Elämä

”Iski tosi kovaa päin kasvoja, kuinka paljon yliopistossa on rasismia”, sanoo 21-vuotias Brigita Krasniqi – professorin mukaan rasismia vähätellään tai ei edes tunnisteta

Kosovolaistaustainen Brigita Krasniqi toivoo opiskelijoiden myöntävän, että yliopistossa on rasismia.

Kun Brigita Krasniqi aloitti syksyllä 2017 yliopisto-opinnot, hyvin nopeasti kävi selväksi, että siellä tulisi vastaan enemmän rasismia kuin vaikkapa lu­kiossa.

21-vuotias Krasniqi on kotoisin Jyväskylästä. Hän kävi kansainvälisen IB-lukion ja kasvoi monikulttuurisessa lähiössä. Hänen vanhempansa muuttivat Suomeen Kosovosta, ja hän on muslimi.

Tampereen yliopistossa Krasniqi olikin yhtäkkiä ympäristössä, joka oli hyvin valkoinen. Luennolla saattoi olla parisataa opiskelijaa, joista vain muutama kuului johonkin etniseen vähemmistöön. Hän oli yksi heistä.

Krasniqi täsmentää, että häneen on yliopistossa kohdistunut hyvin vähän ”brutaalia suoranaista rasismia”. Häntä ei esimerkiksi ole haukuttu.

Rasismi on ollut arkipäiväisempää: Häneltä on esimerkiksi kyselty kaikenlaista sillä oletuksella, että hän edustaa muslimeja ja että kaikki muslimit ajattelevat samalla tavalla. Tai opiskelija on voinut heittää rasistisen vitsin tai luennoitsija puhua laiskoista kreikkalaisista.

 

”Se jotenkin iski tosi kovaa päin kasvoja, kuinka paljon yli­opistossa on rasismia.”

Tällainen arkipäivän rasismi läpäisee hänestä koko yliopiston. Se näkyy esimerkiksi monissa perinteissä, vaikkapa joissain sitsilauluissa, joissa nauretaan stereotypioille vähemmistöistä.

”Se jotenkin iski tosi kovaa päin kasvoja, kuinka paljon yli­opistossa on rasismia.”

Krasniqi myös törmää jatkuvasti oletukseen, että hän ei ole suomalainen. Hänelle esimerkiksi puhutaan usein englantia, koska nimen tai ulkonäön perusteella ajatellaan, että hän on vaihto-oppilas.

Krasniqi toteaa, että tällainen nimen tai ulkonäön perusteella suomalaisuuden ulkopuolelle rajaaminen on rasistista. Hän mainitsee jopa opiskelijoiden terveydenhoidossa YTHS:ssä henkilökunnan kertoneen, että hänen tietoihinsa oli kirjattu, että hän ei puhu suomea.

”Maahanmuuttajia tai heidän lapsiaan ei ole totuttu näkemään yliopistoissa”, Krasniqi sanoo.

 

”Emme voi olettaa, että ihmiset ymmärtävät nämä asiat ilman koulutusta.”

Vähemmistötutkimuksen apulaisprofessori Emmanuel Acquah Åbo Akademista tunnistaa Krasniqin kuvaileman oletuksen siitä, että vain tietynnäköinen ihminen on suomalainen. Usein tällaisia ennakko-oletuksia ei tuoda esiin loukkaamistarkoituksessa vaan ymmärtämättä, että ne loukkaavat.

”Emme voi olettaa, että ihmiset ymmärtävät nämä asiat ilman koulutusta”, Acquah sanoo.

Hän kouluttaa työssään opettajia ja opettajaharjoittelijoita työskentelemään monikulttuuristen ja monikielisten oppijoiden kanssa.

Acquah peräänkuuluttaa sitä, että yliopistot valmistautuisivat paremmin kohtaamaan niin rasismia kuin monikulttuurisia opiskelijoita, ovat he sitten ­vaihto-opiskelijoita tai vaikka Krasniqin tapaan toisen polven maahanmuuttajia. Hän huomauttaa, että suomalaisilla yli­opistoilla ei esimerkiksi ole järjestelmällistä ohjelmaa monikulttuuristen opiskelijoiden integroimiseksi.

Mitä sitten voisi tehdä? Acquah sanoo, että suomalaisten yliopistojen henkilökuntaa pitäisi kouluttaa käsittelemään rasismi­tapauksia. Päättävällä tasolla – niin yliopiston hallinnossa kuin esimerkiksi ylioppilaskunnissa – pitäisi olla enemmän monikulttuurisia ihmisiä.

Ylipäätään pitäisi tehdä isoja rakenteellisia muutoksia. Mutta jotta niihin päästäisiin, pitäisi ensin tunnustaa, että yliopistoissa on rasismia.

Acquah sanoo, samoin kuin Krasniqi, että ihmisten on vaikea myöntää sitä. Päinvastoin, rasismia vähätellään tai sitä ei välttämättä edes tunnisteta.

Brigita Krasniqi kokee olevansa siinä mielessä etuoikeutettu, että hän on aika vaalea. Hän sanoo, että esimerkiksi afrosuomalaiset kokevat paljon enemmän rasismia yliopistoissa.

”Minun kokemukseni ovat varsin pieniä suhteessa siihen, mitä se on ja voi olla.”

Krasniqi kertoo, että kun hän on tarttunut vaikkapa kyseenalaisiin vitseihin, niistä on yleensä joutunut vääntämään. Niitä on puolusteltu sanomalla esimerkiksi, että kyllähän kaikelle saa nauraa.

”Ehkä se, mitä kanssaopiskelijat voivat tehdä, on nimenomaan sen myöntäminen, että yliopistossa on rasismia ja että he ovat todennäköisesti olleet osa sitä. Hekin ovat olleet joskus sanomassa, tekemässä tai hyväksymässä jotain typerää, tiedostamatta tai tiedostaen.”

Arkipäivän rasismin lisäksi Krasniqi puhuu siitä, miten hallitsevaa valkoisuus on akateemisessa yhteisössä ja maailmassa. Hän opiskelee kansainvälistä politiikkaa ja kertoo, että esimerkiksi hänen omassa ainejärjestössään on käyty keskustelua siitä, miten valkoiset miehet dominoivat kansain­välisen politiikan tutkimusta.

”Sellaiset luennoitsijat ovat olleet yksittäistapauksia, jotka ovat siteeranneet tai käyttäneet lähteenä jonkun ei-länsimaalaisen tutkijan tutkimuksia”, Krasniqi kertoo ensimmäisen vuoden opiskelujen perusteella.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Timo Soini erehtyi luullessaan, että äänestäjät noudattaisivat hänen toiveitaan

    2. 2

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    3. 3

      Tuuliviiri, joka suuttuu ja leppyy nopeasti – Suomen toden­näköinen pääministeri Antti Rinne on mainettaan hauskempi mies, jonka epävarmuus mietityttää puolue­tovereita

      Tilaajille
    4. 4

      Naapurimme sai luvan jatkaa tupakointiaan, meitä kehotettiin tiivistämään ikkunamme

    5. 5

      ”Enkä itse näe suurta eroa Israelin valtion ja Isisin välillä” – Kansan­edustajaksi valittu Hussein al-Taee pyytää anteeksi kirjoituksiaan, Sdp:ssä aiotaan keskustella asiasta

    6. 6

      Vantaalaisella Marja Vinnillä on poikkeuksellinen harrastus: Hautajaiset

    7. 7

      Timo Soini ymmärsi lopettaa ajoissa

    8. 8

      Emilia Clarke valehteli olevansa kipeä ja livahti koekuvauksiin – Nyt hän on maailman parhaiten palkattuja tv-näyttelijöitä, jonka elämän Game of Thrones muutti

      Tilaajille
    9. 9

      Suomen futuristisin huoltoasema tuli myyntiin – lähtöhinta 10 000 euroa

    10. 10

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    2. 2

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    3. 3

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    4. 4

      Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

    5. 5

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    6. 6

      Timo Soini jättää politiikan

    7. 7

      Suomen futuristisin huoltoasema tuli myyntiin – lähtöhinta 10 000 euroa

    8. 8

      ”Ministeri juhlii sitä, että alkoholisoitunut näpistelijä saadaan vankilaan” – Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvostelee Suomen kriminaalipolitiikkaa

    9. 9

      Tiedätkö, mitä tämä pienen pieni kolmio auton bensa­mittarissa tarkoittaa? Nerokas apuväline ilmestyi kojelautoihin 30 vuotta sitten

    10. 10

      Miksi tuo komea mies on kiinnostunut minusta, mietti Tuula Visa – Nyt hän pyörittää yhden naisen etsivätoimistoa ja takoo järkeä rakastuneiden naisten päähän

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Näin Ozan Yanar, Paavo Väyrynen, Touko Aalto ja muut eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan

    10. 10

      Long Yiru on ihaillut Kimi Räikköstä 15 vuotta – Kun kiinalaisfani vihdoin tunnusti sankarilleen rakkauttaan, vastaus oli puhdasta Räikköstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää