Elämä

Onko lemmikki ”se” vai ”hän”? HS:n lukijat sekä asiantuntijat kertovat, kumpi on oikein

Lemmikkieläimen puhuttelutavalla voi olla suurikin merkitys omistajalle. Onko meidän Murre tai Mirri ”se” vai ”hän”?

Koiria on Suomessa enemmän kuin koskaan. Niitä rekisteröidään vuodessa lähes yhtä paljon kuin Suomessa syntyy ihmisiä: Kennelliiton mukaan vuosittain noin 50 000 kappaletta.

Samalla kun eläimet ovat tulleet yhä tiiviimmäksi osaksi perheitä ja yhteiskuntaa sekä omistajansa identiteettiä. Koiriin, kissoihin sekä muihin lemmikkieläimiin panostetaan yhä enemmän aikaa ja rahaa.

Mutta miten rakasta perheenjäsentä tulisi puhutella? Onko lemmikki ”se” vai ”hän”?

Kysyimme asiaa Helsingin Sanomien lukijoilta ja vastauksia tuli yli 5500. Lisäksi saimme valtavasti avovastauksia sähköpostitse.

Puheenaihe on selvästi polttava.

Enemmistö vastaajista, 65 prosenttia, kertoi kutsuvansa lemmikkieläimiä se-pronominilla. 35 prosenttia vastaajista puolestaan kertoi kutsuvansa eläintä ”häneksi”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkijatohtori Henna Syrjälä Vaasan yliopistosta ei ole yllättynyt enemmän ääniä saaneesta vaihtoehdosta. Hän on tutkinut lemmikkeihin liittyvää kuluttamista.

”Se on odotettu ja järkeenkäypää”, Syrjälä sanoo.

Syrjälän mukaan se-pronominin käyttö kertoo suomalaisten mieltävän koiran ennen kaikkea osaksi luontoa. Eläimeksi, joka on rakas ja tärkeä itsessään.

”Koiria sekä inhimillistetään että niitä pidetään arvossa luontokappaleina. Suomalaisessa keskustelussa korostuu kuitenkin usein, kuinka eläimen paras arvo on sellaisena eläimenä, kuin se on. On itseisarvo, että koira on koira”, Syrjälä sanoo.

Hän-pronominia puolestaan käytetään usein silloin, jos halutaan korostaa esimerkiksi koiran persoonaa ja tärkeyttä, Syrjälä sanoo.

 

”On itseisarvo, että koira on koira.”

Eläimen persoonan korostaminen liittyykin usein eläimen erityisyyteen: jokainen lemmikki on erilainen.

”Puhuttelutapa liittyy vahvasti siihen, kuinka koirat ovat eläviä olentoja, eivätkä ne ole keskenään samanlaisia. Puhetapa ja merkitykset rakentuvat koirasta ja tilanteesta riippuen”, Syrjälä kuvailee.

Syrjälällä itsellään on kolme koiraa. Hän puhuttelee koiria sekä ”hänenä” että se-pronominilla.

”Yksi koiristani on voimakastahtoinen ja hänellä on suuri ego. Teen toisinaan Facebookiin tilapäivityksiä, jossa kerron kuinka ’hän’ on päättänyt tehdä jonkun asian niin tai näin. Usein tilanteeseen liittyy leikkisyyttä tai ripaus ironiaa”, Syrjälä kuvailee.

Jos siis rakas lemmikki päättää tuhota sähköjohdot, repiä sohvatyynyt tai heittäytyä hankalaksi iltalenkillä, on se useimmiten ”hänen kuninkaallinen korkeutensa”, joka temppuilee.

HS:n lukijat kertoivat kommenteissaan samantapaisesta, leikkimielisestä nimittelystä:

”Itse sanon koirastani hän. Samoin voin puhutella myös naapurin koiraa. Siinä on hellittelevä sävy. Samalla korostan lemmikin arvoa elämässä – kyseessä on rakas perheenjäsen. Koiralleni voin sanoa myös rakas tai kulta kuten poikaystävälle. Hah! En kuitenkaan kauhean vakavissani sanoisi koirasta hän missään virallisissa yhteyksissä.”

Kieli myös muokkautuu erilaisissa sosiaalisissa ryhmissä ja viitekehyksissä, Syrjälä sanoo.

Esimerkiksi puhekielisyys tai kirjakielisyys voi näkyä sanavalinnoissa ja luoda puitteet sille, miten eläimestä on hyväksyttävää tai sopivaa puhua.

Puhetapa voi myös muuttua sosiaalisesta kontekstista riippuen:

Syrjälä kertoo usein puhuvansa koiristaan eri tavoin riippuen siitä, onko keskustelukumppanina esimerkiksi koiraharrastuskaveri vai kenties ystävä, jolla ei itsellään ole koiria.

Näin totesi myös yksi HS:n lukija:

”Kun muistelen, niin koiralenkillä aina puhutaan toisenkin lemmikistä hän-muodossa. Ja ainakin minun arvomaailmassa se on oikein: koira laumaeläimenä toimii niin eri tavalla kuin ihminen omassa laumassaan.”

Sanavalintojen merkitys voi myös korostua erityisissä tilanteissa, kuten eläinlääkärin vastaanotolla tai lemmikkikaupassa.

”Sillä voi olla suuri merkitys asiakaskokemuksen kannalta, miten eläinlääkäri kutsuu lemmikkiä. Jos asiakas itse kutsuu koiraa ’häneksi’, voi eläinlääkärin käyttämä ’se’ tuntua loukkaukselta. Omistajat voivat olla herkkiä”, Syrjälä sanoo.

Lemmikit voivat olla vahva osa omistajansa identiteettiä, jolloin kutsumatapa nousee erityisen keskeiseksi. Vahvasti lemmikkiinsä kiintynyt omistaja toivoo muidenkin arvostavan lemmikkiä yhtä korkealle.

”Jos lemmikistä puhutaan ”väärin” ollaan sille aika herkkiä – onhan se silloin loukkaus myös itseä kohtaan”, Syrjälä sanoo.

Lemmikkien omistajat voivat olla herkkiä myös toisin päin: Jos eläinlääkäri tai lemmikkikaupan myyjä sanoo ”hän”, mutta omistajalle koira onkin ”se”, se voi vaikuttaa kokemukseen asiantuntijuudesta.

Tietääköhän eläinlääkäri nyt mistään mitään?

Syrjälä kehottaakin lemmikkien kanssa työskenteleviä myötäilemään asiakkaan puhetapaa, jos haluaa pysyä varmoilla vesillä.

”Vähän kameleonttina siinä saa varmasti olla”, Syrjälä sanoo.

Viittaustapa pätee myös moniin muihin rakkaisiin lemmikkeihin, kuten HS:n lukijoiden vastauksista kävi ilmi:

”Kissani on ”hän”. Miksei olisi?

Onhan hän perheenjäsen siinä missä joku toinenkin. Yhtä tärkeä. Hän on ajatteleva ja tunteva yksilö. Hän tuntee kipua ja mielihyvää. Häntä pelottaa, hän kaipaa ja hän iloitsee.

Ei meillä ole samaa kieltä, mutta silti pystymme kommunikoimaan keskenämme, pystymme myös osoittamaan rakkautta ja riitelemäänkin. Sanomme huomenta ja hyvää yötä, kumpikin omalla kielellämme.

Eihän hän ymmärrä asioita kuten maailmanpolitiikka (tai mistäs minä tiedän?) tai viime öiset jääkiekkotulokset, mutta voisin kysyä ymmärtääkö niistä kaikki ihmisrotuun kuuluvatkaan? --

Vaatiiko oikeus ”hän” sanaan tietyn määrän raajoja tai karvoja? Kissani on ”hän” ja hän on minun paras kaverini. Eikä hän ole ihmisestä yhtään huonompi.”

Muutaman kirjaimen mittainen valinta herättääkin paljon tunteita. Toisia saattaa ärsyttää, kuinka eläimiä nostetaan jalustalle puhuttelemalla heitä ”häneksi”. Valinta voi myös tuntua teennäiseltä ja ärsyttää.

HS:n lukijat kertoivat monia perusteluita, miksi he käyttävät eläimestä pronominia ”se” tai ”hän”. Yksikään perustelu ei ollut toistaan huonompi.

Samaa mieltä on myös Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää.

Eläintä voi kutsua mieleisellään tavalla niin, kuin se omaan suuhun sopii.

”Eihän se väärin ole, jos viitataan hän-pronominilla persoonaan ja perheenjäseneen”, Kankaanpää sanoo.

Virallisesti koira on kuitenkin ”se”, Kankaanpää sanoo. Samoin kuin asiat ja tavaratkin.

”Hänellä” puolestaan viitataan ihmiseen.

Kotus testasi seuraajiensa huumorintajua aprillipäivänä kertomalla Facebookissa muuttaneensa ohjeistustaan niin, että jatkossa myös eläimistä tulisi käyttää hän-pronominia.

Pilaa levitettiin laajasti ja se herätti paljon huomiota.

”Jotkut ottivat sen tosissaankin. Se oli kuitenkin aprillipilaa”, Kankaanpää sanoo.

”Alunperin tamperelaisena käytin kissoistani yleensä pronominia se. Sittemmin olen asunut 40 vuotta Turussa ja ollut muutenkin länsimurteiden piirissä. Täällä eläimistä käytetään yleensä pronominia hän, osittain vähän vitsikkäästi, etenkin kun ihminen voi olla se. Niinpä, kun juttelen esimerkiksi turkulaisten koiranomistajien kanssa omista ja muiden lemmikeistä, käytän yleensä hän-pronominia, mutta kotona käyttöni vaihtelee.

Minusta eläin voi vallan hyvin olla hän. Eläimillä on oma vahva persoona, ne ovat perheenjäseniä eli siinä mielessä tärkeitä "henkilöitä".”

”Pienestä lapsestakin puhuminen hän-pronominia käyttämällä kuulostaa todella kankealta ja jotenkin turhan hienostelevalta. Hän-pronominia lemmikkieläimistään käyttävät kuulostavatkin siten reaalimaailmasta irtautuneilta.”

”Varsinaisesti nimitysasia taitaa olla sivuseikka, meille koiraihmisille tärkeämpää on se, että lemmikistä puhutaan aina kunnioittavasti. --- Sen vuoksi haluan myös nimittää ainakin omia koiriani mahdollisen arvostavasti – koirathan eivät siitä välitä, mutta minulle se on tärkeää.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elämä
  • Lemmikkieläimet
  • lemmikkikoira
  • Pauliina Jokinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    2. 2

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    3. 3

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    4. 4

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    5. 5

      Miten siskoni olisi voinut sanoa, että isämme ei enää ole toimintakykyinen? Lääkärin pitäisi haastatella muistisairasta ja omaisia erikseen

    6. 6

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    7. 7

      Onko presidentin ympärillä hiljaisuuden kehä?

    8. 8

      Äärikesä kuivatti vuolaat joetkin – Jos pohjavesi­varastot eivät talven aikana täyty, ensi kesästä voi tulla vielä tätäkin kuivempi

    9. 9

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    10. 10

      Jätkäsaaren suunnittelussa tehtiin suuri virhe

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren suunnittelussa tehtiin suuri virhe

    3. 3

      ”Miten te suomalaiset oikein selviätte hankalan luonteenne kanssa?”– Kiinalaiset rakastuivat sosiaalisesti kömpelöön Mattiin, joka välttelee ihmisten kohtaamista

    4. 4

      Suomalaismiehen epäillään joutuneen yli 30 miljoonan euron arvoisen bitcoin-kavalluksen uhriksi – Huijauksen taustalla on thaimaalaisia julkkiksia ja pankkien laiminlyöntejä

    5. 5

      Tapio Pesola näyttäisi lapsilleen mielellään maailmaa, mutta hän ei lennä vapaa-ajalla: ”Vaikka söisi koko vuoden vegaaniruokaa, ei pysty kompensoimaan kaukomatkojen päästöjä”

    6. 6

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    7. 7

      Huippuyliopisto MIT:n tutkijat onnistuivat katkaisemaan spagetin kahteen osaan – ei ole niin helppoa kuin luulisi, sillä spagettimysteeri on kalvanut fyysikoita vuosikymmeniä

    8. 8

      Lasse Lempaisen veitsen alla oli sadan miljoonan euron mies – Saako maailman paras urheilukirurgi Sakari Orava seuraajan Suomesta?

      Tilaajille
    9. 9

      ”Minut yllättää yhä, etteivät ihmiset tajua: ohitus ei lähde takapuskurista” – HS ajoi 700 kilometriä nopeusrajoitusten mukaisesti ja selvitti, kuinka suomalaiset ohittelevat

    10. 10

      Kehitysmaiden lapset saatiin kouluun, mutta he eivät välttämättä opi edes lukemaan – tutkijan mielestä koulutuksen kärkimaa Suomi voisi auttaa, jos uskaltaisi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Toimittaja ja kirjailija Perttu Häkkinen on kuollut – Flow-festivaalilla pidettiin hiljainen hetki

    2. 2

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    3. 3

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    4. 4

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    5. 5

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    6. 6

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    7. 7

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    8. 8

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    9. 9

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    10. 10

      Niklas nosti 2 000 euron pikavipin, hyppäsi bussiin ja pelasi rahat loppuun työmatkalla – ”Unelmien toimiala” takoo satumaisia tuottoja mutta jättää jälkeensä rumia tarinoita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää