Tämä aasinsilta vie meidät poliittisesti merkittävään uutiseen: Mauri Pekkarinen on pyytänyt eroa valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden uudistamista valmistelevasta yhteistyöryhmästä (Yle). Syynä on ilmeisesti ministeri Kimmo Tiilikaisen tekemä metsähallituksen toimitusjohtajanimitys. Kun Esa Härmälä sivuutettiin, antoi keskustan eduskuntaryhmä ministerilleen varoituksen. Kansanedustaja Hannu Hoskonen totesi Ylen mukaan: "Esa Härmälä virkamiehenä on suomalaisten virkamiesten aatelia, suomalaisen maatalouden puolustaja henkeen ja vereen."

Härmälä itse toteaa sarkastisen tapaansa olleensa kepun jäsen jo 1960-luvulta jolloin kaverit varoittivat että kepu pettää aina.

Metsäasioita ja hakijoiden soveltuvuutta tuntematta voi vain ihmetellä, miten kiinteästi keskusta pitää metsäalaa omanaan. Virkamiehen tulisi olla riippumaton ja ajaa yleistä etua. Jos kepu pettää niin onko ollut olemassa joku hiljainen kontrahti?

Tiilikainen oli tarjonnut Härmälälle eläkevirkaa, mutta se ei kelvannut MTK:n entiselle puheenjohtajalle ja Työ- ja energiaministeriön entiselle (risu)energiajohtajalle, jolle varmaankin jonkunmoista kassarointia kuitenkin löytyy.

Kyösti Salovaara 08.07.2016 19:53

Kun avaa oven ja menee ulos, sulkee oven mennessään ja katselee kaduilla ja toreilla ja kaupoissa ja ostoskeskuksissa ja pubeissa ja baareissa ja puistoissa ja lentoasemilla ja lentokoneissa ja ulkomaan kaupungeissa ja missä vaan liikkuvia suomalaisia ja jos lukee tilastoja ja kirjoja ja katsoo ympärilleen vaikkapa seisoessaan korkealla vuorella, niin toteaa ettei mitään hätää ole eikä aika ole kulumassa loppuun paitsi apokalypsiä julistavilta (heiltä aika loppuu aina) ja tietysti meiltä jotka vanhenemme niin kuin vanheta kuuluu ja jos demokraattisesti valitut edusmiehet ovat "nilkkejä", niin herra varjele meiltä niitä, jotka ovat nilkkejä äänestäneet.

Oikeastaan on aika kivaa ja turvallista käydä marketissa ja miettiä ostaako kassleria vai naudanlihaa ellei sitten lammasta. Eikä siihen (toistaiseksi) tarvitse kysyä lupaa apokalypsin julistajilta.

Toisenlaisiakin päiviä saattaa olla tulossa.

Pentti Kangasluoma 09.07.2016 9:36

Viron, Latvian, Liettuan lisäitsenäisyyspäivä, 8.7, Naton päätös sijoittaa

pysyvästi maavoimien pataljoona näihin maihin. Ämyrin ilmavalvonta pysyy. Iso-Britania johtaa pataljoonaa. 500 brittiä, 200 tanskalaista,

ja 150-200 ranskalaista.

Pääministerin mukaan puolustusmenot ovat 2.16 prosenttia budjetista.

Katso kuvagalleria postimees.ee

"Vaata, mida kõike ehitatakse NATO sõdurite vastuvõtmiseks"

Vuoden 1989 heinäkuussa kun ilman lupaa matkustimme Narvan tietä

tuli vastaan neuvostojoukkojen ajoneuvoja. Vuonna 1994 viimeiset lähti, turvallisuuspalvelun eläkeläiset saivat jäädä.

Sitten Viron armeija, monet lomaliftareista olivat venäjänkielisistä perheistä. Isänmaansa asepuvussa.

Tanskalaiset olivat valloittajia kun rakensivat Hermannin linnan Narvajoen länsirannalle. Nyt he ovat puolustusliiton jäseniä ja

suojelevat Tallinn = taani tanskalainen, linn kaupunki.

Englantilainen laivasto-osasto toimi merellä 1919, laski maihin

suomalaisia vapaaehtoisia Loksaan ja Udriaan. Olivat mukana

Narvan vapautamisesta 16.1.1919. Vastassa punaisia suomalaisia

, heitä ammuttiin Raatihuoneen torilla.

Varsovan kokous ja SDP

---------------------------------

Niinistön asekantajina Varsovassa olivat perussuomalaiset Timo Soini,

ja Jussi Niinistö. Nato on suuressa määrin myös eurooppalaisten sosialidemokraattien luomus, mutta kotoiset demarit pitävät pataljoonia

aseiden kalisteluna.

Soini tyrmää ajatuksen, ja Niinistö katsoo joukkojen lisäävän vakautta.

Heillä tuntuu olevan presidentin lupa. Antti Kaikkonen jotenkin kipristeli.

Mitä SDP tekee? Soinin ja Jussi Niinistön haastaminen turvallisuuskysymyksissä tarkoittaisi presidentin haastamista. Tuomioja korosti eduskunnassa yhteisymmärrystä.

Lasse Reunanen 12.07.2016 17:59

Iso-Britannian brexitin kansanäänestyksen jälkeen noussut esiin

Suomessakin mahdollisuus äänestyttää asiasta suomalaisten kannatus

- Perussuomalaiset / yksittäiset jäsenet,

josta mielipiteensä puheenjohtaja Timo Soini nyttemmin ilmoitti;

vasta seuraavien eduskuntavaalien edeltä käsittelevät asiaa.

Odottelevat sen pari vuotta - brittien EU-tilanteen selvittyä.

Taloustilanteeseen Suomessa ei hätiköityjä kansanäänestyksiä.

Brittien uudeksi pääministeriksi nimitettäneen

nykyinen sisäministeri Theresa May, joka valittiin uudeksi

konservatiivipuolueen puheenjohtajaksi.

Toinen nainen pääministeriksi 59-vuotias Theresa May olisi

Margaret Thatcherin jälkeen briteille.

Nimensä myös peilikuvina sopivasti ovat; T. M. - M. T.

May englanniksi myös etunimenä ja kuukauden, toukokuun nimi.

Sopiikin uudelle brittien pääministerille suomalainen

kevätlaulu; -- "Neiti Kevät"--,

jonka sanoin aloittanee ensivuoden alkupuolelta uudistaa

brittien EU:n jälkeistä aikaa...

Pekka Turunen 13.07.2016 13:43

Nyt kun keskustelu näyttää hiljenneen, palaan vielä populismiin. Marita Salenius otti siihen kantaa populismia puoltaen ja ansaitsee siis vastauksen, ensin näin yleisellä tasolla.En tiedä onko populismille virallista määritelmää, mutta sillä kai yleensä tarkoitetaan suosion tavoittelua helpoilla, tunteisiin vetoavilla ja asioita yksinkertaistavilla väitteillä. Lisäksi populistit usein vastustavat yhtä tai useampaa nykyajan ilmiötä.

Populismiin sortuvat kaikki puolueet, enemmän tai vähemmän, ja voisipa kai sanoa, että se on demokratian ominaisuus. Se, mikä tänä päivänä herättää huolta, on populismin voimakas lisääntyminen. Ei vaikeita ongelmia ratkaista sulkemalla silmät asioiden monimutkaisuudelta, vaan näkemällä todellisuus kaikkine puolineen mahdollisimman oikein ja hakemalla sitten tarvittavat keinot.

Tyypillistä populisteille on juuri se, että eivät he loppujen lopuksi ratko ongelmia, eivätkä ne edes ratkea heidän yksinkertaistetuilla keinoillaan. Näinhän kävi brexitin ajajille, jotka jättivät aikaansaamansa sotkun selvittelyn vastuullisemmille poliitikoille. Suomessa perussuomalaiset, jotka ovat täällä vieneet populisimin pisimmälle, ovat kantaneet hallituksessa vastuutaan, mikä näkyykin sitten gallupkannatuksessa.

Olen suuri demokratian kannattaja, mutta vierastan kansanäänestyksiä. Niissä populismi kovin helposti pääsee jylläämään. Näinhän kävi Britanniassa, jossa brexitin puolesta äänestivät monet muutkin kuin sen varsinaiset kannattajat. Kunhan nyt vastustivat poliittista eliittiä ja mitä kaikkea. Uskoivat tunteenomaista propagandaa. Vastuullisempi demokratian muoto on edustuksellinen demokratia, jossa kansan valitsemat päättäjät paremmin perehtyvät kuhunkin asiaan ja sitten tekevät arvojensa pohjalta mahdollisimman vastuullisen päätöksen.

Pekka Turunen 13.07.2016 14:09

Jatkan vielä vastaustani Marita Saleniukselle, nyt yksityiskohtaisemmin. Hän toteaa, että populismi nostaa esiin vaiettuja ongelmia ja kuulee ihmisiä, joita ei yleensä kuulla. Tämä on ainakin osittain totta, mutta herättää jatkokysymyksiä. Miksi nämä asiat ja ihmiset jäävät unohduksiin? Miksei demokratia korjaa ongelmaa sortumatta populismiin?

Voin hyvin kuvitella, että joku maahanmuuttovihamielinen ihminen kokee, että hänen ääntään ei kuulla. Varmasti sekin ääni pitää kuulla, mutta emme kai voi sivistyneenä valtiona silti ryhtyä toimimaan muukalaiskammoisesti? Toisaalta samoin voi kokea jokainen yksittäinen äänestäjä. Minäkin äänestän parhaani mukaan kaikissa vaaleissa, mutta eipä tätä yhteiskuntaa silti viedä siihen suuntaan kuin minä haluaisin. Ainakaan siis läheskään kaikilta osin.

Minä hyväksyn ilomielin sen, että ihmisillä on erilaisia aatteita ja mielipiteitä, ja niinpä ymmärrän hyvin erilaisten puolueiden tarpeen ja olemassaolon. Ei toisia ihmisiä pidä halveksia eikä vähätellä, mutta siihen valitettavasti monet sortuvat (myös populistit). Populismia siis vierastan, sillä sehän kieltää asioiden monimuotoisuuden. Tarvittavat ratkaisut kun eivät yleensä ole helppoja, vaikka populisti mitä väittäisi.

Sanojahan voi toki väännellä loputtomasti. Tunnen itse perussuomalaisia, jotka väittävät etteivät he vastusta, vaan kannattavat eri asioita. He kannattavat EU:hun kuulumatonta ja ulkomaalaisvapaata Suomea, markkaa, perinteistä taidetta ja perhekäsitystä, ja niin edelleen. Tämä on tietysti pelkkää kikkailua - oikeastihan heidän perussuomalaisuutensa on muotoutunut nykyelämän ilmiöiden vastustamisesta.

Siinä Salenius on oikeassa, että ei populismi ole syypää nykyisiin ongelmiimme. Toisaalta se ei ole myöskään ratkaisu. Päinvastoin - se on pahimmillaan ratkaisua vaikeuttava häiriötekijä. Osasyy vääriin ratkaisuihin.

Voin vielä hyväksyä populismin piikkinä yhteiskunnan lihassa, muistuttamassa omalta osaltaan eri näkökulmista, mutta päätöksiä populismin ei pitäisi päättää tekemään - se vaikeuttaa asioiden järkevää hoitamista. Se aiheuttaa tarpeetonta sotkua.

Risto Virrankoski 22.07.2016 9:17

Samalla kun peukutan Pekka Turusen ajatelmia populismista, huomaan, että kesäkuumastakin huolimatta kylmän kareet hiipivät selkäpiihin. Maailma on menossa suuntaan, josta hyvää ei seuraa.

Populismi näyttää todellakin ottavan aloitteet ja vallan. Putin aloitti pelin Ukrainalla ja Euroopalla. Brititannia päätti valita 'itsenäisyyden' ja EU'ta hajoittavia perässäjuoksijoita näyttää olevan, Suomessakin. Trump on romuttamassa Naton uskottavuutta ja tuhoamassa meidän turvallisuuspoliittisen kivijalan eli 'Nato-option'. Turkki on menossa kohti 'suitsittua demokratiaa'. Sellaista muuten ymmärsin Jussi-Halla-ahonkin pitävän demokratialle varteenotettavana vaihtoehtona. Mikään ei viittaa siihen, että pakolaisvirrat Eurooppaan ehtyisivät.

Kaikki tämä luo lisää maaperää populismin kasvulle. Populismin yksi ilmentymä oli Timo Soinin päätös jäädä pois EU'n ulkoministerikokouksesta. Toivottavasti nyt kaverien häät on juhlittu ja muut henkilökohtaiset esteet voitettu jotta jatkossa voi keskittyä siihen, mihin hänet on asetettu eli hoitamaan ministerin tehtäväänsä.

Tällainen kehitys on pienelle maalle merkittävä uhka. Onko meillä varaa edes 'suitsittuun populismiin' eli pitämään persussuomalaiset hallituksessa ? Vai olisiko syytä tehdä uusi jako eli toteuttaa ennen aikaiset eduskuntavaalit, joissa ns. kansan tahto mitataan kovasti muuttuneessa ja myllertävässä maailmantilanteessa ?

Pentti Kangasluoma 22.07.2016 10:26

Nyt olisi aika rakentaa luottamusta kolmen suuren - keskustan, kokoomuksen ja sosialidemokraattien kesken. Perussuomalaisten Jussi Niinistön linja maanpuolustuksessa hyväksyttävää, muuten puolue on populismin vanki.

Uudet vaalit, siinä on ideaa, olen varma että ay-liikkeellä on viisautta kun

myrskypilviä kertyy Euroopan taivaalle. Asumme väljästi, puhtaassa ympäristössä, inframme on kehittynyttä - mikään ei pidättele syntyviä uusia

pakolaisaaltoja.

Marita Salenius 22.07.2016 12:33

Ymmärrän katkeruuden, kun Donaldkin levottomia puhuu, mutta ei se ole Timo Soinin ja perussuomalaisten vika, vaikka toki näin moni haluaisikin asian olevan.

Minunkin populismiani on täällä käsitelty, mutta vielä ei ole tullut esille sitä, mikä ei ole populismia. Siis miten sen kulloisenkin asian esitän niin, että se ei ole yksinkertaista? Joskopa onkin niin, että populistit hallitsevat retoriikan - niin muuten eikös tämän puutteesta puoluetoveritkin Antti Rinnettä "syyttele".

Miksi ihmeessä pitäisi järjestää uudet vaalit. Olenko jäänyt täällä heinätöiden keskellä jostakin paitsi, kun en mitään syytä moiselle löydä.

Kun nyt taas täälläkin puoluettani "Sven Tuuvana" pidetään, niin siitä vaan. Lopultahan se "sijainen" hoiti hommansa paremmin, kuin tuurattava. Eiköhän olisi jo aika täälläkin herrojen kommentaattoreiden katsella omien puolueidensa peilejä ja miettiä, jotta ketkä sitä valtaa tässä maassa ovat vuorollaan pitäneet. Keiden johdolla tähän on tultu. Ei nyt tarvitse olla edes populisti tajutakseen sen, että ei tämä maailman- ja maamme tila ole yhden vuoden tuotetta.

Sitä myös olen ihmetellyt jo aiemminkin tätä puheenjohtajien vaihtamishinkua. Demarit sen häsläämisen parhaiten visiin hallitsevat. Viimeksi yrittivät omaa Soinia. Kokoomuskin omaa Sipilää haikaili. Miksi ei sitä omaa omaa? Vai populistiksiko kaikkien mieli! Pitää pystyä lukemaan ajan kirjoja. Vauhti on hurja ja viestintä pelaa. Vanhat mallit ei toimi.

Demareilla ei taida paljon valinnan varaa olla. Ainakin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa oleva Tytti Tuppuraisen kuva ja haastattelu kertoo asian laidasta paljon. Ahdinko on suuri. Kannatuksen nousuhan on vain galluppia, jossa vain 60% on kantansa sanonut. Vaaleissahan kantansa sanoi 70%. Tässä on 10 prosentin ero, jossa lukemassa on vähintään puolet perussuomalaisille tulevaa kunhan vaaleihin päästään.

Mutta siinäpä vasta olisi herkullinen tilanne, jos USAhan ja Ranskaankin tulisi nainen pomoksi. Syntyisi varsinainen kvartetti ilman putkiaivoja. Haluaisin todella nähdä, miten tippaleivät asioita ratkoisivat. Voi pojat, jo olisi "matshoilla" miettimistä. Mukakaa, sanoi napero, kun puhumaan opetteli.

Kyösti Salovaara 23.07.2016 10:37

Populistinen retoriikka ei ole kauheaa eikä ehkä edes kauhistelun aihe, mutta se että tuo retoriikkaa otetaan todesta, on joskus aika kauheaa.

Kävi niin, että Englannissa luotiin fiktiivinen kauhukuva EU:sta. Yhtenä fiktion piirtäjänä kunnostautui tämän hetkinen ulkoministeri Johnson.

Englantilaiset äänestivät fiktiivisen mörön kaatamisesta; Brexit voitti.

Nyt pääministeri May kiertää Euroopan johtajien luona kertomassa, että Yhdistyneet kuningaskunnat tarvitsee aikaa eroanomuksen jättämiseen, koska a) he eivät tiedä mitä Brexit tarkoittaa ja b) koska heidän pitää selvittää itselleen mitä Brexitillä tavoitellaan.

Voiko populistisen politiikanteon tragedian paremmin kuvata?

Pekka Turunen 23.07.2016 13:37

Minä kauhistelen populistista retoriikkaa, sillä kyllä se paikoin aika kauheaa on. Vai eikö muka esimerkiksi Donald Trumpin retoriikka ole kauheaa? Lisääntyvä populismi on tietysti pitkälti oire siitä, että maailma on menossa huolestuttavaan suuntaan. Populismi on epäilemättä enemmän seuraus kuin syy, mutta se on sikäli vaarallista, että se haikailee menneeseen maailmaan, jonne ei ole mitenkään mahdollista päästä. Menneeseen liikaa katsomalla jäävät tekemättä tänä päivänä tarvittavat ratkaisut.

Kyösti Salovaara kutsui meitä tulevaisuudesta huolestuneita apokalypsin julistajiksi. Hän on oikeassa siinä, että vielä tällä hetkellä Suomessa ovat monet asiat hyvin, etten sanoisi mainiosti (vaikkei aina uskoisi yleistä valitusta kuunnellessaan). Ei silti tarvitse olla mikään tuomiopäivän profeetta nähdäkseen taivaanrannassa synkkiä pilviä. Ei silmien sulkeminen niitä pois vie.

Kovin huolestuttavaksi tilanteen tekee se, että erilaisia uhkia on niin paljon, että ne yhdessä muodostavat erityisen haastavan yhdistelmän. Ympäristöongelmat, pakolaiskriisi, suurvaltojen lisääntyvä uho, kiristyvä kansainvälinen ilmapiiri, terroriteot ja mitä kaikkea. Meitä länsimaalaisia rasittaa vielä suhteellisen asemamme vähittäinen heikkeneminen (mitä ei sinänsä voi pitää vääränä), mikä tekee taloudellisesta tilanteestamme epävarman. Siihen sopeutuminen ei ole helppoa, ja siksi siitä on noussut ja tulee vielä lisääntyvästi nousemaan kaikkein kovin poru.

Ympäristöasioista puheen ollen: kannattaa lukea tämän päivän Helsingin Sanomista opiskelija Olli Laukkasen maltillinen ja viisas mielipidekirjoitus.

Lasse Reunanen 25.07.2016 17:52

Mukavasti Marita Salenius lopuksi arvioi naisten ja miesten

ajattelukäytäntöjä. Toki eroavuuksia on.

Miksiköhän miehet enimmäkseen niitä itsetuhoisia tekoja

yhteisöissä tekee?

Arvioisin enimmäkseen olevan kyse yhteiskunnallisesti

huono-osaiseksi olleita - toimeentulon ja perheen puutteessa

(mikäli puoliso lapsineen ollutkin on siihen ongelmia ilmaantunut).

Naiset helpommin saa perheen ja toimeentulon suojatuksi.

Itsetuhoiset siten huono-osaisuuttaan kostaa tahoille -

josta jääneet ilman (hyväosaiset perheelliset lapsineen).

Timo Soini lanseerasi lapsuudestaan "jytkyn", joka ns. jytypaukku

tulitikuista hylsyyn paukautettuna.

Toinen aikakauden tuote oli ns. enkelinpieru, jossa hylätty

tikkuaski sytytettiin yhdellä askista ulos työnnetyllä tikulla

(tussahdus).

Sitä ne itsetuhoiset teot - ihmisiin suunnattuna - kostoa.

Kostojen suuntauksia pyritään julkisuudessa häivyttämään -

kasvua hilliten, mutta totuus parasta lääkettä vihaa ja valhetta

vastaan on.

Britit esittäneet, josko edelleen maksaisivat EU:n jäsenmaksunsa,

mutta 7 vuotta estäisivät maahanmuuton.

Ei ole sellainen eroa - vaan uusneuvottelua jäsenehtoihin

(siitä eivät äänestäneet).

Nyt kiinalaisittain Apinan vuosi (12 / 60 vuosien kierroin).

Brittien uusi pääministeri Apinan vuonna syntynyt -

kuten 12 vuotta nuorempi Islannin uusi presidenttikin.

Kiinalaiset huomanneet samana vuonna syntyneiden samaa kokeneina

ryhmittäin samoin keskimäärin toimivan - kannattaa huomioida.

Pekka Turunen 25.07.2016 23:36

Mitä tulee miehiin ja naisiin niin näinä terroritekojen päivinä tulee mieleen Antti Nylénin esseekokoelmassaan lainaama huomio ruotsalaisen Lukas Moodyssonin elokuvasta Reikä sydämessäni: "Mitä yhteistä on kaikkein sairaimpia asioita tekevillä ihmisillä? Ja niillä, jotka kiduttavat, raiskaavat ja sotivat? Kaikki, aivan kaikki ovat miehiä." Panee miehenä miettimään.

Marita Saleniuksen tavoin ihmettelen puolueiden intoa vaihtaa puheenjohtajiaan ikään kuin "kesken kaiken". Elämme vaikeita aikoja (ystävä hyvä), ja siksi puolueet joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä. Hakusessa on ilmeisesti puheenjohtaja, joka saisi kansan uskomaan vaikeiden päätösten välttämättömyyden, ja säilyttäisi silti puolueensa kannatuksen, vaikka oppositio suosion metsästyksessään väittääkin niitä tarpeettomiksi. Liekö sellaisia ihmemiehiä tai edes -naisia olemassakaan?

Sen sijaan olen eri mieltä siitä, että populistien harrastama asioiden yksinkertaistaminen olisi vain retorista etevämmyyttä. Ei tietenkään. Yhä parempaa kykyä sanoa asiat selkeästi ja ymmärrettävästi toivon toki kaikilta poliitikoilta, mutta se on eri asia kuin tunteenomainen ja yksinkertaistava ja siis populistinen julistaminen. Jos populisti esimerkiksi Britanniassa sanoi, että äänestä Brexitin puolesta, koska kaikki paha tulee EU:sta, on se toki selkeästi ja ymmärrettävästi sanottu. Totta se ei ole, sillä Euroopan tilanne on hyvin monitahoinen, ja EU on siinä luonnollisesti mukana sekä hyvässä että pahassa.

Pentti Kangasluoma 27.07.2016 16:09

Johtuu varmaan harmaasta parrastani mutta nykyään tuntee levottumuutta

kun joku uuden teknologian guru ilmestyy ruutuu tai palstoille. Tietenkin, tälläkin hetkellä nousee ja laskee valtavat määrät lentokoneita lukuisille lentokentille.

Kaikki sujuu hyvin ja turvallisesti.

Laivat osaa väistää, junat pysähtyä, vaikuttavaa. Venäjä ja Yhdysvaltain vaalit.

Pelottava näkymä, hyvin nuoretkin henkilöt pystyy vahinkoihin. Tilanteet tulee niin nopeasti ettei varmistuksia ehditä tehdä. Erilaisten nappien painajat voivat seota.

Ylistetty globaalisuus johtaa yhä suurempien vahinkojen mahdollisuuteen. Antti Eskolan Vanhuus kirja ilmestyy ensi kuussa, tältä se sitten tuntuu kun ns. putoaa kärryiltä.

Kyösti Salovaara 30.07.2016 20:45

Kävelin iltapäivällä joelle, Tuomarinkylään vievälle sillalle, ottaakseni valokuvia kaljakellujista. Uskomaton näky - Suomiko pienoiskuvassa?

Tiivistän: Hyvinvointivaltion nuoriso kelluu huolettomana modernin ajan virrassa.

Tässä on enemmän optimismia kuin sielu sietää. Kaikille jaettavaksi.

Pessimisti menee nurkan taakse ja puristelee nyrkkiään ja sanoo: Eikö nuo pennut mitään muuta keksi?

Pentti Kangasluoma 30.07.2016 23:08

Kriisinhallintaveteraanin status piti olla selvä joulukuun alkuun mennessä,

Mutta ei taida onnistua, tietosuojaongelmia asevelvollisuusrekisterin kanssa

Siihen kuuluu alle 60 vuotiaat. Kertoo Yle.

Tuntemattoman nostomies Korpela ihmetteli kun häneltä tivattiin nimeä etulinjassa. Vaikka oli osattu kotoa hakea.

"Muille sattuu joskus vahinko oikeenpäin mutta meidän herrat tyrii aina."

Tuntemattomasta.Kaikki kunnia rauhanturvaajien statuksen kehittämisestä, eurooppalainen käytäntö. Mutta idea perille asti.

Antti Tuurin Ikitie kuvauskamerat käyvät Virumaalla. Amerikansuomalaiset

pelasivat baseballia Neuvosto-Karjalassa. YuoTube, Kip Peltoniemi, Pesäpallolaulu. Voi virittyä kuuntelemaan siirtolaisten musiikkia.

Kari Peitsamo 31.07.2016 15:26

Luin aamun Hesarin. Kolumnisti vertailee Suomea ja Ruotsia ja analysoi, miksi Suomi laahaa ja Ruotsi porskuttaa. Arasti hän myös vihjaa, että syy saattaa olla johtajissa. Samassa lehdessä toisaalla kerrotaan suoraan, että pääministeri Sipilän pari vuotta sitten ideoimat Pelle Peloton -tyyppiset pk-yrityksille suunnatut kehitysrahastot eivät ole tuoneet kasvua eivätkä vaurautta. Päinvastoin. Suomen koko lama, henkinen laatuaan, paljastuu karmealla tavalla. Yhtä ei kuitenkaan kukaan vieläkään kehtaa ääneen sanoa. Presidenttinä istuu henkilö, joka olemuksellaan on tappanut maasta kaiken ilon, innon ja innovaation. Ennen kuin maan korkein johto vaihtuu, ei Suomi tästä masennuksen ja näköalattomuuden suosta nouse. Siksi rukoilkaamme, ettei Sauli Niinistö enää 2018 asetu ehdolle.

Olli Saarinen 06.08.2016 15:05

Pekka Turusen ja Marita Saleniuksen populismikeskusteluun vielä lisäisin että mielestäni poliittiseen populismiin liittyy "kansan syvien rivien" käsitysten ja ennakkoluulojen tunnistaminen ja vahvistaminen riippumatta näiden käsitysten oikeansuuntaisuudesta.

Poliitikko siis haistelee tuulta ja yrittää vahvistaa aaltoja joilla ratsastaa. Tähän määritelmään mahtuu lähes jokainen poliitikko joltain nurkaltaan joten populistin maine edellyttää jo erityistä häikäilemättömyyttä mistä on esimerkkinä Boris Johnson joka kolumneissaan keksi omia totuuksiaan EU:sta vahvistaakseen EU-vastaista rintamaa ja omaa suosiotaan. Hän saavutti päämääränsä likaisin keinoin ja sai sen lisäksi vielä tuntuvat kirjoituspalkkiot päinvastoin kuin me totuuden rakastajat. Loppujen lopuksi hän kohtasi Timo Soinin kohtalon ja joutui ulkoministeriksi, missä virassa valheet onkin emaskuloitava diplomatiaan eikä öyhötykseen.

Mökkilukemisena luin Jukka Kemppisen valikoiman ja kääntämän George Orwellin kokoelman "Kun ammuin norsun ja muita esseitä". Orwell oli erittäin tarkkanäköinen siihen mittaan, että kykeni luomaan omia tosia käsitteitään päinvastoin kuin ranskalaiset filosofit jotka vain luovat käsitteitä. Kirjassaan "Eläinten vallankumous" Orwell tiivistää viisautensa näkemykseen että kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Tämän sinänsä mielettömän lauseen tuntee jokainen kuntatyöläinen ja ay-aktiivi todeksi, Orwellin kärki kohdistui kommunistien etujoukkoon.

Yksi mielenkiintoisimmista esseistä oli kuitenkin se, missä Orwell kertoi olleensa väärässä. Hän oli sodan ajan uskonut, että Hitlerin kukistaminen edellyttää jonkin asteista vallankumousta lännessä, jotta kansa saadaan taistelemaan maansa eikä maansa omistajien puolesta. Orwell siis aliarvioi lännen johtajien kyvyn valjastaa kansalaisten isänmaallisuus vallitsevan valtarakenteen puolustamiseksi. - Kun seuraamme Putinin, Erdoganin tai Trumpin retoriikkaa, onkin selvä, että kaikkia yhdistää patriotismi. Väärin ymmärretty isänmaallisuus onkin pahinta populismia ja edistyksen este.

Pentti Kangasluoma 07.08.2016 13:25

Luontofilmit sen on viimeistään meille opettaneet, kaikki lajit puolustaa asuinpaikkaansa ravinnon tähden ja sukuaan jotta laji säilyisi. Suuri Järjestelijä on niin kaiken ohjelmoinut. Ihmiset voivat tehdä kuitenkin valintoja mutta vaaran uhatessa ryhmitymme johtajien taakse.

Tänään pohditaan sunnuntaisivulla pohditaan voidaanko varusmiehiä velvoittaa ampumaan vihollisia. Ennen aikaan ase annettiin patruunoiden kanssa vartiomiehelle kun oli vannottu sotilasvala.

Jos Putinin esikunnassa tai Turkin päämajassa tai islamistien bunkkereissa juttu luettaisiin niin nyökyteltäisiin. Tämänkaltaisia ovat ihmiset lännessä, pohtivat millaiset paperit sotilailla on taskuissaan.

Kuolema tulee taivaalta, autopommit räjähtää väkijoukossa, sotilaiden,

siviilien status ei ole se olennainen asia.

Suomea ei miehitetty, vieraat sotajoukot eivät viime sodissamme vyöryneet siviilien sekaan. Evakoinnit melkein aina onnistuivat.

Olen rauhanturvaajana kulkenut saarretuissa kylissä, missä vanhat ukot, yläasteikäiset pojat vartioivat kotiaan. sukuaan. Te jälkeeni

jäävät häviätte pelin idässä asuville. Kotirintama siellä on johtajien

takana.

Kari Peitsamo 10.08.2016 14:52

Orpon budjetti-info oli karua kuultavaa. Erittäin karua. Ja siksi niin virkistävää ja jopa rohkaisevaa. Puheesta puuttui kokonaan hänen edeltäjänsä tsemppi-, peukutus- ja fistausmentaliteetti ym. lapsellinen hehkuttelu ja höpinä. Nyt puhuttiin aikuisten oikeaa asiaa. Vihdoinkin Orpo suoraan myönsi, että ulkoa ei apuja tule ja sisäiset konstit ovat käytännössä loppu myös. Olemme siis sanalla sanoen kusessa. Paniikinomainen huoli työllisyydestä on myös varmin merkki siitä, ettei työpaikkoja kyetä enää luomaan. Mistä niitä syntyisikään, kun aiemmatkin katoavat ja isoimmat työllistäjät niin julkiset kuin yksityisetkin ajavat kilvan toimintojaan alas. Mitään visiota hallituksella ei tässä rakennemuutoksessa ole. Mutta, kuten sanoin, uutta on, ettei enää anneta katteettomia lupauksia eikä enää edes yritetä puhaltaa pystyyn uutta valheellisen optimismin kuplaa. Orpo myönsi melko suoraan: Suomen peli on pelattu.

Kyösti Salovaara 11.08.2016 2:37

Onko Suomi pelattu?

Onko maailma selvitetty, voisi kysyä. Ja jos, niin miten.

Selailin pinnallisesti Nobel-palkitun Stiglitzin otetta kirjasta, jossa hän väittää että Euroopan ongelma on euro.

Kunnioittavasti sanon: taloustieteilijän argumentit ovat aika lailla populistisiä. Taloustiede ei todellakaan näytä olevan "tiedettä".

Muuan teatteri-ihminen väitti että hyvinvointivaltiota ei enää ole. Todellisuus on toinen. Eihän meillä mitään muuta olekaan kuin turvaverkkoja joka puolella ja sen budjetti paljastaa.

Kuinka moni ihminen saa/voi elää harhaelämää ennen kuin harhaisuus alkaa vaikuttamaan päätöksentekoon?

Tai...pitäiskö vaan käydä töissä ja unohtaa tämmöiset puheet?

Kari Peitsamo 11.08.2016 17:58

Kyösti Salovaara. Käydä töissä? Missä töissä? Veikkaan, että itse olet eläkkeellä. Sillä vain eläkeläinen voi enää noin holtittomasti puhua "töissä käymisestä". Tiedoksi, töissä ei enää käydä. Työstä uneksitaan, siitä taistellaan, sille uhrataan, siihen heittäydytään, sitä teeskennellen ja välillä sitä jopa tehden. Mutta vain hetkittäin, tilapäisesti, ehkä osa-aikaisesti, suhteilla, tuurilla, ehkä pimeästi ja useimmiten kaiken lisäksi turhaan. Sillä työ ei kohta enää edes kasvavaa tekijöidensä joukkoa mitenkään elätä. Sillä perinteisestä palkkatyöstä on tulossa muinainen myytti - myytti, joka kerran oli, joka tuli ja meni, jonka joku koki, josta monet puhuvat, jonka jotkut näkivät, josta harva enää todistaa ja jota ei enää kenelläkään kohta ole.

Kyösti Salovaara 11.08.2016 20:38

Niin tai sitten käy toisin. Eihän valmis ole maailma eikä Suomikaan vaikka kliseeltähän noin tuntuu sanoa.

Eikös suomalaisista kuitenkin yhä n. yhdeksänkymmentä sadasta käy palkkatyössä?

Sekin tietysti on totta, että kun menin palkkatyöhön 1972, ei it-alalla juuri tarvinnut työttömyyttä pelätä. Nyt sitä voi "pelätä" melkein missä hommassa tahansa.

Lasse Reunanen 12.08.2016 14:43

Kyösti Salovaara heitti arvioitavaksi noin 90% työllisten luvun.

Asiasta ollut esillä myös laskevan suuntauksen lukuja,

jotka alle 70% menee ns. huoltosuhteen nimikkeellä

(100% luvusta pois eläkeläiset, opiskelijat, lapset jne.).

Eläkkeellä olevista moni tosin saa elämiseensä rahoitusta runsaasti

yli keskimääräisen kuukausipalkan

(ns. saavutettuna etuna, palkasta - maksettu ennakkovakuutuksina).

Kesä alkaa kääntyä syksyiseksi ja maan hallitus valmistautuu

esittelemään budjetin ensi vuodeksi - siitä näkee taloustilannetta

tarkemmin, mihin suuntaan Suomessa menty.

Pentti Kangasluoma 12.08.2016 15:23

Karl Vaino tuli sodan jälkeen Viroon Tomskista, yleni puoluejohtajaksi ja vainoa riitti. Tausta löi läpi hänen yrityksissään puhua viron kieltä.

Ajeli panssariautolla pitkin katuja, lähti kun Laulava vallankumous täytti Laululavan 1988. Juicekin lauloi häntä suohon.

Vaino Väljas tuli tilalle. Tallinnalainen tuttavani kertoi, kun hän näki uuden puoluejohtajan menevän maitokauppaan kannu kädessä niin hän uskoi että aika on muuttunut.

Suuren vainoajan pojanpoika Anton Kremlin hallintopäälliköksi. 44 vuotta ikää.

Kari Peitsamo 13.08.2016 5:54

Aamun Hesari kertoo, että jopa Jenkeissä ei kumpikaan presidenttiehdokaista kainostelisi ottaa valtiolle lisää velkaa (jota on muuten USA:llakin, ja rutkasti). Täällä kotipuolessa SDP:n Antti Rinne on HS:n lauantaivieraana Suomen suhteen samaa mieltä. Joten olisikohan jo aika lopettaa täysin harhainen ja vanhentunut ex-valtiovarainministeri S. Niinistön aikoinaan lanseeraama ajattelu, joka kiteytyy hänen sarkastiseen, piikittelevään läppäänsä "on kyllä elvytetty, mutta emme ole elpyneet" ja myöntää, että velka on valtioiden tasolla vain numeroita paperilla. Valtioiden talouden hoito onnistuu aivan toista kautta kuin mitä on salolaisen kamreerin pikkuvanha pilkunnylpytys. Haloo, herätkää. Nyt, jos koskaan, pitää elvyttää, ja railakkaasti. Muuten perii hukka. Niinistöläinen, ummehtunut ja yksisilmäinen 90-lukulainen talousajattelu kuristaa kovaa vauhtia Suomen silmiemme edessä kuoliaaksi. Tärkeintä olisi nyt, että pyörät Suomessa pyörisivät. Tällä leikkaamisen ja keskiluokan kurjistamisen "säästö"-politiikalla ne eivät kohta pyöri enää lainkaan. Suomen kone leikkaa kohta kiinni.

Kyösti Salovaara 13.08.2016 12:23

Et tu, Antti!

Näin se populismi vyöryy ja hyökyy, kaivautuu ajatukseen kuin virus.

Nyt Antti Rinne ilmoittaa Hesarissa ryhtyvänsä "eliitin" vastaiseen taisteluun - siis Nigel Faragen ja Boris Johnsonin viitoittamaa tietä seuraten.

Timo Soini kiittää ja pokkaa (hymyillen).

Olli Saarinen 13.08.2016 15:53

Tuli makea uutinen kun kerrottiin, että kiky-neuvotteluissa ei ollut huomattu, että sairauspäivärahamaksu on verovähenteinen kun taas sairaanhoitomaksu ei ole, koska se on itse asiassa valtion vero. Tästä on tullut noin sadan miljoonan virhe tuloverokertymään ja antaa taas muistutuksen, että meillä on kaksi verojärjestelmää: palkansaajain sisäinen jakojärjestelmä päättäjinään ay-väki ja julkinen verojärjestelmä eduskunnan ja kuntain suojeluksessa.

Ilmeisesti laskentaneuvokset väsäävät itse excelinsä tai sitten antavat tehtävän jollekin reippaalle nuorelle assistentille tai sitten tilaavat laskelman konsulentilta meidän piikkiimme mutta eivät lue Perässähiihtäjäblogin kommentteja, joissa kiinnitin huomiota maksujen verovähenteisyyteen kiky-kommenteissa. Omat tietoni kerään vero.fi -sivuilta ja työeläkelaitosten työnantajaohjeista, joita ylläpidetään lakien mukaisina ja joita suosittelen myös lainvalmisteluneuvoksille.

Lasse Reunanen on hieman epätarkka mainitessaan että eläkkeet on maksettu ennakkoon. Eivät ole kokonaan maksettu ja muun muassa siksi on täytynyt luopua eläkkeen täydestä ansioindeksisidonnaisuudesta ja ehtoja on muutenkin kiristetty nuorempien osalta, mihin on vaikuttanut toki myös kohonnut elinaikaodote.

Teatteriväelle kuuluu teatraalisuus ja drama queenien piikkiin menee tuo hyvinvointivaltion tuho. Pekkä Seppänen taisi aikoinaan kolumnissaan huomauttaa, että jo kasvun hidastuminen eli toisen derivaatan muutos raportoidaan usein laskuna, vaikka kasvu sinänsä jatkuisi hitaampana. Nythän bkt on alempi kuin muutama vuosi sitten mutta hyvinvointipanostukset jatkuvat ennallaan. Painotus on saattanut siirtyä neuvoloista kuntaeläkkeisiin ja laitosteattereista kirurgin teatteriin.

Kari Peitsamo tahtoo jatkaa Vanhasen-Kataisen linjalla ja elvyttää, kuten nykyinenkin hallitus alijäämällään tekee. Olisihan hauska yrittää kuinka pitkään euroon voi nojata ennenkuin päästään Kreikan tielle?

Pentti Kangasluoman pohdiskelu valmiudesta aseen käyttöön on valitettavan ajankohtainen erilaisten mörköjen noustua esiin. Erdogan puhdistaa gülenisteja kuin Stalin trotskilaisia. Putin ja Erdogan taisivat tehdä Pietarissa paktin ja lisäpöytäkirjan. - Viittaamani George Orwell oli valmis puolustamaan asein aatettaan Espanjan sisällissodassa ja maataan Hitleriä vastaan mutta ei kelvannut jälkimmäiseen saatuaan osuman Espanjassa. - Suomalaisten puolustustahtoa ei ehditä testata, kun hyökkääjä harhauttaa väen umpikorpeen suonsilmäkkeisiin Pokemon-parametreja hakkeroimalla kuni Hamelnin pillipiipari rotat jokeen.

Pekka Turunen 13.08.2016 22:48

Kesäkeskustelun aiheemme on Suomen kääntyminen kasvuun, mutta bloginpitäjän ansaitun ja sopivan mittaisen kesäloman aikana keskustelu on rönsyillyt, sinänsä ansiokkaasti, sinne tänne.

Varsinaisesta aiheestamme näkemykset näyttävät vaihtelevan. Esimerkiksi Kari Peitsamo kokee maamme tilanteen jo nyt kutakuinkin toivottomaksi ja nähnee ainoaksi pelastuskeinoksi päästä eroon kokoomuslaisista johtajista. Kyösti Salovaara puolestaan muistuttaa, aivan oikein, että valtaosalla suomalaisista tilanne on edelleenkin varsin hyvä ja moittii meitä tulevaisuudesta huolestuneita apokalypsin julistajiksi.

Nyt sitten budjetin valmistelun yhteydessä puhutaan taas siitä pitäisikö elvyttää vai ei, kun taloustieteilijätkin ovat eri mieltä. Elvytys tuntuu mukavalta, kun siinä luvataan kansalle lisää rahaa, ja siksi se on myös monen populistin mieleen. Säästäminen, siis etujen leikkaaminen, kuulostaa paljon ikävämmältä.

Itse uskon, että meidän on pakko leikata. Muuten emme pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Mitä nopeammin ja tehokkaammin, sen parempi pitkällä tähtäimellä. Elvytykselläkin on paikkansa, mutta se pitäisi osata kohdistaa oikein. Ei vain jakamalla rahaa suoraan kansalle kulutusta varten, vaan sellaisiin kohteisiin jotka auttavat tulevaisuudessa maata nousuun (esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen), sitten kun se aika lopulta koettaa.

Kari Peitsamo 14.08.2016 9:17

No niin. Aamun Hesari kertoo nyt sen, mistä täällä kirjoitin heti Putinin heinäkuisen vierailun jälkeen. S. Niinistön V. Putinille tekemä aloite Itämeren sotilaskoneiden lentoturvallisuussäännöistä kiinni pitämiseksi on kääntynyt Suomea vastaan. Hra besserwisser kerätäkseen irtopisteitä pölhöllä diplomatiallaan alkoi omin päin edes ulko- tai puolustusministeriöiltä kysymättä heinäkuussa Putinin vierailulla ojentamaan Venäjää, joka ovelasti otti pallosta kopin - tai pikemminkin täräytti välittömästi vastapalloon ja alkoi muutaman viikon kuluttua hiostaa Natoa aloitteella, jonka nimesi "Niinistön ehdotukseksi". Näin Putin kaappasi taitavasti Niinistön kainaloonsa ja nyt on Suomella selittämistä, miksi Suomi ja Venäjä yhteisessä rintamassa vaativat Natoa transponderi- kysymyksessä ruotuun. Sillä lailla!

Pentti Kangasluoma 15.08.2016 8:09

Lasten kuritus, kotona joskus tukisteltiin, Koivuniemen herra pistettiin ovenkarmiin. Tiedän kyllä että naapurissa annettiin remmiä, mutta juuri

se lapsi oli koulukiusaaja.

Ilkka Oksala, EK , todisti että on avoimia työpaikkoja, mutta ei tekijöitä.

Kummallista taivastelua, työnantajien vaatimukset ammattitaidosta ovat

se asia joka estää työhönpääsyn.

Oksala himoitsee asumistukea , köyhät kyykkyyn, kuten Hillamo kommentoi.

Tulonsiirrot pyörittävät talouselämää, ne ovat osa ostovoimaa.

Kuka laskisi näitä lukuja?

Mauno Rissanen 16.08.2016 11:15

Käyty keskustelu populismista on ollut mielenkiintoinen. Tuonpa siihen mukaan yhden uuden termin. Bongasin lehdestä ilmaisun 'sivistynyt politiikka'. Osoite oli selvä. Populismi ja perussuomalaisuus eivät kuulu sen piiriin. Ovat siis sivistymätöntä politiikkaa.

Kuinka "sivistyneeksi" voidaan sanoa sellaista politiikkaa, jossa useampien hallituskausien ajan on nähty, että maa elää yli varojensa mutta ei tehdä muuta kuin väännellään ranteita ja valitetaan, että eihän kansaa voi panna kärsimään? Entä kuinka tomerasti on puututtu EU:n pöhöttyneeseen byrokratiaan, jossa tukien valvonta on sitä ja tätä ja lähinnä Ranskan kunnianarkuuden vuoksi Brysselin väki matkailee miljonilla vuosittain pitämään kokouksia Strasburgissa? Entä näpertelevät direktiivit? Kuinka hyvin hallitukset ovat saaneet selvitetyksi haalarikansan ymmärrettävällä tavalla, mitä hyötyä on EU:sta? Sitä ehdottomasti on, mutta kuinka hyvin viesti on saatu perille? Mikä vaikutus on ollut perussuomalaisten tuomitseminen muukalaisvihamielisiksi ja

rasisteiksi? Niitäkin näkyvästi on, rinnalla lienee muitakin sävyjä. Hyvin suuri joukko ihmisiä kuitenkin ajattelee, että ydinasia on pysäyttää hallitsematon tulijatulva, ja siinä pelkkä sivistynyt inhimillisyys saa lommoja.

Populismi oli Englannissa viimeisessä vaiheessa hillitöntä valehtelemista tavoitteen saamiseksi ilman tietoa seurauksista. Vääristelyä ja tosiasioiden sivuuttamista siihen liittyy kaikkialla. Siinä on mukana kyllä muutakin. Valtaa pitävät ja huomattava osa julkisuutta hallitsevista elää omassa "kulttuurikuplassaan", ja sen tosiasiat eivät näy eivätkä helposti aukea kaikille. Hallituksien kannalta se on huonoa informatiota, pahimmillaan positiivista lallatusta kaiken hyvyydestä ilman varjon häivää.

Populismi lienee osittain vääristynyt vastaus vääristyneeseen - ihmisen silmissä vääristeltyyn - todellisuudenkuvaan. Tilanne on vähän kuin mielen sairauksissa. Jonkin teorian mukaan sairaudet ovat mielekkäitä vastauksia mielettömään ympäröivään maailmaan.

Populismissa lienee aina kyse ainakin osittain hallitsevan ryhmän halusta siloitella ongelmia tuntumattomiksi ja kyvyttömyydestä ja voimattomuudesta nostaa käsittelyyn epäkohtia, jotka ihmiset näkevät.

'Sivistynyt politiikka' on jossain määrin hakusessa.

Raimo Suihkonen 16.08.2016 14:11

Kylläpä riemumielin voin todeta kesän mediapaaston jälkeen paluuni ylläolevien kommentaattorikollegoiden syvälle osuvien ja tarkkaan tähdättyjen sivallusten äärelle omien pintaraapaisujen kera.

Onko näköpiirissä nyt todella palkkatyön loppu? Mitäpä tehdä niukkuuteen rakentuvalle ja yhä vielä palkkatyön tekemiseen rakentuvalle verotusjärjestelmälle? Olisiko nyt vihdoin aika siirtyäseur. 10 vuoden aikana resurssiverotukseen?Taloustiede-poislukien yritys-ja kotitalous-on edelleen yhtä vakaalla pohjalla kuin psykiatria- siis höttöisellä.Yhteistä näkemystä on turha odotella niin kauan kuin kukin ekonomisti laulaa oman taustaryhmänsä edunvalvontalauluja.

Hyvinvointivaltio Suomen edustajat ovat antaneet näyttönsä Riossa.

On sanottu ja nähty monet kerrat elämänkulun varrella, että joukon johtajan kyvyt punnitaan myös silloin ja erityisesti, kun kansalaisilla menee hyvin.Vuosituhannen vaihteessa elimme hurmoksessa!Ei olla köyhiä eikä kipeitä, "parahia jaettiin kuin Mäkilän Ameriikoissa", yleinen kerskakulutus "välttämättömän" bkt -kasvun moottorina vapautti ihmisen yltiöindividualistiseen tolkuttomuuteen työllistämisen nimissä. Nyt samaa työllistämisen mantraa hoetaan taas, kun ollaan tuhlattu etsikkoaika! Järkevääkö?

Eikö tässä näyttöä finanssi-, pankki- ja työmarkkinapiirien osaamisesta. Toinen näyttö yhteiskunnallisesta ja journalismin ylläpitämästä ajan hengestä on jälleen uusi hypetys kansalaisten mielien sekoiluttamisesta - pokemon go -poukkoilu! Aina löytyy jokin nörttien kehittelemä "todellisuudesta ulos" -peli, jolla juoksutetaan tyhmiltä miljardit nokkelien taskuihin. Kyllä nyt oikeasti tarvitaan omavaltaista suunnistuskykyä ja tiekarttaa upottavalta suolta pokemonrastilta kantavalle pohjalle.

Yksi opettaja kirjoitti mielipidepalstalla omana kokemuksenaan Pisa

-menestyksen vuosia muistellen, että koulussa oppilaat ovat asiakkaiden asemassa ,jossa opetus- ja oppimisodotukset ja -vaateet

ovat saaneet syrjäytyä siltä, että näitä asiakkaita "hoidetaan".

Näinhän hyvinvointivaltio Suomi on meidät kasvattanut viimeisten 50 vuoden kuluessa - hoidettaviksi! Mutta eipä hätää. Nyt kuulemma

kouluissakin puhaltelevat uudet, raikkaat tuulet - pois home ja homenokat!

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  2. 2

    Tässä hän on, Kätilöopiston viimeinen vauva: Tyttö Erlin syntyi keskiviikkoiltana kello 18.39 – 57 vuotta palvellut synnytysosasto sulki ovensa

  3. 3

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  4. 4

    Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

  5. 5

    30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

  6. 6

    Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    Tilaajille
  7. 7

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  8. 8

    Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

  9. 9

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  10. 10

    Presidentti Trump väitti valheellisesti, että Obama ei soittanut kuolleiden sotilaiden omaisille – Kongressiedustajan mukaan Trump puhutteli itse tökerösti surevaa leskeä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  2. 2

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  3. 3

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  4. 4

    Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    Tilaajille
  7. 7

    Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

  8. 8

    Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

  9. 9

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  10. 10

    Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

    Tilaajille
  2. 2

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

  6. 6

    Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

  7. 7

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  8. 8

    Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

    Tilaajille
  9. 9

    Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

  10. 10

    Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Almalle kulttuurin tulevaisuus -palkinto Vuosisadan kulttuurigaalassa, Sinuhe egyptiläinen on vuosisadan kirja
  3. Telinevoimistelun olympiavoittaja syyttää joukkuetoveria ja lajin ylivoimaista hallitsijaa raiskauksesta: ”Hirviö, joka piti minua vankina pelossani niin monta vuotta”
  4. Häiriköt joutuvat maksajiksi Veikkausliigassa – seurat eivät enää maksa sakkoja omasta pussistaan
  5. Timo Jutila kertoo vihdoin kirjassaan, miksi hän ei osallistunut vuoden 2011 MM-kultajuhliin, ”olin liikaa hönössä” – viime vuonna kiekkosankarille tehtiin vaativa leikkaus
  6. Tenniksen nelinpelin ykköspari Kontinen-Peers käyttää väliviikon pelaamalla ottelun Helsingissä – ”Paljon on rakkautta lajiin”
  7. Ruotsalaisen remonttiohjelman juontaja huoritteli kollegoitaan – kanavajohtajat lensivät selvittämään skandaalia Cannesin tv-messuilta
  8. Tässä hän on, Kätilöopiston viimeinen vauva: Tyttö Erlin syntyi keskiviikkoiltana kello 18.39 – 57 vuotta palvellut synnytysosasto sulki ovensa
  9. Joukkuetoverit tappelivat – Lauri Markkanen pääsee suoraan avauskokoonpanoon ensimmäisessä NBA-ottelussaan
  10. Kaksi Kärppien pelaajaa loukkaantui IFK-taklauksista murskavoitossa – menivätkö erotuomareiden ratkaisut oikein?
  11. Kivestensä naulaamisesta tunnettu venäläinen performanssitaiteilija sytytti Ranskassa pankin palamaan – joutui psykiatriseen tarkkailuun
  12. Näytä lisää