Elämä

Kun Krista Willman aloitti viljelyn, hän luuli takiaista raparperiksi – nyt hän rohkaisee kaupunkilaisia kokeilemaan, missä kaikkialla ruokaa voisi kasvattaa

Uudenlainen kaupunkiviljely on entistä poliittisempaa ja kokeilevampaa, sanoo väitöskirjatutkija Krista Willman.

Viljelypalstojen välissä kulkeva polku on kapea ja ahkerasti tallottu. Nyt sillä kävelee tamperelainen Krista Willman, jolla on käsissään kaksi kastelukannua.

Willman, 34, viljelee vuokrapalstaa Tampereen Tahmelassa. Pienpalsta-alueelle kylvetyt kasvit kaipaavat kastelua, ja Willman kantaa vettä viereisestä Pyhäjärvestä.

Willmanin ja hänen ystävänsä yhteisellä palstalla kasvaa muun muassa kesäkurpitsaa, mansikoita, herneitä, härkä- ja pensaspapua, perunaa sekä retiisejä. Minttua putkahtelee tilkulla siellä täällä, vaikka Willman ei ole sitä kylvänyt.

Noin viisi metriä leveän ja kymmenen metriä pitkän palstan yhdessä kulmassa on herukkapensaita, toisessa raparperipensas.

Raparperiin liittyy hassu muisto muutaman vuoden takaa. Silloinkin Willman viljeli palstaa kaverin kanssa. Kerran kävellessään kasvimaalle he huomasivat tien varressa raparperin, kaivoivat sen mukaansa ja istuttivat palstan nurkkaan – tai niin he luulivat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nopeasti kuihtunut ”raparperi” paljastui myöhemmin takiaiseksi.

”Alkuun kasvituntemukseni oli tuota tasoa. Olin lähinnä istuttanut perunoita vanhempien mökillä. Nyt naurattaa, että olen voinut sekoittaa ne kasvit”, Willman kertoo.

Luonnonläheinen kasvimaa ja järvimaisema olivat syy, miksi Willman rakastui Tahmelaan ja palstaviljelyyn kymmenisen vuotta sitten. Silloin Willman opiskeli ympäristöpolitiikan maisterintutkintoa Tampereen yliopistossa ja kaveri kannusti kokeilemaan viljelyä.

Viljelijöiden kokemukset kiinnostivat Willmania niin, että hän päätyi tutkimaan aihetta gradussaan. Nyt hän tekee väitöskirjaa uudenlaisesta kaupunkiviljelystä.

Sitä harjoitetaan Willmanin mukaan paikoissa, joita ei alun perin ole suunniteltu viljelykäyttöön.

Kaupunkiviljelyn uutta aaltoa edustavat yhteisöviljelmät, joita hoitaa ja joiden satoa korjaa joukko ihmisiä yhdessä. Satoa voi kasvattaa esimerkiksi viljelylaatikoissa ja -säkeissä tai muilla maaperästä kohotetuilla alustoilla. Myös katto- ja parvekeviljely ovat osa trendiä.


Uudenlaiset, pienimuotoisemmat viljelmät sijaitsevat Willmanin mukaan lähempänä kaupunkien keskustoja ja ovat yhdistettävissä kaupunkirakenteeseen tiiviimmin kuin perinteisemmät palsta- ja siirtolapuutarhaviljelyn paikat.

Siirtolapuutarhaviljelyllä on Suomessa satavuotiset juuret. Toiminta saapui tänne joko suoraan Saksasta tai Tanskan ja Ruotsin kautta 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäiset vakituisesti toimivat siirtolapuutarhat perustettiin Tampereelle vuonna 1916 ja Helsinkiin vuonna 1918.

 

”Nyt naurattaa, että olen voinut sekoittaa ne kasvit.”

Kaupunkiviljely on maailmanlaajuinen ilmiö ja yleistynyt eri muodoissaan 20 viime vuoden aikana varsinkin länsimaisissa suurkaupungeissa, kuten New Yorkissa, Lontoossa, Berliinissä ja Pariisissa.

Suomessa uuden trendin alkupisteenä voi Willmanin mielestä nähdä ympäristöjärjestö Dodon viljelmät Helsingissä Pasilan ratapihalla vuonna 2009 ja siitä innostus levisi muualle maahan.

Yhdessä tekeminen ja jakaminen, kokeiluhenkisyys ja kaupunkikulttuurin elävöittäminen ovat tyypillistä uudelle kaupunkiviljelylle, Willman sanoo.

Hän on mukana Tampereen Kalevanharjun yhteisöviljelmässä, jossa pieni ryhmä eri-ikäisiä kaupunkilaisia viljelee yhdessä satoa laatikoissa ja säkeissä.

Viljelmille pääsee kuka tahansa, mikä sisältää ilkivallan riskin. Willman muistaa, että kerran kypsät maissintähkät on viety, samoin jättikurpitsa.

”On ok, jos ohikulkijat maistelevat vähän herneitä tai yrttejä. Se tietysti harmittaa, jos koko vaivalla viljelty säkki on tyhjennetty.”


Omaa ruokahuoltoa ei Willmanista kannatakaan laskea viljelmän varaan, vaan sato on myönteinen lisä yhdessä tekemiseen.

Samalla kun kaupunkiviljely levittäytyy kaupunkitilaan, siitä tulee aiempaa poliittisempi ilmiö, Willman kertoo. Kyse on julkisen tilan käytöstä ja siitä, millaista yhteistyötä viljelijät ja kaupunkiorganisaatiot voivat tehdä.

”Se luo uudentyyppistä kaupunkilaisuutta, kun saa puuhailla jotain merkityksellistä mielekkääksi kokemassaan paikassa. Siten tehdään omaa toimintaa näkyväksi ja vaaditaan sille tilaa.”

Willman tutkii väitöskirjassaan myös sitä, miten uudenlainen kaupunkiviljely muuttaa kaupunkia ja miten se voisi yleistyä. Hänen mukaansa kaupungit suhtautuvat usein varovaisesti alueiden antamiseen viljelykäyttöön, koska kasvavissa kaupungeissa on tarve tonttimaalle.

”Euromielessä viljelyalueiden maankäyttö ei välttämättä ole tuottavaa, mutta tällaisilla paikoilla voi olla muukin arvo kuin pelkkä potentiaalinen rakennusmaa.”

Merkitystä voivat tuottaa virkistysarvot, luonnon monimuotoisuus tai yhteisöllisyys ja kulttuuriperinne.

Willmanin haastattelemat kaupungin virkamiehet näkevät kaupunkiviljelyssä etuja. Se tuo pöhinää, turvallisuutta ja sosiaalista kontrollia, kun alue on aktiivisesti kaupunkilaisten käytössä.

Alkuun kaupunkiviljelyä saatettiin kokeilla luvattomana ”sissiviljelynä”. Nyt yhteistyöverkostot ovat rakentumassa.

”Esimerkiksi Turussa ja Oulussa kaupunki tarjoaa laatikoita kaupunkilaisten käyttöön.”

Siirtolapuutarhojen mökit ovat usein yksityisomistuksessa, ja niiden hinta voi nykyisin kivuta useisiin kymmeniintuhansiin euroihin.

Myös viljelypalstoille on tunkua. Moni- ja yksivuotisia palstoja Tampereella vuokraavan 4H-yhdistyksen mukaan jonotusaika riippuu paikasta ja on nyt yhdestä kahteen vuotta.

Willman sanoo, että maankäytön pohdintaan kuuluu se, onko viljelypalstojen tarjoama vihreä kaupunkitila tasa-arvoisesti kaikkien kaupunkilaisten käytössä vai pitäisikö viheralueiden olla avoimempia.

”Se on tasapainottelukysymys. Osa viljelijöistä haluaa pitää alueet suljettuina ilkivallan pelossa.”

Kaupunkiviljely elävöittää Willmanin mukaan kaupunkiluontoa ja lisää sosiaalista yhdessä tekemistä, mikä voi ehkäistä syrjäytymistä.


Moni viljelijä on korostanut hänelle fyysisen tekemisen ja kasvun ihmeen seuraamisen myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen.

”Siitä tulee hyvä olo, kun ihminen työntää kätensä multaan ja on kosketuksissa maan ja kasvien kanssa. Viljely antaa vastapainoa erityisesti toimistotyölle ja tuo luontokokemuksen arjen keskelle.”

Tärkeää on myös ilo itse kasvatetusta sadosta. Willman syö kasvispainotteisesti ja suosii lähi- ja luomuruokaa.

Valintaa tukee huoli ympäristön tilasta, ilmastonmuutoksesta ja eläinten oikeuksista. Lisäksi hän on huomannut laadukkaan ravinnon tukevan omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Kesällä Willman voi katsella kotona ateriakokonaisuutta ja todeta, että esimerkiksi pavut, nokkonen ja maahumala ovat viljelypalstalta, lantut ja porkkanat yhteisöviljelmältä ja yrtit kodin parvekkeelta.

”Ruoka maistuu erityisen hyvältä, kun tietää kasvattaneensa sen itse. Sen maistaa, kun raaka-aineet ovat tuoreita, eikä niitä ole kuljetettu ja säilytetty pitkiä matkoja.”


Kaupunkiviljelyyn liittyvät myös kokeilu ja ajatus laadusta, jopa luksuksesta.

”Moni haluaa tietää kykenevänsä kasvattamaan ruokaa itse, jos siihen tulee tarve. Ruokaan myös suhtautuu eri tavalla, jos ymmärtää, mitä sen kasvattaminen vaatii.”

Kaupungistuminen lisää Willmanin mukaan puhetta siitä, että on järkevää tuottaa osa ruoasta siellä, missä ihmiset ovat. Hän sanoo, että viljelyksiä ei kannata sijoittaa suoraan autoteiden viereen vaan jättää ainakin 50 metrin suojeluvyöhyke.

Ilmansaasteiden ja pölyn mukana tulevat laskeumat saa pois huuhtomalla kasvikset huolellisesti.

Kaupungissa kasvatettujen vihannesten raskasmetallipitoisuuksia on Willmanin mukaan tutkittu paljon, eivätkä niihin ilmansaasteista tulevat raskasmetallipitoisuudet ylitä riskirajoja.

 

”Ruoka maistuu erityisen hyvältä, kun tietää kasvattaneensa sen itse.”

Willman viljelee Tahmelassa palstaa jo kahdeksatta kesää. Sinä aikana tiedot ja taidot ovat karttuneet, vaikka hän suhtautuu harrastukseen yhä rennosti ja kokee olevansa kokeilemassa ja oppimassa.

”Nyt tiedän esimerkiksi, että tilli ja punajuuri tai perunat ja pavut viihtyvät vierekkäin. Samettiruusuja kannattaa kylvää syötävien kasvien sekaan. Niistä lähtee voimakas haju, jota tuholaiset karttavat.”


Willman muistelee alkuaikoja Tahmelassa. Palstatilkku oli ollut pari vuotta poissa viljely­käytöstä, ja joka puolella kasvoi juola­vehnää ja voikukan pitkiä juuria. Willman ja hänen kaverinsa käänsivät maata ja repivät juuria monena iltana.

”Yksi kokeneempi viljelijä tokaisi, että kaikki juuret pitäisi saada pois. Silloin hirvitti, mihin olimme ryhtyneet, kun työtä oli niin paljon. Vuosi vuodelta kuitenkin helpottaa, kun juurien määrä vähenee.”

Willman on huomannut, että palstan savisessa maassa kesäkurpitsasta, pavuista ja lehtikaalista saa hyvän sadon, juureksista yleensä ei. Siivekkäiden naapurien kanssa pitää olla tarkkana.

”Yhtenä kesänä varis kävi sotkemassa papupenkkini juuri, kun olin istuttanut siemenet. Sen jälkeen olen aina peittänyt penkin harsolla, etteivät linnut pääse herkuttelemaan.”

Krista Willman

Kuka?

Ympäristöpolitiikan väitöskirjatutkija ja yliopisto-opettaja Tampereen yliopistossa. Koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. 34-vuotias, asuu Tampereella, kotoisin Kuopiosta. Perheeseen kuuluu puoliso.

Mistä tunnetaan?

Intohimoinen palsta- ja yhteisöviljelijä, joka tekee väitöskirjaa uudenlaisesta kaupunkiviljelystä. On Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ruokapiiriyhdistyksen Tampiiri ry:n pitkäaikainen aktiivi. Yhdistys edistää luomu- ja lähiruoan tunnettuutta.

Mistä ei tunneta?

”Kun olen kylässä riittävän tuttujen kaverien luona, riisun usein ahdistavan kuumat päällyshousut tai farkut pois ja kyläilen pelkissä pitkissä kalsareissa. Niin saan oloni mukavaksi ja kotoisaksi.”

Näistä en luovu

Mustikat

”Syön mustikoita päivittäin. Ne ovat tosi hyviä, terveellisiä ja oleellinen osa aamujani joko smoothien tai puuron seassa. Mustikat auttavat vatsaani voimaan hyvin.”

Järvet

”Olen kotoisin Savosta, ja järvi kuului kiinteänä osana lapsuudenmaisemaani. Järvinäkymä on avara ja kaunis. Rakastan pulahtamista järvessä. Harrastan myös talviuimista, joka piristää kehoa.”

Kundaliinijooga

”Käyn ohjatuilla joogatunneilla viikoittain. Jooga tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja auttaa stressinhallinnassa. Kundaliinijoogaa kutsutaan tietoisuuden joogaksi, ja siinä fyysinen harjoitus ja meditaatio liittyvät saumattomasti yhteen.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    2. 2

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    3. 3

      Yle: Pääministeri Sipilä suuttui kokoomuksen syytöksistä Soini-äänestyksessä – ”Eilen rajani ylitettiin”

    4. 4

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    5. 5

      Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä

    6. 6

      Paavi tulee vierailulle Baltiaan, jossa häntä odottavat kymmenet­tuhannet ihmiset – Vierailua himmentää paljastus, jollaista Latvian katolinen kirkko ei ole koskaan kokenut

    7. 7

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    8. 8

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    9. 9

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    10. 10

      Mauri-myrsky puhaltaa Itämerelle jopa 8-metrisiä aaltoja – Kaatuvat puut tuottavat maalla palokunnille töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    3. 3

      Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä

    4. 4

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    5. 5

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    6. 6

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    7. 7

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    9. 9

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää