Riitta Viinanen nukkuu vain neljä tuntia yössä – voiko samanlaiseksi oppia?

Noin 20 prosenttia ihmisistä pärjää alle seitsemän tunnin unilla. Riitta Viinaselle riittävät sitäkin lyhyemmät unet, vain neljän tunnin. Öisin Viinanen opiskelee italiaa ja järjestelee valokuvia.

Tilaajille

Kun Jukka Viinanen herää viiden jälkeen Lahden Vesijärven rannassa, hän lähtee katsomaan, onko vaimo Riitta vielä hereillä. Usein on.

Jukka laittaa kahvin tippumaan ja paistaa kaksi munakasta. Pariskunta syö aamiaisen yhdessä, minkä jälkeen Riitta käy pesulla, vaihtaa päivävaatteet yöpukuun ja käy nukkumaan neljäksi viideksi tunniksi omaan makuuhuoneeseensa. Mies alkaa tehdä töitään, mutta Riitta Viinasen makuuhuoneen ovea ei tarvitse laittaa kiinni: hänen untaan eivät häiritse miehen crocsien napse parketilla tai edes television ääni.

"On vain mukavaa, että unessakin tiedän olevani mukana elämässä."

Riitta Viinanen, 67, on tarvinnut aina vähän unta. Hänen äitinsä oli samanlainen. Pitkään Riitta Viinanen luuli, ettei ompelijaäiti nuku koskaan.

"Illalla pöydällä oli kangasta ja aamulla jo mekko."

Kerran hän näki äitinsä puusohvalla torkuilla, ja silloin selvisi, että äitikin nukkuu joskus.

Riitta ja Jukka Viinanen ovat pitäneet yhtä vuodesta 1967. Aluksi Jukkaa hämmästytti Riitan vähäiset unet. Hän itse menee nukkumaan yhdeksän kymmenen maissa ja herää kahdeksan tunnin unien jälkeen.

"Avioliiton alkuvuosina oli vaikeaa, kun Riitta tuli sänkyyn kolmelta, neljältä tai viideltä. Heräsin siihen, enkä saanut enää unta. Vuodesta 1976 meillä on ollut eri makuuhuoneet."

Riitta Viinanen muistelee nauraen, että välillä hän yritti hiipiä sängyn viereen jo valmiiksi kallellaan, jotta pujahtaminen peiton alle olisi käynyt mahdollisimman huomaamattomasti.

Mitä hän sitten öisin kotonaan puuhaa? Käy läpi taloyhtiön, parkkihalliyhtiön ja seurakunnan luottamustoimien asioita. Tekee konsultin töitä ja ylläpitää ammattitaitoaan. Lukee lehtiä ja kuuntelee äänikirjoja. Opiskelee italiaa ja venäjää.

Tuttavat eivät hämmästele sitä, että sähköpostin lähetysajaksi on kirjautunut 3.30. Harrastuksiin kuuluvat myös lintumatkat ja valokuvaus, ja valokuvissa ja lintulistoissa riittää järjestelemistä öitä myöten.

Kun Viinasten tyttäret olivat pieniä, Jukka Viinanen oli paljon työmatkoilla. Riitta Viinanen teki töissä pitkää päivää, mutta ompeli öisin vaatteita lapsille ja itselleen.

Nukahtaminen ei ole Riitalle ollut koskaan ongelma.

"Pää tyynyyn ja se on siinä."

Kiireisenä aikana Riitta Viinanen saattaa kahtena peräkkäisenä yönä nukkua vain kaksi tuntia yössä. Omana unitavoitteenaan hän pitää neljää tuntia.

Riitta Viinasen kaltaiset, hyvin lyhyillä yöunilla pärjäävät ihmiset ovat harvinaisuuksia, kertoo Helsingin uniklinikan tutkimusjohtaja, professori Markku Partinen.

"Heillä uni on hyvin tehokasta, ja unessa päästään suoraan syvään uneen ja REM-uneen. Esimerkiksi Arvo Ylppö oli lyhytuninen, ja hän eli yli satavuotiaaksi."

Lyhytuniseksi lasketaan ihminen, jonka luontainen unentarve on alle 6,5–7 tuntia. Heitä on 20 prosenttia ihmisistä.

Pitkäuniset tarvisevat unta vähintään 8,5–9 tuntia. Heitä on niin ikään 20 prosenttia.

Riitta Viinanen arvelee, että on perinyt vähäunisuutensa äidiltään. Partisen mukaan asia on pitkälti näin.

"Kolmasosa unentarpeesta on periytyvää, loppu johtuu ympäristötekijöistä."

Maalaistalosta kotoisin oleva Vesa Jääskeläinen, 58, vitsailee nousevansa ennen kukonlaulua ja herättävänsä kukon sitten myöhemmin. Hän käy nukkumaan viimeistään kello 23 ja herää neljän maissa.

Unirytmi on sama, olipa hän töissä tai vapaalla.

"Raivostuttavinta on yöpyä hotellissa, jossa ei ole aamutuimaan juuri mitään muuta tekemistä kuin ottaa tabletti tai läppäri työpöydälle, lukea kaikki aamu-uutiset, vastata sähköposteihin tai kirjoittaa joku työn alla oleva artikkeli ennen kuin pääsee aamiaiselle", maatalousasioihin perehtynyt toimittaja kertoo.

Herätyskelloa hän ei tarvitse.

"Minulla on uskomattoman tarkka sisäinen kello. Jos päätän herätä kello 4.10 tai 4.45, niin herään lähes sekunnilleen juuri silloin. Ennen aamukolmea sisäinen kello ei tosin toimi."

Uneen pääseminenkään ei ole vaikeaa. Kun Jääskeläinen painaa päänsä tyynyyn, hän nukahtaa saman tien ja nukkuu yhtäjaksoisesti aamuun saakka. Yhtä helppoa on herääminen.

"Pomppaan sängystä ylös ja olen puhtia täynnä."

Jääskeläinen lähtee aamulla töihin seitsemän jälkeen. Lounaan hän syö vasta viideltä iltapäivällä kotiin palattuaan.

Illalla hän käy lenkillä vaimon tai koiran kanssa. Muutenkin hän touhuaa koko ajan.

"Minulla on varmaan enemmän tuotteliaita tunteja kuin joillain muilla. En juurikaan katso televisiota ja jos en ole omakotitalon pihalla ulkohommissa, istun koneella kirjoitamassa artikkeleja tai kuvaan kevyellä studiokalustolla."

Hän tietää unentarpeen olevan yksilöllinen mutta uskoo, että elämäntavoillaan itse kukin voi vaikuttaa unen laatuun ja määrään.

"Monet uniongelmaiset pyörivät illalla sängyssä eivätkä nouse aamulla rivakasti ylös. Pitäisi jättää turhat hiilarit, karistaa mahdollinen ylipaino ja käydä nukkumaan vasta kun on väsynyt", Jääskeläinen sanoo.

Jos Jääskeläinen joskus nukkuu yli kahdeksan tuntia, seurauksena on kova päänsärky. Samaa sanoo Riitta Viinanen. Hänet pakotettiin nuorena leirillä nukkumaan pitkään, ja migreenin kaltainen päänsärkyhän siitä seurasi.

Näitä kahta vähäunista yhdistää sekin, että kauas matkustaessaan he eivät kärsi aikaerosta.

Vähällä unella pärjääviä pidetään tehokkaina. Onko tietoa siitä, ovatko yritysjohtajat ja muut huippuosaajat lyhytunisia?

"On tehty tutkimuksia, joissa on huomioitu tutkittavien koulutus- ja ansiotaso sekä työnkuva. Johtajissa on suhteellisesti enemmän lyhytunisia", sanoo Markku Partinen.

On myös aamu- ja iltatyyppisiä nukkujia eli puhekielellä aamuvirkkuja ja iltavirkkuja.

"Monet johtajat ovat aamutyyppisiä: Heidän on helppo herätä aamulla ja ryhtyä heti töihin. He eivät ole yövalvojia. Iltatyyppisiä puolestaan on paljon luovilla aloilla, taiteilijoissa ja it-alan ihmisissä", Partinen selittää.

Mielikuvaa siitä, että murrosikäiset tarvitsisivat hyvin paljon unta ja vanhukset puolestaan vähän, Partinen ei allekirjoita. Vanhuksilla unen määrä voi jopa kasvaa, sillä monet sairaudet kuten sydäntaudit ja krooniset taudit aiheuttavat sen, että unentarve lisääntyy.

"Iäkkäät nukkuvat ehkä enemmän päiväunia ja heräävät siksi aamuisin aikaisemmin. Tulee harha, että unentarve on vähentynyt."

Teini-ikäisillä taas unentarve ei välttämättä pitene, mutta biologinen rytmi muuttuu.

"Lapsena saattaa mennä nukkumaan kello kahdeksan, mutta teininä nukkumaanmeno voi viivästyä kello 23:een. Kun koulu alkaa aamulla kello kahdeksan, ei teini saa riittävästi unta."

Tästä seuraa väsymystä – ja monet teinien vanhemmat tulkitsevat sen niin, että teini 'vaan nukkuisi koko ajan'.

Kuvataideopettaja Birgitta Laurikainen, 59, on pitkäuninen. Nuorempana hän saattoi nukkua 11–12 tuntia yössä, nyt oikea rytmi on 9–10 tuntia.

Laurikainen uskoo, että tarvitsee pitkät yöunet ammattinsa ja kuvataideharrastuksensa vuoksi. Yöllä hänen aivonsa työstävät nähtyjä kuvia ja luovat uusia kuvamaailmoja.

Myös Birgitta Laurikaisen äiti ja äidin sisko ovat pitkäunisia. Laurikainen kiittelee vanhempiaan siitä, että he eivät juuri koskaan herätelleet viikonloppuisin. Tyttö sai nukkua niin pitkään kuin tarvetta oli.

Birgitta Laurikaisen unet ovat elokuvallisia, ja kukapa nyt hyvän leffan kesken jättäisi.

"Eräässä unessa olin isossa hallissa, jonka katosta valui sateenkaaren värejä, kuin valonauhoja. Pääskyset lentelivät värien välissä."

Toisena yönä Laurikainen ihmetteli, miksi ihmiset käyttävät lentokoneita, koska poimuajo olisi paljon helpompaa.

"Seisoisi vain paikallaan, ja maailma ympärillä laskostuisi. Sitten voisi astua vaikka Kapkaupunkiin tai Shanghaihin."

Unista on syntynyt kymmenkunta maalausta. Ne oli helppo tehdä, kun ei tarvinnut miettiä, mitä värejä pitäisi käyttää. Värit tulivat unista.

Jos Laurikainen voisi noudattaa omaa unirytmiään, hän menisi nukkumaan puolilta öin ja heräisi yhdeksältä. Työn vuoksi kello saattaa kuitenkin soida jo seitsemän jälkeen, joten hän kirii unentarvettaan kiinni viikonloppuisin.

"Saatan nukkua 10 tuntia, ehkä enemmänkin. Lisäksi pidän pari kertaa vuodessa 'unenseisauspäivän' eli nukun käytännössä kellon ympäri."

Häntä harmittaa, että yltiötehokkuutta arvostetaan unen määränkin kohdalla. Ja se käsitys, että vain aamuvirkut ihmiset olisivat tehokkaita.

"Ihmiset ovat erilaisia, ja jokaisen pitäisi saada noudattaa omaa unirytmiään. Tällöin ihminen on parhaimmillaan."

Laurikaisen aviomies nukkuu myös paljon, mutta menee nukkumaan aikaisemmin ja herääkin aikaisemmin.

Laurikainen siis arvostaa unta – toisin kuin moni muu. Suomalaiset ovat alkaneet tinkiä unestaan, kertoo Markku Partinen.

"Seurantatutkimuksia ei ole paljon, mutta 30 vuoden aikana unen määrä on vähentynyt 20 minuuttia. Keskimäärin se ei ole paljon, mutta huonosti nukkuneiden määrä on kasvanut ja toisaalta myös pitkään nukkuvien määrä on lisääntynyt. Stressitekijät saavat nukkumaan vähemmän, masennus enemmän. Se, että työelämässä tehostetaan ja työpaikkoja vähennetään, ei helpota tätä suuntausta. Pahalta näyttää, mutta toisaalta on merkkejä siitä, että tilanne parantuisi. Nukahtamislääkkeiden käytön nousu on tasaantunut, kääntynyt jopa laskuun", Markku Partinen sanoo.

Partisen mukaan liian vähän nukkumisesta seuraa paljon terveyshaittoja. Näitä ovat esimerkiksi keskivartalolihavuus, muistisairaudet, kakkostyypin diabetes, tapaturmariskit ja immunologiset seuraukset. Eli esimerkiksi se, miten herkästi ihminen sairastuu flunssaan.

"On tutkittu, että jos rokotuksen jälkeen ihminen valvoo tai nukkuu huonosti, immuniteetti ei kehity yhtä hyvin kuin normaalisti nukkuessa. Ei ihminen nukkuisi, ellei sillä olisi merkitystä", Partinen muistuttaa.

Omaa unentarvetta ei voi muuttaa, eikä normaaliuninen voi ilman terveyshaittoja opetella lyhytuniseksi.

Kateus saattaa silti iskeä, kun ajattelee, miten paljon enemmän lyhytunisilla on elämänsä aikana aktiivista hereilläoloaikaa. 50 vuoden aikana, ikävuosien 20 ja 70 välillä, kuusi tuntia nukkuva on noin 4 vuotta ja 2 kuukautta enemmän hereillä kuin kahdeksan tuntia nukkuva.

Kaikki eivät tiedä omaa unentarvettaan, koska arjen vaatimukset säätelevät aikataulut. Partisen mukaan oman unentarpeen saa parhaiten selvitettyä lomalla, jolloin voi nukkua niin pitkään kuin haluaa.

"Ensin kannattaa nukkua pahin univelka pois ja sitten mitata, miten monta tuntia unta kertyy. Se on luontainen unentarve. Siitä voi tinkiä puoli tuntia tai tunnin, mutta ei enempää", Partinen neuvoo.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää