Elämä

Pisa-tulosten laskun syitä tutkinut psykologi hämmästyi saamastaan palautteen määrästä: ”Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos opettajien näkemykset on sivuutettu”

Helsingin yliopisto selvitti suomalaiskoululaisten Pisa-menestyksen laskun syitä. Samansuuntaisia tuloksia on maailmalta, kertoo tutkimusta tehnyt psykologian tohtori.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan koulujen uudet menetelmät ovat yhteydessä heikentyneisiin oppimistuloksiin.

Suomalaisten koululaisten Pisa-tulokset ovat heikentyneet kaikilla alueilla koko 2000-luvun ajan. Suomen tuloksissa näkyy, kuinka erityisesti pojat ovat jääneet koulumenestyksessä kaikilla alueilla jälkeen nopeammin kehittyvistä tytöistä.

Psykologian tohtori Aino Saarinen pyrki tutkimuksessaan selvittämään, millaisia tekijöitä suomalaisnuorten heikentyneiden oppimistulosten taustalta voisi löytyä. Tulokset viittaavat siihen, että digitaalisuuden lisääntyminen ja oppilaslähtöiset opiskelumetodit ovat yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin.

Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen kertoi HS:n jutussa olevansa huolestunut siitä, että suomalainen koulu on alkanut tuottaa hyviä ja huonoja oppilaita entisen tasa-arvoisen peruskoulun sijaan. Keltikangas-Järvisen mukaan yhä nuoremmilta koululaisilta vaaditaan nyt sellaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon läheskään kaikki peruskoululaiset eivät ikänsä ja kehitystasonsa puolesta ole valmiita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vielä julkaise­maton tutkimus on herät­tänyt kysy­myksiä, joihin Aino Saarinen nyt vastaa.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-tuloksia, ja mukana oli yhteensä yli 5 000 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa ympäri Suomen. Tutkimus on lähetetty vertaisarvioitavaksi. Prosessi kestää usein kuukausia.

Vertaisarviointi on tieteen tekemisen peruskäytäntö: tutkimuksen luotettavuutta ja hyvyyttä arvioi ryhmä kansainvälisesti ansioituneita tutkijoita. Jos tutkimus läpäisee tämän seulan, se on hyväksytty tieteellinen artikkeli ja se julkaistaan tieteellisessä julkaisussa. Saarinen kertoo, että suomalaiskoululaisia koskeva tutkimus on saanut vihreää valoa kansainväliseltä tiedejulkaisulta.

Hän ei saa kertoa ennen tutkimuksen julkaisua tarkasti tutkimuksen menetelmistä tai paljastaa sen aineistoa ja tarkkoja lukuja.

Osa tieteilijöistä on arvostellut vertaisarviointiin vasta menneestä tutkimuksesta puhumista julkisuudessa. Tämän kritiikin Saarinen ymmärtää hyvin ja pyrkii itsekin ensisijaisesti käymään keskustelua vasta jo julkaistuista tuloksista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Jos tämän vielä julkaisemattoman tutkimuksen luotettavuus epäilyttää, jokaisella on toki oikeus sivuuttaa tämän yksittäisen tutkimuksen tulokset täysin. Näiden opetusmenetelmien tehokkuudesta on kuitenkin olemassa runsaasti jo julkaistuja tutkimuksia, joiden tulokset ovat hyvin samansuuntaiset.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tutkimustulos ei ole laatuaan ensimmäinen, emmekä minä tai Liisa Keltikangas-Järvinen ole ensimmäisenä keksineet tätä”, Saarinen sanoo.

Hänen mukaansa Euroopasta, Aasiasta ja Yhdysvalloista löytyy eri tavoin ja erilaisilla aineistoilla toteutettuja tutkimuksia, joiden tulokset ovat hyvin samansuuntaisia. Maailmalta tutkimuksia löytyy Saarisen mukaan yhteensä ”kymmeniä”.

”Suomessa asiaa on tutkittu hämmästyttävän vähän suhteutettuna siihen, että uudet opetusmenetelmät on jo otettu laaja-alaisesti käyttöön kouluissa”, Saarinen sanoo.


Suomalaistutkimuksessa on kysymys poikittaisaineistosta, jossa tutkitaan tiettynä hetkenä esiin tulevaa yhteyttä. Kyse on siis korrelaatiosta opetusmenetelmien ja oppimistulosten välillä. Sen sijaan syy-seuraussuhteita tuloksista ei ole mahdollista päätellä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tulokset opetusmenetelmien ja oppimistulosten välisestä korrelaatiosta antavat toivottavasti kimmokkeen kasvatustieteen laitoksen ja opettajankoulutuslaitosten tutkijoille selvittää yhteyttä selittäviä tekijöitä tarkemmin”, Saarinen sanoo.

”Se, että digioppiminen kuormittaa työmuistia, tulee esiin jo aiemmista tutkimuksista.”

 

”Suomessa asiaa on tutkittu hämmästyttävän vähän suhteutettuna siihen, että uudet opetusmenetelmät on jo otettu laaja-alaisesti käyttöön kouluissa.”

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kyseenalaisti HS:n haastattelussa ilmiöoppimisen yhteyden huonontuneisiin Pisa-tuloksiin. Hän näki, ettei tarvetta opetussuunnitelman muuttamiseen ole.

”On aika haasteellista kommentoida tutkimusta, jota ei ole edes julkaistu”, Heinonen totesi.

”Se kuitenkin jäi mietityttämään, että puhutaan vuonna 2015 tehdyn Pisa-tutkimuksen tuloksista ja rakennetaan niistä yhteys ilmiöoppimiseen, joka tuli opetussuunnitelmaan vasta vuonna 2016. Ei kai opetussuunnitelma voi jälkikäteen vaikuttaa Pisa-tulokseen.”


Ilmiöoppiminen tuli Suomessa opetussuunnitelmaan vuonna 2016, mutta Saarisen mukaan olennaista on hahmottaa opetusmenetelmän nimen sijaan opetusmenetelmän sisältö.

Ilmiöoppiminen kuuluu oppilaslähtöisiin opetusmenetelmiin, joita alettiin ottaa aktiivisesti käyttöön jo 2000-luvun alussa. Oppilaslähtöisten menetelmien idea on vähentää opettajan auktoriteettiroolia opetuksessa ja lisätä oppilaan omaa aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta oman oppimisensa säätelyssä.

Itseohjautuvuuden lisääminen on Saarisen mukaan tapahtunut eri kouluissa eri tahtia. Metodia on ollut mahdollista tutkia siis jo toistakymmentä vuotta. Pisa-tutkimuksissa tutkittiin tarkalleen ottaen myös laajemmin oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä, ei pelkästään ilmiöoppimista.

2010-luku on Saarisen mukaan juuri siksi hyvä sauma tutkia ja vertailla opetusmetodien eroa, kun niitä on vielä rinnakkain käytössä.

”Kyse on kehityssuunnasta, ei vain yksittäisestä käsitteestä,” Saarinen sanoo.

Aino Saarinen on itse hämmästynyt saamastaan palautteen määrästä. Palautetta on tullut ennen kaikkea vanhemmilta, opettajilta ja opettajaopiskelijoilta. Saarisen mukaan lähes kaikkien opettajien viesti kuului, että digioppimiseen tai oppilaslähtöisiin menetelmiin liittyvistä ongelmakohdista ei ole saanut puhua kouluissa – aihe on tuntunut monien opettajien mielestä jopa tabulta.

Osa on kokenut, että uusia opetusmenetelmiä ei ole voinut kritisoida, koska niihin on panostettu ja investoitu niin paljon. Toinen keskeinen viesti on ollut opettajien kokemus siitä, että heidän näkemyksensä eri opetusmenetelmien hyödyistä ja riskeistä on sivuutettu opetussuunnitelmia laadittaessa.

”Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos opettajien näkemykset on sivuutettu, vaikka suomalaiset opettajat ovat todella asiantuntevia ja korkeasti koulutettuja kansainvälisestikin katsottuna”, Saarinen sanoo.

Aino Saarinen haluaa korostaa, ettei hän vastusta digilaitteiden käyttöä tai oppilaslähtöistäkään oppimista mustavalkoisesti. Hänen mukaansa ne sopivat joihinkin oppimistilanteisiin ja joillekin oppilaille todella hyvin.

Saarisen mukaan opetuksessa tulisi harkita huolella, missä tilanteissa ja kenelle mikäkin opetusmenetelmä parhaiten sopii. Mikään opetusmenetelmä itsessään ei voi olla päämäärä, vaan tavoitteen tulisi aina olla oppimisen edistäminen.

 

”Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos opettajien näkemykset on sivuutettu.”

”On selvää, että on hyvin menestyviä oppilaita, joilla on korkea motivaatio ja joiden oppimisesta ei tarvitse kantaa huolta, käytetäänpä melkein mitä menetelmää tahansa. Mutta perinteisesti opetusmenetelmät on pyritty suunnittelemaan siten, että myös heikommista lähtökohdista tulevat oppilailla on mahdollisuus menestyä koulussa. Tavoitteena on siis ollut lisätä oppilaiden välistä tasa-arvoa, ei oppilaiden välisiä eroja”, hän sanoo.

Saarinen puolustaa valintaansa antaa haastattelu tutkimuksesta, jota ei ole vielä päästy vertaisarvioimaan tieteellisesti.

”Jos tutkimustulokset mukailisivat yhteiskunnan vallitsevaa käsitystä asiasta, en usko, että tähän kiinnitettäisiin näin paljon huomiota.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    2. 2

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    3. 3

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    4. 4

      Varusmiespalvelussa suurin uudistus vuosikymmeniin: alokasajasta tehdään entistä kevyempi, taistelua harjoitellaan virtuaaliympäristössä

    5. 5

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia: ”Mukautuvat hydridi-infrastruktuurit, jotka pohjautuvat johtaviin teknologia-alustoihin ja -kumppanuuksiin, takaavat liiketoiminnan ketteryyden”, totesi Tieto

      Tilaajille
    6. 6

      Ruotsi antoi pullan, Suomi lisäsi hillon – Miksi Ruotsissa ei ole kuultukaan meidän tavastamme syödä laskiaispullia?

    7. 7

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    8. 8

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    9. 9

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    10. 10

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    2. 2

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    3. 3

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingin Hämeentie suljetaan autojen läpiajolta lopullisesti kahden viikon päästä – Näin historiallinen liikennemullistus etenee

    5. 5

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    6. 6

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    7. 7

      Mitä tehdä, kun lapsi muuttuu yhdessä yössä vieraaksi ihmiseksi? Kirsi Könösen ympärille kokoontuu voipuneita äitejä

      Tilaajille
    8. 8

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    9. 9

      Mitä Trumpin julistus käytännössä tarkoittaa? Seuraavaksi muurista kiistellään luultavasti oikeudessa

    10. 10

      Käytä pieniä tukisanoja kehuessasi itseäsi – näistä ilmaisuista muut eivät ärsyynny

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    3. 3

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    11. Näytä lisää