Onko yhtäkkinen liikunnan lopettaminen vaarallista? - Elämä | HS.fi

Onko yhtäkkinen liikunnan lopettaminen vaarallista?

24.8.2001 3:00

Miten elimistö reagoi, kun ahkeraan liikuntaan tottunut joutuu yhtäkkiä pitkähköksi aikaa vuoteen omaksi?

Kipsissä Säännölliseen liikuntaan tottuneen ihmisen elimistö reagoi liikunnan äkkinäiseen loppumiseen niin, että esimerkiksi ei-tahdonalaisen hermoston säätelymekanismeihin ja muihin järjestelmiin voi tulla lieviä poikkeavuuksia. Ne voivat näkyä esimerkiksi epätavallisina syke- ja verenpainearvoina, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Urho Kujala kertoo. Muutokset eivät kuitenkaan ole vaarallisia. Yksi vakavimmista ongelmista liikunnan yhtäkkisessä loppumisessa on lisääntynyt laskimoveritulppariski. Siksi pakkolepoon joutuneen pitäisikin käyttää terveitä kehon osiaan koko pakkolevon ajan mahdollisuuksien mukaan. Terveiden raajojen liikuttelua puoltaa myös se, että liikkumattomuuden seurauksena kudokset alkavat hiljalleen rappeutua ja heiketä. Vain murtumissa ja pehmytosavammoissa luutuminen ja repeämän arpeutuminen ja lujittuminen asettavat omat rajoituksensa rasitukselle. Jos on joutunut leikkaukseen, liikunnan uudelleen aloittaminen riippuu muun muassa haavan paranemisesta ja leikkaustekniikasta. Liikkeelle pitäisi pyrkiä niin nopeasti kuin kudosten kesto sallii. Säännöllisen liikunnan uudelleen aloittamisen ajankohta riippuu täysin tapaturman luonteesta, ja yksityiskohtaiset ohjeet saa hoitavalta lääkäriltään. Lisätietoja aiheesta saa esimerkiksi lähteestä Kujala U., Orava S. ja Järvinen M.: Liikunta vamman tai kirurgisen toimenpiteen jälkeen, ss. 308-319. Kirjassa Liikuntalääketiede, Duodecim 1999. Tälle palstalle odotamme lukijoilta terveyteen ja liikuntaan liittyviä kysymyksiä. Niitä voi lähettää osoitteeseen Helsingin Sanomat, Terveys & liikunta, PL 65, 00089 Sanomat, faksinumeroon (09) 122657 (maininta Terveys & liikunta) tai sähköpostiosoitteeseen hs.terveys@sanoma.fi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat