Mihin enää voi luottaa? Tunnetut lääkärit keskustelivat Sanoma­talon Media­torilla – tallenne tapahtumasta katsottavissa

”Sosiaalisen median kautta syntyy helposti tunne, että terveyshuuhaata olisi joka puolella”, sanoo lääketieteen tohtori ja professori Juhani Knuuti https://www.hs.fi/haku/?query=juhani+knuutiTurun yliopistosta.

Somessa ryhmät ja mielipiteet kuplaantuvat, ja moni on ymmällään. Mihin voi enää luottaa? Tutkimuksiakin on monenlaisia. Mistä maallikko voi tietää, mikä on huuhaata ja minkälainen tutkimus on luotettavaa?

Todellisuudessa iso osa väestöstä kuitenkin luottaa tutkittuun tietoon, Knuuti toteaa.

Knuuti esiintyi tiistai-illalla Lääkäripäivien yleisötilaisuudessa, jonka Lääkäriliitto järjesti yhdessä Helsingin Sanomien kanssa. Tilaisuudessa pohdittiin eri näkökulmista, mihin voi luottaa.

Knuutin lisäksi tilaisuu­dessa alus­tivat perinnölli­syyslääke­tieteen profes­sori Kristiina Aittomäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=kristiina+aittomaki, lastenpsykiatri Janna Rantalahttps://www.hs.fi/haku/?query=janna+rantala sekä Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantolahttps://www.hs.fi/haku/?query=satu+vasantola.

Tilaisuuden juonsivat Lääkäri 2019 -tapahtuman puheen­johtaja Marjo Parkkila-­Harjuhttps://www.hs.fi/haku/?query=marjo+parkkila-harju ja Helsingin Sanomien hyvinvointi­toimituksen esimies Katarina Baerhttps://www.hs.fi/haku/?query=katarina+baer.

Juhani Knuuti on neljän vuoden ajan ylläpitänyt blogia Terveys & Tiedehttp://hyvinvointi.ts.fi/category/terveys-tiede/, jossa osallistuu keskusteluun vaihtoehtohoidoista ja perustelee kerta toisensa jälkeen, miksi lääkärit eivät hyväksy muun muassa homeopaattisia hoitomuotoja. Hänen mukaansa tutkijoiden ja lääkäreiden pitäisi jaksaa perustella tutkimukseen perustuvan hoidon etuja epäilijöille, vaikka se tuntuisikin välillä turhauttavalta. Hän painottaa, ettei kaikki tutkimaton tieto ole huuhaata. Vain se, että väitetään jonkun hoidon auttavan sairauteen, johon se ei oikeasti auta.

Mediatorin tilaisuudessa Knuuti puhui myös ajatusvinoumasta, joka on joskus uskomus- tai vaihtoehtohoitojen taustalla. Sitä kutsutaan ylivertaisuusvinoumaksi tai -harhaksi.

”Se tarkoittaa, että henkilö tietää asiasta niin vähän, ettei ymmärrä oman tietämättömyytensä syvyyttä”, Knuuti kuvaa.

Tilanne aiheuttaa helposti sen, ettei 30 vuotta alaa tutkinut tieteilijä lähde edes keskusteluun mukaan, jos vastassa on pari artikkelia aiheesta lukenut maallikko. Ollaan Knuutin mukaan heti törmäyskurssilla, ja molemmat tulkitsevat toisensa asenteet ylimieliseksi ja vähätteleväksi.

 

”Henkilö tietää asiasta niin vähän, ettei ymmärrä oman tietämättömyytensä syvyyttä.”

Hoitojen tehoon vaikuttaa aina myös se, miten ihmisiä kohdellaan. Siksi esimerkiksi plasebo- eli lumevaikutus voi olla niin tehokasta. ”Lumehoito avaa astmapotilaan keuhkoputkia ja parantaa ihottumaa”, Knuuti sanoo HS:n haastattelussa ennen tiistain tilaisuutta.

Plasebon kielteinen versio on nosebo. Siinä missä plasebolääke tuo oikeita hyötyjä, nosebossa koehenkilö voi saada oikeita oireita keksitystä tai oletetusta uhasta.

Tällainen esimerkki on esimerkiksi kolesterolilääke, jonka uskotaan länsimaissa aiheuttavat lihasarkuutta.

 

Nosebossa koehenkilö voi saada oikeita oireita keksitystä tai oletetusta uhasta.

”Lumelääkkeen ja oikean lääkkeen välillä ei satunnaistetussa tutkimuksessa ole havaittu mitään eroa, kun kysytään, onko lääke aiheuttanut lihasarkuutta”, Knuuti kertoo eli myös lumelääkettä saaneet potilaat ovat kokeneet lihasarkuutta. Juuri tätä tarkoitetaan nosebovaikutuksella.

Toisaalta kolesterolilääkettä Aasiassa syövät potilaat eivät kärsi lihasarkuudesta, koska siellä ei yleisesti ole puhuttu sellaisten oireiden mahdollisuudesta.

Tiistai-iltana Knuuti kertoi Mediatorilla myös tutkimuksesta, jossa on selvitetty, miten uskomushoidot vaikuttavat syöpäpotilaiden ennusteeseen. Tutkimuksessa on selvitetty, mikä on vain vaihtoehtoisia syöpähoitoja saaneiden ennuste seitsemän vuoden seurannassa.

Mediatorilla kuultiin myös toimittajan näkökulma lääketieteeseen. Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola kertoi saamastaan lukijapalautteesta, jota hän sai ortopedi Antti Heikkilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+heikkilan kirjaa ruotineesta jutustaan. Vasantola kirjoitti joulukuussahttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005932658.html jutun Heikkilän tuoreimmasta kirjasta Lääkkeetön elämä (Otava).

Artikkelissa käytiin läpi kirjan väitteitä ansioituneiden lääketieteen asiantuntijoiden kanssa. He kumosivat ison osan kirjan lääketieteelliseen hoitoon liittyvistä faktoista. Kuten sen, jonka mukaan sytostaattihoidot tappavat kolmanneksen niitä saavista potilaista.

Vasantola kertoo, että juttu sai paljon kiitosta, mutta myös erittäin paljon kritiikkiä. Hänen mukaansa faktat eivät ole läheskään kaikille olennainen asia lääketieteessä.

”Juttua kritisoivat ihmiset, jotka ovat saaneet apua Heikkilän opeilla, ja heillä on huonoja kokemuksia muista lääkäreistä ja terveydenhuollosta”, Vasantola sanoo.

Vasantolan mielestä näiden ihmisten kokemuksia pitäisi osata kuunnella. Virallisen terveydenhuollon kritiikki on hänen mukaansa samanlaista eliitinvastaisuutta, jota on muutenkin nyt yhteiskunnassa.

”Pitäisi olla halua ymmärtää, mistä se kertoo”, Vasantola sanoo.

Viikonloppuna kerrottiin, että Heikkilä ei enää työskentelehttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005963392.html Eiran sairaalassa. Hänen vuokrasopimuksensa sairaalan kanssa on päättynyt, ja Heikkilä oli viimeistä päivää töissä perjantaina.