Olin hyvin laajassa tilassa: suurin piirtein sellaisessa valtavassa laaksossa, jossa taustalla oli vuoria. Siinä oli valo – hyvin voimakas, väreilevä valo, joka ei kuitenkaan häikäissyt. Ajattelin, että se on elävä valo.
Tunnelma oli valtavan miellyttävä, hieno ja rakkaudellinen. Ajattelin silloin ja nyt jälkeenpäin, etten ole ikinä kokenut mitään näin miellyttävää. Ääni kertoi minulle, että tässä sielu yhtyy jumaluuteen ja samalla ihmisen minätietoisuus häipyy.