On tärkeää, että pienten lasten vanhemmat viettävät joskus aikaa myös yksin, sanoo psykoterapeutti ja Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen.
”Jokaiselle tekee hyvää joskus hengähtää ja olla omien ajatustensa kanssa. Monet kotiäidit sanovat, että he kaipaisivat työmatkaa. Silloin voisi vain katsella ikkunasta ulos, kuunnella radiota ja pohtia omia ajatuksia.”
Vaaranen on huolissaan perhearjesta, josta puuttuvat vanhemman pienet ilot. Hän sanoo, että kokonaan itsensä unohtaminen on noussut jonkinlaiseksi uudeksi ihanteeksi.
”Siinä on helposti kääntöpuolena ahdistus. Perheelle omistautumisen rinnalla pitäisi olla vanhempien pieniä omia iloja, arjen kohokohtia. Ne voivat olla vaikka kirjan lukemista tai uimassa käymistä.”
Moni kokee omasta ajasta huonoa omatuntoa, mutta Vaarasen mielestä se on turhaa.
”Miehet ovat jostain syystä parempia ottamaan oman hetken ja rentoutumaan kuin naiset.”
Se, että vanhemmat saavat omaa aikaa, tekee hyvää koko perheelle. Vaaranen kertoo tutkimuksesta, jossa tutkittiin rakastuneita pareja:
Kävi ilmi, että rakastumisen tunne voimistui, jos pari oli välillä erossa ja ikävöi toisiaan. Hänen mielestään sama koskee perhe-elämää. Joskus on hyvä olla pieni hetki poissa perheen parista, niin saa mahdollisuuden ikävöidä sitä ja tajuta, kuinka korvaamaton se on.
Nykyajan vanhemmat saattavat tarvita omaa aikaa enemmän kuin esimerkiksi isovanhempien sukupolvi. Yhteiskunta on siirtynyt yhteisöllisyydestä yksilöllisyyteen, Vaaranen sanoo. Nykyisin myös avun pyytäminen on usein vaikeampaa.
Vaarasen mukaan oma aika on erityisen tärkeää suomalaisille.
”Eron huomaa hyvin maailmalla. Toisissa maissa ihmisten puheensorina alkaa kahdeksalta aamulla ja loppuu myöhään illalla. Meillä on pitkä eristyksissä asumisen historia, ja se näkyy yksin olemisen kaipuuna.”
Parasta olisi, että oman ajan saaminen hoituisi perheessä luontevasti ja että molemmat vanhemmat saisivat sitä sen verran kuin tarvitsevat.
Oma aika ei kuitenkaan välttämättä tarkoita ”luksusaikaa”, kuten kasvohoidossa tai ravintolassa käymistä. Omaa aikaa voi viettää myös kotona, vaikka vain pienen hetken kerrallaan.
”Oma hetki voi olla jopa sitä, että saa kerrankin käydä rauhassa suihkussa tai kaupassa. Joskus pelkkä yksin juotu kahvikupponen riittää. Monet kaipaavat ennen kaikkea sitä, että saa tehdä jotain ilman keskeytyksiä.”
Vaarasen mukaan usein lapsetkin kunnioittavat sitä, jos vanhempi vetäytyy puuhaamaan jotain.
Tarve omalle ajalle on yksilöllistä, eikä Vaaranen halua arvioida sopivaa määrää sille. On myös ihmisiä, jotka eivät tarvitse juuri lainkaan yksin oloa. He ovat usein itse kasvaneet isoissa, sosiaalisissa perheissä.
Vaaranen neuvookin kuuntelemaan herkällä korvalla sekä omaa oloa että perhettä.
”Niin löytää tasapainon perheen ja oman ajan välille. Voi kuulostella, mikä on minulle aika, jonka jaksan hyväntuulisena ilman hengähdystaukoa. Entä kuinka kauan perhe jaksaa poissaoloani? Jos joku alkaa äksyillä, se on usein merkki siitä, että joku ikävöi sinua”, hän sanoo.
”Paras olisi tilanne, että kun tulee viettämästä omaa aikaa, perhe ajattelee, että kiva, nyt tuo on hyvällä tuulella. Silloin se on kaikkien etu. Jos taas oman ajan viettämisestä tulee riitaa, silloin jokin on pielessä.”
Oman ajan järjestäminen on usein erityisen haasteellista yksinhuoltajille, vaikka yksinhuoltaja saattaa tarvita enemmän hengähdysaikaa kuin parisuhteessa oleva.
”Hän tarvitsee voimia arjen pyörittämiseen yksin”, Vaaranen muistuttaa.
Avun pyytämisessä ei pitäisi arastella. Vaaranen kehottaa myös läheisiä tarjoamaan apua oma-aloitteisesti.
Joissakin lapsiperheissä oma aika on järjestetty niin, että vanhemmat jakavat lastenhoitoillat puoliksi. Näin heillä on vuorotellen vapaata aikaa – mutta perheellä ei juuri koskaan ole yhteistä aikaa. Onko se huono asia?
”Olisi kyllä hyvä, että perhe tekisi joskus yhdessä jotain. Joidenkin tutkimusten mukaan yhdessä tekeminen on erityisen tärkeää naisille.”
Myös se on tärkeää, että vanhemmilla on joskus yhteistä aikaa ilman lapsia, Vaaranen sanoo.
”Mutta se ei tarkoita sitä, että välttämättä pitäisi lähteä jonnekin. Yhteistä aikaa voi järjestää myös kotiin. Sekin voi riittää, että illalla makuuhuoneessa vanhemmat ehtivät jutella kahdestaan ja kysyä toisiltaan, mitä kuuluu.”
Vanhempi, muista nämä:
1. Älä luovu harrastuksistasi. Monet ajattelevat lasten syntyessä, että harrastuksille ei ole enää aikaa. Yritä kuitenkin pitää edes yhdestä harrastuksesta kiinni. Siitä saa voimia perhe-elämään.
2. Uskalla pyytää apua lastenhoitoon. Jos et saa mielestäsi tarpeeksi omaa aikaa, puhu asiasta puolisosi kanssa. Pyydä myös rohkeasti sukulaisia tai ystäviä auttamaan tai hanki lastenhoitaja.
3. Älä odota vapailta hetkiltä liikaa. Monilla on liian suuret odotukset omalle ajalle. Silloin ei tarvitse mennä kasvohoitoon. Jo pienikin hetki omaa aikaa antaa energiaa. Kotoakaan ei ole pakko poistua. Tärkeintä on saada olla hetki rauhassa ja tehdä juuri sitä mitä haluaa.
4. Älä tunne huonoa omatuntoa omasta ajasta. Myös perhe hyötyy siitä, jos pidät välillä hengähdystauon. Älä siis koe siitä syyllisyyttä. Kun ihminen voi hyvin, se heijastuu myös ympäristöön.
Neuvot antoi psykoterapeutti, Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen.