Elämä

Etelä-Afrikassa köyhille äideille kerrotaan, että Suomi on onnela – Lapsen antaminen adoptoitavaksi on raadollinen kokemus, sanoo tutkija

Yhteyden säilyttäminen biologisiin vanhempiin olisi adoptiossa tärkeää, sanoo tutkija Riitta Högbacka. Hänellä itsellään on Etelä-Afrikasta adoptoitu tytär.

”En tiedä, pystynkö ikinä unohtamaan tätä. Mietin, kysyykö lapseni joskus: ’Äiti, missä olit, kun otin ensimmäiset askeleeni? Äiti, missä olit, kun sain ensimmäisen hampaani?’ Se on kamalaa”, sanoi 29-vuotias Simphiwe Helsingin yliopiston sosiologian dosentille Riitta Högbackalle Etelä-Afrikassa.

Simphiwen lapsi oli adoptoitu kaksi vuotta aiemmin.

Högbacka kuuli lukuisia samanlaisia tarinoita, kun hän tutki lapsensa adoptioon luovuttaneita äitejä Etelä-Afrikassa vuosina 2006–2010. Tutkimuksesta ilmestyi alkuvuodesta englanninkielinen kirja Globaalit perheet, eriarvoisuus ja kansainvälinen adoptio (Palgrave Macmillan).

Högbacka kiinnostui aiheesta, koska hänellä on Etelä-Afrikasta adoptoitu tytär. Hän huomasi, että kansainväliseen adoptioon lapsensa luovuttaneita äitejä ei ole juuri tutkittu.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi oli äideille raadollinen kokemus. Äidit suostuivat adoptioon, kun muita vaihtoehtoja ei sillä hetkellä ollut. Lapsesta huolehtimiseen ei ollut rahaa, jos äiti oli työtön ja mies hävinnyt kuvioista. Joillakin alueilla jopa 80 prosenttia mustista äideistä on työttömiä”, Högbacka kertoo.

Hän haastatteli tutkimukseensa kolmeakymmentäviittä afrikkalaista äitiä, paikallisia sosiaalityöntekijöitä ja adoptiolapsen Suomessa saaneita perheitä.

”Joka päivä pelkään. […] ovatko he nyt ottamassa lapsen. […] Ei ole helppoa (itkee). […] Haluaisin pitää lapseni, mutta minulla ei ole mitään, ei mitään. […] Olen yrittänyt unohtaa lapsen, mutta en pysty. Nyt en saa nukutuksi, en voi hyvin. […] En halua sitä [adoptiota] ja se on ongelmani. Haluan tai en, sillä ei ole mitään merkitystä, ei mitään merkitystä”, sanoo 37-vuotias Lily, jonka lapsi oli syntynyt kuukausi sitten.

Itkevien äitien kertomusten kuuleminen oli tutkijalle rankka kokemus.

”Yksi äideistä sanoi, että ei auta ketään, jos hän itkee joka päivä. Sen vuoksi äiti päätti aloittaa päivänsä rukoilemalla ja ajattelemalla hyviä ajatuksia. Lapsi on olemassa ja hänellä on hyvä olla siellä jossain, äiti päätteli. Adoptiosta oli kulunut jo muutama vuosi”, Högbacka kertoo.

Perhemalli on Etelä-Afrikassa erilainen kuin Suomessa. Perheeseen kuuluu äidin ja lapsen lisäksi isoäiti, serkkuja ja tätejä. Isillä ei usein ole kiinteää suhdetta perheeseen. Afrikassa on tavallista, että lapset voivat asua välillä sukulaisten luona, jos näillä menee paremmin.

Perhemallin taustalla on Högbackan mukaan muun muassa Etelä-Afrikassa harjoitettu apartheid-politiikka. Rotuerottelu oli voimassa Etelä-Afrikassa vuoteen 1994 asti. Silloin vain miehet pääsivät valkoisten asuttamiin kaupunkeihin töihin. Mustat vaimot ja lapset asuivat maaseudulla. Isät saattoivat nähdä perheensä vain kerran vuodessa.

Perhemallin erilaisuuden vuoksi monet Högbackan haastattelemista afrikkalaisista äideistä eivät mieltäneet, että adoptio on pysyvä ratkaisu. He ajattelivat, että lapsi palaa myöhemmin ja halusivat tietää, miten lapsi voi.

”Äidit toivoivat sosiaalitoimistosta väliaikaista tukea pahimman yli, mutta sellaista mahdollisuutta Etelä-Afrikassa ei ole. Monille äideille adoptio on ainoa vaihtoehto.”

Högbackan mukaan kansainvälinen adoptiojärjestelmä on ongelmallinen, koska se katkaisee yhteydet lapsen ja alkuperäisen suvun välillä.

”Yhteyden säilyttäminen olisi tärkeää. Useimmat adoptoidut haluavat jossain vaiheessa tietää juuristaan. Samaan aikaan monet äidit ja muu suku kaipaavat tietoja lapsesta. Nykytutkimuksen mukaan lapselle ei ole haitallista tietää, että hänellä on kaksi kotia, vaikka joskus näin on ajateltu.”

Sosiaalitoimistossa adoptioon lapsensa luovuttaneita vanhempia valmistettiin kertomalla kohdemaasta. Kertomuksissa välittyi usein ruusuinen kuva lapsen vastaanottavasta maasta.

”Minulle kerrottiin, että [adoptiomaassa] kouluasiat ovat hyvin. Siksi olin niin onnellinen, koska itse en voinut opiskella (itkee). Vielä nytkin haluaisin opiskella”, kertoo 25-vuotias Miriam, jonka lapsi oli adoptoitu vuotta aiemmin.

Högbacka havaitsi, että suomalaiset adoptiovanhemmat suhtautuivat kriittisesti Etelä-Afrikassa välitettyihin mielikuviin lapsen uudesta kotimaasta. Siellä annettiin kuva, että Suomi on onnela, jossa lapset ovat kuin pieniä prinssejä ja prinsessoja.

Esimerkiksi siitä ei puhuttu, että Suomessa on kuitenkin myös rasismia. Maahanmuuttajia toivotetaan painumaan sinne, mistä he ovat tulleet.

Etelä-Afrikan matkoillaan Högbacka sai vastata äitien kysymyksiin Suomesta ja adoptioperheistä. Kysymykset ulottuivat myös henkilökohtaiselle tasolle, koska Högbackalla on Etelä-Afrikasta adoptoitu tytär.

”He kysyivät, miltä minusta tuntuu kasvattaa toisen ihmisen lasta, tiedänkö, missä tyttäreni biologinen äiti on ja eikö lapseni ihmettele ihonvärien erilaisuutta.”

Högbacka vastasi kysymyksiin rehellisesti. Hän on sylilapsiajoista lähtien kertonut tyttärelleen, että lapsella on toinenkin äiti Afrikassa. Hätkähdyttävin kysymys oli, miten Högbacka suhtautuisi, jos biologinen äiti ilmestyisi vaatimaan lasta takaisin.

”Sanoin suoraan, että se tuntuisi kauhealta.”

Kun suomalaisperhe valmistautuu adoptoimaan lasta, Högbackan mukaan kannattaa muistaa, että lapset ovat usein todella vaikeassa tilanteessa. He saattavat olla kokonaan orpoja tai heillä ei ole mitään mahdollisuutta asua vanhempiensa kanssa. Adoptio voi oikeasti olla näille lapsille mahdollisuus.

Syy adoptioon antamiselle on usein kuitenkin pelkkä köyhyys ja työttömyys, ja elämäntilannetta lukuun ottamatta lapsen biologinen äiti voi olla aivan kunnossa.

Högbackan mukaan adoptiovanhempien olisi myös hyvä tietää, että monet äidit haluavat tietoja lapsestaan ja lapset äideistään. Yhteyksiä ei pitäisi kokonaan katkaista.

”Adoptiovanhemmuuden haasteena on myös sen ymmärtäminen, että heidän lapsensa ei ole yksinomaan yksinoikeudella heidän. Monet adoptiovanhemmat toimivatkin aktiivisesti adoptiojärjestelmän parantamisen puolesta.”

Hänen mukaansa asenteet kansainvälistä adoptiota kohtaan ovat yleisesti varsin mustavalkoiset.

”Osa ajattelee, että kyse on uuskolonialistisesta orjakaupasta. Toinen leiri on sitä mieltä, että adoptiolla pelastetaan orpolapsia. Näiden suuntien väliltä pitäisi löytää keskitie, jossa pidettäisiin huolta köyhien äitien oikeuksista, mutta myös lapsille pitäisi antaa mahdollisuus omaan kotiin ja perheeseen.”

Högbackan mielestä äideille pitäisi ensin tarjota konkreettista tukea niin, että köyhyys ei olisi adoption ensisijainen syy. Senkin jälkeen on aina lapsia, jotka eivät voi asua synnyinperheessään ja tarvitsevat adoptiovanhemmat.

”Ihannetapauksessa adoptiossa yhdistyy lapsen tarve saada vanhemmat ja vanhempien toive saada lapsi. Nykymuodossaan adoptiojärjestelmä kuitenkin huolehtii enemmän globaalin pohjoisen adoptoijien perhetoiveista, kun sen pitäisi kantaa yhtä suurta huolta myös köyhien biologisten äitien toiveesta pitää lapsi.”

Pelastakaa lapset ry:n mukaan Suomeen adoptoitiin viime vuonna 58 lasta ulkomailta. Pelastakaa lapset laajentaa tänä keväänä adoptioyhteistyötä Thaimaassa.

Myös adoptoinnit Etelä-Afrikasta ovat lisääntyneet.

”Kiinasta taas tulee vähemmän pieniä adoptiolapsia, koska kiinalaiset adoptoivat heitä itse. Myös Venäjältä adoptoitujen lasten määrä on vähentynyt. Siksi adoptiolapsia vastaanottavissa maissa ollaan nyt kiinnostuneita Afrikasta”, Högbacka sanoo.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Adoptio
  • Lapset
  • Perhe
  • Äitiys

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    4. 4

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    5. 5

      Suomessa myytävä jugurtti ja limsa eivät ole yhtä hedelmäisiä kuin Italiassa ja ikoninen tee on aromikkaampaa Britanniassa – Suomalaisten maku on tällainen, perustelevat yritykset

    6. 6

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    7. 7

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    8. 8

      Miksi pieneen palkkaan tyytyvät työntekijät kannattelevat kuolevia firmoja? Ay-johtaja Ann Selin nostaisi palkkoja, vaikka yritykset kaatuisivat

    9. 9

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    10. 10

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    8. 8

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää