Minun kotini olikin vieraiden ihmisten koti - Elämä | HS.fi

Minun kotini olikin vieraiden ihmisten koti

Itse en erityisemmin luota muistikuvieni paikkansapitävyyteen, kirjoittaa Jarkko Tontti.

28.10.2014 16:25 | Päivitetty 29.10.2014 8:38

Muutama päivä sitten ovikelloni pärähti yllättäen soimaan. Omissa oloissani viihtyvä kirjailija kun olen, se oli vähintäänkin häiritsevää, jos totta puhutaan. Ei niistä tiedä, toisista ihmisistä. Mutta oven takana seisoikin kaksi hurmaavaa, kirkasotsaista nuorta ihmistä. He esittäytyivät ja pyysivät päästä katsomaan kotiani.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat