Lapsettomien puolustaja

Ekologian professorin Janne Kotiahon mielestä synnytystalkoista puhuminen on perverssiä.

Hän pohtii, voisiko lapsettomia ja lapsen hankintaa lykkääviä jopa palkita rahallisesti.

Julkaistu: , Päivitetty:

Miltä kuulostaisi, jos lapsilisät poistettaisiin ja alettaisiinkin maksaa lapsettomuuslisää?

Se toimisi näin: kun ihminen täyttää 18, hän alkaa saada kuukausittain lapsilisää. Jos hän sitten saa lapsia, lisä loppuu. Tämä kannustaa lykkäämään lasten hankintaa tai pysymään lapsettomana.

Aina kun Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho ehdottaa lapsettomuuslisää esimerkiksi seminaarissa, yleisö naurahtaa. Ja vähän leikkiä se onkin, vaikka siinä on totuuden siemen.

Väestönkasvu on nimittäin Kotiahon mukaan maailman suurin ongelma. Se koskee Suomeakin, koska yksittäisellä maalla on merkitystä – etenkin, jos väkilukua yritetään keinotekoisesti kasvattaa.

”Synnytystalkoista puhuminen on aivan perverssiä. Siitä pitäisi tehdä brändi, että täällä on saatu väestönkasvu kuriin!”

Janne Kotiaho on työnsä puolesta huolissaan etenkin luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Ja on hän sitä muutenkin, kuten meidän kaikkien tulisi olla. Kasvi- ja eläinlajien väheneminen vie yhtä lailla ihmisiltä elinmahdollisuudet kuin ilmastonmuutoskin.

”Ihmisen olemassaolo on täysin riippuvainen muista eliöistä. Jos tuhoamme ympäristön, tuhoamme itsemme.”

Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä yhdistää Kotiahon mukaan se, että kumpaakaan ei näe. Tuho etenee vaivihkaa, eivätkä ihmiset välttämättä havahdu sellaiseen, jota ei omalla takapihalla huomaa.

Ilmiöt myös johtuvat samoista syistä: väestönkasvusta ja kulutuksesta. Ne liittyvät toisiinsa, koska mitä enemmän on väestöä, sitä enemmän on kulutusta. Ja siihen talousjärjestelmäkin perustuu, jatkuvaan kasvuun.

Kotiaho tutkii työssään, miten haittoja voisi minimoida. Yksi tapa on väestönkasvun hillitseminen. Keinoja on olemassa: tyttöjen koulutus, tasa-arvon lisääminen ja esimerkiksi se, että kaikki kirkot sallisivat ehkäisyn. Myös se auttaa, että vanhuksilla on eläke tai muu sosiaaliturva.

”On olemassa maita, joissa lapsia tehdään vanhuuden turvaksi.”


Suomen syntyvyys on niin matalalla, että vertailukohtaa on haettu jo nälkävuosista. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna syntyi noin 47 300 lasta.

Vertailun vuoksi: vuosina 2000–2015 lapsia syntyi 55 000–60 000 vuosittain.

Kotiahon mielestä tilanne on juuri nyt hyvä. Hän ei sano, että ihmisten pitäisi lopettaa lisääntyminen. Mutta jos tilanne on mennyt kestävämpään suuntaan, miksi yrittää muuttaa kurssia?

Suomessa perhe perustetaan nykyään myöhemmällä iällä. Väestönkasvun kannalta se on hyvä asia.

Kotiaho selittää: jos jokainen saa ensimmäisen lapsensa 20-vuotiaana, sadassa vuodessa ehtii syntyä liuta uusia ihmisiä. Jos taas kaikki alkavat saada lapsia 33-vuotiaina, väkimäärä kasvaa hitaammin.

Kotiaho kirjoitti evoluutiobiologian dosentin Mikael Puurtisen kanssa helmikuussa HS:n mielipide-osastolle väestönkasvusta. Kirjoituksessaan he esittivät totutusta poikkeavan näkemyksen, että edes huoltosuhteen kannalta ei tarvitse olla huolissaan väen vähenemisestä. Kotiahon mukaan työikäisten suhteellinen määrä kasvaa, kun lapsia ja nuoria on vähemmän. Pienempi syntyvyys tarkoittaa myös, että varhaiskasvatukseen ja kouluihin ei tarvita niin paljon työntekijöitä.

Työikäisten ikäluokkien pieneneminen ei itsessäänkään ole Koti­ahon mukaan uhka, koska väestön vähentyessä työntekijöille on kovempi kysyntä. Se nostaa työllisyys­astetta, palkkoja ja verotuloja.

Ei siis tarvita suurta määrää ihmisiä tekemään töitä ja maksamaan yhteiskunnan menoja, koska kovempi kysyntä yhä vähenevälle ihmisjoukolle korjaa ongelmia.

Eläkkeiden maksajiksikaan ei Kotiahon mukaan tarvita lisää väkeä. Hänen mielestään eläkesysteemi on vähintäänkin epäilyttävä, jos se toimii sillä periaatteella, että maksajiksi tarvitaan koko ajan suurempi määrä ihmisiä.

”Sehän olisi pyramidihuijaus.”


Kotiaho puhuu väestönkasvun hillitsemisestä, mutta hänellä itsellään on kolme lasta. Eikö se ole ristiriitaista?

Yksilön vastuu onkin Kotiahon mukaan ristiriitainen asia. Ensinnäkin on hänen mielestään niin, että yksilö on vastuussa, kaikesta. Esimerkiksi teollisuus tuottaa asioita, joita yksilöt haluavat ostaa. Asioista päättävät poliitikot eli yksilöt, jotka yksilöt ovat edustajikseen valinneet.

Mutta sitten meneekin hankalaksi.

”Yksilön merkitys on siinä, mitä suuri joukko yksilöitä tekee. Ei sillä yhdellä yksilöllä sitten kuitenkaan ole isossa mittakaavassa väliä.”

Siksi Kotiaho ei kannata yksilön syyllistämistä ympäristöasioissa. Tai siis toki se on hyvä, jos se saa toimimaan. Mutta jos ei saa, mitä hyötyä siitä on?

”Kannattaa miettiä, onko hyvä lentää Pattayalle lomalle. Mutta jos kuitenkin lentää, turha siitä on syyllistyä.”

Kotiaho ei ajattele, että pitäisi elää kuten opettaa. Hänellä on kaksi diesel-autoa ja hän kertoo olevansa kova lihansyöjä.


Perhe tosin asuu maatilalla Korpilahdella 40 kilometrin päässä Jyväskylästä, ja liha on enimmäkseen itse kasvatettua.

Kesällä lampaat laiduntavat perinnebiotoopeilla. Se on luonnon monimuotoisuuden tukemista: muuten kyseiset niityt ja metsälaitumet kasvaisivat umpeen, mikä heikentäisi perinnebiotooppieliöstön selviytymistä.

Kaikkien ei tarvitse vaalia perinnebiotooppeja, mutta yhden asian jokainen vanhempi voi Kotiahon mukaan tehdä: panostaa seuraavan sukupolven ympäristökasvatukseen. Se voi tarkoittaa pieniä asioita.

”Paheksu lasten kuullen niitä, jotka heittävät pahvimukinsa ojaan.”

Mihin tahansa ihminen menee, siellä luonto kärsii. Niin on ollut kautta aikojen.

”Aina kun ihminen on levittäytynyt uudelle alueelle, suuret eläimet ovat kuolleet siellä sukupuuttoon.”

Ihminen muokkaa monella tavalla luontoa: kaataa metsää, tekee peltoja, rakentaa.

”Aina kun rakennetaan, oli se sitten talo, junarata tai moottoritie, heikennetään ympäristöä.”

Ensin jossain on siis metsää, jossa on eläimiä ja runsaasti kasveja.

Jos samalle paikalle rakennetaan lentokenttä, muutos on mullistava.

Kuinka huonolla tolalla luonnon monimuotoisuuden väheneminen tällä hetkellä on?

”Tiedelehdissä kirjoitetaan, että olemme menossa kovaa vauhtia kohti kuudetta sukupuuttoa.”

Se olisi ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama. Edellisen kerran massiivinen sukupuutto hävitti 65 miljoonaa vuotta sitten dinosaurukset ja muita suuria eläimiä.

Ekologia tuntuu lohduttomalta tutkimusalalta, jossa tulee vain huonoja uutisia. Kotiaho ei koe niin.

”Tässähän sitä maailmaa parannetaan. Mietitään, miten voidaan tehdä paremmin.”

Kotiahon viimeaikaisiin tutkimuksiin on kuulunut selvittää, miten ekologinen kompensaatio voitaisiin toteuttaa Suomessa. Se tarkoittaa, että aina kun jossain heikennetään luonnon tilaa, heikennys pitää hyvittää jossain toisaalla.

Jos siis rakennuttaja tekee metsään omakotitaloja, sen tulee rahoittaa suojeltavaa metsää jonnekin toisaalle.

Kotiaho toivoo, että ekologiseen kompensaatioon velvoittaminen pääsisi seuraavaan hallitusohjelmaan. Kritiikkiä kompensaatio on saanut siitä, että se olisi viherpesua.

”Silloin ajatellaan, että ekologinen kompensaatio antaa luvan tuhota ympäristöä. Se lupa meillä kuitenkin on jo. Pääsääntöisesti rakentamista ei ole kielletty sen vuoksi, että luonto siitä kärsii. Haittojen hyvittämiseen velvoittaminen on ainoa keino, jolla voimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.”

Luonnon monimuotoisuus on Suomessa erityisesti metsiin liittyvä kysymys. Suomen pinta-alasta on metsää yli 70 prosenttia, ja metsissä lajimäärä on suurin.

Metsiin liittyy kiistoja. Taannoin pääministeri Juha Sipilä syytti ”punavihreää puolta” siitä, että niiden mielestä metsiä ei saisi käyttää lainkaan.

Kotiahon mukaan kukaan ei ole sitä mieltä, ettei metsistä saisi kaataa puun puuta.

”Mutta siitä halutaan keskustelua, kuinka paljon puuta voidaan hyödyntää.”

Kotiahon mukaan nyt puuta kaadetaan liikaa. Määrät heikentävät metsiä ekologiselta kannalta.

Metsiä on suojeltu liian vähän, etenkin Etelä-Suomessa.

”Vaikka Pohjois-Suomessa on suojelualueita, eivät ne auta Etelä-Suomen lajistoa.”

Kotiahon metsäajatuksista voit lukea lisää täältä.


Viime viikolla julkaistiin raportti siitä, mikä on uhanalaisuuden aste Suomessa tällä hetkellä. Tulokset olivat huonommat kuin kymmenen vuotta sitten.

Uhanalaistumista kiihdyttävät metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen. Kotiahon mukaan peräti 4 000–5 000 lajia on lahopuusta riippuvaisia.

Lahopuun kautta on hyvä antaa esimerkki, miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää ja miten asiat liittyvät toisiinsa.

Suomessa kukkakärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä. Niiden toukista moni käyttää lahopuuta ravintonaan.

Jos ei ole lahopuuta, ei ole kukkakärpäsiä, eikä tapahdu pölytystä. Suomessa on viitteitä, että esimerkiksi rypsi, rapsi ja herukat kärsivät: sadot jäävät pienemmiksi.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei näy välttämättä takapihalla, mutta se saattaa näkyä lautasella tai kukkarossa.

Janne Kotiaho

Kuka?

Janne Kotiaho, 49, työskentelee ekologian professorina Jyväskylän yliopistossa. Opiskeli alun perin evoluutiobiologiaa, josta väitteli 1997. Asuu Korpilahdella Keski-Suomessa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme kouluikäistä tytärtä. Pihapiirissä vaeltaa vaihteleva määrä lampaita, kalkkunoita ja kanoja.

Mistä tunnetaan?

Muun muassa siitä, että toimii ympäristöministeriön asettama Suomen luontopaneelin puheenjohtajana. Johtaa myös Jyväskylän yliopistossa Resurssiviisausyhteisöä (JYU.WISDOM), joka pyrkii monitieteisesti tuottamaan tietoa kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen käytön kestävyydestä.

Mistä ei tunneta?

Perinnerakentamisesta. Kotiaho asuu yli 100-vuotiaassa hirsisessä pohjalaistalossa, joka on siirretty Teuvalta. Pihapiirissä on kymmenen hirsirakennusta, jotka on kaikki siirretty muualta.

Näistä en luovu

Ajatusten hautominen.

”En luovu ajatusten hautomisesta kollegojen kanssa. Hautomatta ei synny lintuja, kuten Jonimatti Joutsijärven aforismi kuuluu.”

Takin kääntäminen.

”Jos joku keksii omaani paremman argumentin, muutan saman tien mieltäni, kunhan argumentti on looginen ja hyvä. Takinkääntö on positiivinen asia.”

Kotitila.

”Luovun rakentamastani Kotiahon tilasta vain jalat edellä.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    2. 2

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

    3. 3

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    4. 4

      Nuohous vapautuu ja markkinoille on jo tulossa yritys, joka viranomaisten mukaan kaupittelee remontteja lainvastaisesti

    5. 5

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    6. 6

      Jatkuva hyvä päivä saattaa olla merkki toksisesta positiivisuudesta

    7. 7

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä”

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      Roskiin hukkuva Moskova vie jätteensä satojen kilo­metrien päähän: ”Vaikka olen itse ollut miliisinä, yllätyin, millaista korruptiota tässä on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    3. 3

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    5. 5

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    6. 6

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    7. 7

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    8. 8

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää