Elämä

Suomen musiikkiviennin entinen vetäjä johtaa nyt Tampere-taloa ja hehkuttaa: ”Tampere oli jo 1980-luvulla askeleen muita edellä”

Paulina Ahokas tuo ensi vuonna Tampere-taloon maailman ainoan Muumimuseon ja satavuotiaan Suomen naisia juhlistavan tapahtuman.

Kesällä 2011 Tampereella lomaili onnellinen perhe. Se kierteli Pispalassa, hassutteli Sorsapuiston uudella leikkikentällä ja ihasteli 1900-luvun alussa rakennettua tuomiokirkkoa.

Se oli hauskanpitoa parhaimmillaan, mutta reissulla oli toinenkin tarkoitus. Paulina Ahokas halusi saada selville, olisiko Tampereesta perheelle kodiksi. Ja olihan siitä.

”Kaikki oli aivan mahtavan kivaa, tunnelma oli mainio. Se oli yksi parhaista lomista, joita olen koskaan viettänyt!”

Vielä tuolloin Ahokas asui Helsingissä ja työskenteli musiikkiviennin edistämiseen keskittyneen Music Export Finlandin toiminnanjohtajana. Musiikkialan järjestöjen yhdistys toimi vuodet 2005–2012.

Keväällä 2011 Ahokas oli kuitenkin saanut ystävältään kiinnostavan tekstiviestin: huhujen mukaan Tampere-talon toimitusjohtajan paikka oli tulossa vapaaksi. Aikoiko Ahokas kenties hakea?

”Aloin miettiä, että hetkinen. Kyseessähän on Suomen suurin kulttuurin keskus, jossa tehdään kaikkea oopperasta kansainvälisiin balettivierailuihin ja lastenkulttuuriin. Se alkoi tuntua aivan vastustamattomalta mahdollisuudelta ja haasteelta”, Ahokas, 44, kertoo nyt.

Ahokas aloitti työnsä toimitusjohtajana vuoden 2012 alussa. Pian sen jälkeen Tampere-talossa alettiin valmistella uudistuksia, joiden tulokset alkavat nyt näkyä.

Taloon on rakennettu lukuisia uusia tapahtumatiloja ja ravintoloita, joista viimeisetkin avautuvat ensi kevään aikana.

Samalla Ahokkaasta on tullut vankkumaton Tampereen puolestapuhuja. Hän kehuu kotikaupun­kiaan estoitta: tamperelainen kulttuurielämä on poikkeuksellisen kuplivaa!

Paulina Ahokkaan nimi on kulttuurialan ihmisille tuttu. Ennen Music Export Finlandia hän ehti työskennellä muun muassa Suomen Lontoon-instituutin Arts Managerina, turkulaisen Down by the Laituri -festivaalin markkinointipäällikkönä ja Joensuun yliopiston musiikkitieteen lehtorina.

Kaikki kulttuurin muodot ovat lähellä Ahokkaan sydäntä, mutta pisimpään hänen elämäänsä on kuulunut musiikki. Lapsuudenkodissa Siilinjärvellä kaikui kuorolaulu, ja ensimmäiset taskurahansa Ahokas tienasi soittamalla ja laulamalla.

Musiikkiopistossa hänen pääinstrumenttinsa oli alttoviulu, jonka soittamista hän jatkoi liki ammattilaistasolle saakka. Yliopistossa pääaineeksi valikoitui musiikkitiede.

Klassinen musiikki on juurtunut niin syvälle Ahokkaan persoonaan, että muihin genreihin piti hieman totutella. Esimerkiksi rock tuntui ensin vieraalta.

”Nykyään yksikään genre ei yllä ylitse muiden: tykkään mistä tahansa hyvästä musiikista. Countrymusiikkia inhosin pitkään, mutta jouduin pyörtämään pääni, kun tuttava vei minut aivan loistaville countryfestivaaleille.”

Yhtä lailla Ahokas syttyy kuitenkin myös teatterista, kuvataiteesta ja tanssista. Juuri siksi hän viihtyy Tampereella niin hyvin: kaupunki vastaa kulttuurinnälkäisen kaikkiin tarpeisiin.

”Täältä löytyy Vapriikin museokeskus, monta hienoa teatteria ja täysikokoinen sinfoniaorkesteri. Särkänniemi taas on lastenkulttuuria parhaimmillaan. Tampereella on poikkeuksellinen tekemisen meininki, jossa myös kaupungin päättäjät ovat mukana.”

Tarjonta laajenee kesäkuussa 2017, kun Tampere-taloon avautuu Muumimuseo – maailman ainoa laatuaan. Esille tulee Tampereen taidemuseon kokoelma Tove Janssonin alkuperäisteoksia, muun ­muassa sarjakuvia ja kirjojen kuvituksia.

Osa oli aiemmin esillä museon omassa Muumilaaksossa. Kokoelma on ollut museon hallussa vuodesta 1986, jolloin Jansson itse lahjoitti työnsä Tampereen kaupungille.

”Hän tarjosi kokoelmaa muillekin tahoille, mutta kiinnostusta ei silloin ollut. Tämä kaupunki oli jo 1980-luvulla askeleen muita edellä: kun muu Suomi mietti, oliko Jansson nyt niin ihmeellinen taiteilija, Tampereella osattiin arvostaa hänen työtään.”

Juttu jatkuu kuvan alapuolella.

Ennen Tamperetta Paulina Ahokkaan koti on ollut monessa paikassa. Lapsuudenkodistaan Siilinjärveltä hän muutti ensin Kuopioon ja sitten parikymppisenä Prahaan. Ura alkoi paikallisen jazz-klubin promoottorina.

Sittemmin hän on ehtinyt asua Lontoossa ja Barcelonassa sekä markkinoida kotimaista musiikkia Itä-Aasiassa asti. Reissuillaan hän on huomannut, että miltei kaikki tietävät suomalaisesta musiikista jotakin – ainakin Sibeliuksen, elleivät muuta.

Vaikka asuinpaikat ovat vaihdelleet, muuttamiseen on voinut suhtautua tyynesti, Ahokas sanoo.

”Suomesta ulkomaille muuttaminen tuntui vähän samalta kuin muutto Siilinjärveltä Kuopioon: piti siirtyä uusiin ympyröihin, tavata ihmisiä ja luoda itselleen elämä. Prosessi on aina vähän samanlainen, muutti sitten Lontooseen, Prahaan tai Tampereelle.”

Kaipuu maailmalle on ollut Ahokkaan elämässä pienestä pi­täen, vaikka hänen lapsuudenperheensä ei koskaan matkustanut ulkomaille. Äitiään Ahokas luonnehtii suureksi maailmankansalaiseksi, vaikkei tämä vieraita kieliä osaakaan.

Ahokas sen sijaan osasi, jo pienenä tyttönä. Englantia hän oli lukenut vasta kaksi viikkoa, kun kuuli, että Siilinjärvelle oli muuttanut ulkomaalainen nainen. Tansaniasta saapunut vieras asui paikallisen kanttorin luona ja aikoi viipyä paikkakunnalla vuoden päivät.

Yhdeksänvuotias Ahokas ilahtui asiasta niin paljon, että marssi kanttorin luokse kysymään, josko vieras haluaisi ottaa häneltä pianotunteja. Muutamaa päivää myöhemmin kaksikko jo istui soittimen ääressä ja kommunikoi niillä muutamilla englannin kielen sanoilla, joita Ahokas oli ehtinyt koulussa oppia.

Sellainen hän kertoo aina olleensa: mitä mahdottomammalta jokin haaste on tuntunut, sitä päämäärätietoisemmin hän on puskenut sitä kohti. Jos joku on erehtynyt epäilemään ideoiden mahdollisuutta toteutua, se on vain lisännyt vettä Ahokkaan myllyyn.

”Joskus joku sanoi, että etkö sä Paulina tajua, ettei valtio tule koskaan tukemaan suomalaista musiikkivientiorganisaatiota. See me doing it, ajattelin, antakaa kun näytän. Meni kolme kuukautta, ja asiasta oli saatu päätös”, hän kertoo Music Export Finlandin syntymästä.

Samaan hengenvetoon hän kiirehtii lisäämään, ettei olisi selviytynyt mistään yksin. Suurimmat onnistumiset ovat syntyneet yhdessä työtovereiden kanssa.

Totuudenmukaisempaa tosin olisi kutsua heitä ystäviksi, sillä niin kulttuuriala toimii, Ahokas selittää: kavereiden kanssa on helpompi tehdä bisnestä kuin ventovieraiden.

”Jos valmistaa vaikka tukisukkahousuja, niiden kestävyyttä on helppo testata, mutta kulttuurin suhteen mitään absoluuttisia mittareita ei ole. Ei voi kuin luottaa bändin edustajaan, jos hän lupaa, että levy valmistuu. Siksi yhteistyökumppaneiksi valikoituu tuttuja, luotettuja toimijoita.”

Työ konserttitalossa jatkuu, mutta nyt Ahokkaalla on meneillään muutakin. Hän toimii ensi vuonna järjestettävän WOW Finland -festivaalin yhtenä johtajana.

Women of the World on maailmanlaajuinen liike, jonka tarkoitus on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

WOW-festivaali järjestetään Tampere-talolla maaliskuussa 2017. Se on osa itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien virallista ohjelmaa. Mukana on monia tuttuja kasvoja piispa Irja Askolasta entiseen huippuhiihtäjään Virpi Sarasvuohon.

Festivaalin suunnittelu alkoi kolmisen vuotta sitten, kun Ahokas tuttavineen pohti, miten itsenäisyyden satavuotisjuhlaa tulisi viettää.

”Esiin tulee varmasti paljon sotahistoriaa ja suurmiehiä, ja hyvä niin. Mutta lisäksi on syytä juhlistaa tyttöjä ja naisia. Olemmehan maailman ensimmäinen maa, joka antoi täydet poliittiset oikeudet naisille.”

Festivaalia on järjestämässä myös tamperelainen kirjailija ja entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen, johon Ahokas tutustui yhtä mutkattomasti kuin moneen muuhunkin ystäväänsä: otti yllättäen yhteyttä ja kysyi, lähtisikö tämä Lontooseen tutustumaan Women of the World -hankkeeseen. Meriläinen lähti.

Maailmanparannus vaikuttaa sopivan Ahokkaalle. Siitähän hänen työssäänkin on tavallaan kysymys: ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä.

”Koko urani ajan olen saanut eniten iloa käytännön tekemisestä. Kaikkein hienointa on nähdä, kuinka taide tuottaa ihmisille hyvää oloa.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Pauliina Ahokas

 Tampereella asuva 44-vuotias filosofian maisteri.

 Tampere-talon toimitusjohtaja vuodesta 2012 alkaen. Työskenteli aiemmin musiikkivientiä edistäneen Music Export Finlandin toiminnanjohtajana.

 Naimisissa. Yhdeksän- ja neljävuotiaiden lasten äiti.

 Harrastukset urheilu, lukeminen ja rumpujen soitto tyttären kanssa. Matkustellessaan Ahokas innostuu myös moottoripyöräilystä ja laitesukeltamisesta. ”Veden pitää olla yli 25-asteista. Ihaninta sukeltaminen oli Belizessä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tampere
  • Muumi
  • Suomi 100 vuotta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    7. 7

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    8. 8

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    9. 9

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    10. 10

      Koululaisten lomat saattavat lyhentyä Espoossa ja Helsingissä – Espoo aikoo pätkäistä syysloman kolmeen päivään, Helsinki harkitsee joululoman typistämistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    9. 9

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    10. 10

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää