Elämä

”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

Tuore suomalaistutkimus selvitti, miltä katuvista äideistä tuntuu. Nyt tutkijat tekevät aiheesta jatkotutkimusta HS:n avulla. Kaduttaako vanhemmuus sinua? Vastaa jutun lopusta löytyvään kyselyyn.

”Olisinpa tiennyt, että silti koen elämäni menneen hukkaan.”

”Sanon vaan, että en lähtisi tähän uudestaan.”

Näin äitiyttä kuvailevat suomalaiset naiset, jotka katuvat äidiksi tuloaan. Entinen elämä ennen lapsia oli miellyttävämpää ja oma identiteetti oli kokonaisempi. Mutta palata ei voi, vaikka äitiys osoittautuisikin vieraaksi ja pakotetuksi rooliksi.

Jyäskylän yliopiston tutkijatohtori Armi Mustosmäki ja projektitutkija Tiina Sihto ovat tutkineet tuoreessa tutkimuksessaan naisia, jotka katuvat äitiyttään. Vertaisarvioitu tutkimus julkaistaan kesällä Sosiologia-julkaisussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vanhemmuuden raskaudesta on viime aikoina puhuttu paljon. On puhuttu myös siitä, saako vanhemmuudesta antaa erityisen negatiivista kuvaa – onhan syntyvyys ollut pitkään laskussa ja moni kaipaa perhe-elämää, vaikka se ei syystä tai toisesta olisi mahdollista.

Vanhemmuuteen liittyykin paljon erilaisia tunteita ja niistä uskalletaan puhua entistä avoimemmin: Väsymys ja riittämättömyyden tunteet kuuluvat usein pikkulapsiarkeen. Mutta entäpä tunteet, joista ei uskalleta edes puhua, vaikka lapsia olisikin siunaantunut?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkimuksessa kävi ilmi naisten katumuksen olevan hyvin piilotettua ja salattua. Sitä ei välttämättä kerrottu edes omalle puolisolle, saati ystäville tai omille lapsille. Katumus pidettiin omana tietona – samoin kuin sen aiheuttama syyllisyys ja tunteiden peittämisestä aiheutuva uupumus.

Mustosmäki ja Sihto paneutuivat arkaan aiheeseen Vauva.fi-sivustolla käydyn keskustelun avulla. Sivustolla käytiin tiivistä keskustelua aiheesta alkuvuodesta 2017. Jo keskustelun otsikko ohjasi keskustelijoita aiheen pariin: ”Sinä, joka olet katunut lasten saamista: helpottiko tunne lasten kasvaessa?”

Keskusteluun tuli satoja kommentteja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Keskustelusta välittyi keskustelijoiden aito halu jakaa kokemuksiaan, tulla nähdyiksi ja kuulluiksi”, Sihto sanoo.

Keskustelupalstoja on käytetty aiemminkin tutkimuksissa lähdeaineistona, sillä keskusteluissa aroistakin kokemuksista kerrotaan usein avoimesti ja anonyymisti. Tutkijoiden mukaan keskustelupalstan käyttö lähdeaineistona mahdollistaa ilmiön sellaisena kuin se yhteiskunnassa sillä hetkellä ilmenee.

”Keskustelupalsta-aineisto mahdollistaa nopean pääsyn monimuotoisen aineiston äärelle – anonymiteetin suojista ihmiset kuvaavat kokemuksiaan aika kaunistelematta, mikä on ehdoton anonyymin keskustelupalsta-aineiston vahvuus”, Sihto sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mustomäki ja Sihto yllättyivät, kuinka vähän tutkittua tietoa aiheesta löytyi sekä kansainvälisesti että kotimaassa.

”Vaikutti siltä, että kyse on tabusta ja monen on vaikea käsittää, että on olemassa sellainen tunne tai kokemus, että äitiyttä kadutaan. On olemassa äitejä, jotka eivät haluaisi olla äitejä”, Sihto kuvailee.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

”Vallitseva kulttuurinen normi on yhä se, että lapsien hankkimatta jättämistä saattaa katua, mutta ei sitä, että lapsia on hankkinut”, projektitukija Tiina Sihto.

Vaikka äitiyteen saa nykyään liittää negatiiviseksi koettuja tunteita, liittyvät ne julkisessa keskustelussa usein uupumukseen tai pikkulapsiarjen raskauteen. Tutkijoiden mukaan nämä koetaan kuitenkin väliaikaisiksi ja hetkellisiksi tunteiksi, jotka väistyvät ajan mittaa.

Rankankin väsymyksen tai uupumuksen pystyy selättämään lepäämällä, ammattiavulla tai lääkkeillä. Vaikealta tuntuvat tunteet ovat hoidettavissa, ja äitiys on kaikesta huolimatta palkitsevaa ja tavoittelemisen arvoista.

Katumukseen liittyvät tunteet sen sijaan olivat hyvin piilotettuja.

”On yhä hyväksytympää puhua lapsiperhearjen kuluttavuudesta sekä äitiyteen liittyvistä negatiivisista tunteista, kuten siitä, että äitiys ei ole aina ihanaa tai palkitsevaa, kuin siitä, että katuu lapsien hankkimista. Negatiivisten tunteiden käsittelylle on rajansa julkisessa keskustelussa”, Sihto kuvailee.

Rajat tulivat esille keskustelupalstalla: Katumuksen tunteista kertoneet äidit saivat osakseen rajujakin reaktioita kanssakeskustelijoita.

”Äitejä saatettiin sanoa psyykkisesti sairaiksi ja heidän lapsensa olisi pitänyt keskustelijoiden mukaan ottaa huostaan. Ei siis ihme, ettei moni kerro katumuksen tunteista omilla kasvoillaan ja nimellään”, Mustosmäki sanoo.


Tutkijat yllättyivät myös saamistaan tuloksista. Moni keskustelijoista kertoi, ettei katumuksen tunne erityisesti helpottanut ajan myötä vaikka lapset kasvoivat, vaan se oli pysyvä osa elämää.

Sihdon ja Mustosmäen mukaan lapsen hankintaan liittyvä katumus oli pysyvä tunne, jota ei voinut muuttaa tai parantaa terapian avulla. Äitiyden ei koettu kuuluvan omaan identiteettiin, vaan se on peruuttamaton valinta ja rooli, joka ei tuntunut omalta. Naiset eivät identifioineet itseään äideiksi, vaikka käyttäytyivätkin ”hyvän äidin roolin mukaisesti”.

Tutkijat hahmottivatkin keskustelijoiden puhetavoista neljä erilaista äitityyppiä: hyvän äidin, riittävän hyvän äidin, huonon äidin ja ”ei-äidin”.

Hyvä äiti oli keskustelijoiden mukaan intensiivinen: hän leikkii lapsen kanssa, tekee erilaisia asioita yhdessä ja on ennen kaikkea aktiivisesti läsnä.

”Keskustelussa kuvattiin paljon sitä, minkälaista tekemistä ja työtä äitiys vaatii. Toimintaa kuvattiin hyvin konkreettisesti. Katumuksesta kertoneet äidit eivät kuitenkaan kokeneet tällaista intensiivistä äitiyttä omakseen ja palkitsevaksi, vaan pakkotahtiseksi ja uuvuttavaksi”, Mustosmäki kuvailee.

Keskustelussa katumus nousi äitiyteen ja lapsiperhe-elämään liitettyjen odotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta: äitiys ei teekään onnelliseksi tai ole emotionaalisesti tyydyttävää, vaan se vaatii paljon uhrauksia ja luopumista ”omasta elämästä” sekä aiemmin tärkeiltä tuntuneista asioista, jotka ovat olleet osa identiteettiä.

Katuvat äidit kaipasivatkin ennen kaikkea elämää ennen lapsia: omaa aikaa ja tilaa, hiljaisuutta ja mahdollisuutta spontaaniin elämään.

”Olen jälkikäteen ymmärtänyt, että olen henkilö, joka tarvitsee ison oman reviirin, paljon omaa aikaa, hiljaisuutta, omia ajatuksia ja lepoa. Lapsiperheessä ei ole mitään noista koskaan riittävästi, ei ainakaan pienten lasten kanssa.”

Intensiivistä äitiyttä on tutkittu vuosikymmenten aikana paljon. Tutkijoiden mukaan intensiivisestä äitiydestä on tullut erityisesti 2010-luvulla voimakas ja näkyvä kulttuurinen ihanne. Intensiivisessä äitiydessä äiti nähdään lapsen ensisijaisena kasvattajana, jonka tekemillä valinnoilla on keskeinen vaikutus lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin.

Vaatimukset kumpuavat Mustosmäen ja Sihdon mukaan kulttuurista ja yhteiskunnasta. Ihanteeksi nähdään lapsilleen omistautuva äiti, joka on läsnä ja järjestää mielekästä yhteistä tekemistä: leipoo, laittaa kotia ja lähtee yhdessä luistelemaan.

”Kuvauksissa korostui jatkuva läsnäolon vaatimus, joka oli monelle tappavan uuvuttavaa”, Mustosmäki sanoo.

Myös Väestöliitto on kerännyt aineistoa äitiyden kielletyistä tunteista. Äidin ja lapsen etäiseksi jääneestä suhteesta löytyi erityisesti kaksi syytä: korkeat odotukset vanhemmuudesta ja perheen vaikeudet. Erityisesti korkeat odotukset näkyivät myös Mustosmäen ja Sihdon aineistossa.

Keskustelussa nousi esiin luonnehdintoja, kuten ”hiekkalaatikkoäiti” tai ”hengiltä rakastava ja uhrautuva ällöpussausäiti”. Luonnehdinnat kuvasivat sitä, kuinka äitiys nähtiin vaatimukseksi jatkuvasta fyysisestä, henkisestä ja emotionaalisesta läsnäolosta.

”Kokemuksista piirtyi kuva, etteivät naiset koe heillä olevan valinnanvaraa suhteessa näihin ihanteisiin, vaan ollakseen hyvä äiti niitä täytyy noudattaa. Muuten vaarana on, että lapsi menee pilalle tai saa huonon lapsuuden”, Mustosmäki kuvailee.


Vaikka intensiivisen äitiyden vaatimusten on huomattu vaikuttavan kielteisesti äitien omaan hyvinvointiin, pidetään ihanteesta silti kiinni, sillä pelko huonoksi äidiksi leimaamisesta on vahva, Mustosmäki ja Sihto kuvailevat.

”Intensiivistä äitiyttä toteuttamalla lapsen ajatellaan saavan parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa vanhemman tehtäväksi nähdään antaa lapselle resursseja tulevaisuutta varten”, Mustosmäki sanoo.

Epävarmassa maailmassa vanhemmuuden keskeiseksi vaatimukseksi on noussut lapsen suojeleminen mahdollisilta riskeiltä. Silloin myös vanhemman oma käytös voi nousta riskitekijäksi: Jos esimerkiksi kiintymyssuhde muodostuukin ”väärin”, voi se mahdollisesti vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen aina aikuisuuteen saakka.

”Puutteet vanhemmuudessa liitetään usein ongelmiin lapsen kehityksessä, koulumenestyksessä, mielenterveydessä tai vaikkapa tulevaisuuden ihmissuhteissa. Jos uutisissa kerrotaan esimerkiksi väkivallanteosta, etsitään syitä helposti perhesuhteista ja lapsuudesta”, Sihto kuvailee.

Tämän takia katumuksen tunne peitetään, tutkijat sanovat. Jo katumuksesta kertominen saattaisi aiheuttaa lapselle traumoja, jolloin toive lapsen tasapainoisesta tulevaisuudesta saattaisi horjua.

Näin ollen äidit kokivat helpommaksi vaihtoehdoksi toteuttaa ”hyvän äidin ihanteita”, leikkiä, laskea ja leipoa, vaikka rooli ei tuntuisikaan omalta.

”Kun kaikki arkipäiväsetkin valinnat vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen, tulee vanhemmuudesta raskasta”, Mustosmäki sanoo.

Intensiivinen äitiys onkin tunnusomaisesti lapsikeskeistä, emotionaalisesti vaativaa sekä taloudellisesti kallista, tutkijat kuvailevat.

”Lapsen ensisijaiseksi asettaminen on niin vahva moraalinen pakko, että äitien on vaikea tunnustaa ja neuvotella itsenäisyyden, oman tilan ja äitiydestä erillisen identiteetin tarvetta”, Sihto sanoo.

Lisäksi intensiivinen äitiys on hyvin asiantuntijavetoista, jolloin kasvatusvinkkejä ja ohjeita saadaan alan asiantuntijoilta ja tutkimuksista.

”Intensiivisen äitiyden on aiemmissa tutkimuksissa huomattu sitovan erityisesti keskiluokkaisia äitejä. He sisäistävät asiantuntijavetoisen tiedon usein ensimmäisenä ja toteuttavat ohjeita käytännössä”, Mustosmäki ja Sihto kertovat.

Miksi intensiivistä äitiyttä ja vanhemmuutta korostavat ihanteet sitten ovat vahvistuneet 2010-luvulla? Tutkijat uskovat yhden syyn löytyvän juuri helpottuneesta tiedonhankinnasta.

”Meillä kaikilla on älylaitteet taskussa ja suora pääsy valtavaan määrään asiantuntijatietoa, jonka kautta voi peilata hyvää vanhemmuutta. Äidit tekevät vertailua esimerkiksi blogien kautta ja sosiaalisessa mediassa”, Sihto sanoo.

Tämän takia myös äitiyttään katuvat naiset sitoutuivat noudattamaan hyvän äitiyden vaatimuksia, vaikka he tiedostivat sen olevan itselleen sopimaton rooli.

”Koska hyvää äitiyttä oli mahdoton saavuttaa, saattoi kompromissina olla ”riittävän hyvä äiti”, Mustosmäki sanoo.

Silti myös riittävän äidin kategoriaan kuulumiseen vaaditaan huomattavan monipuolisten aktiviteettien järjestämistä. Riittäväkin äitiys piti sisällään kodin ylläpitoa, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen.

Aineistosta nousi esille myös ”ei-äitien” ryhmä. Nämä keskustelijat kuvailivat, minkälaisia äitejä he eivät ainakaan ole. Katuvat äidit kuuluivat tähän kategoriaan, eivätkä he kokeneet olevansa intensiivisiä, ”hyviä” äitejä.

Äitiyden katumiseen liittyi paljon tunteiden kontrollointia ja emotionaalista työtä. Katumuksen tuntemisestakin saatettiin tuntea syyllisyyttä, joka aiheutti lisää kielteisiä tunteita, jotka oli peitettävä.

Katumus ei välttämättä kuitenkaan ilmennyt ulospäin millään tavalla. Siitä ei puhuttu kenellekään, ei edes puolisolle, ystäville tai neuvolan henkilökunnalle, tutkijat sanovat.

”Tunnetta peitettiin ennen kaikkea lapsilta. Monilla naisilla katumus olikin vahva, sisältä jäytävä tunne”, Sihto kuvailee.

Katumuksen tunteeseen liittyy vahvasti syyllisyys ja häpeä siitä, että olisi jollakin tavalla ”mokannut”. Tätä tunnetta saatetaankin kompensoida toteuttamalla mahdollisimman hyvin hyvää äitiyttä ja olemalla läsnä, tutkijat kuvailevat.

”Aineiston perusteella katuvien äitien lapset eivät missään nimessä olleet kaltoin kohdeltuja tai heitteille jätettyjä, sillä katumusta ei välttämättä huomannut ulospäin millään tavalla. Äidit peittivät tunteensa niin hyvin”, Mustosmäki sanoo

”Vaikka tein väärän valinnan hankkiessani lapset, nyt ei auta itkut markkinoilla, vaan on yritettävä olla riittävän hyvä äiti. Ja korostan edelleen, etten todellakaan ole mikään suorittaja tai aina hyväntuulinen tai tee mitenkään erityisen paljon juttuja lasten kanssa. Jonkin verran niitä juttuja on mielestäni vain tehtävä, sillä en halua lasten kärsivän valinnoistani.“

Katumus eroaa muista negatiivisista tunteista siinä, että sen nähdään kumpuavan henkilökohtaisesta ratkaisusta, jonka mukana tulee henkilökohtainen vastuu.

”Nykykeskustelun valossa vanhemmuus on ennen kaikkea aktiivinen valinta, jota ei voi enää katua sen jälkeen, kun lapsi on päätetty tuoda maailmaan”, tutkijat sanovat.

”Valinta tehdään siinä vaiheessa, kun valitaan halutaanko lapsia vai ei”, Sihto sanoo.

Kun valinta lasten hankkimisesta on tehty, on samalla tehnyt valinnan asettaa heidät ensisijaiseksi elämässä. Ja lapsia voidaan hankkia vasta siinä vaiheessa, kun on valmis ja riittävän kypsä asettamaan lapsen ensisijaiseksi”, Mustosmäki sanoo.

Lapsiperhe-elämän sisällä valintoja ei enää voi tehdä, vaikka ratkaisu ei tuntuisikaan omalta ja mieleiseltä.

Katua ei voi. Vai voiko?

Nyt tehty tutkimus ei kerro, kuinka suuresta ilmiöstä on kyse. Se antaa kuitenkin viitteitä ilmiön olemassaolosta.

Koska aihetta on kartoitettu Suomessa vasta hyvin vähän, jätti se tutkijoille paljon kysymyksiä. Miten katumuksen tunteen kanssa voi oppia elämään?

Sihto ja Mustosmäki tekevätkin nyt jatkotutkimusta aiheesta yhdessä Helsingin Sanomien avulla. Vaikeaan ja vaiettuun aiheeseen on aiemmin voinut olla vaikea saada tukea ja ymmärrystä – siksi myös siitä kirjoittaminen ja sen tutkiminen tuntuvat tärkeiltä.

Etsimmekin nyt vastaajia, jotka kertoisivat omista tunteistaan ja kokemuksistaan, joita he ovat kokeneet vanhemmuuden aikana. Onko vanhemmaksi tulo kaduttanut? Mikä siinä kaduttaa?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin halukkaat voivat vastata artikkelin lopussa olevan kyselyn avulla. Tiedot tulevat tutkijoiden ja toimituksen käyttöön. Kysely on täysin luottamuksellinen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien Helsingin seudun talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon

    2. 2

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    3. 3

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    4. 4

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat ja paljastaa, miten naapurissasi asutaan

      Tilaajille
    5. 5

      Vuoden urheilija vuonna 2019 on jo valittu

    6. 6

      Sähköautojen yleistyminen ei synnytä Suomeen energiapulaa – "Tilanne on aika paljon erilainen kuin vaikkapa Keski-Euroopassa”

    7. 7

      Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä – ja osuus kasvaa, jos kertakäyttö­shoppailu ei vähene

    8. 8

      Krista Jokinen joutui kriisiin opiskellessaan unelma-ammattiinsa, sitten isä teki yllättävän ehdotuksen – ”Tajusin, että pärjään missä vaan”

      Tilaajille
    9. 9

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    10. 10

      Saara Turunen ei halua nähdä enää yhtään miesten tekemää klassikko­näytelmää, jossa naiset tarjoilevat teetä tai kahvia – Niinpä hän teki näytelmän, joka käsittelee naisten hiljentämistä ulkonäköä haukkumalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    3. 3

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    4. 4

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    5. 5

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    6. 6

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    7. 7

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    8. 8

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    9. 9

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    10. 10

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    8. 8

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Kaksi ihmistä kuoli helikopterin pudottua vuorenrinteelle Norjassa
    3. Krista Jokinen joutui kriisiin opiskellessaan unelma-ammattiinsa, sitten isä teki yllättävän ehdotuksen – ”Tajusin, että pärjään missä vaan” Tilaajille
    4. Asiat paranevat äänestämällä, eivät Twitterin kautta
    5. Vuoden urheilija vuonna 2019 on jo valittu
    6. Sähköautojen yleistyminen ei synnytä Suomeen energiapulaa – "Tilanne on aika paljon erilainen kuin vaikkapa Keski-Euroopassa”
    7. Saara Turunen ei halua nähdä enää yhtään miesten tekemää klassikko­näytelmää, jossa naiset tarjoilevat teetä tai kahvia – Niinpä hän teki näytelmän, joka käsittelee naisten hiljentämistä ulkonäköä haukkumalla
    8. Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita
    9. Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta Tilaajille
    10. Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä – ja osuus kasvaa, jos kertakäyttö­shoppailu ei vähene
    11. Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien Helsingin seudun talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon
    12. Näytä lisää