Kymmenvuotiaani yllätti ehdottamalla vauvakirjan hankkimista kesällä syntyvälle serkulleen. Suorastaan liikutuin. Oma pikkuiseni! Ihan itse tuli ajatelleeksi!
Heti perään iski lievä syyllisyys: lastemme vauvakirjat ovat lähes koskemattomat. Olin nimenomaan toivonut ne vauvoille lahjaksi, koska oma vauvakirjani on ollut minulle tärkeä muisto. En silti jaksanut epämääräisesti itkuisen yön jälkeen innostua ikenestä pilkistävästä hampaasta päivämäärän ylöskirjaamisen vertaa.
