Paula Noronen tekee huumoria vaikka kaverinsa gynekologikäynnistä – ”Yhdessä nauraminen auttaa jakautuneessa maailmassa”

Paula Noronen naurattaa työkseen mutta ei pidä itseään koomikkona. Hänen kirjojensa ja tv-ohjelmiensa huumori syntyy arjesta, tavallisista kerrostalolähiöistä ja kaupan kassajonoista.

Paula Noronen, 42, on hauska ihminen. Tv-persoona ja kirjoittaja keksii vitsejä tele­visioon, ja hänelle maksetaan siitä ­palkkaa.

Norosessa itsessään hauskan maine herättää ristiriitaisia tunteita. Hänestä tuntuu hankalalta, jos hänet juonnetaan tv-ohjelmissa sisään kuvailemalla häntä hauskaksi ­naiseksi.

”Minusta on kivempi yllättää takavasemmalta. En missään tapauksessa pidä itseäni koomikkona”, Noronen sanoo.

Hauska hän kuitenkin on – tv-ohjelmissa, lastenkirjoissa, kolumneissa ja radiossa. Parhaillaan hän on vakiopanelistina Ylen Villi kortti- ja Nelosen Hyvät ja huonot uutiset -viihdeohjelmissa.

Veroilmoituksessa lukee kuitenkin käsikirjoittaja. Itse Noronen kokee olevansa vain kirjoittaja ilman etuliitettä, sillä loppujen lopuksi kirjoittaminen liittyy kaikkeen.

Noronen sanoo olevansa hyvin ujo ihminen.

”Mikä tahansa sosiaalinen tilanne, jossa on useampia ihmisiä, jännittää. Minun pitää mennä syrjään ja katsoa ne ihmiset rauhassa läpi. Kahdenkymmenen minuutin jälkeen saan tilanteen haltuun ja ujous helpottaa.”

Nyt Noronen on väsynyt. Haastattelua edeltävänä päivänä hän on ollut kuvaamassa Villi kortti -penkkiurheilushow’ta. Tuotantotiimi matkustaa lähes joka maanantai päiväksi Tampereelle ohjelmaa tekemään.

Töitä on ollut viime aikoina niin paljon, että Norosella on vaikeuksia muistaa tulevien lastenkirjojensa nimiä, ennen kuin latte kahdella espressolla on ehtinyt puoliväliin.

Sisaruksista kertova varhaisnuorten dekkarisarja Tagli ja Telle saa uuden osan syyskuussa. Hittikirjasarja Supermarsun uusin osa Supermarsu saa kilpailijan ilmestyy 8. toukokuuta.

Marsua antisankarimpaa eläinhahmoa saa hakea. Siksi siitä tuli Norosen lastenkirjasarjan sankari. Hänestä marsut ovat ihania.

”Marsua pidetään tylsänä koti­eläimenä. Niissä on paljon asioita, joita vain marsuharrastajat tietävät. Ne pystyvät kommunikoimaan. Jotkut uskovat, että niillä on taikavoimia”, hän sanoo.

Juuri tylsään kiteytyy Norosen huumorin, tai oikeastaan kaiken tekemisen, ydin. Hän sanoo haluavansa olla ”Suomen tylsin ihminen”.

”Kun jokin asia, vaikka Alepan jonossa seisominen, koetaan tylsäksi, sieltä löytyykin sitten jotain. Lähden aina hyvin arkisesta tai sellaiseksi mielletystä asiasta.”

Käytännönläheisyys sopii Noroselle satumaailmaa paremmin. Fantasiaa hän sanoo inhonneensa aina. Siihen eläytyminen ei sujunut häneltä edes elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen opiskelijana.

Muut nauroivat, kun Noronen luki tekstejään ääneen. Hän nauroi itsekin, niin huonoja tekstit olivat.

”Jos lähden etsimään sitä fanta­siaa satumetsästä ja kirjoittamaan keijuista, siitä tulee Pahkasikaa”, Noronen sanoo.

Siksi myös Supermarsujen sankari Emilia ponnistaa ihmetekoihin ihan tavallisesta kerrostalolähiöstä.

”Olen vaikeuksissa heti, jos lähdetään satulaaksoon. Arki on myös turvallista ja pysyvää.”

Supermarsu-kirjoja on kiitelty siitä, että niiden sankarina on tyttö, ”Itä-Helsingin Peppi”. Kun Emilia hörppää marsunsa juomapullosta, hänestä tulee hyvän puolesta ja pahaa vastaan taisteleva Supermarsu.

Sankari olisi kuitenkin yhtä hyvin voinut olla poika, sillä hän sai nimensä Norosen kummilapselta, ja tämä sattuu olemaan tyttö nimeltä Emilia. Noronen ei edes pidä kirjasankarin sukupuolta kovin olennaisena.

Supermarsuissa puhutaan isoista asioista, jotka tuntuvat lasten maailmassa, vaikka aikuiset eivät sitä aina tajuakaan.

Lennokkaissa juonikiemuroissa käsitellään kiusaamista, työttömyyttä, maahanmuuttoa ja homeisia kouluja. Välillä Supermarsu lentää Intiaan tai lähtee aikamatkalle Jean Sibeliuksen maisemiin.

Noronen muistaa hetken, jona hän tajusi, että lapsille voi kirjoittaa kaikesta. Hän vei pientä kummilastaan autolla uimahalliin, kun lapsi alkoi puhua siitä, miten ministeri nukkui eduskunnassa.

Silloinen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) oli nukahtanut eduskunnan kyselytunnilla. Ministerin nokoset huomattiin ja painettiin iltapäivälehtiin.

”Jotenkin tajusin silloin, että lapset näkevät ja kuulevat kaiken. Miksi jättäisin mitään pois?”

Supermarsulla on hyvin vaativia tehtäviä, kuten Itämeren pelastaminen. Meren saastuminen ahdisti Norosta niin, että hän halusi tehdä siitä kirjan. Supermarsu löytää meren pelastamiseenkin nokkelan ratkaisun.

”Kirjoissa pitää kuitenkin olla ratkaisu, ettei päällimmäiseksi jää toivottomuus.”

Yksi Norosen suurimmista haaveista toteutuu, sillä Supermarsusta kuvataan parhaillaan pitkää elokuvaa. Ensi vuonna ensi-iltansa saavaan elokuvaan tulee animoituja ja näyteltyjä kohtauksia.

Norosella on siinä itselläänkin pieni mutta tärkeä rooli. Hän esittää jalankulkijaa.

Noronen kasvoi omakotitalossa Järvenpäässä. Hän oli vilkas mutta ajatuksiinsa uppoutuva lapsi, joka tykkäsi hengailla metsissä ja kavereiden luona.

Televisiosta Noronen katsoi amerikkalaista tv-komediaa Roseannea. Hän rakasti päähenkilöä, joka oli iso nainen ja paha suustaan. Hänessä oli uutta, räväkkää naiseutta.

”Tykkäsin siitä itseironiasta”, Noronen sanoo.

1990-luvulla Noronen loi itse vahvan ja ärhäkän naisroolin, kun hänestä tuli korsolainen Räkkärimarketti-kaupan kassa Tarja Kulho Radiomafian ohjelmiin. Kaikista Norosen pitkän uran hahmoista juuri Tarja on hänelle rakkain.

Hahmo syntyi, kun Noronen aloitti Radiomafiassa ja hänet käskettiin tekemään gallupia.

”Olin sosiaalisesti tosi ujo. Keksin, että voin itse kehittää haastateltavat ja tehdä niistä huumoria, voin kääntää ujouden voitoksi.”

”Tykkäsin niin paljon tehdä sitä, vaikka siihen liittyi häpeää.”

Vasta vuosia myöhemmin Noronen ymmärsi, miten paljon Tarjaa oli kuunneltu. Eivät ohjelmien tekijät silloin nähneet kuuntelijatutkimuksia kuten nykyään.

”Radiomafia oli kreisi. Se tarjosi jonkinlaisen vastaiskun silloiselle kaupalliselle radiolle. Nykyään kaupallisessa radiossa irrotellaan, ja siellä on mielettömiä persoonia.” Enää Tarjan persoona ei ehkä erottuisi samalla tavalla.

Jos Tarja olisi voimissaan, hän olisi varmaan yhä Räkkärimarketissa töissä, Noronen arvelee.

”Veikkaisin, että Räkkärimarketista olisi tullut osa jotain isompaa ketjua. Ehkä Tarja olisi ruvennut kauppiaaksi. Jos se olisi yt-neuvotteluissa potkittu pois, niin kyllä se olisi sieltä jaloilleen tullut. On se niin kova muija.”

Noroselta on pyydetty Tarjan paluuta. Hän on kieltäytynyt. ”En tiedä, pystynkö vastaamaan ihmisten mielikuviin. Mutta kyllä se kovasti kihelmöi.”

Feministinen stand up -koomikko Raisa Omaheimo sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa pari viikkoa sitten, että Suomessa tehdään paljon huonoa komediaa. Omaheimon mielestä huumorin pitäisi kohdistua niihin, joilla on valtaa, eikä sorrettuihin.

Norosen mielestä rajanvedot ovat vaikeita. Mutta koomikolla on iso vastuu ja valtaa, jota pitää käyttää oikein.

”Jos ei tiedä jonkin vähemmistön oikeaa tunnetta tietyn asian alla, siinä huumorissa on riskinsä. Ajattelen, että jos tämä minun vitsini vahingoittaa edes osaa porukasta, niin voin myös olla sanomatta sen”, Noronen sanoo.

On asioita, joista hän ei halua tehdä huumoria. Yksi niistä on poliittinen ilmapiiri ja viha­puhe.

”Minulle ei tule siitä sellainen olo, että mä väännän tästä nyt parit vitsit. Maailmasta luodut uhkakuvat ahdistavat ihmisiä niin paljon. Siitä tunteesta voisin kyllä tehdä jotain”, Noronen sanoo.

”Minä en myöskään ole se tyyppi, joka haluaa kokeilla, missä se raja menee. Yritän löytää yhdistäviä tekijöitä tässä jakautuneessa maailmassa. Yhteinen nauru auttaa. Ihmiset voisivat myös kuunnella toi­siaan enemmän.”

Noroselta kysytään usein mielipidettä seksuaalivähemmistöjä käsitteleviin komediakäsikirjoituksiin ja sketseihin.

Norosten perheessä on kaksi äitiä. Hänen puolisonsa työskentelee tv-alalla.

”Saatan sanoa, että älkää tehkö sitä, jos vitsissä ei ole jotain oikeaa havaintoa. Jos on, niin antaa palaa vaan.”

Marraskuussa 2015 Noronen kirjoitti Image-lehteen koskettavan jutun. Se oli samalla kirje, jonka äiti osoitti lapselleen.

Noronen kertoi, miten on taaperosta asti tuntenut, ettei kuulu joukkoon.

”En ollut yksi tytöistä, mutten yksi pojistakaan”, hän kirjoitti. Ulkopuolisuuden tunne syveni koulussa ja teini-iässä. Homoseksuaalisuudesta ei silloin juuri puhuttu, eikä esimerkiksi tv-sarjoissa esiintynyt homohahmoja.

Imagen jutun julkaisuhetkellä tasa-arvoisesta avioliittolaista iloittiin, vaikka sen toteutuminen oli vielä epävarmaa.

”Ei olisi enää juuri mitään, joka voisi erottaa minut muista ihmisistä, jonka perusteella minulle ei kuuluisi jotain, mitä muillekin”, viittasi Noronen lakiin tekstissään.

Maaliskuussa 2017 eduskunta lopulta hyväksyi lopullisesti tasa-arvoisen avioliittolain. Noroset juhlivat kahden kesken. ”Se oli todella hieno ja liikuttava hetki. Kuin iso kivi olisi tippunut sydämeltä.”

Perheellisen kirjailijan on vaikea olla tuomatta töitä kotiin. Välillä lapset vaativat äitiä lukemaan iltasaduksi omia tarinoita. ”Se on todella outoa. Omaan tekstiin eläytyminen tuntuu tahmealta.”

Vaikka Noronen antautuu hassuttelulle töissä, kotona leikkiminen tuntuu joskus vaikealta.

”Aina mun pitää olla joku koira, joka konttaa ja jonka päälle tullaan istumaan. Tykkään pelata ja lukea, se on selkeätä. Mutta leikistä ei tiedä, miten se alkaa ja mihin loppuu.”

Kirjoittajan työssäkin liika vapaus on pahasta. Siinä pitää olla raamit.

”Pahin työtilaus on, jos sanotaan, että tee ihan mitä vain. Jos pyydetään, että tee leppäkertuista 10 jaksoa radiota, pystyn kyllä rönsyilemään. Luovuudelle on parasta, että se kahlitaan tai että sille asetetaan raamit, jotka voi sitten rikkoa.”

Vaikka vitsit soljuvat Norosen ohjelmissa televisiossa luontevasti, suurin osa niistä on käsikirjoitettu. Jos näin ei olisi, luovuus kangistuisi.

”Käsikirjoituksen tuoma turva antaa rauhan improvisoida. Jos tulee valmistelematta, kyydistä pu­toaa heti pois”, Noronen sanoo.

Esiintyjät saavat aiheet etukäteen.

”Mietin ensin, minkä tunteen se aihe herättää ja missä muussa tilanteessa se sama tunne on tullut. Yleensä se on joku arkinen tilanne, joka rupeaa sitten muuttumaan koomiseksi.”

Tärkeintä on, että katsoja voi samaistua tunteeseen.

”Rakastan tehdä huumoria kaikesta, mikä liittyy omaan elämään. Sen voi aina perustella, koska se on minun oikea ja aito havaintoni asiasta.”

”Mulla on yksi kaveri, Lissu, jota käytän ihan säälimättömästi. Saatan sanoa, että käytin taas sun gynekologikäynnin telkkarissa. Mutta Lissu kestää kyllä ja nauraa päälle.”

Vaikka puolison ja lasten asioita voi käyttää komiikassa, ei toisen heikkouksista koskaan saa repiä vitsiä. Siinä menee raja.

Itse Noronen haluaisi nauraa enemmän. ”Kyllähän se kuplii meissä koko ajan. Ei tarvitse kuin istua ventovieraan ihmisen viereen ratikassa, niin jo me nauretaan jollekin. Kun tapaan uuden ihmisen, testaan, missä huumorin lajissa mennään. Menen siinä tosin aika usein myös vikaan.”

”Tuntuu ihanalta, jos ihmiset nauravat. Se antaa hetkellisen helpotuksen. Eihän mikään ole kivempaa kuin nauraminen.”

Helsingin Sanomat ja Nelonen ovat samaa Sanoma-konsernia.

Kuka?

Paula Noronen

42-vuotias kirjoittaja ja tv-persoona. Kirjoittanut useita lastenkirjasarjoja, kuten Tagli ja Telleä ja Supermarsua. Esiintynyt useissa televisio-ohjelmissa, kuten Villissä kortissa ja Hyvissä ja huonoissa uutisissa.

Työskennellyt radiojuontajana muun muassa Ylen kanavilla, Radio Novassa, Radio Aallossa ja Radio Helsingissä.

Perhe

Asuu Helsingissä. Naimisissa. Viisi- ja kolmevuotiaat lapset.

Koulutus

Taiteiden kandidaatti Aalto-yliopistosta tv- ja elokuvakäsikirjoituksen alalta.

Harrastukset

Lenkkeily, kuntosali, juorulehdet, lukeminen, penkkiurheilu.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    2. 2

      The New Yorker: Presidentti Trump vitsaili varapresidentti Pencen ”haluavan hirttää kaikki homot”

    3. 3

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    4. 4

      Somalian tuhoisaa terrori-iskua ei noteerattu EU:n ulkoministerikokouksessa – Soini kertoo lähettäneensä suruvalittelut, Sipilä ei asiasta twiitannut, vaikka Las Vegasin ampumisia surikin

    5. 5

      Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

    6. 6

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    7. 7

      Tähti­tieteilijät hurmoksessa: Kahden neutroni­tähden törmäys nähtiin ensi kertaa – ”kuolonspiraali” pani liikkeelle avaruutta värisyttäviä gravitaatio­aaltoja

    8. 8

      Lasikatto murtui Turussa: Minna Arve valittiin kaupunginjohtajaksi yhden äänen erolla

    9. 9

      Viisi vuotta Talebanin vankina ollut amerikkalaissotilas myönsi sotilaskarkuruuden

    10. 10

      Ministeriö harkitsee: Romuta autosi ja osta sähköpyörä, valtio antaa siitä hyvästä rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olen säästänyt alaikäisille lapsilleni vuosien ajan pieniä summia rahastoihin – nyt Kela laskee ne perheen tuloiksi

    2. 2

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      Tehdas­rakennuksen palosta aiheutunut savuvaara ohi Helsingin Tapanilassa, myös juna-asema avattu

    5. 5

      Eroperheen lapsella Kaurilla on niin monta aikuista elämässään, ettei hän ole varma, kuinka monta kotia hänellä on – HS:n lukijat kertovat, kuinka kahden kodin perheissä pärjätään

    6. 6

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    7. 7

      Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

    8. 8

      Keskustan sisäistä sähköpostia levisi koko eduskunnalle: ”Sipilän pitäisi lopettaa kiukuttelu ja ukonvaihtamispuheet”

    9. 9

      Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

    10. 10

      ”Rekan nupissa pystyn rauhoittumaan ja ajamaan rauhassa auringonlaskuun” – Jenna, 20, Eveliina, 24, ja Jasmin, 27, kertovat, miksi he ryhtyivät rekkakuskeiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    10. 10

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    11. Näytä lisää