Nousen varovasti lastenhuoneen lattialta. Polveni naksahtaa, ja pieni pää nousee pinnasängystä pystyyn kuin vieteristä vedettynä. Kun otan varovaisen askeleen kohti ovea, huuto alkaa saman tien.
Huokaisen ja palaan sängyn vierelle. Otan kiinni pienestä kädestä ja rauhoittelen: äiti on tässä. Kun sängystä kuuluu vihdoin taas tasainen tuhina, peruutan huoneesta pois rapukävelyä, etteivät naksuvat polveni ilmiantaisi lähtöäni.
