Elämä

Maisa Romanainen johtaa VR:n haukutuimpia palveluita: ”Parempi olla vihattu kuin vailla suhdetta asiakkaaseen”

Romanainen tottui koviin tilanteisiin jo 1990-luvulla, kun hän johti Stockmannin Venäjälle ilman venäjäntaitoa.

Neljältä iltapäivällä Helsingin rautatieasemalla käy kuhina. Jos seisoisi tässä vain hetken, voisi kuvitella olevansa miljoonakaupungissa: hengästyttää, on ahdasta, ihmiset tuuppivat toi­siaan ja ottavat juoksuaskeleita. Junaan täytyy ehtiä.

Tungoksen keskellä seisoo Maisa Romanainen, VR:n matkustajaliikenteen johtaja. Hänellä on aikaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, jotka tavallisilta ohikulkijoilta jäävät huomaamatta. Tällä kertaa sellainen löytyy aikataulunäytön alareunasta.

”Vähän huono ilmaus. Tuon voisi korjata”, Romanainen sanoo ja osoittaa sanoja esteellinen juna.

Juuri tästä Romanainen, 49, ammatissaan nauttii: työn tulokset ovat välittömästi nähtävillä. Ne myös ulottuvat poikkeuksellisen laajalle, sillä Romanaisen toimi­alaan kuuluvat paitsi rautateiden matkustajaliikenne, myös Pohjolan Liikenteen bussit ja ravintolapalveluja tarjoava Avecra Oy.

Hänen vastuulleen kuuluu siis kaikki se, mitä keskivertokuluttajat VR:stä näkevät – ja mitä he niin usein kritisoivat. Yksi valittaa myöhästelevistä junista ja toinen monopoliasemasta raideliikenteessä.

Romanainen ei kuitenkaan vähästä hätkähdä, sillä hän on ollut tiukoissa paikoissa ennenkin.

”On tavallaan parempi olla vihattu tai ainakin puhuttu kuin täysin vailla suhdetta asiakkaaseen, jolloin sitä suhdetta joutuisi sitten rahalla luomaan.”

Rahasta Maisa Romanainen tietenkin tietää yhtä ja toista, sillä koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.

Vielä ylioppilaskirjoitusten aikaan nuori halikkolainen ei oikein tiennyt, mihin ryhtyisi. Kauppakorkeakouluun hakeminen oli kätevä tapa jättää mahdollisimman monta ovea auki. Pian uusi ympäristö vei mennessään, ja kaupan ala alkoi tuntua juuri itselle sopivalta.

Kun hän 1990-luvun alussa valmistui Turun kauppakorkeakoulusta, Suomi velloi lamassa. Monella vastavalmistuneella oli vaikeuksia saada töitä, mutta nuorta ekonomia lykästi. Hän sai jo opiskeluaikana oman alansa töitä leluja ja lastentarvikkeita valmistavalta Briolta.

Äitiyslomansijaisuudesta alkanut työsuhde venyi seitsemän vuoden mittaiseksi. Siinä ajassa Romanainen yleni markkinointiassistentista aina ostojohtajaksi asti.

Kauppa kävi, eivätkä markkinat rajoittuneet pelkästään Brion perinteikkäisiin puuleluihin ja lastenvaunuihin. Asiakkaat rakastivat uusista animaatiosarjoista tuttuja hahmoja, kuten Prätkähiiriä ja Turtles-kilpikonnia. Tuoteideoita metsästettiin kaukomailta, ja Romanainen pääsi matkustamaan pitkin Eurooppaa ja Itä-Aasiaa.

Briolla vietettyinä vuosina hän oppi johtamisen kultaisen säännön: henkilöstöstä on pidettävä huolta. Samaa viisautta hän soveltaa nykyisessäkin työssään, jotta VR pysyisi raiteillaan – ja kenties hiukan kiihdyttäisi vauhtia.

1990-luvun puolivälissä Romanaisella oli tanskalainen esimies, jolla oli edistyksellinen tapa työskennellä. Pomo ryhtyi kaksin käsin tekemään Briosta yhteisöllisempää työpaikkaa: poistatti työhuoneiden väliset ovet ja järjesti aamukahvit leluvarastolla.

Romanainen seurasi muutosta mielissään. Juuri näin yritystä pitikin johtaa!

”Se oli hyvä oppitunti ihmisten kanssa toimimisesta. Myyntimiehistä oli pidettävä hyvää huolta, jotta kauppa kävi, mutta varastoporukkaakaan ei saanut unohtaa, koska silloin tavara ei olisi liikkunut. Se opetti kunnioittamaan kaikenlaista tekemistä.”

Ajan mittaan Turku alkoi kuitenkin tuntua pieneltä. Vuonna 1996 Romanainen jätti Brion taakseen ja siirtyi Stockmannin ostojohtajaksi. Pian sen jälkeen hän muutti Moskovaan, jonne oltiin juuri avaamassa Venäjän ensimmäistä Stockmann-tavarataloa.

Romanainen nimitettiin hankkeen johtajaksi, vaikka hän ei puhunut lainkaan venäjää. Venäläisen työkulttuurin ominaispiirteet tulivat hänelle täytenä yllätyksenä, sillä hänellä ei ollut aiempaa kokemusta paikallisten kanssa toimimisesta.

”Koko urani aikana venäläiset ovat opettaneet minulle eniten. Heille työpaikka on kuin perhe: töissä juhlitaan syntymäpäivät ja ostetaan täytekakut. Eihän täällä Suomessa ole mitään niin ylitsevuotavaa.”

Tiivis työporukka selvisi jopa pahimmasta mahdollisesta tilanteesta. Se tapahtui vuonna 1998, juuri ennen tavaratalon avaamista: ruplan arvo romahti, ja paikalliset pankit ajautuivat konkurssiin. Suomalaiset työntekijät jouduttiin lähettämään kotiin, mutta venäläisen tiimin avulla tavaratalo löysi asiakkaansa.

Noilta ajoilta ovat peräisin myös Romanaisen elävimmät junamuistot. Koska lentoyhteydet Moskovasta Pietariin ja Helsinkiin eivät olleet yhtä näppärät kuin nykyään, matkat kuljettiin raiteita pitkin. Venäläisen junan ravintolavaunussa oli niin iloinen tunnelma, että siellä vietettiin jopa syntymäpäiväjuhlia.

”Samaa tunnelmaa on nykyäänkin venäläisessä Tolstoi-junassa, joka kulkee Helsingistä Moskovaan. Ravintolavaunun ruuat tehdään itse alusta lähtien, ja ruokailuun kuuluvat olennaisesti vodkat, oluet ja venäläiset samppanjat”, Romanainen tunnelmoi.

Venäjältä Romanainen muutti vuosiksi Viroon, jossa hän vastasi Stockmannin ulkomaantoiminnoista. Siellä syntyivät myös hänen kaksi lastaan, ja sinne jäi sydänkin. Kesälomilla Romanaisilla on tapana lomailla Pärnussa, sillä koko perhe viihtyy entisessä kotimaassaan.

Helsinkiin Maisa Romanainen palasi vuonna 2007. Hän työskenteli ensin Stockmannin Suomen ja Bal­tian maiden toiminnan vetäjänä, lopulta varatoimitusjohtajana.

Kaksi vuotta sitten työura sai uuden suunnan, kun Romanainen loikkasi vähittäiskaupasta julkisen liikenteen pariin. VR:n matkustajaliikenteen johtajaksi hänet nimitettiin kesäkuussa 2014.

Mikä sai pitkän linjan stockmannilaisen vaihtamaan toimialaa näin tyystin?

”Kun on ollut liki kaksikymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa, voi alkaa tuntua siltä, että maailmaa on hyvä katsoa toiseltakin kantilta. Ajattelin, että jos ru­pean tekemään muuta, sen pitää olla jotain aidosti erilaista. Tämä nyt ainakin on.”

Vaikka valtion omistama VR toimii erilaisella logiikalla kuin pörssiyritys, niiden toimenkuvissa on myös yllättävän paljon samaa. Molemmat yritykset ovat jokaisen suomalaisen tuntemia, mammuttimaisia instituutioita, joissa ”liikutaan kuluttajarajapinnassa” – siis myydään vaativille asiakkaille tuotteita tai palveluita ilman välikäsiä.

Siinä on tietenkin haasteensa. VR:n kohdalla lunta on tullut tupaan moneen otteeseen: junavuorojen vähentäminen, lippujen hinnanmuutokset ja aikataulujen pettäminen ovat saaneet kansalaiset älähtämään.

Kuluneella viikolla VR oli taas vaikeuksissa lumisateen takia ja perui paikallisjunavuorojaan.

Harvaa yritystä vihataan Suomessa yhtä intohimoisesti kuin Romanaisen työnantajaa. Matkustajaliikenteen johtaja saa vastata kritiikkiin niin työ- kuin vapaa-ajallaankin, mutta niin sen hänen mielestään kuuluukin olla.

”On pakko hyväksyä se tosiasia, että kaikilla on tästä toiminnasta mielipide. Meillä on vuosittain sata miljoonaa asiakastapahtumaa, totta kai niistä keskustellaan. Se keskustelu kannattaa yrittää kääntää voimavaraksi.”

Juttu jatkuu kuvan alla.

Suurinta vastustusta ovat Romanaisen mukaan herättäneet junavuorojen vähennykset tappiollisilla ratayhteyksillä. Kun oma liikkuminen muuttuu epävarmaksi, äänenpainot kovenevat. Romanaisen mielestä se on hyvin ymmärrettävää.

”Toki on haaste ja ikävä asia, jos juna ei enää pysähdy omalle asemalle niin usein. Se henkilöityy VR:n brändiin, vaikka läheskään aina me emme ole se taho, joka pystyy päätöstä tekemään.”

Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua radikaalisti: vielä VR on matkustajaliikenteen tarjoajana monopoliasemassa, mutta kilpailun pitäisi avautua tällä vuosikymmenellä. Raiteille pääsyä havittelevat esimerkiksi Onnibus-halpabussiyhtiö ja useat ulkomaiset yritykset.

Työntekijöiden keskuudessa tunnelma on kuitenkin valoisampi kuin ulkopuolella saatetaan ajatella, Romanainen sanoo. Positiivista asiakaspalautetta tulvii erityisesti junahenkilökunnalle. Palautteet jaetaan VR:n sisäisissä viestintäkanavissa, jotta kaikki voivat iloita niistä.

”Työhyvinvointia voi lisätä tekemällä onnistumisen elämyksistä näkyviä. Ilmapiiri paranee, kun pienetkin onnistumiset huomataan.”

Romanainen kertoo yllättyneensä iloisesti siitä, miten kovasti yrityksessä halutaan kehittyä. Ja siitäkin, kuinka haluttu työnantaja VR lopulta on.

”Moni muukin ulkopuolelta tullut on yllättynyt positiivisesti. Täällä työskentelee iso joukko ihmisiä, jotka ovat aidosti ylpeitä siitä, mitä tekevät. Kun asiakkaana on koko Suomi, on pakkokin olla kova halu edistyä työssään.”

VR:n matkustajaliikenteen tehtävissä työskentelee noin 2 600 ihmistä. Jotkut istuvat pomonsa tavoin yrityksen pääkonttorilla, Eliel Saarisen suunnitteleman rautatieaseman itäsiivessä, mutta suurin osa on levittäytynyt ympäri Suomea.

Rautatieläiset ahertavat kaikkialla Hangosta Kolariin ja Vaasasta Joensuuhun. Toisinaan Romanainen kollegoineen hyppää junaan ja matkustaa tervehtimään heitä.

”Viime kuussa tein tosi ison kenttäkierroksen: kävin kaikki meidän paikkakuntamme läpi. Sitä pitäisi jaksaa tehdä vielä enemmän. Nyt ehkä olemme viimein tulossa vaiheeseen, jossa siihen on myös aikaa ja resursseja.”

Sillä Romanainen tarkoittaa, että ajat ovat paremmat kuin vielä hetki sitten. VR on ollut alakynnessä kilpailussa halpabusseja vastaan. Kuluneen vuoden aikana kaukojunien täyttöaste on kuitenkin noussut kymmenen prosenttiyksikköä.

Yt-neuvottelujen sijaan VR:llä keskustellaankin nyt kiivaasti siitä, miten junamatkailua voitaisiin parantaa.

Seuraava askel otetaan ensi keväänä, jolloin käyttöön tulee uusi paikanvarausjärjestelmä. Sen on tarkoitus tehdä lippujen ostamisesta entistä nopeampaa ja helpompaa.

Mutta millä liikennevälineillä Romanainen itse kulkee?

Autolla. Mieluusti hän kulkisi junalla, mutta aina se ei onnistu. Kotiin Tammisaloon eivät junaraiteet ylety, ja lasten jääkiekkokassit kulkevat helpoiten henkilöautolla.

Romanainen haaveilee Suomesta, jossa joukkoliikennevälineet sopisivat saumattomasti yhteen. Unelmien liikennemaailmassa junalippuun sisältyisi matka ovelta ovelle vaikkapa juna-, bussi- ja taksimatkoja yhdistämällä.

Eikä ostos rajoittuisi pelkkään bussilippuun, vaan kylkiäisinä tulisivat myös matkaan liittyvät palvelut.

”Samalla saisi ostettua kaiken sen, mitä matkustaja kaipaa vaikka Ylläksen hiihtokeskuksessa tai kaupunkilomalla Mikkelissä. Eihän kukaan halua matkustaa rautatieasemalle, vaan ihminen ostaa aina matkan jonnekin.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Maisa Romanainen

Tammisalossa asuva 49-vuotias kauppatieteiden maisteri.

Mitä tekee?

VR:n matkustajaliikenteen johtaja vuodesta 2014 alkaen. Työskenteli aiemmin Stockmannin varatoimitusjohtajana.

Perhe

Naimisissa Niko Romanaisen kanssa vuodesta 2001. 12- ja 14-vuotiaat lapset.

Harrastus

Nopeatempoiset juoksulenkit varhain aamulla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • VR ja junaliikenne

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      HSTV esittää: Kansallis­oopperan Kesäyön unelma -baletti suorana lähetyksenä juuri nyt

      Tilaajille
    2. 2

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      21-kerroksinen tornitalo muuttuu valoteokseksi Espoon Leppävaarassa – suora lähetys HSTV:ssä kello 18

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    7. 7

      Suomessa yleisesti käytetyt närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa – bakteerit rehottivat suolistossa

    8. 8

      Keskustelu Sofi Oksasen kirjoituksesta ei laannu – Nyt kirjailija Johanna Holmström vastaa Svenska Dagbladetissa

    9. 9

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    10. 10

      Harvinainen matelija synnytti neitseellisesti poikasen Helsingin Tropicariossa – synnyttänyt naaras ei ole ollut lähes neljään vuoteen tekemisissä urosten kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    5. 5

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    6. 6

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    7. 7

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    8. 8

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    9. 9

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    10. 10

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää