Elämä

Tapio Pesola näyttäisi lapsilleen mielellään maailmaa, mutta hän ei lennä vapaa-ajalla: ”Vaikka söisi koko vuoden vegaaniruokaa, ei pysty kompensoimaan kaukomatkojen päästöjä”

Tapio Pesola matkustaa lentäen vain pakolliset työmatkat, Rea Peltola taas oli lähes 40 vuotta lentämättä. Heidän valintansa on harvinainen, sillä lentäminen vain lisääntyy.

Espoolainen Tapio Pesola, 37, haluaa kysyä yhden kysymyksen: Mitä sanoisit lapsillesi, jos ilmastonmuutoksen torjuminen ei onnistu, ja kaikki menee parinkymmenen vuoden sisällä päin mäntyä?

”Haluan voida sanoa, että edes yritin tehdä jotain”, Pesola sanoo.

Pesola on perheenisä, sijoittajasuhdepäällikkö ja ilmastoaktivisti. Ensimmäinen ilmastopäätös, jonka hän koskaan teki, oli lentämisen lopettaminen.

”Päätös oli helppo ja ennakoi tulevaa. Vasta sen jälkeen tulivat muut päätökset, kuten kasvissyöjäksi ryhtyminen”, Pesola kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ennen yliopistoa Pesola eli nuoren miehen elämää, ajeli Essolle huvin vuoksi hampurilaiselle ja lensi välillä Eurooppaan.

Kun hän pääsi yliopistoon, ilmastonmuutos ja lentämisen haitat puhuttivat ylioppilaskunnassa. Niiden keskustelujen jälkeen lentämistä ei pystynyt perustelemaan itselleen mitenkään.

Vuonna 2005 Pesola päätti lopettaa vapaa-ajan lentomatkat. Hän laski, että ei kykenisi millään muilla valinnoilla hyvittämään lentämisestä aiheutuvia päästöjä.

”Vaikka söisi koko vuoden vegaaniruokaa, ei pysty kompensoimaan kaukomatkojen aiheuttamia päästöjä.”

Häämatkaa ja appiukon 60-vuotispäiviä lukuun ottamatta hän onkin pystynyt jättämään lomalennot.

Työnsä vuoksi Pesola joutuu yhä lentämään säännöllisesti Euroopan suurkaupunkeihin. Pesola vastaa pörssiyhtiön sijoitussuhteista, ja ulkomailla hän tapaa sijoittajia. Ala on konservatiivinen, ja kasvokkaisten tapaamisten rooli on iso.

”Onhan siinä ristiriita arvoihini, että lennän töissä niin paljon”, Pesola kertoo.

”Jos kuitenkin kieltäytyisin lentämisestä, joku toinen tekisi työni. Pyrin välttämään työlentoja, jos niihin ei ole hyvää syytä.”

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 suomalaiset tekivät ulkomaille yhteensä melkein 5,5 miljoonaa matkaa lentäen. Lähes neljä miljoonaa näistä matkoista oli vapaa-ajan matkoja.

Vertailun vuoksi: vielä vuonna 2002 suomalaiset tekivät ulkomaille 2,6 miljoonaa vapaa-ajan matkaa.

Lentäen tehtyjä kotimaanmatkoja oli vuonna 2017 noin 750 000, niistä yli puolet työmatkoja.

Ulkomaille siis lennetään lomalle, kotimaassa töiden perässä.

Lentämisen ilmastovaikutuksista käydään jatkuvasti keskustelua. Matkailun on tutkittu tuottavan kymmenesosan maailman hiilijalanjäljestä. Sanotaan, että edestakainen lento Thaimaahan vastaa useiden kuukausien autoilua. Lentämisen suuret päästöt ovat yleisesti tiedossa.

Samaan aikaan Suomen lentoasemat tekevät ennätyksiä. Finavia kertoi alkuvuodesta, että vuonna 2017 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi lähes kymmenen prosenttia.

Tilastojen valossa lentomatkailu ei ole vähenemässä. Pikemminkin päinvastoin. Miksi?

Kuluttajan kannalta ratkaiseva tekijä on hinta. Lentäminen on nykyään suorastaan naurettavan halpaa. Lentoliikenne ei maksa polttoaineesta veroa. Halpalentoyhtiöt pakottavat perinteiset yhtiöt hilaamaan hintoja alaspäin.

”Lentäminen Keski-Eurooppaan on melkein halvempaa kuin bussimatka Pihtiputaalle”, sanoo kuhmoislainen tietokirjailija ja toimittaja Rea Peltola, 57.

Hän lopetti lentämisen teini-ikäisenä. Sitä ennen hän oli lentänyt jonkin verran Euroopassa ja käynyt kielikurssilla Englannissa. Sitten tuli stoppi.

”Energiankulutuksesta ja sen vähentämisestä puhuttiin paljon 1960–70-luvuilla. Lentäminen tuntui ihan hullulta”, Peltola kertoo.

Lopettaminen taas ei tuntunut missään, koska arki ei muuttunut. Lentomatkoja ei yksinkertaisesti tarvinnut.

Kului lähes 40 vuotta, eikä Peltola lentänyt kertaakaan. Vasta 2010-luvulla hänen piti lentää toimittajan töiden vuoksi kolme kertaa kotimaassa. Viimeisen kerran Peltola lensi vuonna 2015. Myöhemmin hän on harmitellut, että työmatkat olisi voinut tehdä myös junalla.

”Junassa on helpompi tehdä töitäkin. Lentokentällä pitää jatkuvasti olla varuillaan, ja odottelua on paljon.”

Siinä ilmastonmuutoksen lisäksi toinen syy, miksi Peltola lopetti lentämisen. Lentokoneella matkaaminen on hänestä epämukavaa ja vie aikaa. Ensin mennään kentälle ajoissa, sitten jonotetaan koneeseen ja koneesta pois. Koneet myöhästelevät ja matkatavarat hukkuvat.

”Sellainen matkustaminen ei ole houkuttelevaa.”

HS julkaisi keväällä etsintäkuulutuksen, jossa etsittiin lentämisen lopettaneita. Parikymmentä etsintäkuulutukseen vastannutta kertoi, miksi he ovat lopettaneet lentämisen kokonaan tai osittain.

Huoli lentämisen ilmastovaikutuksista toistui kertomuksissa kautta linjan.

Vastaajat kertoivat myös, että lentämisen lopettaminen kokonaan on vaikeaa esimerkiksi pakollisten työmatkojen vuoksi. Jos lentämistä jostain rajoitetaan, se tehdään vapaa-ajan matkoista.

Etsintäkuulutukseen vastanneissa oli myös niitä, jotka eivät aio lopettaa lentämistä. He kertoivat lentävänsä muutenkin vähän. Häämatka tai vierailu sukulaisten luona saattoi olla niitä harvoja lentokokemuksia.

Muutamat perustelivat lentämistään sillä, että he tekivät muita ekologisia valintoja, kuten noudattivat kasvisruokavaliota.

Matkailua ei tarvitse jättää, vaikka lentämisen lopettaisikin. Vastaajat kertoivat vaihtaneensa lentomatkustamisen junaan, bussiin, laivaan tai autoon. Näin voi matkustaa esimerkiksi Eurooppaan ja Venäjälle.

Maan pinnalla matkustaessa matkasta tulee osa lomaa. Samalla näkee maisemia, joita lentäessä ei näkisi.

Juna ja bussi ovat ympäristöystävällisimmät tavat matkustaa kauas. Autokin on hyvä vaihtoehto, jos kyytiin hyppää useampi ihminen. Laivamatkailu taas on lentämisen jälkeen toiseksi saastuttavin tapa matkustaa.

Rea Peltola on matkustanut muuten kuin lentäen muun muassa Viroon ja Ruotsin Gotlantiin. Välimatkat taittuvat junalla, bussilla ja lautalla, ja aikatauluissa voi tarvittaessa joustaa.

”Se on kivaa ja seikkailullista”, Peltola sanoo.

Hän kehuu myös vuolaasti Saimaan-risteilyjä, joilla seilataan Saimaalla ja yövytään laivassa.

”Kun päättää että jättää yhden asian pois, saa jotain muuta tilalle. En tiedä, olisiko koskaan tullut lähdettyä Saimaan-risteilyille, jos lentäisin.”

Entä aikooko Peltola lentää vielä joskus? Luultavasti ei.

”Epäilen, että ilmastonmuutoksen vuoksi kaikkien täytyy kohta tehdä jotain.”

Tapio Pesola uskoo, että todellinen muutos lentomatkailun vähentämiseksi tapahtuisi samalla tavalla kuin sen suosiokin saatiin aikaiseksi: rahalla. Lentämisestä pitäisi taas tehdä kalliimpaa, esimerkiksi luopumalla lentokoneiden polttoaineiden verovapaudesta.

Helppoa puuttuminen ei ole. Matkailun kritisointi iskee ihmisten vapaa-aikaan.

Pesola ei halua tuputtaa omia näkemyksiään. Sen sijaan hän toivoo, että voisi esimerkillään saada ihmiset ajattelemaan.

Pesola kertoo, että hän harkitsee vapaa-ajan lentomatkaa silloin tällöin. Perheen kanssa olisi mukava matkustaa johonkin ja näyttää lapsille maailmaa.

Lentäminen ei kuitenkaan tunnu järkevältä.

”Onnellisuus arjessa on tärkeintä. Jos olen monta vuotta tekemättä jotain, se ei oikeuta minua tekemään sitä jatkossa”, Pesola tuumaa.

Ajatus vapaa-ajan lentomatkasta tulevaisuudessa ei ole silti mahdoton. Mutta Pesola kannustaa myös muita miettimään, voisiko omaa lentomatkailuaan vähentää. Jos jokainen pystyisi edes puolittamaan lentämisen määrän, oltaisiin pitkällä.

”Voisiko lentää lyhyempiä matkoja? Onko pakko lentää joka vuosi? Se toimii kuin lumipalloefekti”, Pesola sanoo.

Hän uskoo, että niin kauan kun lentämistä ei kyseenalaisteta, muutosta ei tapahdu.

Mitä järkeä on lopettaa, kun muutkin lentävät?

Jatkan lentämistä, koska miljardit muutkin ihmiset jatkavat.

Lentäminen on nopeaa, helppoa ja halpaa.

Niin vastasivat HS:n lukijat, kun heitä pyydettiin kertomaan, ovatko he lopettaneet lentämisen.

Onko lentämisen lopettamisesta mitään konkreettista hyötyä? Kuinka paljon se vaikuttaa, että yksi ihminen jättää lentämättä?

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö toteaa, että lentämisen lopettaminen on yksi kuluttajan keino vaikuttaa ilmastopäästöihin.

”Sinällään on suhteellista, mikä merkitys on sillä, että yksittäinen henkilö lopettaa lentämisen. Se riippuu siitä, millainen tausta henkilöllä on, eli paljonko lentää ja paljonko päästöt lopettaessa sitten vähenevät. Tätä voi kukin pohtia laskureiden avulla.”

Niemistö on mukana Sitran ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeessa, jossa selvitetään, miten suuria lentomatkailun päästöt ovat ja mitä lentoala ja matkustajat tekevät päästöjen vähentämiseksi. Lentämisen lopettaminen tai rajoittaminen on Niemistön mukaan nopea ja konkreettinen keino vaikuttaa yksilötasolla.

Lentoalan tekninen kehitys, kuten parempi polttoainetehokkuus, ei riitä vielä yksinään päästöjen vähentämiseksi.

Suomalaiset myös haluavat vähentää lentoliikenteen päästöjä ja ovat valmiita maksamaan siitä. Finnairin kesällä teettämästä tutkimuksesta kävi ilmi, että kuluttajat haluavat pienentää omaa hiilijalanjälkeään esimerkiksi osana lentolipun hintaa. Sen sijaan Ruotsin malliin, eli pakolliseen lentoveroon matkustajat eivät ole valmiita.

Monet lentoyhtiöt antavat matkustajille mahdollisuuden kompensoida lentojensa päästöjä. Kompensointimaksut menevät yleensä järjestöjen ympäristönsuojelutoimintaan.

Toinen vaihtoehto on ostaa EU:n päästökauppaoikeuksia. Yksityishenkilö voi ostaa oikeuksia erilaisten päästökauppapalveluiden kautta. Tällöin yrityksille jää vähemmän päästöoikeuksia, mikä kannustaa yrityksiä kehittämään vähäpäästöisempiä tapoja toimia.

Rahalla voi keventää omaatuntoaan, mutta totuutta se ei muuta.

”Eihän kompensoiminen ympäristön näkökulmasta vähennä lentämisen konkreettisia päästöjä”, Niemistö sanoo.

Siksi hän rohkaisee miettimään matkoja suunnitellessa, onko pakko lentää tai voisiko lentämistään vähentää.

Ja jos lentää, kannattaa suosia suoria reittejä sekä yhtiöitä, jotka käyttävät uusia lentokoneita.

”Nyt kun ensimmäiset kuluttajat jo tekevät julkisesti päätöksiä lentämisen lopettamisesta, niin varmasti se muuttaa asenteita vähitellen. Pienistä pisaroista voi kasvaa iso meri”, Niemistö sanoo.

Suomi lentää lomalle

 Vuonna 2017 suomalaiset tekivät noin 5,5 miljoonaa matkaa ulkomaille lentäen.

 Näistä vapaa-ajan matkoja oli 3,92 miljoonaa, eli valtaosa.

 Työmatkoja ulkomaille tehtiin lentäen 1,54 miljoonaa.

 Kotimaassa tehtiin 750 000 yöpymisen sisältävää kotimaanmatkaa lentäen.

 Yli puolet kotimaanmatkoista oli työmatkoja.

Lähde: Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimus.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    2. 2

      Timo Soinille kerrotaan pian, ettei häneen luoteta – Suora lähetys eduskunnasta käynnissä, HS seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä

    3. 3

      Yhdysvaltalaisnainen polki polkupyörällä 296 kilometrin tuntivauhtia – videosta vauhtia ei ymmärrä: ”Tarkoitus ei ollut mennä niin kovaa”

    4. 4

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    5. 5

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    6. 6

      Uusi lastensairaala on niin tolkuttoman hieno, että toivottavasti samaa ei tehdä enää ikinä

    7. 7

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    8. 8

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    9. 9

      Suojaliiveihin pukeutunutta nuorta puukotettiin kauppakeskuksessa Hyvinkäällä – paikalla olleet olivat puhuneet liivien testaamisesta

    10. 10

      Redi täyttyi uteliaista heti avaamisensa jälkeen – HS näyttää minkälaista kauppakeskuksessa on

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    5. 5

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    6. 6

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    7. 7

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    8. 8

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    9. 9

      Espoo myöntää: Opetusjohtaja ei suostunut irtisanomaan Saunalahden rehtoria – Potkut antoi lopulta alempi virkamies

    10. 10

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    8. 8

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää
    Uusimmat