Elämä

Älä tee välillä mitään niin saat enemmän aikaan – Nyt tulee 1700-luvulla keksitty suomalainen kansan­viisaus, joka tekee meistä rennompia ja parempia ihmisiä

Uusi suomalainen tietokirja haluaa palauttaa parjatun vitkuttelun maineen, sillä se tekee hyvää. Olisimme rennompia, jos käyttäisimme enemmän aikaa ei-minkään tekemiseen.

Vuosi sitten keväällä oululaiset ystävykset Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen ja Katri Rauanjoki chattailivat töidensä lomassa hommien aloittamisen vaikeudesta. Siitä, miten helposti ajatukset karkailevat tekeillä olevasta tekstistä vaikka kauppalistaan ja kädet etsiytyvät näppäimistöltä helposti muualle.

Syntyi ajatus kanavoida vetkutteluun käytetty aika ja energia ilmiön tutkimiseen ja kirjoittaa siitä yhdessä kirja.

Ajatustyö tuotti tulosta: Kariston julkaisema Kotvimisen vallankumous ilmestyi juuri.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta mitä ihmettä kotviminen oikein on?

Näin tekijät määrittelevät sen kirjassaan:

Kotviminen on työn tekemiseen olennaisesti kuuluva tauko, jota ilman työ ei valmistu; käsillä olevaan työhön liittymätöntä toimintaa, joka vie työtä eteenpäin; ajan ottamista ajattelulle.

Veikeän kuuloinen sana ei ole kirjoittajien keksintöä. Lyhyttä hetkeä, tuokiota tarkoittava kotva ja siitä johdettava kotvia ovat peräisin itäisen Suomen murteista. Sanakirjoihin se on kirjattu jo 1700-luvulla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kolmikko halusi elvyttää vanhan sanan ja tuoda sen lempeän merkityksen positiivisena tuumailutaukona esiin.

Kotvimisella on tarkoitettu ainakin odottelua, tuumailua, lykkäämistä ja paastoamista. Käsillä olevaa työtä ei kotviessa edistetä, vaan sen annetaan hautua. Verbinä kotvia ei ole nykyisin laajassa käytössä. Käsite on peräisin kalastuksesta ja metsästyksestä.

”Kun viedään verkot vesille, et oikeastaan voi tehdä mitään sen eteen, että kalat uisivat verkkoon. Voit vain soutaa rantaan ja kotvia”, sanoo Jonna Pulkkinen.

Viime vuosina on puhuttu paljon prokrasti­naatiosta, siis tehtävien aloittamisen vitkuttelusta, tehtävien välttelystä ja lykkäämisestä. Se on tehokkuuden vihollinen yhteiskunnassa, jossa ihmisen pitäisi olla mahdollisimman tuottava ja kuluttaa mahdollisimman paljon.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kirjoittajien mielestä sanalla on liian negatiivinen sävy.

Vitkuttelua eli kotvimista tarvitaan, sillä se tekee meille hyvää.

Siinä missä prokrastinaatio kuitenkin ymmärretään työskentelyn valmistumista haittaavaksi, toisinaan jopa ahdistavaksi tilaksi, kotviminen on edellytys sille, että saadaan jotain aikaiseksi, Pulkkinen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kotviminen on tietoista prokrastinaatiota ja tavoiteltava asia.

Kirjoittajien mielestä kotvimisesta on monenlaista hyötyä. He vetoavat kirjassa erityisesti aivotutkimuksen osoittamiin joutenolon hyötyihin. Kun aivot saavat levätä ärsykkeiltä, ne palautuvat ja alkavat tuottaa uusia ajatuksia. Siinä tilassa syntyy luovia ideoita.

Kotviminen ylläpitää mielenterveyttä, tukee luovuutta ja tuo uusia ideoita, he kiteyttävät. Kotviminen on sitä paitsi aina ollut osa ihmisluontoa, eikä vain joitain yksilöitä kiusaava ominaisuus.

Mitä kotviminen sitten käytännössä voi tarkoittaa? Se on hyvin yksilöllistä ja jokaisen oma asia, kirjoittajat painottavat.

Tekijä­kolmikko haastatteli kirjaa varten parisen­kymmentä erilaisten luovien töiden tekijöitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jonna Pulkkinen on työskentelee itse freelancerina. Hän tietää kokemuksesta, mitä kotviminen on.

”Mitä lähempänä minulla on deadline, sitä kiiltävämpiä ovat kylppärini laattojen saumat”, hän sanoo.

Sijaistoimintojen lisäksi kotviminen voi myös aivan hyvin tarkoittaa myös esimerkiksi päämäärätöntä haahuilua kaupungilla, kissavideoiden katsomista tai ikkunasta ulos tuijottamista.

”Kun vaikka kirjoittaminen takkuaa, moni siivoaa, lähtee lenkille tai tekee jotain muuta fyysistä vastapainona ajatustyölle.”

 

”Mitä lähempänä minulla on deadline, sitä kiiltävämpiä ovat kylppärini laattojen saumat.”

Hankalat, jumittuneet asiat ja ajatukset saattavatkin loksahtaa silloin paikalleen, ja asiat edistyvät kuin itsestään. Tai sitten eivät, ja sekin on ihan OK.

On toki asioita ja ammatteja, joiden tekijöiden ei ole syytä kotvia, vaan tarttua toimeen viipymättä. Lääkärit, sairaanhoitajat ja pelastajat eivät voi lykätä töitään.

Pulkkisen mielestä kuitenkin näilläkin aloilla työnjohdon olisi syytä miettiä, onko työn tehokkuusvaatimus kohtuuton. Hoitajaliittojen syyskuinen ylityö- ja vuoronvaihtokielto osoitti Pulkkisen mukaan, että työtahti on liian tiukka.

”Koko systeemi alkoi kaatua. Työnantajat voisivat miettiä, miten näissä töissä huomioidaan kotvimisen mahdollisuus.”

Sallivammin luppohetkiin suhtautuva työelämä tuottaisi lopulta parempia työntekijöitä.

”Ihmiset olisivat rentoutuneempia ja onnellisempia. Siitä seuraisi laadukkaampaa työtä, eivätkä ihmiset ehkä olisi niin rikki työpäivän jälkeen.”

Aloilla, joilla töitä on vähän ja kilpailu kovaa, kotviminen vaatii toki kanttia.

”On hyvin vaikea alkaa sanoa esimerkiksi aikataulusta vastaan, jos jonossa on monia, jotka tekisivät keikan vaaditussa ajassa.”

Kirjoittajat haluavat teoksellaan osoittaa, että kotviminen pitäisi nähdä positiivisena, eikä siitä pitäisi kokea huonoa omatuntoa tai syyllistyä.

Kangasvuo, Pulkkinen ja Rauanjoki pitivät kirjoittamisen aikana kotvimispäiväkirjaa. Se auttoi pääsemään irti kotvimiseen liittyvästä syyllisyydestä.

Pulkkisen päiväkirjahavainnot paljastavat, että ”täydelliseen työpäivään” kuului myös sohvalla lököttelyä, HBO-sarjaa ja parituhatta merkkiä tekstiä.

Mutta voiko tietoisesti kotvia? Voiko sitä aikatauluttaa?

Kotvimista on hirveän vaikea täsmällisesti aikatauluttaa päivän tai viikon lukujärjestykseen, Pulkkinen sanoo.

Kun aikatauluttaa töitään, kannattaa huomioida myös kotvimiseen kuluva aika, hän neuvoo.

”On tälle ajalle tyypillistä ajatella, että kyllä minä pystyn, osaan ja ehdin. Mutta elämä hiipii aina jotenkin vastaan. Tulee sairautta, perheessä on kriisiä tai muuta”, Pulkkinen sanoo.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri on Pulkkisen mielestä muuttua yhä vaativammaksi ja armottomammaksi, kotvimiskielteisemmäksi.

”Ilmapiiri on alkanut muuttua sellaiseksi, että pitää näytellä työn tekemistä. Aktiivimallin myötä työttömänkin täytyy olla koko ajan kuin työtä tekemässä. Jopa näennäistä työntekoa ja lappusten täyttämistä arvostetaan enemmän kuin laadukasta työtä.”

Työelämässä on onneksi pikku hiljaa alettu mennä sallivampaan suuntaan sen suhteen, missä ja milloin työntekijä osuutensa tekee, kirjoittajat sanovat.

”Kaksi tuntia kahvilassa voi olla paljon tehokkaampaa kuin kahdeksan tuntia avokonttorissa”, hän sanoo.

Kirjoittajat haluavat herätellä ihmisiä ajattelemaan sitä, kannattaako töissä ja vapaalla olla koko ajan ”täysi hööki päällä”.

 

”Kaksi tuntia kahvilassa voi olla paljon tehokkaampaa kuin kahdeksan tuntia avokonttorissa.”

Kotviminen ei kuitenkaan tee kenestäkään parempaa ihmistä tai tehokkaampaa työntekijää, vanhempaa tai rakastajaa. Kirjassa ei anneta neuvoja parempaan ajanhallintaan. Tekijöiden tavoitteena on saada meidät tiedostamaan paremmin suhteemme aikaan ja tehokkuuden vaatimukseen.

Kotviminen voi tarjota työkaluja monenlaisten asioiden käsittelyyn, Pulkkinen sanoo. Kotviminen on väline, jonka avulla voi saavuttaa uusia ideoita, lepoa, omaa aikaa.

”Sen avulla saa paremman käsityksen siitä, miksi, miten ja millä aikataululla jokin asia kannattaa tehdä – ja myös siitä, kannattaako sitä tehdä ollenkaan”, kirjoittajat toteavat.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hyvinvointi
  • Ajanhallinta
  • Luovuus
  • Aivot
  • Kaisa Viljanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isä ei ollutkaan isä – Leena osallistui sukututkimukseen, mutta kun dna-testin tulos selvisi, eletty elämä osoittautui valheeksi

    2. 2

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    3. 3

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    6. 6

      Baddingin kopioksi paljastunut biisi ei ole ainoa: Leevi and the Leavingsin kappale kuulostaa ihan venäläissävellykseltä – ”Kyllähän ne ovat aika lähellä toisiaan”

    7. 7

      Venäjällä monet tutkijatkin uskovat, että maailman lämpenemisen sijaan edessä on jääkausi – ja Putin horisee kosmisista muutoksista Linnunradassa

    8. 8

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    9. 9

      Eva Tammi-Salminen ja Jussi Tapani liittyivät joukkoon, josta ei tiedetä juuri mitään – Korkein oikeus käyttää suurta valtaa ja valitsee itse jäsenensä salamyhkäisellä prosessilla

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi räppärit koskettelevat laulaessaan jalkoväliään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pilvenpiirtäjät mullistavat Pasilan ja koko Helsingin – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti kaupungin siluetti muuttuu

    2. 2

      Heitä oli 900 ja ”valkeana yönä” he kuolivat yhdessä – Kun lahkojohtaja Jim Jones 40 vuotta sitten julisti, että on aika, ensimmäisenä myrkky juotettiin 300 lapselle

      Tilaajille
    3. 3

      Kirkon päättäjä vaatii oikeudessa Lehtisaaren asukkaille kovempia vuokrankorotuksia – ”So what”, hän kuittaa asukkaiden vaikeudet

    4. 4

      Emme yksinkertaisesti uskalla hankkia toista lasta – työelämä on liian vaativaa

    5. 5

      Kuivuus paljasti veden alle jääneen kylän Britanniassa

    6. 6

      Tämä kahdesta äänestä muodostuva testi paljastaa, voitko oppia laulamaan paremmin – huonoon laulutaitoon on neljä syytä

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosi sitten kadonnut argentiinalainen sukellusvene löytyi 900 metrin syvyydestä – laivaston mukaan alus painui kasaan yli 40 ihmistä sisällään

    8. 8

      Maailma, jonka pimeällä puolella sataa metallia – Tällaisia ovat avaruuden karmivimmat planeetat

      Tilaajille
    9. 9

      Etelä-Koreasta saapunut megatähti töksäytti ensi­töikseen kysymyksen, jolla osui heti suomalaisen pikku­kaupungin pahimpaan kipu­pisteeseen

    10. 10

      Suomessa pysyy järjissään marraskuussa – Kaukomatkailu ei auta kestämään kaamosta, sillä sen vaikutus on päinvastainen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    3. 3

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    4. 4

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    8. 8

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kimi Räikkösen pelisilmä ei pettänyt taaskaan – hillitön Instagram-päivitys: ”Olen biletuulella”

    11. Näytä lisää