Elämä

Ihmiset joogaavat ja meditoivat päästäkseen rauhaan, vaikka ratkaisu on muualla – Kykenemmekö enää syvälliseen ajatteluun, hiljaisuustutkija kysyy

Olemme ympäröineet itsemme niin jatkuvalla metelillä, ettemme aina edes huomaa sitä. Aikamme tuputtaa ärsykkeitä, mutta jos haluamme ajatella syvällisiä, häly pitää minimoida, sanoo melututkija Outi Ampuja.

Tämän me melusta tiedämme: se aiheuttaa stressiä ja heikentää unen laatua. Se lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, heikentää vastustuskykyämme ja näyttää olevan yhteydessä jopa diabetesriskiin. Melulle altistuminen häiritsee myös lasten lukemaan oppimista ja lyhytkestoista muistia.

Euroopassa menetetään pelkästään tieliikenteen melun takia vuosittain ainakin miljoona tervettä elinvuotta, Maailman terveysjärjestö WHO laskee.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Haitoista huolimatta elämme melun keskellä. Lähes neljä kymmenestä helsinkiläisestä asuu alueilla, jossa he altistuvat päivittäin haitalliselle melulle. Koko Suomessa riskirajat ylittävillä melualueilla asuu lähes miljoona ihmistä. Suomalaisista noin 38 prosenttia on meluherkkiä.

Silti useimmat ihmiset eivät nosta melua ympäristöongelmien kärkisijoille. Olemme ärsykkeiden täyttämässä visuaalisessa kulttuurissa niin tottuneita jatkuvaan taustahälyyn, ettemme välttämättä edes huomaa niitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Melu on toisen luokan ympäristöongelma”, sanoo Outi Ampuja.

Hänen mielestään melusta pitäisi puhua paljon enemmän. Samoin siitä, miten hyvää hiljaisuus ihmiselle tekee.

 

Lähes neljä kymmenestä helsinkiläisestä asuu alueilla, jossa he altistuvat päivittäin haitalliselle melulle.

Outi Ampuja, 46, on melu- ja hiljaisuustutkija ja Helsingin yliopiston dosentti. Päivätyönään hän hoitaa liikenteen ympäristöasioita Liikenne- ja viestintävirastossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ampuja myös luennoi melusta ja hiljaisuudesta, toimii Helsinki-Vantaan lentoaseman melunhallinnan yhteistyöryhmän puheenjohtajana ja on ollut suunnittelemassa Helsingin uuden lastensairaalan viidakkoa ja merta jäljitteleviä äänimaisemia.

Melu alkoi kiinnostaa Ampujaa, kun hän nuorena historian opiskelijana asui Helsingin Kalliossa mukulakivikadun varrella. Liikenteen ­äänet kantautuivat ensimmäisessä kerroksessa sijainneeseen pikkukotiin kovina. Ampuja kärsi melusta – ja innostui tekemään aiheesta ensin gradun ja myöhemmin väitöskirjan.

Mutta vaikka Ampuja tunnustautuu meluherkäksi eikä ole Kallion vuosien jälkeen Helsingissä asunut, ei hän aina kaihda kovia ääniä. Melututkija on soittanut rockia ja bluesia erilaisissa bändeissä lukioiästä lähtien ja keikkailee yhä. Konserteissakin hän toisinaan käy.

Nyt kitaristi vain osaa varustautua paremmin ääniin kuin nuoruusvuosina ja käyttää tarvittaessa korvatulppia. Kun Ampuja lukiolaisena kävi hevibändi Metallican keikalla, korvat soivat kolme päivää putkeen.


Konserttien melukuormitus tai kovan tehdasmelun kaltaiset kuulolle suoraan vaaralliset tilanteet tunnistetaan yleensä jo hyvin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Silti muunlainen häly ympäröi meitä arjessa entistä tiiviimmin.

Töissä moni viettää päivänsä avokonttorissa. Siellä häly on muuttunut niin arkipäiväiseksi, että kuulosuojaimet päässä istuvista työntekijöistä on tullut jopa uusi normaali.

Näin ei pitäisi olla, Ampuja sanoo. ”Se on oireellinen merkki, että ympäristö ei ole tarkoitustaan vastaava.”

Hälystä on tutkijan mukaan kiistatta haittaa osalle työntekijöistä. Avotoimistojen taustahäly heikentää keskittymistä ja lyhytkestoisen muistin toimintaa, syö työtehoa ja imee voimia. Häiritsevintä on toisten ihmisten ymmärrettävä puhe.

Keskittymistä häiritsevät työpaikoilla myös muut aistiärsykkeet, kuten ruudulle pompsahtelevat viestit sekä ohi kulkevien ihmisten liike. Ampuja kärsii itsekin avokonttorin hälystä mutta huomauttaa, että avotoimistot ovat samalla toki koppitoimistoja sosiaalisempia ympäristöjä. Ne voivat siten myös edistää töissä viihtymistä. Olennaista olisi kuunnella työntekijöiden tarpeita.

 

WHO:n mukaan teinien ja nuorten aikuisten kannattaisi rajoittaa älypuhelimilla ja muilla henkilökohtaisilla laitteilla kuuntelu alle tuntiin päivässä.

Melu ympäröi meitä vapaa-aikanakin. Kaupoissa, ravintoloissa ja liikuntasaleilla soi taustamusiikki. Luppohetket täytämme ärsykkeillä ihan vapaaehtoisesti, vaikka ympäristö olisi hiljainen. Kyttäämme älypuhelinta, katsomme siltä vi­deoita ja kuuntelemme musiikkia sekä podcasteja. Edes luontoon emme usein malta lähteä ilman viihdykettä – korvakuulokkeista on tullut jo lenkkeilijän perusvarusteita.

Liiallinen ja liian kovaääninen kuulokkeiden käyttö on haitaksi, Ampuja muistuttaa ja kaivaa avuksi YK:n terveysjärjestön laskelmat.

WHO on erityisen huolissaan lasten ja nuorten aikuisten kuulosta. Järjestön mukaan lähes puolet keski- ja hyvätuloisten maiden 12–35-vuotiaista asukkaista altistuu vaarallisille äänitasoille älypuhelinten ja muiden henkilökohtaisten audiolaitteiden käytön vuoksi.

WHO suosittaakin, että teinien ja nuorten aikuisten kannattaisi rajoittaa näillä laitteilla kuuntelu alle tuntiin päivässä.

Kuulovaurioiden ehkäisyn lisäksi kuulokkeiden käytön rajoittamisella on muitakin etuja.

”Lapsille on sisäisen elämän kehittymisen kannalta hyvä, että välillä on tylsää ja joutuu itse kehittämään leikit eikä aina vain ole viihdettä ja aistiärsykkeitä ulkopuolelta tarjolla. En tarkoita sitä, etteikö kännyköitä saisi käyttää, mutta kohtuus kaikessa”, tutkija sanoo.

 

”Aistiärsykkeiden minimointi on meille välillä hyväksi. Se on ennakkoehto syvälliselle ajattelulle ja keskittymiselle, usein luovuudellekin.”

Ampujan mielestä on hyvä kysyä, miksi yhteiskuntamme on niin viihde-elektroniikan täyttämä.

”Viekö se tilaa syvälliseltä ajattelulta tai levolta? Jääkö jotain huomaamatta, jos aina kuljetaan kuulokkeet korvilla? Aistiärsykkeiden minimointi on meille välillä hyväksi. Se on ennakkoehto syvälliselle ajattelulle ja keskittymiselle, usein luovuudellekin. Se suo aivoille tervetulleita lepohetkiä.”

Ampuja itse yrittää pysähtyä keskittymään elämän pieniin kiinnostaviin asioihin ja hetkiin: lapsen nauruun, lumihiutaleiden osumiseen takin hihalle, jään paukkumiseen järven jäätyessä. Harrastaa siis eräänlaista mindfulnessia, vaikka ei ole koskaan yhdellekään tietoisuustaitojen kurssille osallistunut.

Mindfulnessin, joogan ja meditaatioiden viime vuosien suosio on Ampujan mukaan merkki ihmisen kaipuusta hiljaisuuteen. Niiden kääntöpuoli on kuitenkin se, että hiljentyminen saatetaan sälyttää yksilön vastuulle, hänen omaksi asiakseen, vaikka tärkeää olisi myös keskustella elinympäristön laadusta.

”Eletään niin ärsykekeskeisessä, materialistisessa maailmassa, että koetaan tarvetta johonkin ei-materialistiseen. Hiljaisuus ei tuputa tai vaadi mitään. Hiljaisuus on viihdyttämisen antiteesi.”

Mutta jopa metsiä – perinteisiä hiljentymisen paikkoja – valjastetaan nyt palvelemaan ihmistä ja rahan kieltä, Ampuja sanoo. Esimerkiksi Helsingin Keskuspuistoa on kutsuttu ekosysteemipalveluksi. Silloin metsää ei välttämättä nähdä itsessään tärkeänä asiana, vaan sen arvo on välineellinen.

”Itse tulkitsisin niin, että tarve hiljaisiin alueisiin kumpuaa meidän lajiominaisuuksistamme. Olemme lajina kehittyneet luonnontilaisessa ääniympäristössä. Kova, äkillinen ääni on merkinnyt uhkaa, johon pitää valmistautua. Meille tulee taistele tai pakene -reaktio, ja elimistö valmistautuu johonkin vaaralliseen. Se on meihin sisään rakennettua, ja siksi melu aiheuttaa stressiä.”

Hiljaisuus ei ole samaa kuin täydellinen äänettömyys. Käytännössä hiljaisuudessa kuuluu aina ääntä.

 

”Hiljaisuus on viihdyttämisen antiteesi.”

Melusta on tullut kaupunkien hallitseva äänimaisema, Ampuja sanoo. Suurin melun aiheuttaja on liikenne. Kaupunkien ääniympäristöön pystytään kuitenkin vaikuttamaan monin tavoin.

Yksi hyvä keino liikenteen melun vähentämiseen on nopeuksien pienentäminen, toinen kitkarenkaiden käyttö nastojen sijaan, Ampuja listaa. Tehokasta on myös joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen ja yksityisautoilun vähentäminen. Autoilun sähköistymisestäkin voi olla apua kaupunkien keskustoissa, sillä pienissä nopeuksissa sähköautojen on huomattu olevan perinteisiä polttomoottoriajoneuvoja hiljaisempia. Lisäksi niin sanotusta hiljaisesta asfaltista on hyötyä.

Uusia asuntoja tai varsinkaan päiväkoteja, kouluja ja sairaaloita melututkija ei suosittele rakennettavaksi melualueille. Helsinkiin suunnitteilla olevien kaupunkibulevardien yhtälöä hän pitää vaikeana, koska uusia asuntoja on kaavailtu juuri lähelle liikenneväyliä.

Melutasoja saadaan pienemmiksi myös kasvillisuudella ja viherrakentamisella.

Ampujan mukaan on tärkeää, että myös kaupungeissa on hiljaisia alueita kuten metsiä, puistoja, meren rantoja ja sisäpihoja.

Hiljaisuudessa elpyy, ja jo kävely puiston läpi matkalla töihin voi auttaa rentoutumaan hetkeksi.


”Maailmassa on paljon hienoja ääniä”, Outi Ampuja sanoo.

Oma suosikki liittyy kevättalveen, kun aurinko sulattaa järven jäätä.

”Tiettynä hetkenä se on pehmennyt ja jää menee hileisiksi puikoiksi. Kun aalto rupeaa liikuttamaan niitä toisiaan vasten, ne helisevät.”

Toinen lempiääni syntyy kivien heittelystä juuri jäätyneelle jäälle. Oikeastaan mieleen on mikä tahansa luonnon rauhaisa äänimaisema.

Ampujalla on ollut elämässä ajanjakso, jolloin hän kärsi tinnituksesta. Pään sisällä saattoi kohista ja vinkua, vaikka ympäristössä olisi ollut hiljaista.

Nyt vaiva on onneksi helpottanut. Hiljaisuustutkija voi unelmoida siitä, että pystyisi vielä ikääntyessäänkin erottamaan heinäsirkkojen sirinän ja lintujen laulun.

Outi Ampuja

Kuka?

46-vuotias hiljaisuus- ja melututkija, Helsingin yliopiston dosentti. Työskentelee Liikenne- ja viestintävirastossa johtavana asiantuntijana. Asuu Järvenpäässä mediatutkijamiehensä ja kahden kouluikäisen lapsensa kanssa. Harrastaa kitaransoittoa, sienestystä ja marjastusta.

Mistä tunnetaan?

Kirjoittanut hiljaisuudesta ja melusta kirjoja, joista tuorein on Hyvä hiljaisuus (Atena 2017).

Mistä ei tunneta?

Tuntee stadin brankkareiden slangia. Perehtyi siihen, kun kirjoitti Helsingin pelastuslaitoksen historiikkia.

Näistä en luovu

Matti Nevalaisen tekemä sähkökitara

”Se on hyvä soitin, ja sillä teen miltei kaikki soittokeikat. Keikkailen säännöllisesti, musiikkini on blues ja rock.”

Oma kriittinen ajattelu

”Haluan lisätä ymmärrystäni. Luen oman alan ja muita tieteellisiä tutkimuksia sekä yleisteoksia, muun muassa sosiologiaa ja historiaa.”

Luontovaellukset

”Teen päivävaelluksia Suomessa. Se on niin rentouttavaa.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vältä tätä yleistä toimintatapaa sängyssä – sen lopettaminen voi johtaa parempaan seksiin kuin aikoihin

    2. 2

      ”Anteeksi”, Kaisa kirjoitti, ja sitten hän yritti tappaa itsensä jälleen – Nyt Kaisa kertoo, mikä lopetti pimeyden ja miten muutkin ehkä voisivat selvitä

    3. 3

      Raha maksaa enemmän kuin luulet – Halpa laina tulee kallistumaan ainakin hetkittäin, ja nämä asiat lainanottajan on syytä tietää

      Tilaajille
    4. 4

      Tämän vuoden hittidieeteiksi voivat nousta pegaanius ja ”eko-ketoilu” – toisessa keho polttaa täysillä rasvaa ja paino putoaa nopeasti, mutta ruokavalio voi myös vahingoittaa suolistoa

      Tilaajille
    5. 5

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    6. 6

      Petri Luukkainen halusi tietää, miten vähällä tavaralla ihminen voi tulla toimeen – Nyt Tavarataivas-dokumentista on tehty Saksassa komedia, jonka on nähnyt 1,5 miljoonaa ihmistä

    7. 7

      Kuka nousi kukkulalle Korsossa? Aamos Vesaikko etsii ihmistä, jonka hän näki kaukoputkellaan 15 kilometrin päästä Pohjois-Haagasta

    8. 8

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    9. 9

      Lounais-Suomi on Itämeren pahimpia fosforin lähteitä, vaikka valtaosalla alueen pelloista ei edes tarvita ravinnetta

    10. 10

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    2. 2

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    3. 3

      Helsingin Isolta Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippu­hinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    4. 4

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    5. 5

      Kuka nousi kukkulalle Korsossa? Aamos Vesaikko etsii ihmistä, jonka hän näki kaukoputkellaan 15 kilometrin päästä Pohjois-Haagasta

    6. 6

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    7. 7

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    9. 9

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    10. 10

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    3. 3

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    4. 4

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    5. 5

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    6. 6

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    7. 7

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    8. 8

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    9. 9

      Ruokavalioista tuli niin tiukkoja, että ihmiset alkoivat syödä väärin – nyt nousee yksinkertainen dieetti, jonka asiantuntija soisi syrjäyttävän kaikki muut

      Tilaajille
    10. 10

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Rinne loisti vierasvoitossa Rantasen Coloradosta – kehuja tuli myös vastustajan valmentajalta
    3. Raha maksaa enemmän kuin luulet – Halpa laina tulee kallistumaan ainakin hetkittäin, ja nämä asiat lainanottajan on syytä tietää Tilaajille
    4. Inkerinsuomalaisten muistoja kerätään talteen kovaa vauhtia, osa haastatelluista yli 80-vuotiaita: ”Nyt alkavat olla kriittiset hetket”
    5. ”Anteeksi”, Kaisa kirjoitti, ja sitten hän yritti tappaa itsensä jälleen – Nyt Kaisa kertoo, mikä lopetti pimeyden ja miten muutkin ehkä voisivat selvitä
    6. Brexit uhkaa Pohjois-Irlannin rauhaa enemmän kuin autopommi
    7. Vältä tätä yleistä toimintatapaa sängyssä – sen lopettaminen voi johtaa parempaan seksiin kuin aikoihin
    8. Tämän vuoden hittidieeteiksi voivat nousta pegaanius ja ”eko-ketoilu” – toisessa keho polttaa täysillä rasvaa ja paino putoaa nopeasti, mutta ruokavalio voi myös vahingoittaa suolistoa Tilaajille
    9. Lounais-Suomi on Itämeren pahimpia fosforin lähteitä, vaikka valtaosalla alueen pelloista ei edes tarvita ravinnetta
    10. Saksan Merkel ja Ranskan Macron yrittävät kaikin tavoin saada EU:n näyttämään yhtenäiseltä – HS:n kirjeenvaihtajat vastaavat, miksi parivaljakon ystävyys on ollut koetuksella
    11. Jos levy-yhtiö olisi saanut tahtonsa läpi, meillä ei olisi Meiju Suvasta – Laulaja kertoo HS:n syntymäpäivä­haastattelussa myös totuuden urbaani­tarinasta, jonka mukaan hän ratkaisi pyramidien salaisuuden Tilaajille
    12. Näytä lisää