Elämä

Intiassa huijausyritykset ovat arkea ja se täytyy vain hyväksyä, sanoo Larissa Immonen, joka teettää suomalaisia räsymattoja Intiassa: ”Suomessa tehtynä mattojen hinta olisi viisinkertainen”

Nuorena Larissa Immonen kävi koulua Intiassa ja oppi maan tavoille. Nyt hän johtaa mattoyhtiö Finartea ja narauttaa intialaiset liikekumppanit, kun nämä yrittävät huiputtaa.

Meneillään olivat hintaneuvottelut Intiassa. Mattoyhtiö Fin­arten toimitusjohtaja Larissa Immonen tajusi pian, että jokin mättää.

Suomalaisyritykselle räsymattoja valmistavalla tehtaalla puitiin kustannuksia. Hindin alkeet taitava Immonen ymmärsi paikallisten supinat. Hän äkkäsi, että suomalaisille englanniksi esitetty hinta oli suurempi kuin summa, josta intialaiset puhuivat keskenään.

Immonen otti asian puheeksi, ja huijausyrityksestä paljastuneet paikalliset myhäilivät noloina.

Kerta oli yksi monista, jolloin Fin­arten ja intialaiskumppaneiden yrityskulttuurit ovat vajaassa 30 vuodessa törmänneet. Niin kauan yhtiö on teettänyt mattoja Intiassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Se jos jokin on aiheuttanut närää suomalaisissa. Kyse kun on räsymatoista, 1700-luvulla alkaneesta kansanperinteestä. Kuteiksi on käytetty suvun vanhat vaatteet ja tekstiilit. Ja nyt joku teettää räsymatot Intiassa!


Puulaatikoissa seisoo värikkäitä mattorullia. Seinillä on ryijyjä ja villamattoja, lattianrajassa juuttikorikasseja. Myymälähuonetta koristaa intialainen kudottu charpai-sänky.

Finarten myymälä avattiin Helsingin Viiskulmaan kesäkuussa. Toimitusjohtaja Immonen, 30, työskentelee siellä kahdesti viikossa.

Asiakkaista aina joku ihmettelee, miksi ihmeessä räsymatot valmistetaan Intiassa. Miten yritys kehtaa väittää sellaisia kotimaisiksi?

Heille Immonen vastaa, että yritykselle suomalaisuus on valmistusmaata laajempi asia. Käsityöperinnettä ja kotimaista designia halutaan jatkaa kohtuullisin hinnoin, hän perustelee. Suunnittelijat ovat suomalaisia, materiaali intialaisen tekstiiliteollisuuden ylijäämää.

Finartella on Suomalaisen työn liiton Design from Finland -merkki, joka kertoo suunnittelun tapahtuvan Suomessa.

”Voimme olla suomalaisia, vaikka tuotteita ei valmisteta Suomessa. Halusimme päivittää räsymatto­perinteen 2000-luvulle niin, että matot tehdään Intiassa ja kierrätysmateriaalista”, hän sanoo.

Finarte myy vuosittain noin 35 000–40 000 mattoa. Määrän valmistaminen Suomessa vaatisi Immosen mukaan raaka-aineen tuontia Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi juuri sieltä Intiasta.

Hinnoistakin tulisi noin viisinkertaisia, hän arvioi. Nyt yrityksen käsin tehty puuvillainen käytävämatto maksaa 80–100 euroa.

”Kolmannen maailman maassa tekeminen ei ole sen huonompi kuin mikään muukaan asia. Työllistämme siellä hirveästi ihmisiä”, Immonen sanoo.

”Aiemmin suomalaiset saattoivat kiukustua ja suhtautua asiaan kielteisesti. Nykyään ihmiset ymmärtävät tosiasiat.”


Finarten perustivat Kotkaan vuonna 1985 Immosen äiti, tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäki ja liikemies­isä Erkki Immonen. Lamaan saakka matot teetettiin Portugalissa.

Pikkutyttönä Larissa Immonen hyppi mattokasojen päällä äidin kutomolla Oitissa. Kutomo on erillinen yritys, joskin Rasinmäki on aina suunnitellut mattoja myös Fin­artelle.

Aikuisena Immonen opiskeli kansantaloustiedettä ja aikoi töihin kehitysyhteistyöalalle. Hän kävi harjoittelussa ulkoasiainministeriössä, Punaisella Ristillä ja YK:n päämajassa New Yorkissa.

YK oli pitkään ollut Immosen unelmatyöpaikka. Hän koki järjestön kuitenkin byrokraattiseksi ja yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet pieniksi.

Immonen ajatteli, että saattoi Fin­artessa toimia maailman hyväksi konkreettisemmin. Kuten työllistää 500–700 kutojaa Intiassa. Ja tehdä parhaansa sen eteen, että kahdella yhteistyötehtaalla noudatettaisiin reiluja työoloja.

 

”Kolmannen maailman maassa tekeminen ei ole sen huonompi kuin mikään muukaan asia.”

Pohjois-Intian Uttar Pradeshissa toimivista kumppaneista on tullut vuosien varrella läheisiä. Immonen käy siellä isänsä, entisen toimitusjohtajan Erkki Immosen kanssa kahdesti vuodessa.

He viettävät tehtailla päiviä. Lisäksi suomalaiset suunnittelijat viipyvät viikkoja, kun he opettavat intialaiskutojille kuosejaan.

Immonen uskoo, että epäinhimilliset työolot tulisivat kyllä ilmi. On niitä toki tullutkin, kuten ilmastoinnin puutteesta johtuva kuumuus ja ontuva jätehuolto.

Kumppanitehtaat eivät Immosen mukaan ole ahneita riistäjiä vaan perheyrityksiä, jotka välittävät työntekijöistään ja ovat esimerkiksi perustaneet kyliinsä kouluja.

”Jos jotain tulisi ilmi, ehdottomasti puuttuisimme siihen heti.”

Hinta­neuvot­telun huijaus­yrityksen ja yleiset aika­taulu­viiveet Immonen hyväksyy osana intialaista arkea. Siitä hänellä on kokemusta.

Hän on vieraillut vanhempiensa mukana Intiassa seitsemänvuotiaasta asti. Sitäkin ennen hän nuuhki idäntuoksuisia vaatteita, joissa vanhemmat palasivat työmatkoiltaan.

Lukiossa hän keksi lähteä Intiaan vaihto-oppilaaksi. Vanhemmat järjestivät hänet englanninkieliseen sisäoppilaitokseen Delhin lähelle. Myös äiti muutti Intiaan, työskenteli viikot mattotehtaalla ja tapasi tytärtään viikonloppuisin.

Koulussa 16-vuotias Immonen oli ainoa länsimaalainen. Aluksi kuri ja tiukat aikataulut järkyttivät. Herätys pakolliselle aamulenkille oli kuudelta, ja läksyt tehtiin valvotusti koulun jälkeen.

Nuorten keskustelujakin tarkkailtiin: liian lähelle vastakkaista sukupuolta ei saanut hivuttautua.

”Se oli kuin armeija tai pahempi, koetteli yksityisyyden ymmärrystä ja oikeustajua. Itkin ensimmäiset kolme viikkoa ja halusin kotiin.”

Koulusta valvojineen tuli kuitenkin rakkaita. Immonen päätti jäädä vielä toiseksi vuodeksi ja lopettaa lukion Intiassa.

”Siellä olivat elämä ja ystävät, ja ympäristöstä oli tullut koti. Kulttuurista oli vielä paljon opittavaa. En vaihtaisi sitä aikaa mihinkään.”


Larissa Immonen kutsuu itseään suomalaiseksi maailmankansalaiseksi. Hänelle se tarkoittaa kodin tuntua maailmalla, muiden elämäntapojen ymmärtämistä sekä sitä, että asiat eivät ole mustavalkoisia.

Etenkin Intia on Immoselle koti. Siellä autojen tööttäykset, katukauppiaiden huudot, mausteiset tuoksut ja purppuraiset värit imaisevat sisäänsä. Kadunvilinän seuraaminen tuntuu kiehtovalta.

Intiassa miehet kutovat matot, sillä työ on fyysistä. Naiset lajittelevat kuteet ja viimeistelevät kanttaukset. Immosen liikekumppani hämmästyi Suomen-vierailullaan, kun näki naisten kutovan mattoja.

Intiassa Immonen kokee itsensä usein suomalaiseksi. Hän esimerkiksi havaitsee jatkuvasti kehittämisen kohteita. Silti hän hyväksyy, että paikalliset toimivat tavallaan.

”Suomesta käsin esimerkiksi korruptio vaikuttaa käsittämättömältä, mutta se on heidän jokapäiväistä elämäänsä. Meidän täytyy valvoa ja pitää arvoistamme kiinni, mutta emme voi muuttaa systeemiä.”

Vastaavasti Suomessa Immonen tuntee itsensä joskus intialaiseksi. Ystävät ihmettelevät hänen rentouttaan. Kulttuurista tarttui luottamus elämään: ei hätää, asiat järjestyvät.


Perheyritykseen Immonen tuli töihin vuonna 2014. Toissa vuonna hänestä tuli sen toimitusjohtaja.

Aluksi vastuu pelotti. Sukupolvenvaihdosta on tehty asteittain, ja isä työskentelee toimistolla Kotkassa osittain edelleen.

Immosen mukaan yhteistyö sujuu sulavasti. Tosin hän kertoo vaalivansa etätyötä ja voimiaan, kun taas isä painelee toimistolle aamukahdeksaksi eikä juuri lomaile.

Finartella on viisi työntekijää. Eräs tuli yritykseen töihin, kun Immonen oli vuoden vanha. Vaikeinta on ollut kasvaa esimieheksi.

”Käytännön asiat oppii aina, mutta henkilöstöasiat ovat herkkiä. Miten johdan ihmisiä, jotka ovat työntäneet minua rattaissa messuilla 1990-luvulla? Sitä saa varmasti harjoitella läpi elämän.”

Immosen intuitio on tuonut mallistoon hittimattoja, kuten Saana ja Olli -pariskunnan suunnitteleman Aitta-maton. Toisin kuin yhtiön muu johto, Immonen uskoi malliin heti. Siitä tuli huippusuosittu.

Finartessa arvioidaan, että sen mattoja on ollut 30 vuodessa noin neljäsosalla suomalaisista.

Kun Immonen piipahtaa kylässä, katse karkaakin lattiaan. Riemu on suuri, jos sieltä löytyy tuttu matto.

”Tekee heti mieli kysellä käyttökokemuksia. Aina kun näen kassimme tuntemattomalla ihmisellä, tekee mieli mennä halaamaan, että ’ihanaa, sulla on meidän kassi’.”

Immonen näpyttelee päivittäin Fin­arten ulkomaisille asiakkaille sähköposteja englanniksi. Lisäksi avopuoliso on irlantilainen. Puheessa putkahteleekin tuon tuosta englantia:

Intiassa joudutaan tekemään monia asioita off the papers.

He ovat forward-looking, nainen toimitusjohtajana ei ole ongelma.

Se on vähän tämmöinen bending the rules.

Pääsin näkemään jotain out of this world.

On täytynyt tehdä steppejä, jotta olemme up-to-date.

Immosen suomenkielessä kuuluu myös Kymenlaakson murre, kotkalaisuus: Miä oon vähän herkkis.

Toimitusjohtaja uskoo, että In­tiassa asuminen on koulinut hänestä uskottavan liikekumppanin.

Sitä 30-vuotias nainen ei Intiassa itsestään selvästi ole, hän sanoo.

”Paikalliset kuuntelevat tosissaan ja tasavertaisemmin, kun tunnen heidän todellisuutensa. En ole sinisilmäinen, ja pystyn haastamaan heidät.”

Narahduksen jälkeen liikekumppanit ovat Larissa Immosen mukaan suhtautuneet häneen valppaammin. He ovat sanoneet tietävänsä, ettei tätä suomalaisnaista kannata enää huijata.


Larissa Immonen

Kuka?

Mattoyhtiö Finarten 30-vuotias toimitusjohtaja. Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Syntynyt Kotkassa, asuu Helsingissä avopuolisonsa kanssa.

Mistä tunnetaan?

Finarten perustajan Erkki Immosen ja tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäen tytär. Johtanut perheyhtiötä vuodesta 2016. Asui aiemmin Intiassa.

Mistä ei tunneta?

”Minun on aina pakko ottaa jokin uusi kurssi. Olen käynyt purjehdus-, keramiikka- ja akrobatiakursseja. Aloitin sellonsoiton 27-vuotiaana, ja luen avoimessa yliopistossa filosofiaa. Ihailen sivistystä ja asioiden tietämistä ilman Googlea.”

Näistä en luovu

Värit

”Rakastan värejä. Ne tuovat paljon voimaa. Jos astuu värikkääseen huoneeseen, ei voi tulla kuin iloiseksi. Olen saanut aina elää värikkäässä maailmassa. Lempivärejäni ovat keltaiset, oranssit ja punaiset.”

Rapujuhlat

”Minulla on vuosittaiset rapujuhlat kavereiden kanssa. Meitä on yleensä yli 15, ja menemme mökillemme saareen. Elokuussa oli viides kerta, toivottavasti tulee vielä monta lisää.”

Meri

”Kasvoin Kotkassa meren äärellä, ja olen kulkenut saareen mökille syntymästäni saakka. Yksin kulkeminen veneellä tuo vapauden tunteen, kun merituuli puhaltaa, ja tyrskyt heittävät pisaroita kasvoille.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elämä
  • Intia
  • Design
  • Yrittäjyys
  • Johanna Pohjola

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Poliisi: Molemmat Turun saariston talousrikos­tutkinnassa pidätetyt ovat ulkomaalaisia – Venäläismediat: Toinen on Venäjän kansalainen

    5. 5

      Kammottavassa kunnossa oleva julkinen käymälä teljetään lopullisesti Espoossa – ”On ihmisarvoa alentavaa vaatia, että kukaan kävisi siellä”

    6. 6

      Lähestyvää kaamosväsymystä kannattaa ehkäistä jo nyt, sanoo asiantuntija – Testaa, kärsitkö kaamosoireista

    7. 7

      Kuin kärpänen laskeutuisi luodin päälle pimeässä – Japani onnistui laskemaan kaksi hyppivää robottia huimaa vauhtia kiitävän asteroidin pinnalle

    8. 8

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    9. 9

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    10. 10

      Satiiriohjelma opastaa kiinalaisia käyttäytymään Ruotsissa: ”Historiallisten rakennusten ulkopuolelle ei saa ulostaa” – Kiina vaatii SVT:ltä anteeksipyyntöä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    4. 4

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    5. 5

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    6. 6

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    7. 7

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    8. 8

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    9. 9

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    10. 10

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    11. Näytä lisää