Elämä

Tutkija palasi Helsinkiin ja hämmästyi: Miksi tönimme tungoksessa mykkinä toisiamme kun voisimme avata suumme?

Ihminen janoaa jaettuja hetkiä, sanoo tutkija Henrietta Grönlund. Siksi hän haluaisi Helsingistä kaupungin, jossa asukkaat eivät tönisi toisiaan mykkinä ja uskaltaisivat jutella vieraille kahvilassa.

Se oli aluksi klassinen laastarisuhde, mutta tunneside on kestänyt ja vain vahvistut vuosien myötä.

Teologi Henrietta Grönlund oli 29-vuotias ja juuri eronnut parisuhteesta. Hän oli ahdistunut, surullinen ja yksinäinen.

Oli kesä Helsingissä, ja Grönlundista tuntui, että kaikki tutut ja tuntemattomat olivat mökillä tai seurustelivat. Katajanokalla asunut Grönlund ei halunnut potea sydänsurujaan yksin asunnossaan, joten hän lähti kävelylle aina kun mahdollista. Hän käveli kaupungin keskustassa ja rannoilla, Kruunuhaassa, Tervasaaressa, Ullanlinnassa.

Pikku hiljaa nämä kävelyt valoisassa kesäyössä muuttuivat romanttisiksi. Päättynyt rakkaus korvautui toisella.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Minulla on rakkaussuhde Helsingin kanssa. Silloin kävellessä rakastuin Helsinkiin”, Grönlund kertoo. ”Se oli aito kokemus.”

Helsingissä on ihania paikkoja, ja minä voin tehdä mitä vain, Grönlund ajatteli.

”Otin kaupunkia haltuun kortteli korttelilta, ja samalla rakensin identiteettiäni uudestaan. Se kääntyi erityiseksi suhteeksi.”

Nyt Grönlund on myös eräänlaisessa työpaikkasuhteessa Helsingin kanssa. Hän aloitti elokuussa uuden kaupunkiteologia-projektin vetäjänä. Viisivuotisessa hankkeessa uskonnontutkimuksen ja kaupunkitutkimuksen tieteelliset näkökulmat yhdistyvät sosiaalisten ongelmien vähentämiseen.

Yhtenä tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja luottamusta eri asukasryhmien välillä, erityisesti valtaväestön ja vähemmistöjen.

”Kyse on tiivistetysti, siitä, miten kaupungista saisi paremman paikan.”

Teologille kaupungit ovat kiinnostava aihe. Eri uskonnot ovat perinteisesti suhtautuneet penseästi suuriin kaupunkeihin, joissa sosiaalinen kontrolli ei toimi kovin hyvin. Sunnuntain kirkkokäynnin voi jättää väliin, eikä kukaan paheksu.

”1900-luvun alussa uskonnolliset järjestöt jakoivat rautatieasemilla traktaatteja, joissa kehotettiin palaamaan takaisin maaseudulle kaupungeista, noista synnin pesistä.”

Grönlund on kotoisin Kaarinasta, Turun kupeesta. Hänellä oli jo lapsena kova kaipuu isompiin kuvioihin, seikkailemaan maailmalle, elokuvista tuttujen pilvenpiirtäjien luokse.

Lukion jälkeen Grönlund lähti. Au pair -paikka löytyi Itävallasta Badenin pikkukaupungista, mutta Wien oli aivan vieressä. Ensimmäisen Wienissä vietetyn illan jälkeen oli selvää, että hän ei enää koskaan palaisi asumaan Kaarinaan, eikä edes Turkuun.

Grönlundin seurue nousi metrosta Wienin historiallisen keskustaan.

”Tulin ylös ja näin ne jumalattomat Sissi-palatsit valaistuna, henki melkein salpautui. Se oli aivan mykistävää.”

Grönlund oli juuri täyttänyt 19. Nyt hän oli ensimmäisen kerran omillaan suuressa kaupungissa, jollaisesta hän oli aina haaveillut.

Parikymppiselle Wien tarjosi ennen kaikkea paljon mahdollisuuksia, yökerhoja, muotiliikkeitä, ihmisiä, taidetta. Nuori nainen ihastui Wienin historialliseen ulottuvuuteen, mutta erityisesti kaupungin kahviloihin. Poikaystävä opiskeli Wienin yliopistossa.

”Hän kavereineen luki tentteihin kahviloissa. Se oli pikkukaupunkilaisesta ihmeellistä. Siellä sitten istuimme niissä mahtavissa kahviloissa, joissa oli hengenheimolaisuutta pariisilaisten filosofikahviloiden kanssa.”

Wienistä Grönlund muutti Helsinkiin, jossa hän on asunut parikymmentä vuotta eli lähes koko aikuisikänsä. Wien oli siis Grönlundin ensimmäinen vakava suhde, jos Helsinki oli ensirakkaus.

Wien on sivistynyt, kaunis ja historiallinen, Helsinki on toimiva, tasa-arvoinen ja turvallinen.

Grönlundin kolmas tärkeä kaupunki onkin sitten renttu. New York on likainen, ruma, haiseva, epätasa-arvoinen ja epäkäytännöllinen.

”Mutta samalla aivan suunnattoman upea ja ihana.”

Grönlund oli juuri palannut matkalta New Yorkista, kun hän todisti ruokakaupassa suomalaisen rituaalin, mykän ohituksen.

Vanhempi rouva tutki hyllyä ja tukki käytävän. Nuori mies tuli lastenvaunujen kanssa, ja hänen piti päästä rouvan ohi.

Sen sijaan, että mies olisi pyytänyt naista kohte­liaasti hieman väistymään, hän alkoi hivuttautua vaunujen kanssa rouvan ohitse sanomatta sanaakaan.

Mies korvasi puheen pienellä tuuppimisella.

”Se oli uskomaton tanssi, jonka mies lastenvaunun kanssa suoritti. Suorastaan taidetta, mutta samalla ihan hirveää. Miksi me olemme tällaisia? Se oli niin räikeä kontrasti newyorkilaisiin.”

Grönlundin mielestä Suomessa kaupunkikulttuuri on niin nuorta, ettei kanssakäyminen ole vielä kehittynyt samalle tasolle kuin melkein missä tahansa muualla.

Toisaalta miehen ohitus onnistui, ja olihan se hyötyliikuntaa, jonka avulla tasapaino ja harvoin käytettävät lihakset kehittyivät.

Grönlund on kuitenkin puhumisen kannalla.

”Vaikka New York on tyly paikka, siellä ihmiset alkavat joka paikassa juttelemaan tuntemattomien kanssa. Ravintolassa kurkataan viereiseen pöytään: ’Ihana annos, mitä se on?’ Kolme lausetta naapuripöytään, ja sitten keskitytään taas omiin asioihin ja lautasiin”, Grönlund kertoo.

”Ne ovat sellaisia ihania pieniä hetkiä ja kohtaamisia. Tutkimuksista tiedämme, että ne ovat ihmisille aivan valtavan palkitsevia, sillä aivot tykkäävät jakamisen hetkistä, vaikka pienistäkin. Jopa se, että näemme jonkun auttavan toista, saa aikaan aivovasteen.”

Grönlundin mukaan moni suomalainen haluaa sitä samaa hississä ja lähikaupassa rupattelua kuin newyorkilainen.

”On nähtävissä vahva kaipuu kaupunkilaisyhteisöllisyyteen, joka on ollut mielestäni vähäisempää Helsingissä. New Yorkissa ovat ne tietyt omat palvelut omassa kotikorttelissa, jossa myyjä tuntee vakiasiakkaat. Sellaista pitkän historian tuomaa paikallisyhteisöllisyyttä kaupungin sisällä. Sitä alkaa olla yhä enemmän täälläkin.”

Mutta on Helsinkikin muuttunut paljon 20 vuodessa. Grönlundista kaupunki ja sen asukkaat ovat kääntyneet ulospäin.

”Kansalaisaktivismi, ravintolapäivät, siivouspäivät. Ihmiset tekevät ruokaa ja kutsuvat ventovieraat kotiinsa syömään. On ajatus siitä, että me teemme tämän kaupungin ja meillä on mukavaa yhdessä.”

Grönlund tutkii parhaillaan arjen auttamista ja vaihtoehtoisia vapaaehtoistoiminnan tapoja.

Sellaisia ovat esimerkiksi internetin paikallissivustot, joilla asukkaat luovat yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä omille kulmille.

”Sivustoilla kerrotaan vaikka, että siinä ja siinä risteyksessä autoilijat ajavat paljon päin punaisia, että varokaa siellä lapsien kanssa. On omia joulukeräyksiä ja niin edelleen.”

Grönlund teki tutkimushaastatteluja näillä nettisivuilla toimiville ihmisille.

”Vastaajat kysyivät, että miksi emme tervehdi ja katso silmiin. Ihmiset matkustavat ja kokevat maailmalla aivan erilaista small talk -kulttuuria. Suomessa ihmiset ajattelevat vielä, että onko sopivaa tervehtiä bussikuskia tai hississä ja saako niin tai näin tehdä, mutta kaipuuta välittämiseen ja toistemme huo­mioimiseen on ihan selvästi.”

Toisaalta kaupungin parhaita puolia on juuri se, että siellä saa olla rauhassa.

Ei tarvitse jutella, vaan saa vain tarkkailla, jos haluaa.

”Voisimmeko saada hyvät puolet kaikista? Miten säilyttää se mukavuusalue, mutta niin, että voi raitiovaunussa hymyillä kanssamatkustajille, kun joku lapsi laulaa hassua laulua? Sen sijaan, että kaikki yrittäisivät olla kuin mitään ei tapahtuisikaan.”

Ilmeettömyys ja hiljaisuus eivät silti tarkoita, että suomalaiset ovat kylmiä ja välinpitämättömiä tuntemattomia kohtaan. Suomalaiset osallistuvat erittäin aktiivisesti organisoituun vapaaehtoistoimintaan, Grönlund muistuttaa.

”Jopa 40 prosenttia on mukana vapaaehtoistoiminnassa, kuten lasten urheilussa tai vanhuksen ystävänä. Se on erittäin korkea luku. Auttaminen ja lahjoittaminen on todella yleistä.”

Henrietta Grönlund

Kuka?

41-vuotias kaupunkiteologian yliopistonlehtori, kirkkososiologian dosentti ja teologian tohtori. Johtaa Helsingin yliopistossa kaupunkiteologian tutkimus- ja opetuskokonaisuutta.

Mistä tunnetaan?

Profiloitunut erityisesti auttamisen tutkijana. Kansainvälisesti palkittu väitöskirja vuonna 2012 käsitteli vapaaehtoistoimintaa kulttuuristen ja henkilökohtaisten arvojen peilinä.

Mistä ei tunneta?

Rakastaa intohimoisesti Giacomo Puccinin musiikkia. On muun muassa matkustanut Italiaan Puccinin synnyinkaupunkiin Luccaan saadakseni aistia ilmapiiriä, jossa tämä on kasvanut.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaupunkikulttuuri
  • Ihmissuhteet
  • sosiaalisuus
  • keskustelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    2. 2

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

    3. 3

      Vartijoiden armoille jäänyt ”Orléansin neitsyt” kieltäytyi pukeutumasta mekkoon ja pantiin roviolle – Suomennetut pöytäkirjat paljastavat Jeanne d’Arcin oikeusjutun koko raakuuden

    4. 4

      Sairaala kotiutti huonokuntoisen helsinkiläismiehen saastaiseen kotiin, jossa vessa oli tukossa ja jääkaappi tyhjä – apuun hälytetty puolituttu: ”Miten ihmisen voi jättää heitteille näin?”

      Tilaajille
    5. 5

      Timo Rautiainen karkotti jo 2000-luvun alussa uusnatseja keikoiltaan, nyt häntä haukutaan ”suvakiksi” – Heviyhtye Trio Niskalaukaus palasi lavoille 13 vuoden tauon jälkeen

    6. 6

      Kaksi vuotta vapaita aukioloaikoja: pääkaupunki­seudulla hypermarkettiin pääsee yölläkin, syrjäisellä Rautjärvellä kunta joutui avuksi kylän viimeisen Siwan mentyä kiinni

    7. 7

      Tasa-arvon mallimaassa on ristiriita, joka ulottuu koulusta työelämään

      Tilaajille
    8. 8

      Veronpalautuksen nostaminen maksaa tänä vuonna, ellet ilmoita tilinumeroasi verottajalle – aikaa on perjantaihin, jos haluaa palautuksen tilille 5.12.

    9. 9

      Naispappeja syrjittiin Suomen suurimmilla kristillisillä nuorten festivaaleilla: ei päästetty pitämään messua, miespapit jättivät tervehtimättä

    10. 10

      Vakava liikenneonnettomuus Lahdenväylällä – Viisi loukkaantui vakavasti, kolme hoitoon Lastenklinikalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    2. 2

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

    3. 3

      Äiti hylkäsi uimataidottoman 5-vuotiaan lapsen uimahalliin, lapsi löytyi veden alta lähes viiden minuutin jälkeen – hovioikeus korotti tuomiota

    4. 4

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    5. 5

      Instagram-suosikkitili julkaisee oppilaiden saamat pahimmat Wilma-huomautukset – Soitimme Wilma-viestien asiantuntijalle ja kysyimme, pitääkö tästä olla huolissaan

    6. 6

      Kun Luhta julkisti suunnittelemansa olympia-asut, niitä haukuttiin ”vahvoissa ja ala-arvoisissa viesteissä” karmeimmiksi koskaan – ”Suunnittelijat ottivat palautteen raskaasti”

    7. 7

      Lähes 200:aa Kehä III:lla posottanut mies valitti ajokiellon pituudesta –”Ilman autoa työmatka kestää yli kolme tuntia”

    8. 8

      Naispappeja syrjittiin Suomen suurimmilla kristillisillä nuorten festivaaleilla: ei päästetty pitämään messua, miespapit jättivät tervehtimättä

    9. 9

      Pisa-tutkimus paljastaa uusia huolia Suomen pojista: Nuoret pärjäävät hyvin yhteis­työssä, mutta sukupuolten väliset erot ovat maailman suurimmat – ”Tämä asia pitää ottaa vakavasti”

    10. 10

      Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    4. 4

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    5. 5

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    6. 6

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää