Perässähiihtäjä

Olemmeko Kreikan tiellä?

Huomenta Sanomatalosta. Helsingin syksy jatkuu edelleen lämpimänä ja osin jopa aurinkoisena. Ei tämä vielä tunnu syksyltä, vaikka tietty haikeus täyttää mielen. Mutta ei puhuta siitä sen enempää. Pöydälläni on nimittäin kirje pankista, oikein Tukholman pankista.

Nordax Bank lähetti minulle henkilökohtaisen kirjeen ja tarjosi minulle luottoa jopa 50 000 euroa ilman vakuuksia tai takaajia. Nordax kertoi tarjoavansa "turvallista rahoitusta arjen kuluihin". Kirje oli tyylikäs, äärimmäisen asiallinen ja tiedoiltaan tarkka, siis hyvin vakuuttava.

Pankin asiakasvastaava Per Allinder kertoi, miten kätevästi voisin lainan saada: netissä, palautuskirjeellä tai soittamalla pankin palvelunumeroon. Lainaa saisin 3 000-50 000 euroa jopa 15 vuoden maksuajalla.

Tähän asti luettuani olin hyvällä mielellä. Tarjous vaikutti hyvältä. Kunnes kirjeen lopussa tuli viileä suihku niskaan: lainan todellinen vuosikorko vaihtelee 7,9 %:n ja 18,9 %:n välillä.

Luovuin laina- aikeista, mutta kiinnitin kirjeessä vielä huomiota siihen, että Nordax Bank kertoi toimivansa Ruotsin finanssivalvonnan alaisuudessa ja että sillä on vuosittain yli 100 000 asiakasta Suomessa, muissa Pohjoismaissa sekä Saksassa.

Kysymys ei siis ole mistään epämääräisestä pikavippiyhtiöstä, vaan vakaasti ja valvotusti toimivasta pohjoismaisesta luottolaitoksesta.

Torjuin lainatarjouksen myös siksi, että olin juuri muutamaa päivää aikaisemmin purkanut julkisesti huoltani kotitalouksien velkaantumisesta.  Kuukausiliitteen (3.9. 2016) juttuun voi tutustua tämän linkin takaa.

Sain jutustani kohtalaisen määrän palauteviestejä, joista yksi tai kaksi taisi olla sävyltään positiivisia. Muissa viesteissä kiukuttiin. Olin kuulemma syyllistynyt pahimmanlaatuiseen pelotteluun, kun olin tarkastellut nykypäivän velkaantumista 1980 -luvun lopun 1990-luvun alun suurvelallisen silmin. Minun pitäisi jo vihdoin jättää lama-ajan kauhutarinat sikseen. Tilanne on kuulemma nyt aivan erilainen.  Pankit ja viranomaiset osaavat asiansa, eivätkä ihmiset pääse samalla tavalla hulvattomasti velkaantumaan. Korot pysyvät alhaalla vielä pitkään, ja laina-ajat ovat  paljon pitempiä kuin silloin ennen. Myös varallisuus on kasvanut. Kansalaiset ovat tänään huomattavasti rikkaampia kuin takavuosina ja itse asiassa vaurastuvat entisestään ottaessaan lisää velkaa, koska laina on nyt niin tavattoman edullista.

Uskotaan, uskotaan!

Tästä palautteesta ja kritiikistä huolimatta en ole aivan vakuuttunut velkaantumisen viisaudesta.

Minua nykymeno hirvittää. Valtio velkaantuu joka vuosi, tosin pääministeri Juha Sipilä vakuutti budjetti-infossa  "velaksi elämisen" loppuvan vuonna 2021. Sopiiko epäillä?  Myös kunnat velkaantuvat. Julkinen velkaa lienee noin 125 miljardia euroa.

( Lisäys kello 12.50 - suomalaisten kotitalouksien velkavastuu on laskujen mukaan suoraan ja asunto-osayhtiöiden kautta n. 135 miljardia euroa. )

Monet taloustieteilijät suosittelevat julkisen velan ottamista, koska se elvyttää.  Tämähän on jatkuva kiistanaihe, koska toiset taloustieteilijät varoittelevat velkaantumisen vaaroista. Velkaelvytyksen kannattajien mielestä julkista velkaa ei pidä verrata yksityisen velanottoon. Julkinen velka on kuulemma talouspoliittinen toimi - niin muodoin se on jotenkin erilaista ja viisaampaa velkaa kuin yksityinen velka.

Mutta miten käy kansakunnan, joka ottaa samaan aikaan huimasti sekä julkista että yksityistä velkaa? Onko se pitkän päälle viisasta elvytyspolitiikkaa? Missä on raja, jossa velkaantuminen pitäisi katkaista? Kreikassahan sitä on viime vuodet etsitty.

Mietitään tätä.  Siksi Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Olemmeko Kreikan tiellä?

Päivän siteeraus:

Taloussanomien juttuun velkaantumisen riskeistä voi tutustua tämän linkin kautta.

 

42 vastausta artikkeliin "Olemmeko Kreikan tiellä?"

Kari Peitsamo 15.09.2016 12:25

Yksityisten kotitalouksien ja valtioiden velanottoa ei voi rinnastaa. Niihin pätevät eri säännöt. Kotitalouksien lainat on maksettava, valtioiden ei. Valtioiden velat ovat käytännössä virtuaalisia, vaikkei tätä ääneen saisi sanoakaan. Suomenkin pitäisi tämä jo myöntää ja avata vihdoin lainahanat oikein kunnolla. Muuta tietä ei sitäpaitsi yksinkertaisesti enää edes ole. Tekopyhä leikkaaminen ja säästäminen johtavat vain pahenevaan kurjistumisen ja myöhemmin myös velkaantumisen kierteeseen. Tämä on jo näkyvissä.

Riku Keskinen 15.09.2016 14:11

Valtioilla voi toki olla velkaa koko ajan, mutta sille määräytyy aina korko ja se on maksettava. Nyt korot ovat historiallisen alhaiset, mutta aikanaan ne nousevat. Sitä on pelottavaa ajatellakin.

Minun sukupolveni jättää seuraaville perinnöksi velkaa ja hometaloja. Luulisi, että kun elimme niin vauraita aikoja, niin oltaisiin voitu rakentaa jotain taloudellista puskuria. Mutta keynesiläisyys ei näköjään toimi käytännössä: kaikki mitä on pitää käyttää. Ja silloin kun rahaa on, ihmiset kyllä mielellään vertaavat valtiontaloutta kotitalouteen ja haluavat osansa siitä palkankorotuksina ja muina etuina. Ei heille mene läpi selitykset, että vaikka rahaa on, niin sitä ei voi nyt saman tien tuhlata.

Raimo Suihkonen 15.09.2016 14:21

Rahatalous on perustunut aina luottamukselle lainanhoitokulujen ja pääoman takaisin maksamiselle.Raha otettiin käyttöön kaupan ja vaihdannan helpottamiseksi ja kun siihen liitettiin velaksimyynti velallisen ja velkojan keskinäisen velkasuhteen päivittämiseksi kahdenkertaisen kirjanpidon avulla, olikin luotu hallittavissa oleva pohja reaalitalouden ylläpitämiseksi.

Nykyinen virtuaalirahan erillinen olemassaolo reaalitaloudesta ja sen exponentiaalinen keskuspankkilähtöinen kasvattaminen yhä hurjemmin lisääntyville "pelimerkkimarkkinoille" ovat inflatoineet luottamuksen.

Tähän kun vielä lisätään median rooli ja merkitys uutisoidessaan

"uuden talousparadigman" mukaista velkapääoman takaisinmaksamattomuutta niin valtioiden kuin yksityistalouksissa,

niin, eipä ihme, että kansalaisille on syntynyt vankka käsitys velkojen takaisinmaksun tyhmyydestä. Olemme eläneet jo vuosia pikavippipankkiirien kulta-aikaa; on opittu, että myös yksityistalouksien vanhat velat voidaan hoitaa aina uudella.

Martti Ahtisaarikin huokaili hiljattain katoavan luononvaran luottamuksen puutteen perään. Kaikki inhimillinen kanssakäyminen

pohjaa aina luottamukselle ja sopimusten pitämiselle.

Kun tästä periaatteesta livetään, on edessä kaaos. Ken elää, se näkee.

Miika Kurtakko 15.09.2016 14:47

Jotta velasta voi keskustella, pitää ymmärtää rahateorian perusteet. Ja tässä ne tulevat koko blogin lukijakunnalle.

Mitä raha on? Aikaisemmin raha saattoi olla jalometallikolikko tai paperiraha, joka vastasi tiettyä määrää jalometalleja (kulta, hopea, platina jne.). Kelataan nykypäivään ja fraktionaaliseen pankkijärjestelmään. Toisin kuin ihmiset luulevat, liikenteessä oleva raha ei nojaa enää jalometalleihin vaan pelkkään luottamukseen. Syytä onkin, sillä käyttämämme raha syntyy kirjaimellisesti tyhjästä. Luit aivan oikein: raha ei kasva puissa vaan se syntyy tyhjästä.

90% käytössämme olevasta rahasta syntyy nimittäin sinä hetkenä, kun asikas hakee ja saa lainaa pankista. Pankki synnyttää kaksi tiliä, yhden miinusmerkkisen ja yhden plusmerkkisen. Sitä mukaa, kun lainaa lyhentää miinusmerkkinen pienenee ja plusmerkkinen kasvaa. Kaikki raha on siis velkaa. Ongelma syntyy siinä, että rahaa synnytettäessä velan korkoa ei luoda erikseen, vaan se jää asiakkaan maksettavaksi. Jotta korot pystyttäisiin joskus maksamaan, järjestelmään pitää luoda lisää velkaa eli siis rahaa. Joku voisi kutsua tätä järjestelmää pyramidihuijaukseksi, mutta häveliäästi sitä kutsutaan siis fraktionaaliseksi pankkijärjestelmäksi.

Sana fraktionaalinen tulee siitä, ettei pankin tarvitse omistaa kuin pieni osa (eli fraktio) rahoista, jotka se lainaa ulospäin. Basel III-standardin mukainen osuus taitaa olla 9%; tosin pankki voi hankkia nämäkin vakavaraisuusvaatimukset ostamalla valtioiden velkakirjoja, jotka monissa tapauksissa (kuten Kreikan suhteen) ovat vessapaperia arvottomampia.

Raha on siis aina velkaa. Velka on yhtä kiinteä osa kapitalismia kuin valtion omistajuus on sosialismia. Kasvu syntyy aina kasvaneesta velkakannasta: joko yksityiset ihmiset tai yritykset ottavat velkaa tai sitten julkinen sektori ottaa velkaa. 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, kun valtio oli vahvasti ylijäämäinen, yritykset ja kansalaiset velkaantuivat. Näistä rahoista valtio pääsi sitten osille kasvaneina verotuloina ja investointeina. 2008 yksityinen sektori laittoi investointi- ja velkahanat kiinni, ja julkinen sektori alkoi velkaantua - mutta ei tarpeeksi, jotta talous olisi kasvanut. Tässä suhteessa leikkauspolitiikan kannattajat muistuttavat Dostojevskin Idiootin päähenkilöä Myskiniä, hyväntahtoista mutta naivia tomppelia. Koska olemme pyramidihuijauksessa, lisäkasvu voi syntyä vain joko lisävelkaantumisen tai ulkopuolisen rahan eli viennin kautta. Tai molempien avulla.

Ongelmallisen asian tekee taho, jolle velkaannutaan. Koska Suomella ei ole enää omaa keskuspankkia ja Basel II-sopimus kielsi valtioilta keskuspankkirahoituksen, myös valtion täytyy mennä markkinoille hankkiakseen velkarahaa. Valtiot velkaantuvat siis liikepankeille, ja velkojen takeena on valtion omaisuus. Kerrataan vielä kerran: liikepankit tekevät rahaa tyhjästä ja antavat sitä valtiolle, joka joutunee realisoimaan omaisuuttaan jossain vaiheessa. Tämä omaisuus on puolestaan hyvinkin konkreettista: Suomen valtiolla on suuria maaomaisuuksia, kiinteistöjä, pohjavesiä ja rantakallioita. Tässä mielessä velkaantumiskehitys on huolestuttavaa.

Toisaalta meidän ei tarvitsisi olla huolissaan velkaantumisesta, jos valtio velkaantuisi omalle keskuspankille. Velkoja voitaisiin leikata, jos tilane sitä vaatisi. Vieläkin pidemmälle voitaisiin mennä ja ryhtyä kehittämään rahattoman talouden malleja. Yksi tällaisista on ns. resurssipohjaisen talouden malli.

Olli Havu 15.09.2016 15:02

Pisti oikein nauruksi Kari Peitsamon väite valtion velan virtuaalisuudesta. SItten kun korot alkavat nousta -ja senhän ne toki joskus tekevät-, on fiilis kaikkea muuta kuin virtuaalinen. Se on ihan fiskaalinen.

Markus Bunders 15.09.2016 15:32

Yksityisillä kotitalouksilla on velkaa suunnilleen saman verran, mitä yksityisillä kotitalouksilla on rahaa pankissa. Kyse on siis lähinnä yhteiskunnan sisäisestä varallisuusjaosta. Toisilla on varoja ja toisilla velkoja. Velkojen vakuutena ovat lähes poikkeuksetta asunnot, joista syntyy asumistuloa säästyneen vuokran verran. Tämä tulo on verotonta. Jos hinnat ovat vakaat eli kuplia ei ole, niin kyse on melko terveestä tuotannollisten investointien rahoittamisesta siirtämällä ylijäämiä pankkien kautta investointeihin eli asuntoihin.

Julkisen sektorin velka taas on vain näkyvin osa julkisen sektorin vastuita. Se on helppo todeta velkakirjoista. Julkinen sektori on kuitenkin luvannut kouluttaa ja hoitaa suomalaiset, eikä tähän ole valmiita pääomia. Ne ovat velkaa siinä missä jo nostetut rahamääräiset velatkin. Kaikkia lupauksiaan, myös velkakirjoja, valtio voi halutessaan rikkoa, toki seurauksin.

Edellisten lisäksi Suomen kansantaloudessa on eläkevastuita, jotka ylittävät rahamääräiset eläkevarat moninkertaisesti. Tämäkin on velkaa, jonka takaisinmaksu edellyttää tuloja tai lupausten ja sopimusten rikkomista.

Velka on siis moniulotteinen ja paljon syvempi asia, mitä nimelliset velkakirjat antavat ymmärtää. Asiaa tulisikin käsitellä isompana kokonaisuutena: miten investoinnit kohdistuvat ja ovatko ne tuottavia? Miten meno- ja tulolupaukset näyttävät pidemmällä aikavälillä kokonaisuutena? Miten järjestelmä kestää erilaisia sokkeja?

Minullakin on velkaa. Velkaa vastaan on varallisuutta. Mietin jatkuvasti sopivaa suhdetta ja käyttötarkoitusta ja otan huomioon kokonaisvastuuni, en vain velkani nimelliserää. Minun ja lasteni on esimerkiksi syötävä jatkossakin, vaikka siitä ei ole velkakirjaa.

Heikki Huotari 15.09.2016 15:39

Yksityisessä velanotossa pitää velka mitoittaa maksukykyyn - ja kulutusvelkaa ei saa olla kuin hetkellisesti.

Valtion velan osalta mielestäni pitää olla näkemys tulevaisuudesta - eli koska talous saadaan tasapainoon ja velkaantuminen loppuu. Pitää muistaa ettei velallinen ole vapaa, ei edes valtio. Kuka tätä epäilee, voi käydä tiedustamassa asiaa Kreikasta.

Kari Peitsamo 15.09.2016 16:18

Okei. Leikataan sitten lisää ja kiristetään lisää vyötä. Ostovoima haihtuu ja sitten on kuitenkin pakko ottaa lisää velkaa. Näinhän on jo nyt. Pääministerin toveajattelu velan taittumisesta 2020-luvulla on pelkkää viran puolesta unelmoimista - tähän Unskikin blogissaan vihjaa. Miten kierre sitten katkeaa? Se katkaisee kriisi. Isolla K:lla. Pörssiromahdus, sota tai jokin muu katastrofi, yhdessä tai erikseen, jonka myllerryksen myötä rahatalouden pelinsäännöt laitetaan ikään kuin ohimennen uusiksi. Historiassa koittaa aina jossain vaiheessa tuo hetki. Tuon hetken päättävät isot pojat, sitten kun aika on täysi. Vain tyhmät isojen poikien pienet juoksupojat - kuten Suomi - kuvittelevat säästämällä ja leikkaamalla keräävänsä itselleen käpyjä siihen asti pahan päivän varalle; käpyjä, jotka nekin ovat virtuaalisia ja jotka nekin vähät otetaan meiltä koska tahansa pois, jos isot pojat halutessaan niin päättävät - kuten EU:ssa jo nykyään päättävätkin.

Veikko Anttila 15.09.2016 16:50

Jos valtion velka olisi virtuaalista niin, miksi Kreikan kohdalla ainakin jossakin vaiheessa puhuttiin satamien ja jopa saarten myymisestä. Epäilen vahvasti, että vanhan kansan viisaus pitää viime kädessä paikkansa: veli velka otettaessa velipuoli maksettaessa. Kaikki ihmiset eivät opi koskaan hoitamaan omaa talouttaan. Vaikka kokemukset ovat niinkin lähellä kuin 1990-luvulla, ne joko unohdetaan tai selitetään pois väittämällä, että nyt tilanne on aivan erilainen. Kun sitten tulee velanmaksun aika ja korot ovat 5% tienoilla, kuullaan taas selityksiä; koskaan ei ole ollut tällaista tilannetta ja siksi valtion pitää hoitaa asiat kohtuulliseen kuntoon. Tulee mieleen yksi lahjakkaimpia selityksiä joskus 1950-luvun vaalikampanjasta. Kommunistien ehdokas kampanjoi: verot valtion maksettavakai.

Jukka Salminen 15.09.2016 17:15

Markkinataloudessa kuka tahansa voi menestyä, sanotaan. Tässä hienossa järjestelmässä on se kääntöpuoli, että kuka tahansa voi myös menettää rahansa, jos ei vaikkapa osaa vertailla kaiken maailman koronkiskureiden lainatarjouksia. Olisin tässä asiassa lisäsääntelyn kannalla.

Kuntien osaltakaan kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Valtion puuttuessa kuntien velkaantumiseen, kunnat ovat keksineet kiertotien

rakentamalla kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita leasing-hankkeina, jolloin velka ei näy kuntien taseissa. Tällöin veronmaksajat joutuvat pulittamaan rakentamisen kustannusten lisäksi myös liisaajien voitot.

Eli sinänsä hyvää tarkoittava yritys suitsia kuntien velkaantumista johtaa ojasta allikkoon.

Jotkut virkamiehet ja poliitikot on saatu uskomaan, että liisaamalla veronmaksajien vastuut kiinteistöistä pienenevät. Tosiasiassa vastuu kohteen suunnittelemisesta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta on yleensä kunnalla. Leasingyhtiö hoitaa ainoastaan rahoituksen. Jos ongelmia syntyy, veronmaksajien vastuut eivät vähene, sillä rakennuksen ongelmat johtuvat todennäköisimmin joko suunnittelusta, rakentamisesta tai ylläpidosta, joista leasingyhtiö ei vastaa.

Tähän kuntien taloudellista asemaa heikentävään käytäntöön pitäisi mielestäni pikaisesti puuttua.

Kari Peitsamo 15.09.2016 17:42

Katselin kesällä 2015 suoraa lähetystä Kreikan parlamentista, kun pääministeri Tsipras Kreikan velkakriisin kuumimpina öinä kertoi strategiastaan lypsää EU:lta loputtomasti rahaa. Aivan näin suorin sanoin hän ei tavoitteitaan linjannut, mutta viesti oli tuo. Oli sykähdyttävää nähdä, miten avoimesti kommunistit suotuttelivat onnistuneesti koko parlamentin Tsipraksen linjoille vetoamalla Kreikan kansan etuun. Tuota minä kutsun aidoksi isänmaallisuudeksi! Ero suomalaiseen keskusteluun on, että täällä hölmö kansa on väkipakolla aivopesty EU:n autuuteen; siksi EU lypsää meidät kuiviin, eikä päinvastoin. Ja jos sanotte, että maailmankuvani on läpeensä kyyninen ja kielteinen, olette oikeassa, sillä mitä muuta se kommunistilla tässä kapitalismin kurimuksessa voisikaan olla. Sitäpaitsi, ei Kreikalta kukaan saaria eikä satamia vienyt, eikä vie, kunhan pelottelivat. Mutta meiltä ne kohta viedään. On lapsellista kuvitella, että peli olisi jotenkin reilua. Koko Suomen ylin johto on ostettu EU:n (ja Naton) juoksupojiksi. Suomen hölmö kansa on tässä tragediaksi kääntyvässä farssissa pelkkä sijaiskärsijä ja maksumies. Ja sitten meillä vielä pähkäillään, mistä seuraavaksi pitäisi ihmisiltä leikata. Velkaa meidän pitää nyt ottaa, ja rutkasti, kun kerran halvalla saa. Maksun aika ei meidän elinaikanamme kuitenkaan koita. Tuskin koittaa

Ikinä.

Tapani Tikka 15.09.2016 18:17

Meidänhän pitäisi olla kiitollisia Kreikalle ja muille maille, jotka velalla ostavat suomalaisia tuotteita ja mahdollistavat hyvinvointimme, eikä pilkata heitä.

Marita Salenius 15.09.2016 18:41

Meikäläiselle se tuo syksy ei haikeutta aiheuta. Maajussin ammatissa lokakuustakin on oppinut nauttimaan. Kiireisin aika on ohi ja voi välillä ehtiä vaikka harrastuksiin.

Mutta se raha ja millaiselle straadalle se hassaantuu. Lopultahan on ihan sama, onko raha käteistä, virtuaalia vai oravannahkaa, vastikkeetta ei voi mitään ostaa. Hintahan on kuitenkin aina määritelty. Jos et laskuasi maksa, niin karhu tulee ja siinä on eurot selvästi merkittynä!

Miika Kurtakon Myskin vertaus ei ihan minulle niin sanotusti natsaa. Tämä ruhtinashan oli perin hyväntahtoisen hyväuskoinen, jolla tuskin olisi ollut ehdotonta mielipidettä siihen verrattuun leikkauspolitiikkaankaan - tai jos olisi ollut, niin olisko kukaan sitä kuunnellut, "idioottia". "Mikä idiootti minä nyt enää olen, kun itse ymmärrän, että minua pidetään idioottina. Kuitenkin minä olen järkevä, mutta he eivät sitä älyä", Myskin mietiskeli. Varsin kuvaavaa ja ihan käypästä nykyäänkin moneen asiaan.

Velkaahan saat vakuuta vastaan. Paikallisen pankkimme pankinjohtaja vastasi, kun päivittelin, että täällä ei talot mene kaupaksi ja miksi pankki ei lainoita, että "taloista pyydetään liikaa; pitää laittaa hinta kohdalleen kyllä sitä lainaa saa". Vaan eipä tiennyt hänkään, mikä on kohdallaan oleva hinta! Verotusarvo ja vakuusarvo eivät mitenkään kohtaa. Eivätkä kohtaa myyjä ja ostajan pankkikaan!

Kreikan tiestä en niin mene mitään sanomaan, mutta niin sanottua pielavetistä asfalttia (siis ei mutkia oiota, vain pinta vedetään)on minunkin asuinkuntani ulosmenoteille pistetty. No joo. Ei pielavetistäkään olisi tullut ilman Äänekoski-projektia. Joten hyvä, että edes näin. Näytti jopa välillä ihan toimeliaalta ja suuren maailman menolta, kun liikennevaloissakin piti välillä seisoksia. Mistähän sitä rahaa yhtäkkiä tuli? Varsinkin kun oli vuosia saatu kuulla, että ei ole meidän tiet jonon alkupäässä.

Jarmo Vuorinen 15.09.2016 20:20

Teologi eikä rokkari Peitsamokaan todella ole kartalla, kumpi tänne kirjoittaakaan.

Valtion velkojakin voidaan joutua "järjestelemään". Siitä ei hyvää seuraa. Ks. Kreikka, Argentiina (ja Suomen oma uhkatilanne VMi Viinasen aikoihin) ... Japanissakin, jossa valtiolla on vain kotimaista lainaa, keskuspankki ostaa kiireen vilkkaa lainoja pois.

Siis: asiaan.

PM: Tästä blogikeskustelusta on tullut rupattelu- tai ajatustenvirtapalsta - ikävä kyllä, nähdään ehkä myöhemmin.

Kari Peitsamo 15.09.2016 21:21

Jarmo Vuorinen. Olet oikeassa. Anteeksi. Jätetään jälleen nämä kysymykset asiantuntijoille. Näinhän Suomessa on aina ollut tapana. Kiitos Unskille kuitenkin ennakkoluulottomuudesta (ja sananvapauden vaalimisesta), kun näitä minun valtavirran vastaisiakin kommentteja kuitenkin julkaisit. Hyvää syksyä kaikille!

Jarmo Vuorinen 15.09.2016 21:28

Kiitos Kari! Oikeasti sananvapaus on suoja julkisvaltaa vastaan, ei Unskia tai Hesaria kohtaan. - JV

Unto Hämäläinen 15.09.2016 21:32

Kari ja Jarmo.

Jospa nyt kuitenkin harkitsisitte kirjoittamisen jatkamista. Tämän blogin idea on syksystä 2005 alkaen ollut keskustelu,asiallinen vuoropuhelu.

Unski

Veli-Pekka Silvan 15.09.2016 21:41

Valtion velkaa ei tarvitse maksaa koskaan, ei ainakaan kokonaan.

Sillä pelotellaan turhaan, monien valtioiden velkoja on annettu anteeksi iät ja ajat, sama tie on edessä Kreikankin kohdalla, siinä yritettiin maksattaa valtion velkaa kansalaisilla mutta käytännössä valtio ajettiinkin konkkaan.

Yksityisen velka voidaan periä jos velallisella on omaisuutta, mutta uskon että kohta on edessä se hetki että yleisesti aletaan antamaan anteeksi myös yksityisten velkoja.

Pankit maksattavat velkansa taas veronmaksajilla.

Teemu Männynsalo 15.09.2016 21:44

Eikö velka ole ensisijaisesti sopimus, jolla on kirjoitetut ja kirjoittamattomat ehtonsa? Olennaista on siis ainakin mistä, mihin ja miten velkaa otetaan? Kreikassa otettiin velkaa poliittisin tarkoituksin, vastuuttomin suunnitelmin ja sitouduttiin harkitsemattomiin läpinäkymättömiin sopimuksiin, jotka osoittautuivat roskaksi aiheuttaen laajan systeemihäiriön uhkan. Tuhlattiin olettaen, että luottamusta riittää. Luottamuksen katoamista kuvasi konkreettisesti se, että myös tilastot väärennettiin. Kuitenkin: poliittinen Eurosysteemi pelasti Kreikan talousjärjestelmän siten, että Kreikan talous joutui kuitenkin kummalliseen poliittiseen holhoukseen: velkamaiden solidaarisuudella maan talousjärjestelmä pelastettiin sen omilta toimilta. Velanantajilla ei ollut eikä ole kummempaa luottamusta maan talouteen tai poliitiikkaan.

Suomen syömävelka menee vastikeettomiin, nopeasti kasvaneisiin ja ylimitoitettuihin, kantokykyyn nähden liian anteliaisiin sosiaaliturvamenoihin, mm asumistukeen kuten Kelan johtaja Hyssälä on selkeästi todennut. Luottamus tulevaisuuden talouden kasvukykyyn on käynyt Suomessa hyvin rajalliseksi mm ikääntymisen, työmarkkinoidemme erittäin epäedullisen rakenteen ja liian kireän ja liian progressiivisen työverolinjamme vuoksi. Lipposen hallituksen tervehdyttävät leikkaukset olivat edellisen kasvun edellytys, samankaltaista rohkeaa ja lujaa politiikkaa ei ole edes näköpiirissä. EU antaa mahdollisuuden ja tekosyyn poliittiseen päättämättömyyteen ja piileskelyyn toisin kuin 90-luvulla, jolloin oma raha ja oma vastuu pakottivat talouttamme tervehdyttäneisiin leikkauksiin.

Koska luottamusta kasvukykyyn ei ole, ei talouden tulevaisuudenuskokaan ole lujaa. Pikemminkin epävarmaa. Luottoluokitus ei valehtele: se laskee hissukseen ja samalla kriisinkestävyys on heikentynyt. Mutta nykyhallituksen päättämättömyys on päätettyä politiikka; toisinkin olisi voinut ja olisi pitänyt päättää. Näpertely ei ole vahvaa tai linjakasta politiikkaa.

Luottamus, velassa olennaisin, kerätään (vain) vastuullisella politiikalla hitaasti. Se menetetään hitaasti tai nopeasti mutta sen haihduttua, sitä voi olla vaikeaa saada enää takaisin. Kreikka menetti luottamuksensa nopeasti, Suomi paljon hitaammin mutta suunta on monelta osin, ikävä kyllä, sama. Velassa ja rahassa on siis kolikon toinen puoli taloudellinen, toinen poliittinen.

Kari Peitsamo 15.09.2016 21:46

*kuolee nauruun* Kiitos, Unski. Ja Jarmo myös. Näin ne tunteet kuumenevat. Mutta minä ainakin lepyin jo. Entä sinä, Jarmo? Joten ehdotan, että puheenjohtajan ääni ratkaisee ja palaamme taas uusin aihein astialle, kun niitä tänne ilmestyy.

Arja Koistinen 15.09.2016 21:56

Suomi ottaa kuluvana vuonna velkaa n. 20 mrd euroa josta 14 mrd € käytetään vanhojen velkojen lyhennyksiin. Lyhennyksillä on päiväkohtainen maksuaikataulunsa ja ne maksetaan juuri suunnitelmien mukaan tai uuden velan saanti vaikeutuu. Korot ovat budjetissa. Suomen ongelma ei ole valtion velan suhde bkt:n vaan velkaantumisvauhti joka on yksi euro-alueen nopeimmista samalla kun talouskasvu on EU- tai euro-alueen heikoimpia. Tässä juuri on riskinsä sillä jatkossa haaste ei ole uusivelka vaan tarvittava kokonaislainamäärä (uusivelka+lyhennysvelka).

Muutama huomio. Saksa ei ole ottanut uutta velkaa sitten v 2014 (ns schwarze null-sääntö). Tänäkin vuonna verotulot ovat ylittyneet budjetoidusta jo kymmenillä miljardeilla euroilla - veronalennuksia (huom ensi vuoden valtionvaalit) on suunnitteilla. USA:lla taas on oma keskuspankkinsa. Japanin velka on pitkälti kotimaista velkaa

Troikka laati v 2011 Kreikalle yksityistämisohjelman so myytävien kohteitten luettelon: valtionyhtiöt, vesilaitokset, satamaoperaattorit, lentokenttäoperaattorit, moottoritiet jne. Nihkeän alun jälkeen asiassa on edetty. Kauppoja ovat tehneet lähinnä saksalaiset ja kiinalaiset (esim. Pireuksen satama).

Jarmo Vuorinen 15.09.2016 23:13

Älä toki vielä kuole - ei kannata kilpailla.

Tämä on sinänsä kuolettava blogi. Kukaan(en tarkoita sinua) ei lue, mitä joku toinen kirjoittaa - ymmärrän tämänkin, kuka kirjoittaisi tekstisään jonkun toisen luettavaksi?.

Kari, olemme tavanneet - ehkä Tampereen Yliopistossa 1960-70 -luvulla tai (ainakin) 3-5 vuotta sitten arki-iltapäivänä Atelier-baarissa, kun olit tekememässä Korea-biznestä. - Terveisin, JV

Seppo Laine 16.09.2016 0:16

Ei Suomi ole Kreikan tiellä, Kreikka on jo ajannut ohi ainakin kun kasvusta puhutaan!

Pidemmällä tähtäimellä Suomi kyllä voi kyllä käydä Kreikan tietä, jos sitä katsotaan vaikka sillä tasolla, että aikanaanhan Kreikka oli demokratian mallimaa maailmassa. Kuinkas sitten kävikään!

Jos arvioidaan vaikka tavallisten yrittäjien osaamista, epäilen, ettei suomalaiset "sahurit" ole sen kummempia kuin kreikkalaiset kollegansa.

Suomalainen erikoisuus on tämä "pyhä lehmä", jota kutsumme valtioksi. Kreikkalaisten mielestä se ei ole mikään pyhä lehmä vaan aivan tavallinen lehmä, jota voi lypsää sen kuin sielu sietää. Valtion taloudellinen kuolemakaan ei pelota. Asetelma tuottaa ymmärrettävästi kulttuurisia ristiriitoja.

Ehkä Suomessakin pitäisi ottaa vähemmän painetta tuon "pyhän lehmämme" lastista vaikka ihan en lähtisi kommunistimmekaan linjoille. Toki on jo edistyttykin. Enää ei sentään ainakaan pikkuyrityksissä ole normi, että toimitusjohtaja aloittaa talouskatsauksen Yhdysvaltain presidentin hengessä maailmantalouden suurista linjoista. Sehän oli jo pitkään aika koomista.

Perussuorittamista niissä asioissa joihin voi vaikuttaa niin hyvää tulee! Jos jokaisen henkilökohtainen alisuorittaminen loppuisi, Suomi olisi hetkessä talouden kärkipäätä!

On vaan niin mukavaa olla rappiolla ja täysi nolla, kuten eräskin lauluntekijä riimitteli. Suomalaiset sen osaa. Ei toki ulkonaisesti, mutta sisäisesti! Surkeutta, väsymystä, laiskuutta, vihaa ...

Taidammekin olla sisäisesti sitä mitä kreikkalaiset uskaltavat olla julkisesti! Onko Soinikin oikeasta kreikkalainen Zorbas! Miten ne pata ja kattila nyt olikaan suhteissa!

Pentti Miettinen 16.09.2016 0:17

Pitäisi oikeastaan käyttää eri sanoja valtion velasta ja yksityisen ihmisen tai kotitalouden velasta.

Ne tarkoittavat aivan eri asioita.

On laskettu, että maailman kaikkien valtioiden velkojen yhteenlaskettu suuruus on kymmenkertainen koko maailman kaikkiin mahdollisiin vakuuksiin verrattuna. Eli valtioiden veloilla on vain 10% keskimääräinen vakuus.

Eihän mikään pankki antaisi yksityiselle ihmiselle tai kotitaloudelle velkaa tuollaisilla vakuuksilla.

Mutta valtioille annetaan.

Toisaalta sinä päivänä, kun maailmassa kaikki valtiot ja yksityiset kotitaloudet maksaisivat velkansa pois samanaikaisesti, kaatuisi myös koko nykyaikainen pankkijärjestelmä, koska pankeilla ei olisi enää korkotuloja myöntämistään lainoista.

Toki pankit ovat osallisina yrityksissä ym. ja saavat siten tuloja varsinaisen pankkitoiminnan ulkopuolelta.

Henkilökohtaisesti en usko Suomen talouden nousuun ilman reipasta valtionvelan ottoa. Tässä asiassa vasemmistoliitto on mielestäni ollut aivan oikealla tiellä jo ennen vuoden 2015 vaaleja.

Olen itse työläisvanhempien lapsi, joka sai tilaisuuden opiskeluun jo 1950-luvulla. Sain hyvän ammatin ja työpaikan. Nyt saan hyvää eläkettä ja maksan nk. raippaveroa eläkkeestäni ja 57% veronpidätystä omaishoitajan palkkiostani. Silti minulta jää tonnin verran rahaa ylimääräistä sen jälkeen, kun olen maksanut ruokamme ja lääkkeemme. Maksaisin ilomielin tuon tonnin veroina valtiolle ja kunnalle, ettei niiden tarvitsisi jatkuvasti kurittaa jo ennestään huono-osaisia jäseniään. Olen pian 80-v. En osta enää mitään ruoan lisäksi, kun kotiimme ei mahdu enää yhtään enempää tavaroita. En hae enää myöskään taloudellisia sijoitusvoittoja. Lapsemme elävät jo omillaan. Ihmettelen, minkä vuoksihallitus ei ota veroina rahaa niiltä kansalaisilta, joilla on turhan suuret tulot ja eläkkeet, vaan ottaa niiltä, joilla ei enää m itään otettavaa ole.

Viimein kantani "Kreikan tiestä": Suomi on taloudeltaan maailman vahvimpia maita. 95% maailman maista on "Kreikan tiellä" ennen kuin Suomi sinne joutuu.

Oikeistohallitus on pelotellut suomalaiset niin maanrakoon, ettei täällä kukaan uskalla enää yrittää investoida mihinkään. Minun ikäisteni kansalaisten osalta investoinnit on tehty.

Nyt on oikeistohallituksella valta näyttää kykynsä. Mielestäni Suomen kansan ja talouden tulevaisuus riippuu nyt siitä, miten hyvin kunkin yksittäisen nuoren aikuisen lahjakkuus ja kyvykkyys saadaan puhkeamaan niin täyteen tuotteliaisuuteen kuin mihin hänen ominaisuutensa parhaimmillaan riittävät.

Vain typerä ja likinäköinen hallitus ja eduskunta leikkaavat kansalaisten koulutuksesta, joka on ainoa tie kansakuntamme onneen ja menestykseen. Hallituksemme nykyinen talouspolitiikka pitää huolta vain rikkaiden ja suurituloisten eduista. Tämä tie johtaa Suomen talouden jatkuvaan syöksykierteeseen ja vuosikausia jatkuessaan kenties jopa "Kreikan tielle".

Kokemattoman pääministerimme viime syksyinen epäonnistunut tv-esiintyminen oli lähtölaukaus. Uusi tv-esiintyminen ja toisenlainen puhe voisi olla olympialaisista tutuksi tullut uusintalaukaus, jolla otettaisiin "varaslähtö" takaisin ja päästäisiin yrittämään uudelleen. Mutta "vilppilähdön" tekijä eli pääministeri pitäisi sulkea pois radalta, kuten vilpintekijälle tapahtui olympialaisissakin.

Olli Saarinen 16.09.2016 1:03

Kuten Heikki Huotari toteaa, ei kulutusluottoa kannata ottaa kuin korkeintaan hetkellisesti. Sohvakauppiaan tyrkyttäessä lainaa hän ei ajattele asiakkaan parasta vaan sitä, että juuri hän saa osuutensa asiakkaan kulutuksesta. Pankki tyrkyttää kulutusluottoa jotta asiakas ei kuluttaisi kaikkia tulojaan omaksi hyväkseen vaan ylläpitäisi osaltaan myös pankkia.

Keskuspankkirahoitusta tarvitaan jotta taloudessa on sopiva määrä rahaa. Sopivaksi määrä ei jarruta taloutta mutta ei myöskään aiheuta liikaa inflaatiota. Käytännön ongelmat liittyvät paljolti rahan moniin kasvoihin: rahan määrä ei ole aivan yksiselitteinen juttu. Raha irtoaa kiertoon vaihtelevalla hitaudella. Kiinteistö on rahaa siinä kuin avistatilikin ja subprimeluotto on rahaa niin kauan kun siihen luotetaan.

Melkein koko maailman kulta on pankkien holveissa ja potentiaalsesti arvotonta koska kelpaa vain helyihin. Varsin labiili varanto, joka kannattaa vaihtaa vaikka rehellisen miehen kädenpuristukseen.

Koska niukkuus ei ole vielä kadonnut maailmasta, missä mannaa on satanut vasta kerran, emmekä tiedä olemmeko valittu kansa, niin on syytä tehdä kestävyysvajelaskelmien tyyppisiä skenaarioita valtion ja kansantalouden tulevasta tilasta.

Se miten USA taitavasti pelasti maan talouden vakavan pankkikriisin jälkeen setelipainolla on saanut monet ajattelemaan etä rahaa voi painaa miten vaan. Siinä unohtuu, että USA:n ongelma johtui jo alunperin turhan löysästä rahapolitiikasta ja par'aikaa siellä yritetään jarrutella.

Meilläkin pankkikriisin jälkeinen velanotto oli tarpeen mutta Katainen-Urpilainen -pakti perustui liian positiiviseen kasvuajatteluun jolloin rahanrunsaus nosti kotimaisia kustannuksia tilanteessa missä ylipäätään olemme norsukäyrän hidastavalla osuudella. Nyt valtio velkaantuu edelleen mitä voi perustella vain luottamalla kohtuullisen kasvuun, vaihtoehtoissti tiedossa on uusi megakiky eli sisäinen devalvaatio.

Nythän ilmeisesti jalostusarvomme alenee taas yhden hapatetehtaan verran kun Valio myi Gefiluksen Tanskaan ja tuotantokin sinne ehkä siirtyy. Siellä Chr. Hansen on kapealla alalla maailman johtava hapattaja. Mahtava Valio ei jostain syytä tähän kyennyt.

Kari Peitsamo 16.09.2016 3:45

Kunnon talouskasvua ei Suomessa ole. Vieläkään. Ja kun raha käy vähiin, saamme eteemme tuota karmeaa statistiikkaa mm. joutilaiden nuorten miesten (20-24 v.) määrän rajusta kasvusta kuluneiden 10 vuoden aikana. Toki voimme jättää heidän kohtalonsa markkinoiden haltuun, mutta käytännössä se tarkoittaa työttömien, päihdeongelmaisten ja katkeroituneiden tummiin huppareihin verhoituneiden myymälävarkaiden, sekakäyttäjien ja tihutöiden tekijöiden armeijan vahvistumista päivä päivältä ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Jokainen Helsingissä asuva ja missä tahansa lähikaupassa tai marketissa päivittäin asioiva tietää tasan, mistä puhun. Voimme siis valita viidakon lain, kovan kapitalismin, joka ajaa suuren osan parhaissa voimissaan olevasta nuorisostamme ihan konkreettisesti kaduille ja viemäreihin tai sitten pitää kiinni suomalaisen sosiaali- ja sivistysvaltion ideaaliset ja periaatteista - ja käytännöistä myös - jonka mukaan valtiolla on velvollisuus kouluttaa ja työllistää nuorisonsa, väestön vahvin ja tervein osa. Mutta tuo kaikki edellyttää panostuksia - suomeksi sanottuna rahaa - joita emme voi näissä kituliaan kasvun oloissa ilman kunnon satsauksia. so. lisälainaa tehdä. Miettikää itse. Onko Suomella budjetin lukuja tuijottamalla varaa tuhota oma nuorisonsa?

Åke Andersson 16.09.2016 5:22

Vaikka Kari Peitsamon vuodatukset ovat olleet varsin korkealentoisia tässä ketjussa, niin en voi olla komppaamatta häntä siltä osin, mitä hän toteaa rahamarkkinoiden nykyisestä tilasta. Euroopan keskuspankkihan on pumpannut tolkuttomasti rahaa markkinoille tekohengityksenomaisesti, mutta kysyntä ja kasvu ovat pysyneet erittäin laimeina. Jonkinlainen kriisiytyminen ja sitä myötä perustavanlaatuinen rytinä orastanevat siis näköpiirissä. Näin ollen on melko samantekevää, kuinka paljon leikataan tai elvytetään, koska ei ole varsinkaan nyt mitään varmuutta, mitä valuuttaa käytämme viiden kuluttua ja mitä tapahtuu, kun suuret saksalaiset ja ranskalaiset liikepankit rupeavat kaatuilemaan. Lähivuodet ovat varmasti joka tapauksessa vaikeita Suomelle ja oikeastaan kaikille EU-maille. Siinä mielessä mihinkään veret seisauttavaan leikkauspolitiikkaan ei kannata ryhtyä, koska sellainen ei aiheuttaisi muuta kuin sen, että yksinkertaistettua totuutta suustaan visertävät helppoheikit saisivat vain äänivyöryn seuraavissa vaaleissa.

Risto Virrankoski 16.09.2016 10:05

Arja Koistinen esitti edellä tosiasian, jota ei riittävän usein tuoda esiin. Ei valtio ota uutta velkaa vuosittain 'vain' 5-6 mrd, vaan noin 20 mrd. Se on suurin yksittäinen 'tuloerä' budjetissa.

Kun valtio nyt saa velkaa jopa negatiivisella korolla, ruokkii tämä käsitystä, että 'ilmaista rahaa' on ja että on tyhmää olla sitä käyttämättä.

Tälläkin 'ilmaisella rahalla' on kuitenkin eräpäivänsä, jolloin se on maksettava takaisin.

Suomen valtio hakee lainansa markkinoilta. Valtiolla ei ole mitään oikeutta eli saavutettua etua saada lainaa. Ei ole mitään lainahanaa, mistä vain käy lainarahaa laskemassa.

Kreikan tielle joudumme, jos lainahana menee kiinni tai edes vähänkin ehtyy tai jos lainarahan hinta nousee. Siihen emme voi vastata edes yleislakolla uhkaamalla.

Tällä tiellähän olimme 90-luvun alkuvuosina ja monet muistavat, mitä siitä seurasi.

Kun meillä veroaste on korkea ja verojen kanto tehokasta, kriisitilanteessa emme voi laskea sen varaan, että nostamalla veroja ja tehostamalla veronkantoa tilanteesta selviäisimme. Meidän olisi leikattava nopeasti menoja ja/tai otettava eläkerahastot käyttöön kattamaan valtion menoja ml. lainojen lyhennykset 'pankkiireille'.

Jo kahdeksas vuosi on menossa, kun ylläpidämme julkista taloutta velan kasvattamisella. Mitään merkittävää käännettä parempaan ei näy. Elämme todellisia vaaran vuosia.

Ns. vastuullinen maan johto ryhtyisikin nyt toimenpiteisiin, jolla julkiset menot saatetaan polulle, joka johtaa tulojen ja menojen tasapainoon sillä kansantalouden suorituskyvyn tasolla, joka on realistinen. Jos talous sitten kääntyy aikanaan parempaan, mikään ei ole helpompaa kuin alkaa taas kasvattaa julkisia menoja.

Marita Salenius 16.09.2016 11:08

Nyt on huomautettava Jarmo Vuoriselle väitteestään, ettei kukaan täällä lukisi toisten kirjoituksia: olet väärässä! Olen ollut yli neljä vuotta kommentaattorina - kiitokset taas blogistille, että myös "juntti"näkökulma pääsee esille - ja olen lukenut joka ikisen kommentin läpi vähintään jossakin vaiheessa, kun olen ehtinyt. Todistettavasti minunkin kommentteja on luettu, koska kantaakin niihin on otettu.

Minun olettamani on, että juuri tämä blogi on sellainen, jossa kommentoijat lukevat toistensa kirjoituksia. Täällähän ei ole pääasia kumota toistensa näkemyksiä, vaan tärkeintä on ne itse näkemykset, jotka todella voivat olla varsin erilaisia kunkin lähtökohdista katsoen.

Tässä blogissa keskustelu on asiallista ja täältä löytyy monipuolista asiantuntemusta. Olen itse saanut paljon tietoa ja ymmärrystä myös sille, että kertakaikkisesti vaan me kaikki emme ole samasta asiasta samaa mieltä. Täällä olevasta keskustelusta voisi ottaa laajempikin somejoukko mallia.

Palatakseni Kreikan tiehen ja velan oikeaan määrään niin meidän kohdalla on lähihistoria todella lähellä. Venäjä/Neuvostoliitto on vaikutukseltaa ollut niin valtava, että siitä suhteesta poisrimpuilu ottaa koville. Kuten olen ennenkin sanonut, niin ne niin sanotut voikuormat jos ei Nevskiä pitkin aja, niin ne "voit" jää käsiin tai ne on markkinoitava muualle. Mutta kun ei ole kanavia, joita pitkin itä kääntyisi länneksi - tai voi kääntyä, mutta menee varmasti yli yhden sukupolven.

Kreikassa on aina luotettu turistiin ja että tälle ei tarvitse kuittia antaa. Nyt on kuulema kuittitarjontaa ihan kysymättäkin, kertoi tuttavani, joka lomalla siellä kävi. Saattaahan lopulta olla, että Suomella ei ole edes Kreikan tietä, kun meillä sentään kuitit on aina kirjoitettu ja silti nikotellaan.

Ystävämme euro on toki varsinainen kiipelin asettaja ja jälkiviisaanahan on monesti kyselty, jotta oliko oikein Kreikka ottaa mukaan. Nyt toki asiat saattavat vielä kiinnostavammiksi muuttua, kun britit puntansa kanssa brexittiä toteuttavat - niin siis olettama on, että toteutuu - ja kun ruotsi ja tanskakin ovat omillaa valuutoillaan kuitenkin ns. sisällä. Näillä kolmella on ollut yksi yhteinen liitos: oma valuutta. Yksi triosta on nyt sitten sisäpiiristä ulkona. Tai no oletan, että ainakin toisella kätösellä laidasta jotenkin tulee kiinni pitämään.

Niin ja teistä puhellessa onkin huomioitava uusi innovaatio: maitoautot ryhtyvät tiekunnon kartoittajiksi. Mikäpäs siinä. Nähtäväksi sitten jää tuoko se todella mitään muutosta kuoppien määrään. Olisikohan tämä alemman tiestön kunto jotenkin verrannollinen maamme kuntoon! Vissiin.

Raimo Suihkonen 16.09.2016 11:39

Sisäinen palo ja pakko roihuaa elämänhalun merkkinä vuorokauden ajasta riippumatta kommentaattoreiden keskuudessa.Toivosta ei siis ole luovuttu.Henkireikä tämä keskustelu toisinajattelijoiden kohtaamisessa on minullekin.

Se on täysin selvää, että virtuaalirahapääomaan virtaa edelleenkin Kreikan ja Suomen valtioiden raha- ja finanssivastuiden katteeksi EKP:n tietokoneista. Niinkuin FED:stä kuin Englannin, Kiinan, Japanin keskuspankeistakin. Tämä ns. velkaelvytys ei vain jostain kumman syystä ruoki reaalitaloutta eli tyrkkyraha ei mene kaupaksi. Sen on voinut rahakauppias Jyrki Katainenkin todeta. Koska raha on viime kädessä absraktisymboli luottamukselle, joka ilmenee toteutuneessa palvelussa ja valmistetussa tuotteessa tarpeidemme palveluksessa näkyen tilisiirtoina eri toimioiden kirjanpidossa,niin nykyinen globaali raha- ja finanssipoliittinen pattitilanne ei laukea ilman uuttaa maailmanlaajuista talouden paradigmaa. Otin tässä nyt kuitenkin suurvaltapresidentin näköalan, vaikka kolleega siitä hienovaraisesti varoitti ja kehotti

oivallisesti keskittymään ennen kaikkea siihen, mihin itse voi vaikuttaa. Yhdyn käsitykseen!

...siis tämä perisuomalainen asenne.." olen tässä jo vuosia seuraillut herrojen työllistämispuuhia"nimim. "Sivusta seurannut"

Näitä peräkammarin pankolle ja kaupunkien tuhansien vuokrayksiöiden

yksinäisyyteen passivoidut "hoidokit" on vapautettava tavalla tai toisella - kepillä ja porkkanalla - armopalojen vastaanottami-

misesta itseensä luottaviksi, itsestään vastuunottavaisiksi, oman panoksesnsä yhteiskuntaan antaviksi kansalaisiksi.Vähemmän tukia(ilmaista rahaa) ja virkamiehiä hyysäämästä, enemmän omavastuuta!

Vielä päivän epistolaan. Seuraus Kreikan systeeminmukaisesta, jopa holtittomasta rahoituksesta on ollut se, että sen valtiontalouden

kruununjalokivet, satamat, lentokentät, kaasun ja sähköntuotannon

positiivinen kassavirta ohjautuu nyt kreikkalaisen veronmaksajan sijaan kiinalaisen ja saksalaisen globaaliyritysten voitoiksi seuraavien vuosikymmenien kuluessa.Uusien, välttämättömien lainojen ennakkoehtoina saatu "kauppahinta" näistä liiketoimintaoikeuksien luovutuksesta on täysin marginaalista ensiapua verrattuna niistä saataviin miljardituottoihin lähivuosina! Liiketoiminnassa olennaista on aikaansaatava kassavirta. Kaikki muu on,kuten virtuaalinen bittiraha,on automaattista seurausta osaamisesta ja nautitusta luottamuksesta sopimuskumppaneiden keskuudessa.Tämä osaaminen ja luottamus oli hävinnyt kreikkalaiseen korruptioon.Jäljet pelottavat. Onko meillä vielä keskuudessamme osaamista, luottamusta, sisäistä paloa

kuin palstamme kommentaattoreilla?

Vielä rautalangasta: Ei valtiokaan voi loputtomiin rahoittaa toimintaansa ilman ikäviä seurauksia kansalaisilleen ja veronmaksajilleen!

Leo Aho 16.09.2016 11:50

Julkisen velan otosta tuli mieleen kysymys: Pitääkö veden varaan joutuneelle heittää pelastusregas heti, vaiko odottaa myrskyn laantumista - ja tyynempiä säitä, jolloin heiton osumistarkkuus paranee, ja sen myötä toimenpiteen tulos?

Kari Peitsamo 16.09.2016 12:37

Suomen Autonominen Neuvostotasavalta. Jos historia vuo vain muutama vuosikymmen sitten olisi vienyt nuorta kansakuntaamme toiseen suuntaan, saattaisi tuo sanahirviö (monen mielestä ainakin) olla tänäänkin elävää todellisuutta - edellyttäen, että tuo sama historian vuo olisi myös torjunut Neuvostoliitossa 1990-luvun alussa suoritetun vallankaappauksen ja sen myötä toteutetun koko venäläisen kommunismin alasajon. Miksi spekuloin ja jossittelen moisella? Vastaus löytyy kommentaattori Raimo Suihkosen tekstin lopusta, jossa hän peräänkuuluttaa kansamme osaamista, sisäistä paloa ja luottamusta omiin voimiinsa ja kykyihinsä. Suomi on henkisen lamaannuksen ja apatian tilassa. Sosialisteja meistä ei tullut, mutta kapitalisteiksi meistä ei näytä olevan. Suomen identiteettikriisi henkilöityy pankkiiri Björn Wahlroosin henkilössä, joka taistolaisuuden hylättyään ja kapitalistiksi hurahdettuaan karisti lopulta koko Suomen pölyt jaloistaan. Viesti oli selvä. Meistä ei ole bisnekseen. Ehkä meistä olisi tullut kunnon tukipilari Moskovan johtamaan maailmanlaajuiseen kommunistiseen liikkeeseen, jota - jos tuo historian vuo olisi vienyt toisin - tänäänkin johtaisi tuo Leningradista kotoisin oleva ystävämme V. Putin. Ehkäpä silloin myös nuorisossamme roihuaisi tuo into ja aatteen palo, jota turhaan nykyään kyynisestä, alistunesta ja näköalansa menettäneestä nuorisostamme saa hakea. Suomi kituu kroonisen ideologisen (ja siitä heijastuvan taloudellisen ja poliittisen) identiteettikriisin kourissa, kriisin, joka ei osoita laukeamisen merkkejä, päinvastoin.

Seppo Laine 16.09.2016 13:38

Ei taloustilanne sinällään vielä aiheuta Suomessa paniikkia, mutta sosiaalinen pysähtyneisyys kyllä aiheuttaa huolta.

Kreikkalaiset uhoavat ja mellakoivat, mutta juuri mikään ei muutu. Suomalaiset tekevät siistejä hallitusstrategiapapereita ja tuhatsivuisia sotesuunnitelmia, mutta juuri mikään ei muutu.

Suomessa työttömyys aiheuttaa todennäköisesti suurempaa tuhoa kuin vaikka Kreikassa. Suomessa työn kautta saatava sosiaalinen suhde on yhteiskunnassa paljon tärkeämpi kuin vaikka Kreikassa, jossa ihminen ui sujuvammin monenlaisissa sosiaalisissa suhteissa. Pahimmillaan Suomessa työsuhteet on ihmisen tärkeimpiä ihmissuhteita. Jos työ häviää, mitä sitten!

Suomi taitaa olla kohta pahoinvoinnin johtava valtio varsinkin nuorten miesten osalta. Heille kohta ainoa sosiaalinen henkireikä on sulkeutua huoneeseensa pelaamaan sotapelia virtuaalisessa maailmassa vielä yli parikymppisenäkin. Kyllä tässä yrityksetkin voi katsoa peiliin. Onko muuta paikkaa miehenaluille edes tarjottu.

Nuoret on maailman sivu olleet "kustannus", mutta harvinaisen tylyksi nyt on mennyt. Eikä nämä valinnat ole kiinni jostain "mekanismeista" vaan ihmisistä. Kaikkeen turhuuteen kyllä on varaa. Kertoo siis lähinnä prioriteeteista.

Ulkomainen omistaja voi olla pelastaja. Hyvä esimerkki on vaikkapa Turun telakalla. Sellaista luontevaa "meyeriläistä" omistajahenkeä kaipaisi enemmänkin Suomeen. Ihmiset ja numerot on tasapainossa. Voin kokemuksesta sanoa, että suomalaiset omistajat ovat muuttuneet, eikä hyvään suuntaan. Se, että suomalainen omistaja olisi jotenkin "suomalaisempi", alkaa olla myytti.

Tervetuloa siis Suomeen ulkomaiset reilut, työteliäät ja toisia kunnioittavat omistajat vaikkapa sieltä Kreikasta! Muutkin kuin ravintoloitsijat!

markku hilden 17.09.2016 12:34

Olemmeko Kreikan tiellä.

Emme ole.

"Kreikan tie" on voimakas poliittinen metafora (vertaus/ mielikuva) jolla ohjataan keskustelua ja ajattelua tiettyyn suuntaan, jotta voidaan toteuttaa tiettyä politiikkaa ja hallita ihmisiä. Siksi en osta koko käsitettä "Kreikan tie".

Samanlainen poliittinen metafora nähtiin lihana 1990-luvun alussa. Silloin kansalaisille perusteltiin EU:iin liittymistä. Tuolloin julkisen keskustelun keskeiseksi ja hallitsevaksi terminologiaksi jäi "meidän on hypättävä nyt EU-junaan tai muutoin jäämme junasta". Kyse on siis erittäin voimakkaasta vallankäytöstä.

Näin luodaan yhden totuuden Suomea.

Sen vuoksi on syytä säilyttää kriittinen ote ja on pysyttävä vallan analysoinnissa.

Toisaalta silloin kun EU-äänestyspäivä oli käsillä niin ainakin muutamat tuttavat (oma havainto) olivat kovin väsyneitä valtaeliitin yksituumaisuuteen liittyä Unioniin. Äänestyksen jälkeen tuli myös tutkimuksia äänestyskäyttäymisestä ja perusteluista. (Kansanäänestyksissä äänestämisen perustelut ovat moninaisia, eli äänestetään muustakin kuin vain käsillä olevasta asiasta).

Yksi selkeä havainto tai löydös oli se että EU-liittymistä, kyllä-ääniä, perusteltiin enemmänkin turvallisuusuhalla, eli suojautumisella Venäjää vastaan.

Meillä on siis vaihtoehtoja eikä pidä antaa manipuloida itseään.

Koko Kreikan pelastaminen valtavalla lainoittamisella on jotain mitä en oikeasti ymmärrä, sen myönnän. Ymmärtääkseni veronmaksajien rahat on taitavasti ohjattu pelastamaan ainakin Saksan ja Ranskan pankkeja, jolloin asian voisi nähdä poliittisen järjestelmän hyväksikäyttämisenä, taitavana liiketoimintahuijauksena (roskalainat muutettiin paremmiksi) ja erityisen vakavana korruptiona. Ihan varma en siis ole, mutta tämä vaikutelma minulla on. Sama suuren mittakaavan järjestelmän hyväksikäyttö voisi olla mahdollista jopa viime vuoden pakolaisaallon lähtölaukauksena. Kuka on järjestelmällisen rikollisuuden takana. Ensin pakolaisilta rahat pois ja sitten pakolaisbisnes kukoistamaan jokaisen suvereenin valtion järjestelmän sisällä ja samalla vaihtuu poliittisen maltillisuuden suunta niin että tilalle tuodaan äärioikeistolaisuutta. Skenaarioanlyysini on pelottavaa mutta pidän sitä mahdollisena. Voin myös tässä kritoida itseäni ja esittää että "Kreikan tie" tai "pankkituet" tai "turvapaikanhakijat" ovatkin vain ideologiasta vapaa VIRTA joka väistämättä muuttaa politiikkaa jokaisen Euroopan valtion sisällä.

Kari Peitsamo 17.09.2016 13:34

Markku Hilden. Erinomaista poliittisen retoriikan ja semantiikan analyysia jälleen. Natoahan myydään meille nyt tismalleen samalla juna-metaforalla kuin myytiin EU. Ja painotuskin on sama. Nimittäin meitä ei niinkään kiinnosta mihin juna menee vaan se, myöhästymmekö siitä. Tässä on jo itsessään kaikki slapstick-komedian ainekset. Näemme sielumme silmin asemalaiturilla hädissään säntäilevän Suomi-nimisen miehen. Häntä ei edes kiinnosta, minne juna menee. Hän pelkää vain myöhästyvänsä. Niinpä hän hyppää umpimähkään junaan, jonka luulee juuri olevan lähdössä (juna itse asiassa ei ole edes lähdössä, se on roudattu asemalle erikseen syötiksi vain häntä varten). Vasta sitten, kun mies hätäpäissään on kavunnut junaan, juna lähtee. Ja jälleen kerran mies löytää kohta itsensä paikasta, jonne ei ikinä olisi edes halunnut matkustaa.

Lasse Reunanen 17.09.2016 14:44

Tulkittu yksityisen ja valtion velkojen eroja.

Valtiovelasta arvioitu - etteivät ne olisikaan pois maksettaviksi.

Katteettomat ajatukset kuitenkin kasvaessaan puhkeaa talouskuplina

tai sotina...

Unto Hämäläinen kiersi heinäkuun puolivälissä Belgiassa ja kävi mm.

ensimmäisen maailmansodan kaatuneiden muistopaikalla

(Nizzan rekkatuhon jälkeen), josta kirjoitti HS:n sivulla C 31,

sunnuntaina 21.8.2016 / "Ypres pysähtyy joka ilta kello 20".

Saksa vaurastui 1920-luvun superinflaation jälkeen ja varustautui

pitkälti velkarahoituksella, jonka vastuut siirtyi aluevaltauksien

ryöstötalouteen ja sittemmin tuhoon (toinen maailmansota).

Kreikan tie taloudessa perustui ylivelkaantumiseen tilastojen

vääristelyn jälkeen.

Miten sitten Suomessa - "Kreikan tiellekö"?

Ennen euroa oli Suomen valtion budjetti n. 200 miljardia markkaa.

Euroaikana 2000-luvun alussa valtiovelkaa alle 60 miljardia euroa

ja budjettiarvo 100 miljardin tuntumassa.

Nyt valtiovelka ylittää 100 miljardin euron ja bkt lasketaan

yli 200 miljardin euron luvuilla...

Onko perustellusti arvonnousut mitoitettu oikein - tai mennäänkö

Kreikan tielle; tilastojen väärintulkintojen kautta?

Viimeiset pitkäaikaiset lainat Suomi sai ns. pienellä miinuskorolla

(vähentää korkokuluja), mutta kokonaisvastuu velastamme kuitenkin

lisääntyy...

Yksityistaloudessaan hyvä varmistua tulojensa menojaan suuremmaksi

- tarvittaessa karsimalla menojaan.

Ylivelkaantuminen riskinä myöhempään tappiokierteeseen.

Markku Miettinen 18.09.2016 9:58

Paljon on käytetty ansiokkaita puheenvuoroja, mutta eipä kukaan ole tainnut kiinnittää huomiota siihen perustavanlaatuiseen velkaantumistakin aiheuttavan seikkaan, että jossain vaiheessa Suomesta tuli suomalaisille liian suuri. Meillä on mielettömästi pinta-alaa, paljon huonosti tuottavia ihmisiä ja joutomaita, on teitä ja muita liikenneväyliä, on sairaaloita, yliopistoja, kouluja ja kirjastoja melkein joka kylässä ja nämä kaikki pitää hoitaa. Miten me sitten köyhempinä ja vähäväkisempinä pystyimme ne ylläpitämään ? Älkää minulta kysykö.

Ihmisten talot ovat kuin linnoja, autot kuin hyökkäysvaunuja, kesämökit kuin lomakeskuksia, ökyveneitä paljon. Paljon on velkaakin ja kansa jotenkin alistunutta, pelko asuu silmissä - koska se romahdus tulee.

Meidän pitää siis ruveta karsimaan rönsyjä, 'downshiftaamaan'. Ajattelin ensin, että pitäisi palata Pähkinäsaaren rauhan rajoille vuodelta 1323, mutta ei, sekin alue on aivan liian suuri. Pitää palata juurille, Varsinais-Suomeen, nimikin jo valmiina uudelle maalle. Mitäkö tehdään muulle maalle ; myydään tai lahjoitetaan se varoineen ja velkoineen virolaisille. Virolaisethan tätä maata rakentavat jo tänäkin päivänä. Viro on jo Natossa, joten itärajankin voi huoletta heille antaa. Siirretään pääkaupunki takaisin Turkuun ja ruvetaan elämään pienesti. Poliitikotkin meillä on jo valmiina sieltä päin ja Sipilähän voi aina ostaa uuden talon vaikka Lokalahdelta. Turun telakat kannattaa kuitenkin säilyttää, jotta päästään laivoilla äkkiä Ruotsiin, jos tarve tulee.

Suunnitelma B : jos virolaiset eivät huoli niin myydään ylijäämämaat vaikka niille australialaisille pääomasijoittajille, jotka jo ostivat Fortumin verkot.

Eikö ?

Valto Ensio Heikkinen 19.09.2016 9:05

Ihmiskunnan leikit rahalaatikoillansa olisivat äärettömän huvittavaa showta jos se ei olisi johtanut tulokseen, joka maailmantilan nykyhetken tiedostaneille on yhtä kuin ihmiskeskittymien, suurkaupunkien savusumuinen, myrkkyjä kierrättävä taivas tai öljyssä lilluva Siperian tundra.

Jos omaa muutakin mielikuvitusta kuin talouteen liittyvää, niin ymmärtää globaalin maailman draamankaaren nykyhetken ja näkee mielensä silmillä, millaista dragikomiikkaa Wall Streetin estradilla jokaikinen päivä esitetään, ja kuinka tuhoisat seuraukset tällä Helvetin logiikaksi käytännössä juontuneella (nimetyllä) näytelmällä on.

Voi kysyä ainakin itseltään, missä muualla näkee yhtä käsikirjoituksen juonelle antautuvia ja paneutuvia marionettilaumoja kuin pörssihallien virtuaaliavaloja vilkuttavilla rahatoreilla? Ja vain mielikuvituksensa päätä kääntämälle näkee myös, kuinka naurettavia ovat marionettinarujen toisenpään hallitsijat, rahamaailman kotimaiset ja ulkomaiset draamaohjaajat, björn wahlroosit ja george sorokset.

Ja me, yleisö, jotka kukin kykymme ja/tai asemamme mukaisesti kärsimme tai nautimme tämän alati päällä olevan draaman tuloksista, taputamme yhtä naurettavalla tavalla kätösiämme ja tempaudumme mukaan hurmokseen kuin todella olisimme katsomassa vain näytelmää josta kuvittelemme poistuvamme lopputaputusten jälkeen konjakkilasilliselle puimaan näytelmän eri ulottuvuuksia.

Naurettavin olio jonka loin, sanoisi jumala jos olisi olemassa.

Me emme kulje "Kreikan tietä" sen enempää kuin minkään muunkaan yksittäisen maan, valtion, osavaltion tai maiden liittoutumien teillä. Kaikki me olemme samassa Ahneudeksi nimetyssä purtilossa josta pelastusrenkaita on turha heitellä. Jos muistaisimme edes sen, että veneen hallitsevana ominaisuutena on jo mainittu Helvetin logiikka jota taasen ruokkii ainoa, todella uusiutuva "luonnonvara" ahneus, olisi ehkä toivonkipinäkin elossa, mutta kun seuraa päivittäistä uutisvirtaa niin alati käynnissä olevan tappokoneiston tulosten luetteloinnin lisäksi tärkeimpiä ovat talousluvut ja sen kysymyksen vatulointi, millä kulutus saadaan jälleen nousukiitoon; ei kuule ei näe lauseenpätkää siitä, millaisin toimin kulutuksen hallittu alasajo (itseltämme/toimiltamme) biosfäärin pelastamisen tielle saataisiin ohjattua.

Edellä olevalla halusin siis muistuttaa yksinkertaisesti siitä todellisesta velasta, josta meidän oikeasti pitää olla huolissamme ja josta keskustelu ja uutisointi yhtä lailla olisi jokapäiväisen keskustelun, ja eritoten tekojen arvoinen (yritin urhoollisesti lukea niin Unton kirjoituksen kuin myös kaikki kommentit eikä täälläkään Kreikka-aihetta rinnastettu velkaamme Maalle).

Siis: Tänäkin vuonna me, globaalin maailmankaikkeuden ainoa "ajattelijalaji" olemme eläneet takaisinmaksamattomalla tavalla velaksi 19.8 lähtien ja joka tätä menoa jatkaen jokaikinen vuosi aikaistuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. Joten mielikuvitelkaapa sitä, mitä näkyy tämän tien päässä ihan tuossa pienen, savusumuun peittyneen mutkan takana?

Pekka Turunen 19.09.2016 11:32

Olin muutaman päivän matkoilla ja sillä välin täällä on näköjään keskusteltu kerrassaan ahkerasti. Palaan vielä varsinaiseen aiheeseen luettuani paremmin Unto Hämäläisen saatesanat sekä varsinaisen keskustelun.

En kuitenkaan malta olla näin heti siteeraamatta, luettuani Valto Ensio Heikkisen tärkeän huomion globaalista ekologisesta näkökulmasta, Helsingin Sanomien taannoista Valtiaat-sarjakuvaa. Siinähän sarjan pääministeri katseli yhdessä tähtitieteilijän kanssa öiselle tähtitaivaalle ja ihmetteli että "onkohan muualla älyllistä elämää?". Tähtitieteilijä katsahti pääministeriin vähän hämmästyneenä ja kysyi että "muualla kuin missä?"

Ehkä meidän kaikkien olisi välillä syytä pysähtyä näiden todella suurten kysymysten äärelle, sen sijaan että vain kohkaamme jokapäiväisissä taloudellisissa huolissamme?

Jouni Pulli 20.09.2016 12:47

Perin vaikeaa on kertoa juuri nyt, mihin Suomen nykysuunta tulee johtamaan. Joka tapauksessa valtion velkakierre tuntuu jatkuvan eikä esim. Soteuudistus ole veläkään valmis eikä rakenneuudisuksissa ole päästy kovinkaan pitkälle. Hallituksen uudet budjettilinjaukset eivät tunnu tuovan paljoakaan valoa tunnelin päähän eivätkä tuo sitä päätä lähemmäksi. Toivottavasti pääsemme ripeästi irti hitaan näivettymisen polulta pysyvälle kasvu-uralle.

O)lli Saarinen 21.09.2016 11:04

Kreikan ongelmat varmaankin liittyvät siihen, että vaikka siellä kovasti ahkeroidaan, on työ tuottamatonta, eläkkeelle jäädään varhain ja yhteiskunnan tuet pyritään maksimoimaan.

Pekka Seppäsen sunnuntaiseen Hesarin kolumniin viitaten meilläkin erityisesti hyvin palkattujen henkilöiden työ on tuottamatonta kun se tuottaa talouden ongelmanratkaisuksi tuottamattoman työn lisäämistä mahdollisimman alhaisia palkkoja maksamalla.

Vähimmäispalkkoja onkin ehdottomasti nostettava jotta turhaa työtä ei teetettäisi. Tämä rahoitetaan alentamalla keskituloisten ja suurituloisten palkkoja kunnes nämä kansakunnan vastuunkantajat kantavat oikeasti vastuunsa taloudesta.

Peesaan Li Anderssonia tuplaten. Tämän päivän Hesarissa (joka tuotiin ovellesi alle kympillä tunti) kuvataan Tukholman taksikuskien ankeaa tilannetta. Samoin meillä taksirengit joutuvat maksamaan isäntien elintason. Toisin sanoen: tarvitsemme riittävät työn teettämisen minimiehdot tavalla tai toisella. Sen sijaan kunnan huoltomiesten kiusaajapomojen pitkät lomat ym. saavutetut edut olisi syytä poistaa vaikka siinä kätilötkin kärsisivät.

Työllisyyden kehitys on ollut vaihteeksi myönteistä. Pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan ei ota sulaakseen. Pitkäaikaistyöttömyys nousee portaattain aina taantumien yhteydessä ja oletan, että osa johtuu tukirakenteen passivoivuudesta missä perustulotyyppinen ratkaisu hyvinkin voisi auttaa. Vakavampi osa pitkäaikaistyöttömyydestä liittyy nuorten miesten syrjäytymiseen.

Pekka Turunen 21.09.2016 22:10

Olen Unto Hämäläisen kanssa samaa mieltä siinä, että minuakin nykymeno hirvittää. Tuntuu käsittämättömältä miten huolettomasti monet suhtautuvat velkaantumiseen. Totta kai velalla on aikansa ja paikkansa, mutta se ei suinkaan ole aina.

Vaikka yksityisellä ja julkisella velalla on eroja, on niillä myös paljon yhteistä. Olen ennenkin todennut, että hyväksyn elvyttävän velan silloin, kun sitä käytetään tulevaisuuden talouskasvun tukemiseen, mutta huomattavasti varauksellisempi olen juokseviin menoihin menevään velkaan.

Maallikko on usein ihmeissään, kun taloustieteilijätkin ovat voimakkaasti eri mieltä tarvittavista toimenpiteistä, erityisesti säästämisen tai elvyttämisen osalta. Taloustiede lienee tieteenä niin epämääräinen, ja talouden suhteet niin monimutkaiset, että erimielisyys pohjautunee usein enemmän tieteilijöiden poliittisiin arvoihin kuin kovaan tieteeseen.

Elvyttämisen kannatusta selittää myös se, että sehän kuulostaa niin paljon mukavammalta. Jaetaan meille kaikille lisää rahaa niin johan kansantalouskin nousee! Siihen verrattuna säästäminen on mälsää. Valitettavasti talous ei toimi näin yksinkertaisesti.

Toivottavasti maamme päättäjillä on kaikesta huolimatta viisautta välttää Kreikan tie.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  2. 2

    Himoliikkuminen on maailmassa vain harvan oikeus – Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät liiku lainkaan, erot tyttöjen ja poikien välillä näkyvät jo 3-vuotiaana

  3. 3

    Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

    Tilaajille
  4. 4

    Vielä hetki sitten Sdp oli paniikissa ja Rinteen asema horjui, arvioi politiikan asiantuntija – Miten puolue käänsi gallup-menestyksensä?

  5. 5

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  6. 6

    Prinssi Harryn tyttöystävän suvulla on kokemusta kuninkaallisista – esi-isä oli tiettävästi paroni John Hussey, jonka kuningas Henry VIII mestautti

  7. 7

    Neitseellisesti syntynyt vesivaraani kuoli yllättäen Helsingin Tropicariossa – ”Alku näytti hyvältä, söi sirkkoja ja puri sormeen”

  8. 8

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  9. 9

    Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

  10. 10

    Juhana Vartiaisen mukaan vain 40 000 työtöntä pystyy työllistymään – HS kysyi asiantuntijoilta, pitääkö luku paikkansa ja mitä ongelmalle pitäisi tehdä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  2. 2

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  3. 3

    Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

  4. 4

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  5. 5

    Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

    Tilaajille
  6. 6

    Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

  7. 7

    Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

  8. 8

    Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

    Tilaajille
  9. 9

    Lauri Markkasen joukkuekaverit yrittävät lausua suomea, ja lopputuloksen voi arvata – tätä videota on katsottu jo satojatuhansia kertoja

  10. 10

    Japanissa tehdään niin vähän rikoksia että pikkuhousuvarkauskin saa rikostutkijat liikkeelle – poikkeuksena 70-vuotias sarjamurhaaja ”Musta leski”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

  2. 2

    ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

    Tilaajille
  3. 3

    Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

  4. 4

    Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

  5. 5

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  6. 6

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  7. 7

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  8. 8

    Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

    Tilaajille
  9. 9

    Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

  10. 10

    Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

    Tilaajille
  11. Näytä lisää