Te-toimisto passitti viulisteja hakemaan alttoviulistin paikkaa, vaikka kyseessä on ihan eri soitin – Nyt puhuu yksi viulisteista: ”Olen työskennellyt kymmenen vuotta ilman lomia”

Lomat, säännöllinen palkka tai tulevaisuuden suunnittelu eivät ole kaikkien työntekijöiden oikeus, eikä kaikilla ole siihen mahdollisuutta.

Erityisesti määräaikaiset työntekijät saavat usein kokea nahoissaan, kuinka työelämä voi toisinaan tuntua hyvin epätasa-arvoiselta ja -oikeudenmukaiselta. Vakituiset työntekijät nauttivat kertyneistä lomista, mutta määräaikaiset työntekijät joutuvat mahdollisesti ilmoittautumaan työttömiksi työntekijöiksi, kun työsuhde loppuu.

Yhden tällaisen kokemuksen jakaa freelancermuusikko Pia Pelkonen,https://www.hs.fi/haku/?query=pia+pelkonen, joka on työskennellyt viulistina yli vuosikymmenen ajan.

Helsingin Sanomathttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005563721.html kertoi helmikuun alussa viulisteista, jotka olivat saaneet työvoimatoimistolta käskyn hakea alttoviulistin työtä, vaikka heillä ei ollut kokemusta kyseisestä instrumentista.

Yksi kirjeen saaneista viulisteista oli Pelkonen.

Alttoviulu on eri soitin kuin viulu. Kumpikin soitin vaatii vuosikymmenten harjoittelun, varsinkin jos aikoo hakea soolosoittajan paikkaa korkeatasoisessa sinfoniaorkesterissa, kuten te-toimiston lähettämässä kirjeessä edellytettiin, Helsingin Sanomat kirjoitti.

Pelkonen oli ilmoittautunut te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, kun hänen edellinen määräaikaisuutensa oli päättynyt ennen joulua.

Tästä huolimatta Pelkonen ei koe itseään työttömäksi työnhakijaksi: freelancermuusikon työt koostuvat usein monista eri palasista, erilaisista määräaikaisuuksista ja työtehtävistä.

”Parhaillaankin teen kolmea työtä samaan aikaan. Työskentelen sinfoniaorkesterissa ja soitonopettajana sekä soitan jousikvartetissa”, Pelkonen kuvailee.

Pelkonen oli lähinnä huvittunut te-toimiston lähettämästä kirjeestä, jossa häntä kehotettiin hakemaan itselleen vieraan instrumentin soittajan paikkaa. Myöhemmin kaikki paljastui epäonniseksi sekaannukseksi.

Tilanne paljasti kuitenkin myös toisen epäkohdan, joka on vaivannut Pelkosta koko muusikonuransa ajan: freelancermuusikoilla on hyvin vähän oikeuksia, kuten lomia tai esimerkiksi mahdollisuutta suunnitella tulevaisuuttaan.

Yhden määräaikaisuuden päättyessä on löydettävä heti seuraava työ, jotta rahat riittävät.

”Itse olen tehnyt kymmenen vuotta töitä putkeen ilman lomia”, Pelkonen kuvailee.

Pelkonen haluaa kertoa oman tarinansa esimerkiksi tuodakseen esille freelancermuusikoiden kokemat epäkohdat alalla. Pelkosen mukaan monet työnantajat kiertävät määräaikaisten työntekijöiden oikeuksia. Toisinaan esimerkiksi kirjallisten työsopimusten saaminen työnantajalta voi olla kiven alla, Pelkonen sanoo.

”Yksi työ jäi sen takia saamatta, että vaadin kirjallista työsopimusta. Minun olisi sääntöjen mukaan tullut toimittaa työsopimus te-toimistoon yli kaksi viikkoa kestävästä työsuhteesta”, Pelkonen sanoo.

Alalla vakituisia töitä on rajoitetusti tarjolla ja määräaikaisuudetkin ovat haluttuja. Pelkonen on itse työskennellyt eri puolilla Suomea määräaikaisissa työtehtävissä.

Usein työskentely toisella paikkakunnalla voi tarkoittaa esimerkiksi kahden kodin välillä kulkemista ja matkustuskulujen kattamista itse työ- ja kotipaikkakunnan välillä. Maksettavaksi saattavat tulla siis myös kahdet asumiskustannukset.

Pelkonen ei silti jättäisi muuttamatta työn perässä.

”Teen töitä mielelläni ja haluan kehittyä soittajana. Totuus myös on, että määräaikaisuuksien perässä on matkustettava, jos haluaa työskennellä alalla”, Pelkonen sanoo.

Toissa vuonna hän sai toivotun määräaikaisuuden kotipaikkakunnaltaan Helsingistä. Työ Helsingin kaupungin työväenopiston Helsinginkadun Filharmonikkojen konserttimestarina oli mieluisa ammattimuusikolle.

 

”Totuus myös on, että määräaikaisuuksien perässä on matkustettava, jos haluaa työskennellä alalla.”

Tiukan hakuseulan jälkeen valittu Pelkonen kuitenkin yllättyi, sillä Pelkosen mielestä työnantaja halusi hänen tekevän osan työstä ilmaiseksi. Esimerkiksi paljon aikaa vieneestä jousitustyöstä ei Pelkosen mukaan haluttu aluksi maksaa lainkaan palkkaa.

”Minä en suostunut tekemään työtä ilmaiseksi”, Pelkonen kertoo.

Pelkosen määräaikaisuutta ei jatkettu enää tämän vuoden keväälle.

Tämä osoitti Pelkosen mukaan määräaikaisten työntekijöiden oikeuksien olevan heikoissa kantimissa. Pelkosen mukaan suuretkaan työnantajat, kuten hänen tapauksessaan Helsingin kaupunki, eivät halua vakinaistaa työntekijöitä, vaikka määräaikaisuuksia ketjutettaisiin.

”He eivät vain halua vakinaistaa työntekijöitä. Näin vakituiselle työntekijälle kuuluvat oikeudetkin puuttuvat”, Pelkonen sanoo.

Työväenopiston rehtori Taina Saarinen https://www.hs.fi/haku/?query=taina+saarinenmukaan työväenopistossa on pitkät, yli satavuotiset perinteet, työllistää tuntiopettajia. Työntekijöistä suurin osa työskentelee tuntityöläisinä.

”Työväenopiston työntekijöistä tuntiopettajia on yli 900, vakituisia työntekijöitä noin 50. Määräaikaiset työsuhteet ja tuntityöt ovat vakiintunut käytäntö työväenopistossa”, Saarinen sanoo.

Työväenopistossa noudatettavan kunnallisen opetusalan henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan tuntien valmistelutehtävät kuuluvat opettajan tehtäviin. Näin ollen niistä ei makseta erillisiä korvauksia, vaan ne sisältyvät opetustuntipalkkaan.

Vaikka töiden loppuminen konserttimestarina harmittaa Pelkosta yhä, on hänen tilanteensa on hyvä: erilaisia töitä on kertynyt kevään ajaksi riittävästi ja hän tekee ne kaikki mielellään. Pelkosen ansiot tulevatkin useista pienistä puroista ja silti hän voi samaan aikaa olla kirjoilla työttömänä työnhakijana. Juuri sellaista silpputyöläisen arki on.

”Nyt kannattaa tehdä töitä, kun niitä on.”

Hän kertoo lomailevansa aikaisintaan kesällä, jos töitä ei silloin ole. Silloinkin lomat menevät ”omaan piikkiin”, eli ovat freelancerille palkattomia. Pelkosen mukaan alalla on yleistä, että määräaikaiset työsuhteet alkavat ja loppuvat niin, että lomia ei voi pitää työajalla.

”Aivan kuten esimerkiksi opettajilla. Työsuhteet voivat kestää orkesterin syys- ja kevätkauden, mutta työsuhteet katkeavat niin, ettei esimerkiksi joulu- tai kesälomia tule”, Pelkonen kuvailee.

Hän on ratkaissut asian työskentelemällä vuosien ajan myös lomien aikana.

”Vuosien ajan matkustin lomilla Itävaltaan, missä työskentelin oopperaorkesterissa kymmentuntisia päiviä. ’Loman’ jälkeen palasin Suomeen ja jatkoin töitä”, Pelkonen sanoo.

Haaveissa olisi vakituinen työ.

”Voi, tietenkin haaveilen vakituisesta työstä!”, Pelkonen huudahtaa.

Juttua tarkennettu 2. maaliskuuta klo 10.07 Pelkosen työsuhteen loppumisen osalta: hänen määräaikaista työsuhdettaan ei jatkettu työväenopistossa enää tämän vuoden keväälle. Lisäksi klo 17.30 oikaistu, että Pelkosen mukaan työnantaja ei halunnut aluksi maksaa jousitustyöstä palkkaa. Alkuperäisessä versiossa puhuttiin valmistelu- ja suunnittelutyöstä.