Elämä

Perinteinen pänttääminen on tehotonta, eikä lahjakkuuteen kannata luottaa – Näillä vinkeillä kuka tahansa oppii tehokkaammin

Opiskelutekniikalla ei ole merkitystä, jos opiskeltavat asiat eivät kiinnosta. Ota nämä asiat huomioon tenttiin tai pääsykokeisiin valmistautuessasi.

Ylioppilaskokeet lähestyvät, pääsykoe häämöttää horisontissa, iso tentti vaanii kulman takana. Miten selviytyä vaativasta luku-urakasta kunnialla?

Moni tarttuu vanhasta tottumuksesta muistiinpanovälineisiin, ryhtyy alleviivaamaan tenttikirjan tekstiä tai päättää lukea kirjan viisi kertaa kannesta kanteen.

Niin ei kuitenkaan välttämättä kannata tehdä. Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka pudottaa pommin: perinteinen pänttääminen on itse asiassa melkoisen tehotonta, jopa hyödytöntä.

”Suurin osa opiskelijoista opiskelee tosi tehottomasti. Kirjojen äärellä pitkästytään kuoliaaksi sen sijaan, että etsittäisiin ja löydettäisiin tekstistä henkilökohtaisia merkityksiä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pitkästyminen on opiskelijan pahin vihollinen, Lonka sanoo. Oppiminen on nimittäin pitkälti tunnepeliä: tutkimustiedon valossa erityisesti innostuksen, ute­liaisuuden ja hämmennyksen tunteet edistävät uusien asioiden omaksumista.

Hiljattain Lonka ohjasi Elina Ketosen väitöskirjan, jossa tämä tutki eri alojen opiskelijoiden opintomenestystä ja heidän suhtautumistaan opiskeltaviin asioihin. Oli kyse sitten lääketieteen opiskelijoista tai oikeustieteilijöistä, vain innostuneet ja alastaan varmat opiskelijat saavuttivat 55 opintopisteen vuositavoitteen.

Epävarmat ja opintoihinsa negatiivisesti suhtautuvat opiskelijat jäivät opinnoissaan alle tavoitteen, vaikka ulkoinen paine tavoitteen saavuttamiseksi olisi ollut kova. Myös muissa tutkimuksissa erityisesti pitkästymisen ja ahdistuksen tunteiden on havaittu haittaavan oppimista.

Positiivinen asennoituminen vie siis pitkälle. Sen lisäksi tarvitaan sitkeyttä ja tervettä itsevarmuutta, Lonka sanoo. Mutta miten näitä ominaisuuksia kannattaisi kehittää?

1. Unohda uskomukset erilaisista oppijoista

Alkajaisiksi Lonka kehottaa heittämään romukoppaan oppimiseen liittyvät vanhentuneet uskomukset. Esimerkiksi laajalle levinnyt ajatus siitä, että yksi oppii parhaiten lukemalla ja toinen kuuntelemalla, on tutkimusten mukaan hölynpölyä. Myöskään yhtä kaikille sopivaa opiskelutekniikkaa ei ole.

Yhteen metodiin jumiutumisen sijaan opiskelijan kannattaisikin käyttää monipuolisesti kaikkia aistejaan, Lonka sanoo. Voi esimerkiksi lukea tenttikirjaa vaihteeksi ääneen, tallentaa puhettaan älypuhelimen sanelimeen ja kuunnella sitä lenkillä käydessään. Keskeisimmät asiat voi kirjoittaa muistilapuille, jotka sijoittelee ympäri kotia.

Myös muistiinpanojen tekemisestä on hyötyä, kunhan ei tyydy kopioimaan mekaanisesti kirjan tekstiä tai luennoitsijan puhetta.

Aktiiviset opiskelumenetelmät, kuten käsitekarttojen tekeminen, asioiden kirjoittaminen omin sanoin ja piirtäminen, helpottavat oppimista. Passiivinen ko­piointi puolestaan on todettu kehnoksi opiskelumetodiksi, Lonka sanoo.

Sama käy ilmi kanadalaisen Waterloon yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Kun tutkijat vertailivat erilaisia opiskelumenetelmiä keskenään, tekstin ääneen lukeminen osoittautui tehokkaimmaksi tavaksi painaa mieleen opeteltavat sanat. Passiivinen ääneti lukeminen puolestaan oli kehnoin tapa oppia uusia sanoja.

Tutkijat totesivatkin, että kun muistettavan asian tuottaa jollakin tapaa itse, se lisää asian erottuvuutta ja sitä kautta muistettavuutta.

2. Innostu

Päämääräksi pitäisi aina ottaa opiskeltavan asian ymmärtäminen ja siitä innostuminen, Lonka kiteyttää. Jos tavoitteena on vain tekstin läpiluku ja kahvitauolle pääsy, oppiminen jää pintapuoliseksi.

”Kannattaa etsiä tekstistä yhteyksiä omaan elämään ja ympäröivään todellisuuteen. Jos oikeustieteen kurssilla pitää perehtyä vaikkapa yrityksen kaupparekisteriin viemiseen, voi miettiä, millaisen yrityksen itse perustaisi. Tavoitteena on muuttaa teksti kirjoittajan tiedosta lukijan omaksi tiedoksi”, Lonka selittää.

3. Ole sinnikäs

Innostuminen voi olla hankalaa, jos opiskeltavat asiat tuntuvat kovin vaikeilta. Helsingin yliopiston opinto­psykologi Johanna Mikkonen kehottaa muistamaan, että opiskelun kuuluukin olla haastavaa. Vaikeuksista pääsee parhaiten yli tarttumalla toimeen.

”Motivaatio ei tule odottamalla vaan tekemällä. Kun työhön pääsee sisälle ja opiskeltavat asiat alkavat aueta, kiinnostuskin lisääntyy”, Mikkonen sanoo.

Suuret tehtävät kannattaa pilkkoa pieniin osiin, joihin paneutuu yksi kerrallaan. Se helpottaa toimeen tarttumista, Mikkonen vinkkaa.

Helsingin yliopiston koulutuksen ar­viointikeskuksessa tehdyistä tutkimuksista selviää, että pelkkään lahjakkuuteen luottaminen ei kannata. Opinnoissaan menestyvät parhaiten ne opiskelijat, jotka jaksavat harjoitella ja yrittää sinnikkäästi – eivät ne, jotka luottavat sisäsyntyisiin taitoihin.

Lähes mitä tahansa voi oppia, kun tarpeeksi pinnistelee, Lonka vakuuttaa.

4. Hyödynnä kavereita

Jos oppiminen tuottaa vaikeuksia, apua voi pyytää omalta opettajalta, opintoneuvojalta tai opintopsykologilta. Myös kanssaopiskelijoiden puoleen kannattaa kääntyä, sillä opiskeltavasta asiasta keskustelu ja on erittäin tehokas oppimisen muoto.

”Opiskelijat keskustelevat esimerkiksi pääsykokeiden materiaalista kovin vähän: istutaan yksin ja ajatellaan, että tämä on yksilösuoritus. Sen sijaan kannattaisi ajatella muita pääsykokeeseen lukevia mahdollisina tulevina opiskelukavereina, joiden kanssa sitten aikanaan bailaa.”

Keskustelusta hyötyy myös se, joka selittää opiskeltavaa asiaa muille. Tutkimusten perusteella toisten opettaminen on nimittäin kaikkein tehokkain tapa sisäistää opiskeltava asia, Lonka sanoo.

Siksi sitä kannattaakin suosia sen sijaan, että kahlaisi pääsykoekirjaa yksin läpi kerta toisensa jälkeen.

”Nykyään ajatellaan, että oppimisessa tärkeintä ei ole kertaus vaan vaihtelu”, Lonka kumoaa vanhan myytin.

5. Rakasta rutiineja

Kaikkia opiskeluun liittyviä rutiineja ei kuitenkaan kannata heittää romukoppaan. Vaikka opiskelumetodit voivat olla mielikuvituksellisia, kannattaa arjesta muuten tehdä mahdollisimman säännöllistä.

Konstit ovat perinteiset: herätys joka aamu samaan aikaan, hyvä aamiainen, muutama tunti opiskelua, energisoiva lounas ja lisää monipuolista opiskelua. Kunnon yöunista kannattaa huolehtia, sillä mikään ei heikennä opiskelutehoa yhtä pahasti kuin jatkuva väsymys, Lonka sanoo.

Hän kehottaa kiinnittämään huomiota myös ruokavalioon: proteiinipitoinen aamiainen ja lounas pitävät virkeänä pitkään. Karkit ja muut sokeriset herkut sen sijaan kannattaa unohtaa, vaikka lohtusyöminen opiskelustressin keskellä houkuttelisikin.

”Jos juo liikaa kahvia ja vetää pelkkää karkkia, tulee hermostuneeksi, minkä elimistö tulkitsee ahdistukseksi. Siitä taas seuraa epätoivoisia ajatuksia, ja äkkiä yöunetkin kärsivät”, Lonka kuvailee.

6. Elä kuin huippu-urheilija

Säännöllinen liikunta parantaa aivojen aineenvaihduntaa ja edistää oppimista. Taukoliikunta kannattaa myös kesken opiskelurupeaman. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS suositteleekin nousemaan ylös tuolista puolen tunnin välein.

”Tavallaan opiskelija on kuin huippu-urheilija. Pitää olla fyysisesti hyvässä kunnossa, että psyyke toimii”, Lonka sanoo.

Hän itse harrastaa kollegoidensa kanssa niin sanottuja sokraattisia kävelyjä: jos tutkimustyössä tulee vastaan kimurantti tilanne, lähtee ryhmä yhdessä lenkille keskustelemaan aiheesta. Sen jälkeen lukeminen tai kirjoittaminen maistuu taas paremmin.

7. Mieti missä opiskelet

Oppiminen ei välttämättä vaadi pöydän ääressä pönöttämistä. Opintopsykologi Johanna Mikkonen kehottaa kuitenkin pohtimaan oman lukupaikan valintaa kriittisesti: onnistuuko opiskelu helposti kotoa käsin, vai kuluvatko siihen tarkoitetut tunnit kuin huomaamatta pyykin­pesuun tai siivoamiseen?

”Moni saa enemmän tehtyä kirjastossa, jossa ei ole niin paljoa muita virikkeitä. Kirjastoa voi ajatella työpaikkana, ja kotia puolestaan paikkana, jossa tehdään muita asioita. Se rytmittää tekemistä.”

Kun päivän opiskelurupeama sitten päättyy, kannattaa tenttikirjat sysätä hetkeksi mielestään ja keskittyä muuhun elämään. Sekin nimittäin tehostaa oppimista.

”Opiskelu ei ole irrallaan elämästä. Itsestään huolehtiminen, lepo ja muu elämä on yhtälailla tärkeää kuin kirjojen luku”, Mikkonen kiteyttää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opiskelu
  • Motivaatio
  • Pääsykokeet
  • Susanne Salmi
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yhdysvalloissa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole ennen nähty – Miksi Floridan kouluampuminen oli erilainen kuin muut?

    2. 2

      Panssarilasin alta löytyy Viron mahtavin aarre, jonka tarina on kuin jännitys­näytelmästä – Piilopaikan tiesi vain pari ihmistä, mutta tieto oli hävitä Siperian vankileireille

    3. 3

      ”I hear you”, luki Trumpin lunttilapussa, kun hän kuunteli Floridan joukkosurmasta selvinneitä opiskelijoita ja ehdotti opettajille aseita

    4. 4

      Mikroilmeet paljastavat tunteitamme, vaikka yrittäisimme peittää ne – Toimittaja testasi niihin perustuvaa ”persoonallisuusanalyysia, jota ei voi huijata”

    5. 5

      Maailmanennätyksen tehnyttä 15-vuotiasta taitoluistelijaa itkettää, kun hän kertoo elämästään – Alina Zagitovasta on rakennettu olympiavoittajaa pikkutytöstä lähtien

    6. 6

      Saako paleltumaa hieroa? Suojaako rasvaaminen kasvoja pakkaselta? Miten kylmässä vauva voi nukkua? Asiantuntija vastaa 16 kylmää koskevaan kysymykseen

    7. 7

      ”Ihminen lakkaa piittaamasta elämästään” – valokuvaaja Abdulmonam Eassa kertoo HS:lle, miten Itä-Ghoutan pommisateessa oppii elämään

    8. 8

      Italian poliitikot viis veisaavat valtion velasta – muhiiko maassa EU:n seuraava kriisipesäke?

    9. 9

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    10. 10

      Trumpilta ehdotus kouluampumisten ehkäisemiseksi: Opettajille aseita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    2. 2

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    3. 3

      ”Influenssa” saattaakin olla samaan aikaan jylläävä A-streptokokki – hoitoon hakeutumista ei kannata jäädä odottelemaan

    4. 4

      Maailman yksinäisin puu kaukana eteläisellä Tyynellämerellä kantaa jälkeä hetkestä, jolloin ihminen painoi kädenjälkensä koko planeettaan

    5. 5

      Trumpilta ehdotus kouluampumisten ehkäisemiseksi: Opettajille aseita

    6. 6

      Maailmanennätyksen tehnyttä 15-vuotiasta taitoluistelijaa itkettää, kun hän kertoo elämästään – Alina Zagitovasta on rakennettu olympiavoittajaa pikkutytöstä lähtien

    7. 7

      Panssarilasin alta löytyy Viron mahtavin aarre, jonka tarina on kuin jännitys­näytelmästä – Piilopaikan tiesi vain pari ihmistä, mutta tieto oli hävitä Siperian vankileireille

    8. 8

      Katajanokalle nousseen kerrostalon urakoitsijana suhmuroi outo yrittäjä – konkurssi jätti kymmeniä alihankkijoita puille paljaille

    9. 9

      Yhdysvalloissa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole ennen nähty – Miksi Floridan kouluampuminen oli erilainen kuin muut?

    10. 10

      Keskustan kannatus on palautunut hivenen sisäisestä kuohunnasta huolimatta – vihreiden vauhti hyytyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    2. 2

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    6. 6

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    7. 7

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    8. 8

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    9. 9

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    10. 10

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää