Elämä

Aivokuume muutti Pasi Soukkalan elämän – Nyt hän on palkittu kehitysvammainen taiteilija

53-vuotias Pasi Soukkala on piirtänyt koko ikänsä. Keväällä hänet valittiin vuoden kehitysvammaiseksi taiteilijaksi. Ilman äitiä hänellä ei aina olisi ollut edes piirustuspaperia.

Taiteilijalla on ryhdikäs musta puku. Paita hohtaa valkoisena, solmio on suorassa. Pasi Soukkala, 53, on tullut äitinsä Eilan kanssa Vilppulasta Helsinkiin.

Soukkala valittiin keväällä vuoden kehitysvammaiseksi taiteilijaksi. Erkki Liikanen luovutti stipendin. Kohta juhlitaan palkintonäyttelyn avajaisia Artag-galleriassa.

Oma näyttely on taiteilijalle aina iso juttu. Vielä isomman siitä tekee se, jos koko taide on välillä ollut uhattuna.

”Hyvältä tuntuu”, Soukkala sanoo kahvikupin ääressä.

”Aloin tekemään kuvia jo pienenä. Tämä on hyvä ajan täyttäjä. Aika kuluu mukavammin. Se on mukavaa työtä, se on mun vapaa-aikaa”, hän kertoo.

Gallerian seinät ovat täynnä Soukkalan tarkkoja kuvia vuosien varrelta.

Soukkalan taide ei ole räiskyviä värimaalauksia, vaan kurinalaisia luontonäkymiä, jotka ovat täynnä varmasti piirrettyjä yksityiskohtia. Soukkala käyttää paperista kaiken tyhjän tilan. Jälki on hyvin omaperäistä.

Kuvissa lentävät joutsenet, naurulokit ja kalalokit. Pöllöt ja varikset nököttävät puiden oksilla.

”Olen lintujen ystävä”, Soukkala sanoo.

”Minä katon luonnosta mallia.”

Pasi oli terve vauva. Vähän alle kaksivuotiaana hän sai virusperäisen aivokuumeen.

”Kysyin lääkäriltä heti, millaiset mahdollisuudet tästä on toipua. Hän vastasi, että aika näyttää”, äiti Eila Soukkala sanoo.

Pojan puhe- ja liikuntakyky katosivat hetkellisesti kokonaan. Hän alkoi jäädä kehityksessä ikätovereita jälkeen, eikä pystynyt keskittymään.

”Aloin nähdä, että ei hänestä ihan oikeata miestä tule”, äiti jatkaa lempeästi.

Nelivuotiaana Soukkala innostui värityskirjoista.

”Hän ei mitenkään suostunut värittämään kahta samanlaista värityskirjaa.”

Jossain vaiheessa Mäntän kirjakaupan värityskirjat oli väritetty läpi. Äiti antoi pojalle paperia, ja Pasi alkoi piirtää kuvansa itse.

Siitä asti Soukkala on piirtänyt äidin sanoin ”aina kun mahdollista”.

Ja aina kun on ollut paperia.

Pasi Soukkalan tarina on hyvä esimerkki siitä, miten kehitysvammaisten arki on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut.

Soukkala muutti lapsuudenkodistaan viisivuotiaana lähes 500 hengen laitokseen, jossa hän asui 22-vuotiaaksi. Kehitysvammaisten hoito, asuminen ja palvelut keskittyivät vielä 70-luvulla ja 80-luvulla laitoksiin, vaikka avohuollosta alettiin puhua jo 70-luvulla.

Laitoksen ovet olivat lukossa. Vain sunnuntaisin asukkaat saivat pukeutua omiin vaatteisiinsa. Se erotti pyhän viikosta.

”Silloin se oli parasta mitä yhteiskunta voi kehitysvammaiselle tarjota. Se oli sitä aikaa, kun laitokset olivat vain ihmisten säilytyspaikkoja”, Eila Soukkala sanoo.

Äiti vei pojalleen piirustustarpeita, sillä muutoin piirtäminen olisi jäänyt kokonaan.

”Ei laitoksessa ollut välineitä taiteen tekemiseen. Ei siellä ollut edes paperia.”

Pasin taipumus taiteen tekemiseen kyllä huomattiin laitoksessakin. Ohjaajat yrittivät pariin otteeseen saada hänet maalaamaan pensselillä. Mutta ei Soukkalaa kiinnostanut. Hän käytti ilmaisunvapauttaan.

”Se pensseliväri sekoittuu toiseen. Siksi en tykkää pensselillä tehdä”, Pasi sanoo.

Ensimmäisen hoitolaitoksen jälkeen Soukkala muutti 12-paikkaiseen ryhmäkotiin. Siellä arkea rytmittivät asukkaiden kesken jaetut siivousviikot, keittiöviikot ja pyykkiviikot.

Sitten tuli vapaaviikko, jolloin sai taas piirtää.

Kun Pasi oli kuusivuotias, vanhempien ovelle ilmestyi polkupyörällä vieras.

”Hän sanoi, että tämä on semmoinen paperi, jota ei sovi lähettää postissa. Hän antoi paperin eteen ja halusi siihen allekirjoituksen. Pasi vapautetaan oppivelvollisuudesta psyykkisen poikkeavuuden vuoksi, siinä luki”, Eila Soukkala sanoo.

Se oli äidille kova paikka. Tavalliseen kouluun ei enää tarvinnut eikä saanut mennä.

Vuonna 1985 voimaan tulleessa peruskoululaissa ketään ei enää vapautettu oppivelvollisuudesta. Käytännössä sitä ennen kaikki vaikeasti ja syvästi kehitysvammaiset oli vapautettu kaikesta opetuksesta. Nykyään kehitysvammaisia lapsia ja nuoria pyritään opettamaan erityiskoulujen ja -luokkien sijaan tavallisissa kouluissa.

Mutta taiteen tekemiseen Soukkala ei kouluja tarvinnut. Hän ei ole koskaan opiskellut taidetta.

Ei ole ollut kyse siitä, etteikö opetusta olisi tarjottu. Soukkalaa ei vain ole huvittanut.

”Pasi ei ole koskaan suostunut mihinkään ohjaukseen. Kyllä sitä on yritetty”, Eila Soukkala sanoo.

”Minä olen itseoppinut”, Pasi jatkaa.

Omassa kodissa tärkeintä on kunnollinen kirjoituspöytä, jonka ääressä voi piirtää pitkään ilman, että kädet ja hartiat tulevat kipeiksi.

Pasi Soukkala asuu nyt tuki­asunnossa Vilppulassa. Henkilökunta on aina paikalla. Epilepsia tekee yksin pärjäämisestä mahdotonta, vaikka se muuten sujuisi. Viikonloppuja ja lomia Soukkala viettää vanhempiensa kotona ja perheen kesämökillä.

Nopeasti täyttyvä piirustussalkku tyhjennetään aika ajoin vanhempien varastoon. Melkein kaikki työt ovat tallessa. Kukaan ei ole laskenut kuvia, mutta satoja niitä on, äiti kertoo.

Ihan kaikkea aikaa Soukkala ei vieläkään voi tehdä taidetta. Välillä pitää käydä töissä.

”Satakieli on se paikka, missä minä käyn töissä. Teen laukunkuoria, taitan säkkejä, laitan ruuveja pussiin.”

Näyttelyssä on teoksia Soukkalan lapsuudesta tähän päivään.

”Tässä on vihertävänkeltaisia ruohonkortteita, syysvihreätä nurmikkoa ja sinistä taivasta. Täällä on sitten pullasorsia ja käkiä, rastaat räkättämässä ja kääköttämässä”, Soukkala esittelee.

Teokseen on kirjoitettu myös äänitehosteet, räk räk räk räk. Yhden teoksen kulmassa lukee postilakko. Silloin oli lakko, ja Pasi on ikuistanut senkin.

Moniin teoksiin on kirjoitettu vuosiluku valtavin numeroin ylhäältä alas. Kun Soukkalalla oli ensimmäinen oma näyttely Mäntän kaupungintalolla vuonna 1993, kehotti kuraattori häntä laittamaan vuosiluvun teoksen taakse.

Ensin Soukkala noudatti ohjetta, mutta ryhtyi sitten piirtämään vuosiluvun suurin kirjaimin teoksen laitaan. Pöytä tuppasi muuten likaantumaan.

Kuvista näkee, että Soukkala on järjestyksen mies.

”Piirrän lyijykynällä ääriviivat ja öljyväriliiduilla väritän.”

Kuvissa on esillä myös vuodenkierto.

”Kevään ensimmäiset kukat on kukassa ja linnut syömässä matoja, kun on satanut vettä ja matoja on tullut nurmikolle”, hän kuvailee.

Yhdessä kuvassa nostetaan perunoita. Tulee syksy ja lehdet lentävät, sitten sataa lunta ja lehdet peittyvät lumen alle.

Soukkalan linnut lentävät nyt myös muun muassa Mäntän hammashoitolassa. Mänttä-Vilppulan kaupunki on ostanut häneltä teossarjan.

Kehitysvammaliitto haluaisi, että entistä useampi kehitysvammainen saisi ammattikoulutuksen ja pääsisi tekemään sitä vastaavaa työtä avoimilla työmarkkinoilla. Nyt moni kehitysvammainen osallistuu työ- tai päivätoimintaan, eli tekee työkeskuksessa yksinkertaista työtä.

Erityistaidetoimintaa tunnetuksi tekevällä taidekeskus Kettukilla on vielä suurempi unelma: että myös taiteen tekeminen voitaisiin nähdä kehitysvammaisen oikeana työnä.

Kehitysvammaiset voivat suorittaa tutkintoon johtavaa kuvataidekoulutusta Nastolassa ja Jyväskylässä. Muuta kurssitarjontaa on paljon, mutta pääsy opetuksen piiriin on sattumanvaraista.

Pasi Soukkalan näyttelyllä ihan oikeassa galleriassa on iso rooli. Se on saavutus paitsi hänelle itselleen, myös kehitysvammaisten taiteelle yleensä. Ei kuka tahansa ammattitaiteilijakaan saa teoksiaan galleriaan.

”Ihailen Pasin elämänmyönteisyyttä”, äiti sanoo.

Pasi ja Eila Soukkala tulivat Helsinkiin vain avajaisia varten. Stipendirahoilla tehdään kyllä joku pidempi reissu, kun tästä vähän toivutaan, Eila Soukkala kertoo.

Sitten Pasi taas piirtää.

Pasi Soukkalan näyttely ­Artagissa (Hietalahdenkatu 10) 31.10. saakka.

Juttuun on haastateltu myös­Kehitysvammaliiton tutkijaa Hannu T. Vesalaa.

Oikaisu 11.11. klo 9.30. Jutussa kerrottiin virheellisesti, että kehitysvammaiset voivat suorittaa tutkintoon johtavaa kuvataidekoulutusta vain Nastolassa. Koulutusta on tarjolla myös Jyväskylässä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kehitysvammaisuus
  • Yhdenvertaisuus
  • Kuvataide
  • Elämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Jengi murhasi 28 ihmistä Belgiassa 80-luvulla ja katosi – Entisen poliisin kuolinvuoteella tekemä tunnustus saattaa nyt ratkaista mysteerin

    3. 3

      Latviassa Suomi on ikuisesti cool

    4. 4

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    5. 5

      Erosta, surusta ja potkuista selviää helpommin, kun ei juokse karkuun – pakeneminen voi pahentaa oloa, sanoo psykoterapeutti

    6. 6

      Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

      Tilaajille
    7. 7

      Suomen talous voimistuu rajusti, mutta suuria ongelmia on ainakin kaksi – ”Pitäisi olla malttia antaa tilaa luovalle tuholle”

      Tilaajille
    8. 8

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    9. 9

      Suomalaiset suosikkibloggaajat pitävät bisnespukeutumisen vinkkejä kankeina ja vanhanaikaisina: ”Ei se vähennä tippaakaan uskottavuutta, onko hame vai housut”

    10. 10

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    4. 4

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    5. 5

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    9. 9

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    10. 10

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    9. 9

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää