Elämä

Pisa-tulosten laskun syitä tutkinut psykologi hämmästyi saamastaan palautteen määrästä: ”Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos opettajien näkemykset on sivuutettu”

Helsingin yliopisto selvitti suomalaiskoululaisten Pisa-menestyksen laskun syitä. Samansuuntaisia tuloksia on maailmalta, kertoo tutkimusta tehnyt psykologian tohtori.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan koulujen uudet menetelmät ovat yhteydessä heikentyneisiin oppimistuloksiin.

Suomalaisten koululaisten Pisa-tulokset ovat heikentyneet kaikilla alueilla koko 2000-luvun ajan. Suomen tuloksissa näkyy, kuinka erityisesti pojat ovat jääneet koulumenestyksessä kaikilla alueilla jälkeen nopeammin kehittyvistä tytöistä.

Psykologian tohtori Aino Saarinen pyrki tutkimuksessaan selvittämään, millaisia tekijöitä suomalaisnuorten heikentyneiden oppimistulosten taustalta voisi löytyä. Tulokset viittaavat siihen, että digitaalisuuden lisääntyminen ja oppilaslähtöiset opiskelumetodit ovat yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin.

Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen kertoi HS:n jutussa olevansa huolestunut siitä, että suomalainen koulu on alkanut tuottaa hyviä ja huonoja oppilaita entisen tasa-arvoisen peruskoulun sijaan. Keltikangas-Järvisen mukaan yhä nuoremmilta koululaisilta vaaditaan nyt sellaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon läheskään kaikki peruskoululaiset eivät ikänsä ja kehitystasonsa puolesta ole valmiita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vielä julkaise­maton tutkimus on herät­tänyt kysy­myksiä, joihin Aino Saarinen nyt vastaa.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-tuloksia, ja mukana oli yhteensä yli 5 000 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa ympäri Suomen. Tutkimus on lähetetty vertaisarvioitavaksi. Prosessi kestää usein kuukausia.

Vertaisarviointi on tieteen tekemisen peruskäytäntö: tutkimuksen luotettavuutta ja hyvyyttä arvioi ryhmä kansainvälisesti ansioituneita tutkijoita. Jos tutkimus läpäisee tämän seulan, se on hyväksytty tieteellinen artikkeli ja se julkaistaan tieteellisessä julkaisussa. Saarinen kertoo, että suomalaiskoululaisia koskeva tutkimus on saanut vihreää valoa kansainväliseltä tiedejulkaisulta.

Hän ei saa kertoa ennen tutkimuksen julkaisua tarkasti tutkimuksen menetelmistä tai paljastaa sen aineistoa ja tarkkoja lukuja.

Osa tieteilijöistä on arvostellut vertaisarviointiin vasta menneestä tutkimuksesta puhumista julkisuudessa. Tämän kritiikin Saarinen ymmärtää hyvin ja pyrkii itsekin ensisijaisesti käymään keskustelua vasta jo julkaistuista tuloksista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Jos tämän vielä julkaisemattoman tutkimuksen luotettavuus epäilyttää, jokaisella on toki oikeus sivuuttaa tämän yksittäisen tutkimuksen tulokset täysin. Näiden opetusmenetelmien tehokkuudesta on kuitenkin olemassa runsaasti jo julkaistuja tutkimuksia, joiden tulokset ovat hyvin samansuuntaiset.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tutkimustulos ei ole laatuaan ensimmäinen, emmekä minä tai Liisa Keltikangas-Järvinen ole ensimmäisenä keksineet tätä”, Saarinen sanoo.

Hänen mukaansa Euroopasta, Aasiasta ja Yhdysvalloista löytyy eri tavoin ja erilaisilla aineistoilla toteutettuja tutkimuksia, joiden tulokset ovat hyvin samansuuntaisia. Maailmalta tutkimuksia löytyy Saarisen mukaan yhteensä ”kymmeniä”.

”Suomessa asiaa on tutkittu hämmästyttävän vähän suhteutettuna siihen, että uudet opetusmenetelmät on jo otettu laaja-alaisesti käyttöön kouluissa”, Saarinen sanoo.


Suomalaistutkimuksessa on kysymys poikittaisaineistosta, jossa tutkitaan tiettynä hetkenä esiin tulevaa yhteyttä. Kyse on siis korrelaatiosta opetusmenetelmien ja oppimistulosten välillä. Sen sijaan syy-seuraussuhteita tuloksista ei ole mahdollista päätellä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tulokset opetusmenetelmien ja oppimistulosten välisestä korrelaatiosta antavat toivottavasti kimmokkeen kasvatustieteen laitoksen ja opettajankoulutuslaitosten tutkijoille selvittää yhteyttä selittäviä tekijöitä tarkemmin”, Saarinen sanoo.

”Se, että digioppiminen kuormittaa työmuistia, tulee esiin jo aiemmista tutkimuksista.”

 

”Suomessa asiaa on tutkittu hämmästyttävän vähän suhteutettuna siihen, että uudet opetusmenetelmät on jo otettu laaja-alaisesti käyttöön kouluissa.”

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kyseenalaisti HS:n haastattelussa ilmiöoppimisen yhteyden huonontuneisiin Pisa-tuloksiin. Hän näki, ettei tarvetta opetussuunnitelman muuttamiseen ole.

”On aika haasteellista kommentoida tutkimusta, jota ei ole edes julkaistu”, Heinonen totesi.

”Se kuitenkin jäi mietityttämään, että puhutaan vuonna 2015 tehdyn Pisa-tutkimuksen tuloksista ja rakennetaan niistä yhteys ilmiöoppimiseen, joka tuli opetussuunnitelmaan vasta vuonna 2016. Ei kai opetussuunnitelma voi jälkikäteen vaikuttaa Pisa-tulokseen.”


Ilmiöoppiminen tuli Suomessa opetussuunnitelmaan vuonna 2016, mutta Saarisen mukaan olennaista on hahmottaa opetusmenetelmän nimen sijaan opetusmenetelmän sisältö.

Ilmiöoppiminen kuuluu oppilaslähtöisiin opetusmenetelmiin, joita alettiin ottaa aktiivisesti käyttöön jo 2000-luvun alussa. Oppilaslähtöisten menetelmien idea on vähentää opettajan auktoriteettiroolia opetuksessa ja lisätä oppilaan omaa aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta oman oppimisensa säätelyssä.

Itseohjautuvuuden lisääminen on Saarisen mukaan tapahtunut eri kouluissa eri tahtia. Metodia on ollut mahdollista tutkia siis jo toistakymmentä vuotta. Pisa-tutkimuksissa tutkittiin tarkalleen ottaen myös laajemmin oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä, ei pelkästään ilmiöoppimista.

2010-luku on Saarisen mukaan juuri siksi hyvä sauma tutkia ja vertailla opetusmetodien eroa, kun niitä on vielä rinnakkain käytössä.

”Kyse on kehityssuunnasta, ei vain yksittäisestä käsitteestä,” Saarinen sanoo.

Aino Saarinen on itse hämmästynyt saamastaan palautteen määrästä. Palautetta on tullut ennen kaikkea vanhemmilta, opettajilta ja opettajaopiskelijoilta. Saarisen mukaan lähes kaikkien opettajien viesti kuului, että digioppimiseen tai oppilaslähtöisiin menetelmiin liittyvistä ongelmakohdista ei ole saanut puhua kouluissa – aihe on tuntunut monien opettajien mielestä jopa tabulta.

Osa on kokenut, että uusia opetusmenetelmiä ei ole voinut kritisoida, koska niihin on panostettu ja investoitu niin paljon. Toinen keskeinen viesti on ollut opettajien kokemus siitä, että heidän näkemyksensä eri opetusmenetelmien hyödyistä ja riskeistä on sivuutettu opetussuunnitelmia laadittaessa.

”Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos opettajien näkemykset on sivuutettu, vaikka suomalaiset opettajat ovat todella asiantuntevia ja korkeasti koulutettuja kansainvälisestikin katsottuna”, Saarinen sanoo.

Aino Saarinen haluaa korostaa, ettei hän vastusta digilaitteiden käyttöä tai oppilaslähtöistäkään oppimista mustavalkoisesti. Hänen mukaansa ne sopivat joihinkin oppimistilanteisiin ja joillekin oppilaille todella hyvin.

Saarisen mukaan opetuksessa tulisi harkita huolella, missä tilanteissa ja kenelle mikäkin opetusmenetelmä parhaiten sopii. Mikään opetusmenetelmä itsessään ei voi olla päämäärä, vaan tavoitteen tulisi aina olla oppimisen edistäminen.

 

”Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos opettajien näkemykset on sivuutettu.”

”On selvää, että on hyvin menestyviä oppilaita, joilla on korkea motivaatio ja joiden oppimisesta ei tarvitse kantaa huolta, käytetäänpä melkein mitä menetelmää tahansa. Mutta perinteisesti opetusmenetelmät on pyritty suunnittelemaan siten, että myös heikommista lähtökohdista tulevat oppilailla on mahdollisuus menestyä koulussa. Tavoitteena on siis ollut lisätä oppilaiden välistä tasa-arvoa, ei oppilaiden välisiä eroja”, hän sanoo.

Saarinen puolustaa valintaansa antaa haastattelu tutkimuksesta, jota ei ole vielä päästy vertaisarvioimaan tieteellisesti.

”Jos tutkimustulokset mukailisivat yhteiskunnan vallitsevaa käsitystä asiasta, en usko, että tähän kiinnitettäisiin näin paljon huomiota.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    2. 2

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    3. 3

      Siveys on muotia, ja se näyttää pirun hyvältä

    4. 4

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    5. 5

      Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

    6. 6

      Toimittaja Lea Pakkanen matkusti läpi Venäjän ja huomasi olevansa ruumiiden keskellä – Pienessä siperialais­kylässä valkeni Pakkasen suvun salaperäinen painajainen

      Tilaajille
    7. 7

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto, joka pystyy risteytymään suden kanssa – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    8. 8

      Andy McCoyn korkea kuume ei haitannut – suomirockin ikoni Pelle Miljoona Oy kärsi ensin niveljäykkyydestä, mutta tarjosi lopulta suuren sukupolvikokemuksen

    9. 9

      Suosittu keikka­paikka Nosturi puretaan, ja luvatusta korvaajasta ei ole tietoakaan – ”Helsingin parhaille paikoille on tulossa hiljaisia mausoleumeja”

    10. 10

      ”Kova ääni ja tömähdys” lopettivat intercity­junan matkan Lahteen – VR ja viran­omaiset tutkivat junaa ja rataa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    2. 2

      Lähes kaikki kuntohiihtäjät sortuvat kahteen perusvirheeseen, jotka korjaamalla eteneminen helpottuisi hetkessä

    3. 3

      Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

    4. 4

      Saara Aallon ”Spice Girl -jäsenyys” näyttäisi perustuvan ainakin osittain Mel C:n maalis­kuiseen kohteliaisuuteen – Britti­lehti ei siteeraa kohtaa, jossa ”Sporty Spice” kertoo vain vitsailevansa

    5. 5

      Viihteen veteraani Danny teki virhearvion ja esitti jäähyväiskonsertissaan Vain elämää -hittejä – mutta vanhat iskelmäklassikot kuulostivat paremmilta kuin koskaan

    6. 6

      Toimittaja Lea Pakkanen matkusti läpi Venäjän ja huomasi olevansa ruumiiden keskellä – Pienessä siperialais­kylässä valkeni Pakkasen suvun salaperäinen painajainen

      Tilaajille
    7. 7

      Mahdollisesti maailman suurin valkohai tallentui videolle Havaijilla – Sukeltajat pääsivät niin lähelle kuusimetristä jättiläistä, että pystyivät koskettamaan sitä

    8. 8

      Poliisi: Taksikuski tunkeutui asunnolle Turussa, asiakas joutui seksuaalirikoksen uhriksi

    9. 9

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    10. 10

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    2. 2

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    3. 3

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    4. 4

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    5. 5

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    6. 6

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    10. 10

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää