Elämä

”Ihmiset olettivat, että muutimme mieheni työn takia” – Suomalaisnaiset muuttavat aiempaa enemmän ulkomaille uran vuoksi, HS kertoo kolmen tarinat

Naistenpäivänä ilmestynyt kirja kertoo ulkomaille muuttaneiden suomalaisnaisten kokemuksista. Haastattelimme heistä kolmea.

Ulkomaille muuttaa vuosittain noin 10 000 suomalaista ja yhä useampi heistä on nainen:

Toissa vuonna ulkomaille muuttaneista suomalaisista enemmistö – 55 prosenttia – oli naisia.

Ulkomaille muuttava suomalainen on nykyään tyypillisesti koulutettu, kaupungissa asuva nainen, joka lähtee korkeakoulutusta vaativaan tehtävään, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavasta.

Näin ei aina ole ollut. Korkeakoulutettujen naisten ”uramuutto” on Penttisen mukaan etenkin 2000-luvun ilmiö.

Vielä 1970-luvulla Suomesta muutti eniten syrjäseutujen miehiä tekemään manuaalista työtä, esimerkiksi autotehtaalle Ruotsiin. Naisen lähtö Ruotsiin oman uransa takia ei ollut niin yleistä tuolloin, hän sanoo.

Vaikka tietyillä aloilla myös naisia on aiemminkin muuttanut työn vuoksi, esimerkiksi piioiksi, sairaanhoitajiksi ja aupaireiksi, nykytrendinä on, että naiset muuttavat itsenäisesti ja vaativiin asiantuntijatehtäviin, Penttinen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maastamuuton syitä ei tilastoida, joten ei ole tarkkaa ”isoa dataa” siitä, kuinka moni ulkomaille muuttavista naisista lähtee nykyään ensisijaisesti oman uransa eikä esimerkiksi puolison uran takia. Usein lähtöpäätökseen myös vaikuttavat useat tekijät, joten yksiselittäisiä syitä olisi hankala kerätä.

Naisten osuus on korostunut erityisesti alle nelikymppisten suomalaismuuttajien keskuudessa.

Suomesta muuttaa ulkomaille eniten 25–34-vuotiaita korkeakoulutettuja. Naiset alkavat ylipäätään olla enemmistössä yhä useammassa ammatissa, johon vaaditaan korkeakoulutusta, sanoo Akavan Penttinen. Tämä heijastuu hänen mukaansa myös maastamuutossa.

”Aiemmin ulkomailla tarjolla olevat työtehtävät olivat etupäässä miesvaltaisilla aloilla, kuten teollisuudessa. Globaalissa taloudessa näin ei enää ole, vaan korkeakoulutetuille asiantuntijoille on yhä enemmän kysyntää.”

Naiset ovat hänen mukaansa myös miehiä kiinnostuneempia kielistä ja vieraista kulttuureista, joten he lähtevät mielellään hakemaan lisäosaamista ulkomailta.

Ulkomaille muuttaneiden suomalaisnaisten tarinoita ovat nyt keränneet kirjaksi Essi Kivitie ja Eeva Sallinen Simard. Tällä viikolla ilmestynyt Suominaiset maailmalla (Otava) kertoo viidentoista ulkomaille muuttaneen naisen kokemuksista.

HS haastatteli heistä kolme: Mia Ahlström työskentelee Ikean Yhdysvaltain-varamaajohtajana Philadelphiassa ja tanssija-valokuvaaja Roza Ahmad Amsterdamissa, mutta myös muualla Euroopassa. Johanna Sumuvuori toimii lehdistöneuvoksena Suomen Lontoon-suurlähetystössä.

Kysyimme kansainvälistä uraa tekeviltä naisilta, miten työelämä ulkomailla eroaa Suomesta.

 

”Amerikkalaiset pelkäävät virheitä”

Mia Ahlström, 50, Ikea USA:n varamaajohtaja, Philadelphia, Yhdysvallat


”Kun muutimme tänne kolme ja puoli vuotta sitten, ihmiset olettivat, että muutimme mieheni työn takia. Täällä on paljon tyypillisempää, että naiset ovat kotiäitejä.

Sopeutumista on helpottanut se, että työskentelen organisaatiossa, jonka arvot ovat pohjoismaisia ja jolle tasa-arvo on tärkeää.

Olen ylpeä siitä, että työssä minua ei kohdella mitenkään eri tavalla siksi, että olen nainen.

Olen osa Ikea USA:n johtoryhmää, ja toimin varamaajohtajana. Roolissani vastaan erityisesti laajenemissuunnitelmista ja uusista tavarataloista sekä niiden kehittämisestä. Tavarataloja on nyt 47, ja päätoimistolla on lähes 700 henkilöä töissä.

Yhdysvalloissa korkean aseman oletetaan vielä automaattisesti tuovan arvovaltaa ja kunnioitusta. Suomessa tiimityö korostui enemmän ja on luonnollista antaa tunnustus toiselle hyvästä ideasta tai saavutuksesta.

Täällä opitaan jo nuorena taistelemaan oman edun ja hyvän tulevaisuuden tavoittelemiseksi. Hyvät asiat nostetaan esille, ja niistä ollaan ylpeitä. Ihmiset osaavat myös ilmaista itseään ja esittää asioita hienosti. Siihen panostetaan jo koulussa.

Yksilöä korostavalla tähtikulttuurilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Mahdolliset haasteet jätetään mielellään mainitsematta ja niitä saatetaan jopa peitellä, koska ei haluta tuoda esille epäonnistumista. Ehkä myös pelätään mahdollisia seurauksia.

Suomessa oli mielestäni helpompi innostaa ihmisiä kokeilemaan ja tekemään rohkeasti. Amerikkalaiset pelkäävät virheitä enemmän.

Perinteisesti amerikkalaisessa työkulttuurissa virheet saattavat johtaa pahimmassa tapauksessa jopa työpaikan menetykseen. Ihmiset saattavat joutua todella haasteellisen tilanteeseen, jos joutuvat työttömäksi. Uskon, että tietoisuus tästä uhasta on läsnä ihmisten käyttäytymisessä ja valinnoissa.

Ikeassa haluamme korostaa, että virheiden tekeminen on osa eteenpäin menemistä eikä niitä pidä pelätä, koska niistä voidaan oppia paljon.

Olen oppinut paljon eroavaisuuksista Suomen ja Yhdysvaltojen toimintakulttuureissa, ja yritän olla asettamatta niitä vastakkain. On ollut mahtava huomata, kuinka paljon opin myös itsestäni johtajana ulkomailla työskentelyn johdosta.

Olen nöyrä sen edessä, että minun tapani ja arvoni ovat vain yksiä muiden joukossa ja minun on tärkeää oppia ymmärtämään kohtaamiani ihmisiä aivan uudella tavalla.”

 

”Amsterdamissa on enemmän yhteisöllisyyttä”

Roza Ahmad, 29, Tanssija, valokuvaaja, koreografi, toimistovastaava, Amsterdam/Helsinki


”Nyt kun olen tottunut reissaamiseen, en haluaisi, että se ikinä loppuisi. Aikani Amsterdamissa toi tämän puolen elämääni. En ollut aikaisemmin asunut muualla kuin Suomessa.

Muutin Amsterdamiin vuoden 2017 alussa. Puolisoni muutti jo hieman aiemmin. Pidin siellä tanssitunteja, kävin tanssitapahtumissa valokuvaamassa, esiinnyin ja kisasin tapahtumissa. Jouduin kuitenkin viettämään arkea paljon yksin: tein Amesterdamissa kotoa etätöitä Suomeen perheeni yritykseen.

En aluksi tuntenut kaupungissa kovin montaa ihmistä, mutta menin paikallisten voguing-tanssitreeneihin. Voguing on näyttävä tanssilaji, jossa tehdään valokuvamaisia asetelmia ja poseerauksia. Madonna nosti lajin Harlemin ballroom-skenestä maailmanlaajuiseksi ilmiöksi, ja laji on ottanut runsaasti vaikutteita muun muassa muotimaailmasta.

Jos menen maahan kuin maahan ja otan yhteyttä paikallisiin voguing-tanssijoihin, he ottavat minut avosylin vastaan. On siistiä, että on olemassa sellainen verkosto.

Tanssijat kauttaaltaan toimivat todella samalla tavalla: treenaavat ja puskevat kovaa, ovat motivoituneita ja energisiä.

Amsterdamissa on kuitenkin Suomea enemmän yhteisöllisyyttä ja positiivisuutta. Yllätyin siitä, että monet tanssijat pystyvät Hollannissa elättämään itsensä tanssilla: tanssijoilla on enemmän mahdollisuuksia päästä esiintymään ja keikkailemaan kuin Suomessa.

Treenitiloja on myös paljon, ja ne ovat Suomen hintoihin verrattuna edullisia. Ystäväni saavat järjestää treenisessioita ilmaiseksi nuorisotilassa, kunhan auttavat välillä tapahtumien järjestämisessä.

Valokuvaamisen aloitin harrastusmielessä pari vuotta sitten. Nyt olen jo saanut palkallisia kuvauskeikkoja. Olen kiertänyt viime vuoden aikana paljon Euroopassa kuvaamassa tanssitapahtumia. Vaikka aluksi en saanut rahaa kuvaamisesta, pidin tärkeänä, että saan näkyvyyttä, jotta voin markkinoida itseäni ja brändiäni.

Minulla on ollut rinnalla koko ajan täyspäivätyö. Vaikka arki on välillä aika hullua, en haluaisi ottaa sellaista riskiä, että heittäytyisin kokonaan luovan alan freelanceriksi. Vakityö on mahdollistanut rahallisesti matkustamisen ja kameralaitteistot.

Nyt asumme Suomessa, mutta työkeikat kutsuvat säännöllisesti Amsterdamin suuntaan. Käyn siellä noin kaksi kertaa kuussa. Tilanne on vähän hassu, mutta vuokra on halvempi Suomessa, eli tulee edullisemmaksi asua täällä ja lentää Hollantiin.

En koe reissaamista raskaaksi, vaan on ollut todella avartaa tajuta, että pystyn tekemään töitä mihin tahansa, vaikka asuisin Suomessa.”

 

”Suomessa sana verkostoituminen vielä tuntui kylmäkiskoiselta, mutta täällä en ole ajatellut sitä noin”

Johanna Sumuvuori, 41, Lehdistöneuvos, Suomen suurlähetystö, Lontoo


”Lontoossa tehdään todella paljon töitä ja pitkiä päiviä alalla kuin alalla. Tuntuu, että kilpailu on kovaa etenkin nuorilla asiantuntijoilla, jotka tekevät uraansa. Kun soitan Suomeen virka-ajan ulkopuolella, on todennäköisempää, että ihminen on lähtenyt töistä.

Minun kokemukseni brittiläisestä työelämästä on kuitenkin suomalainen, koska työskentelen suomalaisessa organisaatiossa, Suomen ulkoministeriölle. Aloitin joulukuussa 2017 suurlähetystössä lehdistöneuvoksena, ja sitä ennen työskentelin Lontoossa Suomen kulttuuri-instituutin yhteiskunta- ja kulttuuriohjelman päällikkönä.

Olen työskennellyt aiemmin myös kansanedustajana. Politiikassa tein vahvasti töitä omalla persoonalla, ja tuntuu, että olen saanut työskennellä siten myös täällä. Lehdistö- ja kulttuurisuhteiden hoitamisessa kovin virkamiesmäinen ote ei toimisikaan.

Kun yrittää saada asiastaan tarpeeksi kiinnostavan kaupungissa, joka on niin täynnä kaikkea, on pakko olla henkilökohtaisia verkostoja, esimerkiksi mediaan.

Suomessa sana verkostoituminen vielä tuntui kylmäkiskoiselta ja sillä oli negatiivinen klangi. Täällä en ole ajatellut sitä ollenkaan noin. Ei verkostoitumisen tarvitse olla juhlallista, vaan ihan peruskauraa, hauskaakin.

Yritän käydä aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa. Aluksi Lontoossa yritin suorittaa hirveästi: sovin esimerkiksi samalle päivälle useampia tapaamisia eri puolille kaupunkia. Tajusin kuitenkin pian, ettei se onnistu, koska paikasta toiseen siirtyminen kestää täällä niin kauan.

Arki voi olla aika uuvuttavaa, koska ihmisiä, melua, ilmansaasteita ja ruuhkaa on paljon. Metrolaitureille pitää usein ängetä.

Puolisoni [vapaalla HS:sta oleva toimittaja Jarkko Jokelainen] työskentelee kotoa käsin. Se on mahdollistanut sen, että pystyn tekemään kokopäivätyötä. Kahdeksanvuotias lapsemme pitää viedä ja hakea koulusta, ja koulujen portit lukitaan päivän ajaksi.

Välillä unohdan, että monilla suomalaisilla lapsilla on jo tuon ikäisenä kännykät ja he kävelevät itse kouluun. Lapseni ei liiku yksin missään.

Lontoossa käsitykseni omasta osaamisestani ja kiinnostuksen kohteistani on laajentunut. Näen mahdollisuuteni avarammin. Täällä on mahdollista opiskella osa-aikaisesti täyspäivätyön ohella, ja teen nyt kulttuurialan maisterintutkintoa Central Saint Martinsiin.

Kun on uudessa paikassa, jossa ihmiset ympärillä ovat uusia ja lisäksi on itsekin uusi muille, voi nähdä itsensä erilaisesta kulmasta. Se on tärkeää, jottei jämähdä.

Työelämässä laaja-alaisuus, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen ovat ominaisuuksia, joita ilman ei varmaan tulevaisuudessa pärjää.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Elämä
  • Ura
  • Naistenpäivä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Espoolainen Jorma Järvinen istuskeli kaikessa rauhassa omakotitalonsa portailla, kun metsästä ilmestyi kauris jouluvalot päässään

    2. 2

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    3. 3

      Arkkitehtuuri­museon entisen johtajan luotto­korttilaskuista paljastui puutteita: Tarkastajat kävivät läpi 100 000 euron laskut, vain 7 000 euron kuluista asianmukaiset selvitykset

    4. 4

      Valokuvaajan mahtava ajoitus Seurasaaressa: härski lokki ryöstää kalan suoraan sorsan suusta

    5. 5

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    6. 6

      Harkimon ja kumppaneiden puuhista tulee mieleen vuosi 1998, ja se ei välttämättä ole hyvä asia

    7. 7

      1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

    8. 8

      Taksien hinnoittelu vapautuu, Trafi julkaisi esimerkkihinnaston – onnistuuko sinulta tämän taulukon lukeminen aamuyön taksijonossa?

    9. 9

      Ranskalainen parisuhde eroaa suomalaisesta, koska puoliso menee lasten edelle eikä uskottomuutta tuomita – kirjailija Helena Liikanen-Renger kertoo, mitä parisuhteen salaisuuksia voimme oppia ranskalaisilta

      Tilaajille
    10. 10

      Vanhempien epäillään kohdelleen epäinhimillisesti alle kouluikäistä poikaansa, lapsi kertoi käräjillä kokemastaan – söi lattialla pelkkää riisiä, muu perhe söi parempaa ruokaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    2. 2

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    3. 3

      Saksan suuret TV-kanavat ostivat oikeudet suomalaiseen hittisarjaan ja tekivät siitä oman versionsa, joka on identtinen – lukuun ottamatta tapaa, jolla käydään vessassa

    4. 4

      Kansanedustaja Hjallis Harkimo jättää kokoomuksen ja haukkuu puolueen johtamista: ”Olen keskustellut Orpon kanssa tänä vuonna ehkä kaksi minuuttia” – Nämä asiat Harkimon lähdöstä tiedetään

    5. 5

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalaiskuvaajan kuvat yhdestä saaresta Lapissa nousivat viraalihitiksi maailmalla – eikä ihme, sillä ne näyttävät täydellisesti Suomen luonnon upeuden

    7. 7

      Ranskalainen parisuhde eroaa suomalaisesta, koska puoliso menee lasten edelle eikä uskottomuutta tuomita – kirjailija Helena Liikanen-Renger kertoo, mitä parisuhteen salaisuuksia voimme oppia ranskalaisilta

      Tilaajille
    8. 8

      Turun puukottajan kuulemisesta tuli hyvin sekava – Bouananen käytöksestä voi tehdä muutaman päätelmän siitä, millainen ihminen salissa istui

    9. 9

      ”Juoksin kotiin mielessäni kuolleet hevoset ja päätön nainen” – Helsinkiläisnaisen jäämistöstä paljastui ennennäkemättömiä kuvia Helsingin valtauksesta 1918

    10. 10

      Tutkimus osoitti ylivertaisuus­vinouman pätevän myös politiikkaan: Mitä vähemmän ihminen tajuaa aiheesta, sitä enemmän hän luulee tietävänsä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin Juhana Helmen­kalastajasta tuli Suomen tv-viihteen vihatuin tyyppi täsmälleen samasta syystä kuin 15 vuotta aiemmin

    2. 2

      Tämä maatila ehti olla saman suvun hallussa 300 vuotta – nyt Vantaa saa pakkolunastaa alueen tonttimaaksi

    3. 3

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    4. 4

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ei 20 vuotta sitten ollut sen näköisiä hampaita” – Purentaelimistön vaivat ovat lisääntyneet huimasti, sanoo hammasasiantuntija, ja syy on kahdessa isossa muutoksessa

      Tilaajille
    6. 6

      Tippuri yleistyy nuorten keskuudessa – ”Kukaan ei tunnista muita odotushuoneessa, ja kaikki ilmoittavat olevansa saman henkilön vakituinen seksikumppani”

    7. 7

      Tätä lähes 100 vuotta vanhaa kuvaa pidetään nyt maailman vanhimpana meeminä – ja se osoittaa täydellisesti, ettei huumorimme ole muuttunut ollenkaan

    8. 8

      Venäjän vaatimus Syyriaan tehtyjen iskujen tuomitsemiseksi sai laihan kannatuksen YK:n turvaneuvostossa – Yhdysvallat: Olemme valmiita uuteen iskuun

    9. 9

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    10. 10

      Lukuisten autoilijoiden pihoilla kytee tuhansien eurojen vakuutus­pommi – heitä ei voi varoittaa, sillä käytännössä kukaan ei tiedä, keitä he ovat

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Espoolainen Jorma Järvinen istuskeli kaikessa rauhassa omakotitalonsa portailla, kun metsästä ilmestyi kauris jouluvalot päässään
    3. Manageri Arsene Wenger väistyy Arsenalista kauden päätteeksi – ”On oikea aika siirtyä sivuun”
    4. Martti Suosalo esittää sankarillisella taituruudella nuorta punasotilasta, jonka puheryöppyjä keskeyttää syntetisaattorillaan velhomainen Leif Segerstam
    5. Pudotuspeleissä loukkaantunut Antti Pihlström jatkaa pitkään Jokereissa –”Toivottavasti pääsen itsekin ensi kaudella pelaamaan tärkeimpiä pelejä”
    6. 1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko
    7. ”Se oli polkuni pois ylihuolehtivien vanhempien luota”, sanoo 16-vuotiaana äidiksi tullut – Alaikäisetkin suunnittelevat vanhemmuutta Suomessa, selvisi tutkimuksessa Tilaajille
    8. Cooperin testi yhä kummittelee – testi on vallan mainio kunhan sitä ei sotketa koululiikuntaan
    9. Kun galleristi Kari Kenetti lopetti, se oli ”menetys suomalaiselle taidekentälle” – nyt paluumuuttaja Berliinistä perusti Punavuoreen uuden gallerian
    10. IFK:n kiinnostus pronssiin alkoi heräillä: ”Kyllä tässä on sellainen olo kuin olisi pesäpallomailalla lyöty”
    11. Camilla Richardsson juoksi ennätyksensä kympillä, mutta keskittyy kesän EM-kisoissa vain estejuoksuun
    12. Näytä lisää