Elämä

”Miltä tuntuu elää miehesi siivellä”, kysyttiin kotona lasta hoitavalta Hilla Stenlundilta, jonka puoliso maksaa perheen menot – Näin perhevapaat muuttavat arjen rahanjakoa

Stenlundeilla on omat tilit, Juho Kokilla taas yhteistalous vaimonsa kanssa. Perhevapaan aikana perheen sisälle saattaa muodostua erilaisia taloudellisia todellisuuksia.

”Miltä tuntuu elää miehesi siivellä”, kysyttiin Hilla Stenlundin blogikirjoituksen kommenteissa.

Stenlund, 28, kirjoittaa blogiinsa kolmihenkisen perheensä elämästä. Kommentti tuli, kun Stenlund kertoi, miten ­raha-asiat hoituvat nyt, kun hän hoitaa kotona puolitoistavuotiasta Selmaa ja puoliso Daniel Stenlund käy töissä.

Ennen lasta molemmat vanhemmat kävivät töissä ja kulut pantiin tasan. Nyt Stenlund saa kotihoidontukea, joka on kuntalisän kanssa 488 euroa kuussa.

”Daniel on alkanut kysellä, että riittävätkö rahani”, Stenlund kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ainakaan kulujen puolittamiseen ne eivät riitä. Siksi Stenlundit ovat päättäneet, että päävastuun perheen menoista kantaa puoliso, kunnes lapsi menee hoitoon ja Hilla Stenlund palaa töihin.

Kommentin väite siivellä elämisestä tuntuu Stenlundista silti kummalliselta.

”Lapsi on yhteinen. Menot ja tulot jaetaan niin, että selviämme perheenä”, hän sanoo.

Kymmenen vuoden takaisessa tutkimuksessa selvitettiin, kuka vastaa kuluista niissä perheissä, joissa on kaksi aikuista ja ainakin yksi lapsi. 36 prosenttia vastasi, että yhteisistä menoista huolehtii se, jolla sattuu olemaan enemmän rahaa.

Yhtä suuri osa, 36 prosenttia, kertoi myös, että kummallekin on sovittu omat vastuut. Kysymyksessä sai valita useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon.

Stenlundien perheessä molemmilla on omat tilit, joille rahat tulevat. Niiltä he siirtävät rahaa yhteiselle tilille, jolta maksetaan laskut.

Puoli vuotta jatkuneen hoitovapaansa ajan Hilla Stenlund on siirtänyt yhteiselle tilille kuukausittain oman puolikkaansa asuntolainasta ja vastikemaksusta. Yhdessä on puhuttu, että ne ovat tärkeimmät jaettavat kulut.

”Jos kaikki asumiskulut siirtyisivät Danielille, potti olisi iso ja taakka kävisi liian suureksi”, Hilla Stenlund kertoo.

Ennen nykyistä hoitovapaata Stenlund sai äitiysrahaa ja sitten vanhempainrahaa, joiden määrä riippuu aiemmista tuloista.

Silloin hän maksoi asumismenojensa lisäksi usein muitakin laskuja. Nyt Stenlund osallistuu kuluihin lainanlyhennyksen jälkeen sen minkä pystyy.

Jos rahaa on, hän saattaa maksaa omat vakuutuksensa suoraan omalta tililtään tai siirtää yhteiselle tilille rahaa sähkölaskua varten.

Puoliso hoitaa ruokakauppaostokset, mukaan lukien lapsen vaipat, sekä omistamansa auton kulut. Stenlund maksaa lapsen vaatteet ja tarvikkeet.

Stenlund tietää olevansa hyvässä asemassa moneen muuhun verrattuna, sillä blogista kertyy tyypillisesti muutaman satasen suuruisia lisätienestejä.

 

Rahan jakautumista suomalaisissa lapsiperheissä ei ylipäätään ole juuri tutkittu.

”Jos olen saanut lisätuloja, olen sanonut puolisolle, että tilanne on hyvä ja voin vielä maksaa jonkin yhteisen laskun.”

Stenlundien tavoin elää 18 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä: Heillä on omien tiliensä lisäksi ainakin yksi yhteinen tili, kuten laskujenmaksu- tai taloustili, jonne siirretään rahaa yhteisten kulujen kattamiseksi.

Kolmannes lapsiperheiden vanhemmista pitää silti omat rahansa tyystin erillään puolison rahoista.

Nämä, kuten myös jutun aiemmat tiedot maksuvastuista, ovat peräisin tutkimuksesta, jonka tekivät Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkimuspäällikkö, dosentti Anu Raijas ja professori Terhi-Anna Wilska. Se julkaistiin 2007.

Sitä, miten raha-asiat hoituivat perhevapaan aikana, tutkimuksessa ei kysytty. Rahan jakautumista suomalaisissa lapsiperheissä ei ylipäätään ole juuri tutkittu.

Tutkimuspäällikkö Anu Raijaksen tuntuma kuitenkin on, että yleisin käytäntö jakaa menot toisen vanhemman vapaan aikana on juuri Stenlundien malli. Perheissä sovitaan, että enemmän ansaitseva ottaa päävastuun kulujen maksamisesta.

”Lapsen syntymä on tyypillisesti ärsyke tällaiselle yhteistaloudelle, sillä lapsen myötä syntyy myös uusia pakollisia menoja. Ennen lasta parisuhteissa on yleistä pitää omat rahat erillään toisen rahoista.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vuosi sitten Juho Kokki lähti ostamaan perheelleen uutta televisiota. Hyvä malli oli valmiiksi katsottuna, ja Kokki oli esitellyt sen vaimolle hintoineen kaikkineen.

Paikan päällä Kokki, nyt 29, kuitenkin päätti hankkia sovittua kalliimman laitteen. Perheen kaikki rahat, myös telkkariostokseen säästetyt, ovat puolisoiden yhteisellä tilillä. Siksi hän soitti vaimolleen ja kysyi mielipidettä hankinnasta.

”Jos rahat olisivat olleet omalla tililläni, luulen, että en olisi soittanut, vaan tehnyt ostoksen”, Kokki sanoo.

Perheen yhteistalous on pyörinyt pian kymmenen vuoden ajan, yhtä kauan kuin lastentarhanopettajaksi opiskellut Kokki ja hotellialan johtotehtävissä toimiva puoliso Hanna ovat olleet naimisissa.

Yhteiselle tilille menevät kummankin tulot, ja tilipäivän jälkeen sieltä maksetaan pakolliset menot.

Systeemin ansiosta kaikki pakolliset menot, kuten ruoka, lainanlyhennykset, talon kiinteistövero, vakuutukset, puhelinlaskut, vesi ja sähkö menevät automaattisesti kummankin rahoista. Osuuksia ei tarvitse pyydellä eikä muistaa siirrellä tililtä toiselle.

”Yhteiseltä tililtä näkee yhdellä silmäyksellä, paljonko rahaa on tullut. Siitä voi helposti laskea, paljonko sitä jää menojen jälkeen”, Juho Kokki sanoo.

Myös tutkimuspäällikkö Anu Raijaksen mukaan yhteistalous on montaa muuta mallia yksinkertaisempi tapa hoitaa perheen raha-asiat.

”Siinä ei niinkään mietitä sitä, onko jako reilu, vaan yhteinen hyvinvointi on se, mitä tavoitellaan.”

Televisiohankinnan aikoihin Kokki oli kotona perheen nyt kaksivuotiaan lapsen kanssa. Hoitovuoro vaihtui kahdeksan kuukauden kohdalla, kun Hanna palasi töihin. Juho Kokki jäi kotiin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi.

Kokin hoitovapaan ajan yhteiselle tilille kilahtivat vaimon palkka ja Kokin kotihoidontuki, joka oli ennen veroja 338,34 euroa kuussa. Rahatilannetta helpotti se, että Kokki sai lisätienestejä tekemällä spiikkauksia mainoksiin. Vapaansa jälkeen hän perusti oman äänialan yrityksen.

Perhevapaiden aikana yhteistalous toimi samalla periaatteella kuin muulloinkin: raha, joka jäi laskujen jälkeen jäljelle, oli yhteistä käyttörahaa, jolla sai tehdä myös omia hankintoja, Kokki kertoo.

Vapaa-ajan menoille, kuten kummankin kahvilakäynneille, ei ole sovittu tarkkoja budjetteja yhdessä tai erikseen, eikä sellaisia harkittu myöskään perhevapaiden ajaksi.

”Koen, että yhteiset rahat ovat yhtä lailla molempien rahoja. Tieto siitä, kuka minkäkin osuuden on milloinkin tienannut, ei ole vaikuttanut ajatteluuni”, Kokki sanoo.

Ajan myötä tavaksi on muodostunut se, että satasen suuruisista ja sitä kalliimmista hankinnoista neuvotellaan, vaikka sitten puhelimessa kaupan jonossa.

Malleja menojen jakamiseen on yhtä monta kuin perheitäkin, eikä kaikkia koskevia neuvoja voi antaa, sillä elämäntilanteet vaihtelevat.

Tutkimuspäällikkö Anu Raijas on kuitenkin sitä mieltä, että reiluimmin raha-asiat hoituvat perhevapaan aikana silloin, kun parilla on yhteinen taloustili.

Silloin juoksevat menot, kuten kauppaostokset ja lapseen liittyvät pakolliset hankinnat, eivät kasaudu toisen harteille – eivät ainakaan sen, jolla on enemmän aikaa mutta vähemmän rahaa.

Yhteiselle tilille voi laittaa joko samansuuruisia summia tai rahaa suhteessa kummankin tuloihin, Raijas neuvoo.

 

Naiset vastaavat miehiä useammin perheen arkitaloudesta, ja maksavat esimerkiksi ruuan ja lapsen tarvikkeiden kaltaisia menoja. Silloin myös niukkuuden kokemus voi tulla helpommin vastaan.

”Juuri perhevapaan aikana ansiot voivat poiketa toisistaan paljonkin. Silloin on tarkoituksenmukaista, että kumpikin ei siirrä menotilille samaa summaa vaan summia suhteessa tuloihin.”

Ennen kuin tarkoista osuuksista päästään sopimaan, pitää toki selvittää, minkä suuruinen yhteinen potti riittää kattamaan pakolliset menot.

”Jos yhteenlasketut yhteiset menot ovat esimerkiksi tuhat euroa kuussa, toinen voi laittaa yhteiselle tilille 830 euroa ja toinen 170 euroa.”

Mikäli mahdollista, molemmille pitäisi jäädä jonkin verran omaakin rahaa, Raijas ohjeistaa.

”Raha on suhteessa myös vallan väline, ja sen pyytäminen osoittaa toisen valtaa.”

Erityisesti perhevapaan myötä yhdenkin perheen sisälle saattaa muodostua erilaisia taloudellisia todellisuuksia. Äidit pitävät valtaosan perhevapaista ja ovat kotona pidempään kuin isät. Isät ovat harvoin kotihoidontuella, jonka perusosa ei riipu ansioista vaan on kaikille sama. Vuonna 2016 kotihoidon tuen saajista 93 prosenttia oli naisia.

Miehet ovat naisia useammin sitä mieltä, että he joutuvat maksamaan liikaa perheen yhteisistä menoista, selvisi Raijaksen ja Wilskan tutkimuksessa vuonna 2007.

”Elämäntilanteesta ei kysytty tarkemmin, mutta tässä kohdassa taustalla saattoi olla hoitovapaatilanne. Onkin hirvittävän tärkeää, että vastuista sovitaan selkeästi”, Raijas sanoo.

Joka viides äiti puolestaan kokee, että menojen kattaminen tuloilla on hankalaa tai erittäin hankalaa. Isistä näin sanoo vain 14 prosenttia.

Asiaa kysyttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vuonna 2017 julkaisemassa Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo -tutkimuksessa äideiltä ja iseiltä, jotka olivat parhaillaan tai olivat juuri olleet perhevapaalla.

Merkitystä voi olla silläkin, mitä menoja kukakin perheenjäsen maksaa. Naiset vastaavat miehiä useammin perheen arkitaloudesta, ja maksavat esimerkiksi ruuan ja lapsen tarvikkeiden kaltaisia menoja. Silloin myös niukkuuden kokemus voi tulla helpommin vastaan.

Tämä lasku sinulle, seuraava minulle. Ennen kuin Hilla Stenlundin perheeseen syntyi lapsi, kulut pantiin puoliksi.

Stenlund ja puoliso maksoivat laskut ja muut kulut vuorotellen. Esimerkiksi ruokakaupassa käytiin yleensä yhdessä, ja kassalla muisteltiin, kumpi maksoi viimeksi.

”Voisihan sitä saada enemmän selvyyttä asioihin, jos vaikka käyttäisi Exceliä. Mutta siihen menisi niin paljon aikaa”, Stenlund sanoo.

Laskutoimituksia ei ole tehty eikä kuittirumbaa pyöritetty, sillä molemmat ovat harkitsevia kuluttajia, eikä rahasta ole tullut riitaa, hän perustelee. Myös lapseen liittyvät hankinnat saatiin aikoinaan hoidettua sopuisasti.

”Kun niitä tehtiin, olin vielä töissä. Yksi maksoi vaunut, toinen pinnasängyn ja autokopan.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Raha
  • Talous
  • Lapset
  • Perhevapaat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Whatsapp kieltää käytön alle 16-vuotiailta EU:n alueella

    2. 2

      ”Minä yritin, rakastin ja toivoin” – Hanna eli vuosia seksittömässä suhteessa, mutta lopulta jäljellä oli vain yksi vaihtoehto

      Tilaajille
    3. 3

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    4. 4

      Isovanhempien arkinen läsnäolo ja lämpö ovat aarre, josta moni lapsi jää tänäkin päivänä paitsi

    5. 5

      Suomessa vallitseva ilmapiiri ajoi minut osaksi aivovuotoa

    6. 6

      ”Join yhden lasin viiniä, toinen jäi puoliväliin, koska halusin kotiin” – viinanhimoon on lääkkeet, mutta niitä käytetään vähän

    7. 7

      Mäntsäläläiseen pöheikköön rakennetaan kaikessa hiljaisuudessa lentokenttää, vaikka lupaa lentotoiminnalle ei vielä ole

    8. 8

      Toroppalan kylästä lähtenyt rakennusmestari Pertti Vanhanen vastaa nyt Lontoossa 50 miljardin kiinteistösijoituksista – ”Olen ollut pienestä pojasta asti puuhakas”

    9. 9

      Miksi päiväkodeissa osoitetaan mieltä? Tyhjenevätkö hoitopaikat tänään kokonaan? HS kokosi yhteen faktat, jotka auttavat ymmärtämään päiväkotien ulosmarssia

    10. 10

      Tutkijat: Hiilineutraaliutta lupaileva Helsinki sivuuttaa yli puolet helsinkiläisten päästöistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    2. 2

      Siviilipoliisit seurasivat yökerhossa, kuinka mieskaksikko tarkkaili muita asiakkaita baaritiskillä Helsingissä – varjostus jatkui läpi Esplanadin puiston ja poiki rikosepäilyjä

    3. 3

      Ruotsalaistutkija varoittaa: Suomi toistaa uudessa opetus­suunnitelmassa Ruotsin virheet – ”Pelkään, että sitä tullaan katumaan, koska me kadumme nyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Netissä nauretaan lapio kädessä heiluville Donald Trumpille ja Emmanuel Macronille, eikä lapiointikuvasta väännetyille vitseille näy loppua

    5. 5

      70 neliön kolmioon vietiin 600 muuttolaatikkoa, kertoo muuttomies – Tavallisessa suomalaisessa kodissa on 30 000–50 000 tavaraa

    6. 6

      Toimittajaa kopeloitiin festivaalilla 22 kertaa – oli haastattelemassa juttuunsa 54 naista, joita kopeloitiin myös joka ikistä

    7. 7

      Kaj Turusen loikka sinisistä kokoomukseen löi säröä hallitukseen – Näin dramaattinen päivä eteni

    8. 8

      Synnytyksestä suoraan korkokenkiin ja meikkiin hypännyttä Katea on turha sääliä: Se on pohjimmiltaan ammatin­valintakysymys

    9. 9

      Tämä upea kuva Yhdysvaltojen presidenteistä ja heidän puolisoistaan on nyt kaikkialla – Erityinen huomio kiinnittyy hymyilevään Melania Trumpiin

    10. 10

      30-vuotias mies tuomittiin vankeuteen 14-vuotiaan tytön raiskauksesta – tarjosi ennen tekoa uhrille kannabista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tämä upea kuva Yhdysvaltojen presidenteistä ja heidän puolisoistaan on nyt kaikkialla – Erityinen huomio kiinnittyy hymyilevään Melania Trumpiin

    3. 3

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    4. 4

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    5. 5

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    6. 6

      ”Ei 20 vuotta sitten ollut sen näköisiä hampaita” – Purentaelimistön vaivat ovat lisääntyneet huimasti, sanoo hammasasiantuntija, ja syy on kahdessa isossa muutoksessa

      Tilaajille
    7. 7

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    8. 8

      Kolme kuoliaaksi kuristettua ihmistä, lukuisia hyökkäyksiä naisten kimppuun, raiskaamista ja vankilapakoja – näin Oulussa pajatsoja huijanneesta nuorukaisesta tuli kylmäverinen tappaja

      Tilaajille
    9. 9

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    10. 10

      Ruotsalaistutkija varoittaa: Suomi toistaa uudessa opetus­suunnitelmassa Ruotsin virheet – ”Pelkään, että sitä tullaan katumaan, koska me kadumme nyt”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää