Usein sanotaan, että asioita alkaa arvostaa vasta kun ne on vaarassa menettää. Kävelevät jalat, toimiva vessa ja syömäkelpoinen ruoka ovat itsestäänselvyyksiä suurimmalle osalle hyvinvointiyhteiskunnassa.
Kuluneen viikon aikana on herännyt keskustelua vanhustenhoidon tasosta, ja syystä. Huoli sisältää kipeän totuuden siitä, että silloin, kun olemme hauraita ja toisten armoilla, emme kykene vaatimaan tuttua perusturvaa.