Elämä

Lehmä iloitsee ja leikkii kuin lapsi, sanoo tutkija – Miten eläinten tunteisiin pitäisi suhtautua?

Tuotantoeläinten arki on suomalaisille vierasta, sanoo eläinten hyvinvointiin erikoistunut tutkija Laura Hänninen. Opiskeluaikana se yllätti hänetkin.

Tilaajille

Kun Viikin opetusnavetasta päästetään lehmät keväällä laitumelle, ne kirmaavat juoksuun häntä pystyssä ja utareet heiluen.

Selvästi ne ovat riemuissaan.

Aiemmin eläinten ilosta oli hieman lapsellista puhua. Tai ainakin sellainen saatettiin leimata antropomorfiseksi: eläimiä inhimillistäväksi.

Eläinten hyvinvointiin erikoistuneen tutkijan ja opettajan Laura Hännisen mukaan eläinten tunteet nähdään helposti vain negatiivisen kautta.

”Yleisesti hyväksytään jo, että eläin voi olla vihainen, stressaantunut tai peloissaan. Se on vieraampi ajatus, että tuotantoeläinkin kiintyy ja kokee mielihyvää.”

Hännisellä on teoria siitä, miksi etenkin tuotantoeläinten iloa on vaikea hyväksyä.

”Lihaa on helpompi syödä, kun ajattelee lihan olleen vihainen sonni. Tuntuu ikävämmältä syödä eläintä, joka on ollut kiintynyt sonnikavereihinsa.”

 

Hänninen opettaa tuleville eläinlääkäreille eläinten hyvinvointia ja eläintensuojelua Helsingin yliopistossa. Hän on osa Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskusta, joka tutkii muun ­muassa eläinten käyttäytymishäiriöitä ja sitä, miten ihmisten toimet vaikuttavat eläinten hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin tutkimuksessa kyse ei ole vain siitä, että poistetaan eläimen elämästä paha. Painopiste on enenevissä määrin siinä, miten tuoda lisää hyviä asioita eläimen elämään. Sitä varten tarvitaan tietoa eläinten käyttäytymisestä.

Maailmalla alettiin tutkia eläinten hyvinvointia 1960-luvulla, Suomessa 1990-luvun alussa. Hänninen oli Suomessa ensimmäisten joukossa. Hän selvitti väitöskirjassaan, millaisin menetelmin voisi tutkia vasikoiden unta.

Hänninen kävi sotilassairaala Tilkassa tutustumassa, miten varusmiesten unta rekisteröitiin.

”Heillä oli päässään aivosähkökäyrää mittaavat elektrodit. Samanlaiset laitettiin vasikoille ja rekisteröintilaite valjailla selkään.”

Se oli sopivan pehmeä metodi. Eläinten hyvinvointia ja käyttäytymistä tutkiessa pitää olla tarkka siitä, että tutkimusmenetelmä ei häiritse eläimiä.

”Ennen tutkijat saattoivat vaikka porata reikiä eläimen päähän. Itse olen ennemmin kokonaan tutkimatta kuin käytän tällaisia metodeja.”

Ihminen käyttää eläimiä monella tavalla hyödyksi. On eläintarhoja, koe-eläimiä ja turkistarhausta. Kalastusta, ratsastusta ja lemmikkieläimiä. Ja vielä kysymys eläinten, etenkin tuotantoeläinten syömisestä.

Mitä eläinten hyödyntämisestä pitäisi ajatella?

Hännisen mukaan yhtä oikeaa vastausta ei ole.

”Se riippuu jokaisen eläinetiikasta. Osa lähtee liikkeelle siitä, että eläinten käyttö on hyväksyttävää, jos niiden hyvinvointi on säällisellä tasolla. Osa taas on sitä mieltä, että eläinten käyttö ei ole lainkaan hyväksyttävää.”

Omaa eläinetikkaansa Hänninen kuvaa utilitaristiseksi. Hänen mielestään eläimiä voi pitää hyödyn, seuran tai harrastusten vuoksi, kunhan niiden hyvinvoinnista huolehditaan.

Ruokakaupassa hän haluaisi ostaa lihaa, josta tietää, että eläintä on pidetty hyvin. Se on kuitenkin vaikeaa. Hännisen mielestä ruuassa pitäisi olla hyvinvointimerkki, joka kertoisi tilan sitoutuneen eläinten hyvinvointiin.

Mutta eivätkö eläimet sitten voi suomalaisilla tiloilla hyvin? Taas tullaan Hännisen mukaan eläinetiikkaan: minkä sitten kukin laskee hyvinvoinniksi.

”Suomessa eläinterveys on hyvä, antibiootteja käytetään vähän ja eläinten terveydenhuoltojärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Myöskään sikojen häntiä tai kanojen nokkia ei katkota. Kaikki nämä ovat tärkeitä eläinten hyvinvoinnin osa-alueita, mutta eivät takaa hyvinvointia. Lisäksi tarvitaan eläinten lajityypillisten tarpeiden ymmärrystä.”

Hännisen mielestä hyvinvointimerkin voisi saada esimerkiksi tila, jossa naudat pääsevät ympäri vuoden ulos, vasikoita ei vieroiteta heti syntymän jälkeen emästä ja aikuisille naudoille on pehmeät, tilavat makuupaikat sekä kuivat lattiat kävellä. Vasikat nupoutettaisiin eli niiden sarvenalut poistettaisiin kivunlievityksessä. Vasikat myös pidettäisiin suurissa, kuivitetuissa ryhmäkarsinoissa ja niille juotettaisiin tutin kautta runsaasti juomarehua.

”Lisäksi eläimillä olisi hoitajana ihminen, joka pitää työstään ja jota naudat eivät pelkää.”

Moni tila ei täytä kriteerejä, mutta lain mukaan ei tarvitsekaan.

Hännisen mukaan tuottajia on monenlaisia: myös niitä, jotka tekevät paljon minimivaatimusten päälle.

Nämä tuottajat tosin jäävät usein julkisuudessa pimentoon, kun huomion vievät rajut eläintensuojelutapaukset.

Sellainen oli viimeksi runsas kuukausi sitten, kun Ylen MOT-ohjelma näytti Oikeutta eläimille -yhdistyksen kuvaamia videoita suomalaisilta teurastamoilta. Työntekijät muun muassa löivät eläimiä muoviputkilla, rautatangolla ja laatikoilla.

Videot olivat Hännisellekin karua katsottavaa.

”Kuvat tulivat uniin.”

Videolla siat eivät suostuneet liikkumaan, minkä vuoksi eläintenkuljettajat löivät niitä. Hänninen uskoo, että työntekijöillä ei ollut kovin hyvät tiedot sikojen käyttäytymisestä.

”Siat eivät suostuneet liikkumaan, koska lattiamateriaalin väri muuttui, valo häiritsi, ihmiset seisoivat väärässä paikassa ja kulkukäytävillä oli ylimääräistä romua.”

Voi myös olla, että työntekijöillä oli eläimiin vanhanaikainen asenne.

”Aiemmin lähdettiin siitä, että eläimen pitää totella. Enää ei ole niin paljon sitä ajattelua, että kuristetaan koiraa rangaistukseksi kaulapannasta tai sidotaan vastapoikinut hieho ja pakotetaan lypsettäväksi.”

Sen Hänninen uskoo olevan kaikille selvää, että eläin tuntee kipua.

”Voiko joku mennä suomalaisen koululaitoksen läpi ja olla ymmärtämättä sitä?”

Hänninen on aina halunnut vuorovaikutusta eläinten kanssa. Teininä hän näki tiellä vaskitsan ja ojensi vaistomaisesti kätensä sitä kohti.

Siitä seurasi sairaalareissu. Vaskitsa olikin vastakuoriutunut kyykäärme.

Lapsuudenkodissa Espoon Olarissa oli Aukusti-niminen kissa, jota kutsuttiin yleensä vain kissaksi.

”Juhlapäivinä sille katettiin oma lautanen ruokapöytään. Siinä se istui isän ja äidin välissä.”

Kissa hyökkäili lasten jalkoihin, eikä se voinut tehdä tarpeitaan laatikkoon, jos oli jo kerran pissannut sinne. Yöllä se herätti ihmisen vaihtamaan kuivikkeet.

Hänninen on vasta jälkikäteen tajunnut, että kissa oli fiksu mutta hieman häiriintynyt. Se oli vieroitettu emostaan liian aikaisin.

”Luulin, että kaikki kissat ovat sellaisia.”

Parikymppisenä Hänninen meni töihin Helsingin yliopiston navettaan Viikkiin. Siitä sai työkokemuspisteitä, kun haki opiskelemaan eläinlääkäriksi.

Kaupunkilaistyttö hyppäsi heti ensimmäisenä päivänä haalareihin ja saappaisiin. Työvuoden aikana hän oppi hoitamaan ja ruokkimaan nautoja, kanoja, vuohia, lampaita ja sikoja.

Navettatyö tuntui luontevalta: hän ei varsinaisesti yllättynyt mistään. Mojova yllätys tuli eteen vasta eläinlääkäriksi opiskellessa, kun Hänninen oli Ruotsissa kurssilla.

”Siellä oltiin hyvinvointiasioissa meitä edellä. Meille ei ollut eläinlääketieteen opinnoissa kerrottu edes sitä, että kun tiput kuoriutuvat, kukkopojat murskataan tarpeettomina.”

Jos kukkopoikien murskaus oli eläinlääketieteen opiskelijalle yllätys, on se sitä edelleen monelle kuluttajalle. Ihmisillä tuntuu olevan muutenkin paljon puutteita tiedoissaan. Taannoin tuttava kysyi Hänniseltä, onko to­siaan niin, että lehmän pitää joka vuosi synnyttää vasikka, jotta se voi tuottaa maitoa.

Näin se on. Ja sekin on totta, että lain mukaan alle viikon ikäisten karjuporsaiden kivekset voi leikata pois ilman anestesiaa tai puudutusta. Kastraatio tehdään, jotta lihaan ei tule pahaa karjunhajua.

Onko kaikki tämä väärin?

Taas kyse on Hännisen mukaan siitä, mikä on kenenkin eläinetiikka.

 

Hänninen uskoo, että eläinten tunne-elämästä ja ajattelusta saadaan vielä sellaistakin tietoa, joka ei ole miellyttävää. Ihmisten toimet saattavat vaikuttaa eläimiin syvemmin kuin ymmärrämmekään.

Mitä enemmän Hänninen on ollut eläinten kanssa tekemisissä, sitä enemmän hän on huomannut ihmisissä ja eläimissä samaa. Tarvitaan virikkeitä, seuraa, mukava makuupaikka ja mahdollisuus päästä suojaan.

Kuten ihmiset, myös eläimet leikkivät.

”Vasikat ajavat toisiaan takaa ja leikkipuskevat. Se on ihan kuin lasten rosvo ja poliisi -leikkiä.”

Urokset leikkivät enemmän kuin naaraat. Tosin silloin, kun Viikin lehmät pääsevät keväällä laitumelle, nekin saattavat hiukan puskea toisiaan.

Silkasta ilosta.

Millainen on oma eläinetiikkasi? Mitä ajattelet esimerkiksi koe-eläinten käytöstä? Testaa ja selvitä, oletko samaa vai eri mieltä kuin muut HS.fi:n käyttäjät.

Valitse vaihtoehdoista se mielipide, joka on lähimpänä omia ajatuksiasi. Vastauksesta aukeava prosenttilukema kertoo, kuinka suuri osuus käyttäjistä on ollut samaa mieltä kanssasi.

Testi perustuu osin Animal Ethics Dilemma -testiin.

Valitse vaihtoehto, joka on lähimpänä omaa mielipidettäsi:

Valitse vaihtoehto, joka on lähimpänä omaa mielipidettäsi:

Valitse vaihtoehto, joka on lähimpänä omaa mielipidettäsi:

Valitse vaihtoehto, joka on lähimpänä omaa mielipidettäsi:

Valitse vaihtoehto, joka on lähimpänä omaa mielipidettäsi:

Valitse vaihtoehto, joka on lähimpänä omaa mielipidettäsi:

Valitse vaihtoehto, joka on lähimpänä omaa mielipidettäsi:

Valitse vaihtoehto, joka on lähimpänä omaa mielipidettäsi:

Näistä en luovu

Kirjat

Voisinpa joskus olla kaksi viikkoa resortissa, jossa saisin vain maata ja lukea. Viimeksi aloitin Haruki Murakamin kirjan Kafka rannalla.

Aikuisten rokkimuskari

Joka perjantai menen bändikerhoon, missä soitamme porukalla muusikon opastuksessa. Viimeksi vedimme Deep Purplen Highway Starin.

Älypuhelin

Käytän sitä ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Olen sosiaalisessa mediassa, kysyn reittiä, googlaan, wikipeditän, käytän kalenteria, hoidan pankkiasiat ja niin edelleen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    6. 6

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    9. 9

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    10. 10

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää