Elämä

Äitiys voi laukaista lapsuudessa koetun trauman: ”Pelkäsin, että satutan lastani vahingossa”

Vanhemmaksi tulo aktivoi syviä tunteita omasta lapsuudesta. Maarit Myller pelkäsi koskettaa vauvaansa, koska häntä oli satutettu lapsena.

KunMaarit Myller, 39, sai esikoispoikansa syliinsä, hän järkyttyi. Alle kolmikiloinen vauva oli hento, kuin särkyvä posliininukke.

Kun tuore äiti piteli vauvaa ja vaihtoi vaippoja, mieltä vaivasi pelko: Miten kosken häntä niin, etten satuta? En kai vahingossa ruhjo häntä?

Myller koki myös suunnatonta yksinäisyyttä ollessaan vauvansa kanssa kahden. Hän asui maalla, ja mies oli pitkiä päiviä töissä toisella paikkakunnalla. Seurakunnan äitikerhossa toiset äidit hehkuttivat äitiyden ihanuutta. Myller ei uskaltanut kertoa vaikeuksistaan.

”Ajattelin, ettei kielteisiä tunteitani saa olla olemassa.”

Myller tajusi vauvan koskettamisen tuntuvan vaikealta, koska hänellä itsellään oli huonoja kokemuksia fyysisestä läheisyydestä. Lapsuudenkodissa ei halailtu, ja rangaistukset olivat fyysisiä.

Mieleen nousi myös ikävä lapsuusmuisto: Myllerin ollessa noin viisivuotias, isompi poika yritti yhdyntää hänen kanssaan.

Kaksi vuotta esikoisen syntymän jälkeen Myller sai toisen lapsensa. Synnytys ei mennyt niin kuin piti, vaan Myller repeytyi pahasti.

Hän vihasi kivun aiheuttajaa: viatonta vauvaa. Hän tunsi olonsa kaltoin kohdelluksi, kiukkuiseksi ja väsyneeksi.

Kipu nosti pintaan toisenkin traumaattisen muiston lapsuusvuosilta.

”Tulin 13-vuotiaana raiskatuksi kotibileissä. Repeäminen synnytyksessä tuntui vieläkin pahemmalta.”

Vanhemmaksi tuleminen voi nostaa pintaan omat lapsuustraumat, jos niihin ei ole aiemmin saanut riittävää apua ja elämäntilanne on tukala, sanoo psykologi Hannele Törrönen. Isot elämänmuutokset ovat yleensäkin omiaan laukaisemaan eri ikävaiheissa koetut traumat. Yksi trauman laukaisija voi olla vaikea synnytys.

Traumatisoitunut voi kuitenkin välttää kriisin, jos hänen elämäntilanteensa on lapsen saamisen aikaan hyvä ja lähipiiri tukee häntä.

”Selviytyminen riippuu aina myös siitä, miten tilanne hoidetaan tässä ja nyt”, Törrönen huomauttaa.

Vaikeita tunteita voi herättää myös vanhempi-lapsisuhteen läheisyys. Läheisten ihmissuhteiden kuuluukin herättää ihmisen syvimmät tunteet – vaikka mukana sitten heräisivät möröt.

”Vauva tarvitsee kehittyäkseen sitä, että vanhemmat liikuttuvat hänestä ja antautuvat hänelle”, Törrönen sanoo.

Yksinäisyydestä voivat kärsiä erityisen paljon esimerkiksi ne, joiden oma vanhempi on ollut poissaoleva tai etäinen. Vauvan itku on rankkaa kaikille vanhemmille, mutta valtavaa levottomuutta se voi aiheuttaa niissä, joilla itsellään on liian vähän kokemuksia rauhoitetuksi tulemisesta tai joita on pienenä rangaistu itkusta ja hädästä.

Joskus traumatisoitunut vanhempi voi kokea, että vauva on kuin terroristi, joka tahallaan tuhoaa hänen elämänsä.

”Silloin voi rauhallisesti miettiä, mikä on se terrorismin kokemus, jonka kanssa itse on joutunut elämään.”

Jos on kokenut väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä, vauvan koskettaminen voi herättää suurta pelkoa. Osa pelkää satuttavansa vauvaa vahingossa tai tahallaan.

”Osalla pelko on tiedostamatonta ja yleistynyttä. On vain hirveän vaikea olla vauvan kanssa. Voi pelätä miltei kaikkia hoitotilanteita: syöttämistä, kylvetystä, vaipanvaihtoa.”

Traumaattiset tilanteet eivät välttämättä muistu mieleen suoraan, vaan ne voivat tuntua outoina kehollisina tuntemuksina tai syvinä, tiheinä, vaikeasti sanoitettavina tunteina.

”Meillä on paljon muistoja, joita emme muista. Ne aktivoituvat vasta, kun tulee niistä muistuttava tilanne”, Törrönen kertoo.

Varhaislapsuudessa tapahtuneita asioita ei ole mahdollistakaan muistaa selkeinä tilannekuvina. Trauman aktivoituessa olo voi vain tuntua itselle vieraalta.

Henna, 35, tunsi synnytyksen jälkeen syvää epätoivoa. Tuntui, kuin syliin annettu lapsi olisi ihan vieras.

Kotona yöllä imettäessä Hennan selkä kipeytyi voimakkaasti. Kun hän yritti meditoida rauhoittuakseen hektisessä vauva-arjessa, hänen oli hyvin hankala istua paikoillaan. Joskus kasvojenkin lihakset tuntuivat kramppaavan.

Henna oli käynyt aiemmin psykoterapiassa, ja hän tiesi, että jokin hänen kiintymyssuhteessaan äitiin oli mennyt pieleen. Aikuisiälläkin Hennan suhde äitiin oli mutkikas: äiti arvosteli tytärtään herkästi, eikä Hennan tehnyt mieli tukeutua häneen.

Oman lapsen saatuaan Henna huomasi tuntevansa pohjatonta surua ja äidin kaipuuta. Hän haki apua kosketukseen perustuvasta epävirallisesta hoitomenetelmästä, Rosen-terapiasta.

Kun lapsi kasvoi uhmaikään, Henna joutui uudelleen koville. Kun parivuotias kiukutteli ruokapöytään siirtymisestä tai päiväkotiin menosta, Henna joutui pidättelemään omaa raivoaan.

Psykoterapiataustansa takia hän ymmärsi tunnereaktiotaan.

”Se oli omaa pienen lapsen raivoani, jota en ollut saanut ilmaista.”

Henna kiinnitti huomiota siihen, miten hänen omat vanhempansa käsittelivät lapsenlapsen uhmakohtauksia. He suuttuivat ja kielsivät lasta kiukuttelemasta, vaikka aikuisen pitäisi pysyä rauhallisena, kestää lapsen huuto ja tarjota syliä.

”Todennäköisesti en voinut lapsena ilmaista uhmaani, koska siitä seurasi hylkääminen.”

Yhteistä monille lapsena traumatisoituneelle on se, että heidän on vaikea kestää pienen lapsen avuttomuutta. He olivat itse pienenä olosuhteiden armoilla.

Melko monelle vaikeaa on myös lapsen saamisen hallitsemattomuus. Raskauden ja synnytyksen kulkua ei voi päättää, eikä voi tietää, millainen lapsi on: nukkuuko hän hyvin vai heräileekö. Aina on sopeuduttava uuteen.

”Ajattelun joustavuus on monelle traumatisoituneelle vaikeaa. Vanhempi toivoo vauvalta säntillisyyttä, johon vauva ei pysty. Voi olla paineita syöttää lapselle koko purkillinen, vaikka hän ei halua”, Hannele Törrönen kertoo.

Törrösen mukaan hankalista tunteista kannattaa puhua neuvolassa. Äitiä tai isää voivat auttaa esimerkiksi neuvolapsykologi tai kotiin tehtävä perhetyö.

”Joskus vanhemmat ovat niin uupuneita, että pienikin käytännön apu ja yhdet kunnon yöunet auttavat näkemään vauvan taas omana itsenään”, hän kirjoittaa kirjassaan Vauvan kanssa vanhemmiksi.

Jos pelkää vahingoittavansa vauvaa, on syytä hakea heti apua. Kuten myös silloin, jos tuntee olonsa täysin lamaantuneeksi tai päinvastoin niin ahdistuneeksi ja ylivirittyneeksi, että valvoo yölläkin kuin vartiosotilas.

Lapsensa syntymän jälkeen Henna on käyttänyt monia itsehoitomenetelmiä kuten meditaatiota. Nykyisin hän pystyy rauhoittamaan itsensä, kun temperamenttinen kouluikäinen ilmaisee kiukkuaan.

Hän on saanut esimerkiksi päiväkodin henkilökunnalta kehuja vuorovaikutuksesta lapsensa kanssa.

”Joskus harmistun ja kiljun, mutta en ole hädissäni kuten ennen.”

Hän kokee oppineensa lapsen kanssa taitoja, joita lapsuudenkoti ei tarjonnut ja joita ei ehkä olisi muuten oppinut.

Hannele Törrönen korostaa, ettei vaikea lapsuus tee kenestäkään automaattisesti huonoa äitiä tai isää. Lapsi voi olla turvassa, vaikka vanhempi kokisi voimakkaan kriisin.

”Vanhemmalla voi olla suuriakin vaikeuksia, kuten masennusta tai vaikeaa ahdistuneisuutta, mutta lapsen kanssa asiat menevät hyvin. Näin on silloin, kun vanhempi ymmärtää vaikeutensa oman mielensä sisäisiksi jutuiksi, joita hän pyrkii käsittelemään ja joihin hän hakee apua.”

Vanhemmuus voi myös havahduttaa suureen elämänmuutokseen. Törrönen on ensi- ja turvakodeissa nähnyt naisia, jotka ovat jopa päässeet eroon päihteistä ja asunnottomuudesta äitiyden voimalla.

”Lapsissa on paljon toivoa. Tuskin mikään motivoi enempää kuin halu antaa lapselle parempaa kuin on itse saanut.”

Maarit Myllerillä diagnosoitiin synnytyksenjälkeinen masennus, mutta neuvolassa avuksi tarjottiin vain mielialalääkkeitä, joita hän ei halunnut.

Kolmen vuoden kuluttua, kun lapset menivät päiväkotiin, Myller hakeutui seksuaaliterapiaan. Myöhemmin hän kävi myös yksilöterapiassa.

Myller päätti jo esikoisvauva sylissään, ettei hän koskaan kurita lasta ruumiillisesti.

Päätös on pitänyt. Hän haluaa olla äitinä kuin johdonmukainen mentori, joka ansaitsee lasten kunnioituksen.

Hän kokee kasvattaneensa pojat hyvin huolimatta omista traumoistaan.

”Osasin etsiä apua itselleni, sillä tiesin, että se on pelastus myös lapsilleni.”

Hennan nimi on muutettu.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kun hätä on suurin vauvan kanssa

1. Jos et pysty rauhoittamaan vauvaa sylissä, ota vaunut sisälle tai käytä kantoreppua.

2. Jos olo tuntuu epätodelliselta yöllä pimeässä, laita valot päälle. Muistuta itseäsi siitä, että olet aikuinen etkä hätääntynyt lapsi, vaikka siltä tuntuukin.

3. Kokeile, auttaisiko sinua fyysinen stimulointi, kuten käsien pitäminen kylmässä vedessä.

4. Tallenna puhelimeesi numeroita, joihin voit soittaa hädän iskiessä. Ne voivat olla vaikka palvelunumeroita – pääasia on, että saat kontaktin toiseen ihmiseen.

5. Hyvänä hetkenä kirjoita lapuille asioita, jotka auttavat sinua muistamaan, kuka olet. Pidä laput esillä.

6. Kokoa soittolista lohdullisista kappaleista. Kuuntele sitä, kun tunnet olosi surulliseksi tai hätääntyneeksi.

7. Hae netistä tai vauvakerhoista sellaista vertaistukea, joka tuo sinulle turvaa ja tarjoaa vahvistavia, uusia näkökulmia.

8. Älä salaa tilannettasi. Hae apua asiantuntijoilta, kuten neuvolasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi kikka on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    5. 5

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    6. 6

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Perussuomalaisten puoluetoimisto kehottaa vaikenemaan kuntapäättäjien rikostuomioista – ”luottamuksellisia asioita” eikä ”mitään tietoa ulkopuolisille”

    9. 9

      Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

    10. 10

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    9. 9

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    10. 10

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    10. 10

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    11. Näytä lisää
    Uusimmat