Elämä

Pomo pyysi töihin viisi päivää synnytyksen jälkeen – Filosofi Maria Lasonen-Aarnio meni ja ymmärsi, miksi pomo esitti niin kummallisen kysymyksen

Maria Lasonen-Aarnio on maailmalla ansioitunut filosofi, joka herättelee ihmisiä näkemään omat ennakkoluulonsa.

Synnytyksestä oli kulunut viisi päivää, kun filosofian professori Maria Lasonen-Aarnio istui työpaikallaan kokouksessa. Keho oli kipeä synnytyskomplikaatioiden jäljiltä, ja univelka sumensi ajatuksia.

 

Lapsensaanti ei kuitenkaan ollut syy jättää väliin tärkeää kokousta.

Näin oli päättänyt Lasonen-Aarnion silloinen pomo, Michiganin yliopiston filosofian laitoksen johtaja – aktiivinen feministi, ja nainen itsekin.

Kokous tuskastutti Lasonen-Aarniota, mutta filosofina hän näki tilanteessa myös esimerkin siitä, kuinka meitä ympäröivät sosiaaliset rakenteet vaikuttavat tietoon.

”Yhdysvalloissa monet feministinaiset pitävät itsestään selvänä, että heidän on taivuttava supernaisiksi. Jos haluaa olla menestyvä akateemikko, on tultava synnytyksen jälkeen kokoukseen”, Lasonen-Aarnio sanoo työhuoneessaan Helsingin yliopistolla.

”Pomoni ajatteli edistävänsä uraani sillä, että pääsen ääneen kokouksessa. Suomessa taas tiedetään, että perheitä on tuettava, koska tällainen syrjäyttäisi äidit työelämästä.”

Yhdysvalloissa Lasonen-Aarnion oli kuitenkin solahtanut supernaisen rooliin: 31-vuotiaana hänet oli valittu 500 hakijan joukosta Michiganin yliopistoon niin sanottuun tenure track -virkaan. Se vakinaistettiin filosofian professuuriksi vuonna 2015. Työn ohessa hän sai kaksi lasta.

Nouseva filosofikyky pantiin merkille myös muissa huippuyliopistoissa. Niistä tuli luentokutsuja ja työtarjouksia.

Vuosi sitten Lasonen-Aarnio päätti kuitenkin palata Suomeen – silläkin uhalla, että joutui vaihtamaan vakituisen viran määräaikaiseen apulaisprofessuuriin.

 

Hän ei halunnut kasvattaa tyttäriään aikuisiksi Yhdysvalloissa.

”Se on hirveän paljon Suomea epätasa-arvoisempi yhteiskunta, jossa ihmiset elävät vahvasti omissa kuplissaan. On ihan absurdia, miten keskenään ristiriitaista tietoa näissä kuplissa liikkuu.”

Juuri tietäminen ja tiedon luotettavuuden pohtiminen on filosofiseen tietoteoriaan perehtyneen Lasonen-Aarnion erikoisalaa.

Filosofit kautta historian ovat miettineet tietämisen vaikeutta, mutta valeuutisten, kuplien ja jatkuvan tietotulvan aikakaudella aihe on erityisen ajankohtainen:

Mistä tiedän, että tiedän? Mikä on totta, ja keneen voi luottaa?

Aloitetaan googlaamisesta. Kun nykyihminen haluaa hankkia tietoa jostakin asiasta, hän naputtelee hakusanan Googleen ja saa eteensä joukon aihetta koskevia julkaisuja.

”Niitä tutkiessa voi syntyä käsitys, että olen hyvin perillä tästä asiasta, vaikka oikeasti hakukoneiden algoritmit ovat suodattaneet näytölle tulleen tiedon. Esiin pääsee vain valikoitu otos. Hieman samalla tavalla tieto suodattuu myös somessa. Osa evidenssistä ei koskaan edes tule ihmisen tietoon”, Lasonen-Aarnio sanoo.

Tämä ei välttämättä ole ongelma, jos esimerkiksi Facebook-kaverit jakavat luotettaviin lähteisiin perustuvaa tietoa. Tai sitten se on valtava ongelma, jos tieto on epäluotettavaa. Lasonen-Aarnion mukaan onkin hyvä tiedostaa ympäröivät rakenteet, jotka rajoittavat kykyämme tietää.

 

Suurin osa tiedostamme kun ei perustu omin aistein hankittuun ”todistusaineistoon”, kuten helposti ajatellaan, vaan siihen, mitä muut meille kertovat.

Silloin on tärkeää, että osaa tunnistaa lähteet, joihin luottaa.

Lapsena luotamme vanhempiin, kavereihin ja opettajiin, koska tunnemme heidät. Aikuisena tietämisestä tulee monimutkaisempaa. Informaatiota tulee joka tuutista, ja usein se tuntuu olevan ristiriitaista.

Infoähkyn kanssa tuskaileville Lasonen-Aarniolla on lohdun sanoja. Vaikka maailmassa on paljon epävarmuutta, on myös valtavasti asioita, joita oikeasti tiedämme ja joista tiedeyhteisö on yhteisymmärryksessä. Yksittäinen ristiriitainen tutkimus ilmastonmuutoksesta tai ravitsemussuosituksista ei kumoa vuosien aikana syntynyttä konsensusta.

Luotettavaa tietoa etsiviä Lasonen-Aarnio neuvoo kysymään itseltään seuraavat kysymykset: Onko lähteeni oikeasti juuri tämän aihepiirin asiantuntija? Mikä on hänen koulutuksensa asiasta, jota hän kommentoi? Mikä on hänen motiivinsa? Entä onko aiheessa jotain, mikä vetoaa omiin tunteisiini ongelmallisella tavalla?

Viimeistä kysymystä Lasonen-Aarnio pitää erityisen tärkeänä. Identiteetti nimittäin vaikuttaa siihen, mitä ja ketä ihminen pitää uskottavana. Lasonen-Aarnion mukaan Yhdysvalloissa identiteetin ja tiedon kietoutuminen näkyi muun muassa ympäristökysymyksissä.

”Ympäristöihmisille on annettu kommunistin imago. Heitä varten on sanontakin 'green on the outside, red on the inside'. Moni amerikkalainen ajattelee, ettei valtion pidä puuttua ihmisten asioihin. Mutta ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaisemiseksi valtion on puututtava asioihin. Kun ratkaisu ei sovi omaan identiteettiin, kumpuaa suuri tarve kyseenalaistaa koko ilmastonmuutos.”

Sosiaalinen ympäristömme siis vaikuttaa siihen, mitä tiedämme ja mitä emme. Tätä on Lasonen-Aarnion mukaan mahdotonta välttää, sillä jo käsitteet, joiden avulla hahmotamme maailmaa, tulevat yhteisöltä. Jos jollekin asialle ei ole käsitettä, sitä on vaikea ymmärtää.

Saattaa kuulostaa korkealentoiselta akateemiselta saivartelulta. Käsitteiden aiheuttamat ongelmat ovat kuitenkin arkisia. Tuore esimerkki aiheesta voisi olla muunsukupuolisuus. Siitä, että jotkut eivät koe itseään yksiselitteisesti mieheksi tai naiseksi, on alettu keskustella laajasti vasta 2010-luvulla. Tätä ennen kokemukselle ei ollut olemassa sanoja. Siksi myös sen ymmärtäminen oli vaikeaa.

Toinen arkinen esimerkki tietämisen rajoitteista on Lasonen-Aarnion mukaan stereotypiat. Ne välittyvät yhteisöltä ja vaikuttavat kuin huomaamatta tapaamme ajatella ja lopulta todellisuuteen, jossa elämme.

”Kun orkesterien koe-esiintymisiä alettiin Yhdysvalloissa tehdä verhon takana, mukaan alkoi valikoitua enemmän naisia. Niin vahvasti käsitys muusikosta miehenä oli vaikuttanut valitsijoiden arvioon. Tästä seuraa se, että naisia on vähemmän muusikkoina. Stereotypiasta tulee itseään vahvistava kierre.”

Stereotypiat ovat tulleet tutuksi Lasonen-Aarniolle myös omassa elämässä.

 

Kun hän alle kolmekymppisenä alkoi opettaa filosofiaa Oxfordissa, osa opiskelijoista ei ottanut vakavasti nuorta naisfilosofia.

Sukupuolen ja iän lisäksi Lasonen-Aarnio on poikennut filosofikollegoistaan myös taustaltaan. Oxfordissa moni oli sujahtanut eliittikouluputkeen jo lapsena. Lasonen-Aarnio sen sijaan oli yksinhuoltajaäidin kasvattama. Äiti ja tytär jäivät kahdestaan, kun YK:n rauhantarkkailijana työskennellyt isä menehtyi tienvarsimiinaan Libanonissa Lasonen-Aarnion ollessa kolmevuotias.

Äiti kannusti kunnianhimoista tytärtä parhaansa mukaan.

”Minulle on ollut pienestä asti tarve tehdä jotakin erityisen kunnolla. Haluan saada itsestäni kaiken irti. Olen onnellinen, kun saan keskittyä täysillä johonkin filosofiseen ongelmaan.”

Nykyään keskittyminen edellyttää sitä, että Lasonen-Aarnion on herättävä töihin ennen viittä, jotta hän ehtii ajoissa hakea 5- ja 3-vuotiaat tyttäret päiväkodista. Filosofointi pitää aikatauluttaa kauppareissuihin ja lasten flunssakierteeseen.

”Ei ole sattumaa, että länsimainen filosofia on syntynyt Ateenassa, jossa filosofit olivat vapaita miehiä, ja muut hoitivat kaikki käytännön työt.”


Palataan vielä tietämiseen. Ky­kyämme tietää asioita rajoittavat siis erilaiset ulkopuoliset seikat, kuten informaatiota valikoivat algoritmit, ja käsitteet, joilla maailmasta puhumme. Mutta harhaan voi johtaa huomaamatta myös oma mieli, Lasonen-Aarnio sanoo.

Jo modernin länsimaisen filoso­fian isä René Descartes oli huolissaan siitä, voiko ihminen pitää it­seään rationaalisena, mutta silti nähdä todellisuuden tavalla, joka ei oikeasti ole totta. Lasonen-Aarnion mukaan Descartesin huoli ei ole aiheeton. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, mitä pelkäämme ja mitä emme.

”Ihmismieli on kehittynyt reagoimaan nopeisiin uhkiin ja selkeisiin vaaroihin. Siksi terrorismi painaa alas kaikki hälytysnapit, mutta ilmastonmuutos ei”, Lasonen-Aarnio sanoo.

”Terrorismia pidetään usein suurempana vaarana, vaikka ilmastonmuutoksesta kannattaisi olla enemmän huolissaan.”

Ovelan mielen tempuista Lasonen-Aarniolla on toinenkin esimerkki. Sitä hän kutsuu lumerationaalisuudeksi. Tällaiseen valejärkeilyyn ihmiset sortuvat usein, kun jokin asia ei ole itselle mieleinen – kuten vallitsevat ravitsemussuositukset. Jos elintapojen muuttaminen tuntuu vaikealta, mieli tarttuu helposti yksittäisiin tutkimuksiin, jotka ovat ristiriidassa tieteellisen yksimielisyyden kanssa, ja tulkitsee, että asia on niin epäselvä, ettei sitä oikeastaan edes tarvitse ottaa vakavasti.

”Kun samanmieliset kokoontuvat yhteen, syntyy kaikukammioita, joissa oma näkökulma vain vahvistuu.”

Lasonen-Aarniota kuunnellessa epävarmuus alkaa kalvaa entisestään. Mistä voi tietää, mihin luottaa, jos ei edes itseensä?

Tämän kysymyksen kanssa painiskeleville hänellä on neuvo: harjoittele sietämään epävarmuutta.

”Epävarmuudessa eläminen on psykologisesti rasittavaa, mutta tarve olla varma johtaa helposti siihen, että otetaan lähin evidenssi, muodostetaan sen pohjalta mielipide ja pidetään siitä kiinni.”

Varmojen mielipiteiden sijaan Lasonen-Aarnion mielestä kannattaisi muodostaa alustavia käsityksiä. Sellaisen muuttaminen on tiedon tarkentuessa helpompaa.

Ja mikä parasta: ei tarvitse myöntää olleensa väärässä.

 

Maria Lasonen-Aarnio

Kuka?

39-vuotias filosofi. Asuu Helsingissä puolisonsa ja pariskunnan 3- ja 5-vuotiaiden lasten kanssa. Perhe muutti Suomeen Yhdysvalloista vuosi sitten. Sitä ennen Lasonen-Aarnio asui ulkomailla lähes viisitoista vuotta.

Mistä tunnetaan?

Työskentelee Helsingin yliopistossa filosofian apulaisprofessorina Euro­pean Research Councilin apurahalla. Perehtynyt erityisesti tietoteoriaan. Sai viime vuonna ansioituneille tutkijoille myönnettävän Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinnon. Väitteli Oxfordin yliopistossa vuonna 2010.

Mistä ei tunneta?

”Minulla on melko vakava autoimmuunisairaus. Kamppailu sairauden kanssa on opettanut olemaan todella kiitollinen siitä, kun olen terve.”

 

Näistä en luovu

Kiipeily

”En osaa meditoida, mutta kiipeily siirtää ajatukset muualle. Se on asia, jonka teen vain itseni takia, vastapainona äitiydelle ja työlle. Viime kesänä lähdin Alpeille kiipeilemään viikoksi ilman lapsia. Se oli paluu omien asioiden tekemiseen lastensaannin jälkeen.”

Kauralatte

”Aloitin kahvinjuonnin kiireisenä jatko-opiskelijana Oxfordissa. Jätin sen vuosiksi, mutta nyt olen alkanut juoda aamuisin kauralattea. Kun arjessa ei voi olla kontrollissa edes omista yöunistaan, kauralatesta tulee aamulla parempi mieli.”

Hiihtolenkit kuutamossa

”Niille on ollut liian vähän aikaa, mutta tämä talvi on tuonut mieleen hyviä lapsuusmuistoja. Odotan, että pääsen puolisoni kanssa vielä jonain päivänä yhdessä kuutamohiihdolle."

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bernie Sanders ja Trumpin entinen YK-lähettiläs ottivat yhteen synnytyksen hinnasta ”sosialistisessa” Suomessa

    2. 2

      Hus myöntää Apotin aiheuttaneen ongelmia – Lääkäri haukkui järjestelmän satoja miljoonia maksaneeksi sudeksi

    3. 3

      Keskellä kauniaislaista metsää on satavuotias, valtavan talon kivijalka – Taustalla on tarina Stockmannin suvun unelmasta, joka loppui tragediaan

    4. 4

      Vaatimus istuttaa puita on outo vastaus nuorten huoleen ilmastosta

    5. 5

      Tietosuoja­valtuutettu harkitsee Euroopan laajuista selvitystä Nokia-puhelimista: Norjan yleisradion kertoo puhelimen lähettävän tietoja Kiinaan

    6. 6

      Keravalle rakennetaan uusi vankila 22 miljoonalla eurolla

    7. 7

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    8. 8

      Amsterdam sai tarpeekseen seksi­työläisiä pällistelevistä turisti­ryhmistä

    9. 9

      Venäjä vakoilee Suomen tietoverkkoja yhä ärhäkämmin – ulkoministeriön koneilta löytynyt salamyhkäinen kampanja teki paluun

    10. 10

      Kun poptähdet pysyvät vaiti homoudestaan, he antavat ymmärtää, että siinä on jotain väärää. Alman peloton avoimuus on muutos, jota olemme odottaneet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    2. 2

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    3. 3

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

      Tilaajille
    4. 4

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    5. 5

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    6. 6

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    7. 7

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    8. 8

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    9. 9

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    10. 10

      Keskellä kauniaislaista metsää on satavuotias, valtavan talon kivijalka – Taustalla on tarina Stockmannin suvun unelmasta, joka loppui tragediaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää