Lapsettomien puolustaja

Ekologian professorin Janne Kotiahon mielestä synnytystalkoista puhuminen on perverssiä.

Hän pohtii, voisiko lapsettomia ja lapsen hankintaa lykkääviä jopa palkita rahallisesti.

Julkaistu: , Päivitetty:

Miltä kuulostaisi, jos lapsilisät poistettaisiin ja alettaisiinkin maksaa lapsettomuuslisää?

Se toimisi näin: kun ihminen täyttää 18, hän alkaa saada kuukausittain lapsilisää. Jos hän sitten saa lapsia, lisä loppuu. Tämä kannustaa lykkäämään lasten hankintaa tai pysymään lapsettomana.

Aina kun Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho ehdottaa lapsettomuuslisää esimerkiksi seminaarissa, yleisö naurahtaa. Ja vähän leikkiä se onkin, vaikka siinä on totuuden siemen.

Väestönkasvu on nimittäin Kotiahon mukaan maailman suurin ongelma. Se koskee Suomeakin, koska yksittäisellä maalla on merkitystä – etenkin, jos väkilukua yritetään keinotekoisesti kasvattaa.

”Synnytystalkoista puhuminen on aivan perverssiä. Siitä pitäisi tehdä brändi, että täällä on saatu väestönkasvu kuriin!”

Janne Kotiaho on työnsä puolesta huolissaan etenkin luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Ja on hän sitä muutenkin, kuten meidän kaikkien tulisi olla. Kasvi- ja eläinlajien väheneminen vie yhtä lailla ihmisiltä elinmahdollisuudet kuin ilmastonmuutoskin.

”Ihmisen olemassaolo on täysin riippuvainen muista eliöistä. Jos tuhoamme ympäristön, tuhoamme itsemme.”

Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä yhdistää Kotiahon mukaan se, että kumpaakaan ei näe. Tuho etenee vaivihkaa, eivätkä ihmiset välttämättä havahdu sellaiseen, jota ei omalla takapihalla huomaa.

Ilmiöt myös johtuvat samoista syistä: väestönkasvusta ja kulutuksesta. Ne liittyvät toisiinsa, koska mitä enemmän on väestöä, sitä enemmän on kulutusta. Ja siihen talousjärjestelmäkin perustuu, jatkuvaan kasvuun.

Kotiaho tutkii työssään, miten haittoja voisi minimoida. Yksi tapa on väestönkasvun hillitseminen. Keinoja on olemassa: tyttöjen koulutus, tasa-arvon lisääminen ja esimerkiksi se, että kaikki kirkot sallisivat ehkäisyn. Myös se auttaa, että vanhuksilla on eläke tai muu sosiaaliturva.

”On olemassa maita, joissa lapsia tehdään vanhuuden turvaksi.”


Suomen syntyvyys on niin matalalla, että vertailukohtaa on haettu jo nälkävuosista. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna syntyi noin 47 300 lasta.

Vertailun vuoksi: vuosina 2000–2015 lapsia syntyi 55 000–60 000 vuosittain.

Kotiahon mielestä tilanne on juuri nyt hyvä. Hän ei sano, että ihmisten pitäisi lopettaa lisääntyminen. Mutta jos tilanne on mennyt kestävämpään suuntaan, miksi yrittää muuttaa kurssia?

Suomessa perhe perustetaan nykyään myöhemmällä iällä. Väestönkasvun kannalta se on hyvä asia.

Kotiaho selittää: jos jokainen saa ensimmäisen lapsensa 20-vuotiaana, sadassa vuodessa ehtii syntyä liuta uusia ihmisiä. Jos taas kaikki alkavat saada lapsia 33-vuotiaina, väkimäärä kasvaa hitaammin.

Kotiaho kirjoitti evoluutiobiologian dosentin Mikael Puurtisen kanssa helmikuussa HS:n mielipide-osastolle väestönkasvusta. Kirjoituksessaan he esittivät totutusta poikkeavan näkemyksen, että edes huoltosuhteen kannalta ei tarvitse olla huolissaan väen vähenemisestä. Kotiahon mukaan työikäisten suhteellinen määrä kasvaa, kun lapsia ja nuoria on vähemmän. Pienempi syntyvyys tarkoittaa myös, että varhaiskasvatukseen ja kouluihin ei tarvita niin paljon työntekijöitä.

Työikäisten ikäluokkien pieneneminen ei itsessäänkään ole Koti­ahon mukaan uhka, koska väestön vähentyessä työntekijöille on kovempi kysyntä. Se nostaa työllisyys­astetta, palkkoja ja verotuloja.

Ei siis tarvita suurta määrää ihmisiä tekemään töitä ja maksamaan yhteiskunnan menoja, koska kovempi kysyntä yhä vähenevälle ihmisjoukolle korjaa ongelmia.

Eläkkeiden maksajiksikaan ei Kotiahon mukaan tarvita lisää väkeä. Hänen mielestään eläkesysteemi on vähintäänkin epäilyttävä, jos se toimii sillä periaatteella, että maksajiksi tarvitaan koko ajan suurempi määrä ihmisiä.

”Sehän olisi pyramidihuijaus.”


Kotiaho puhuu väestönkasvun hillitsemisestä, mutta hänellä itsellään on kolme lasta. Eikö se ole ristiriitaista?

Yksilön vastuu onkin Kotiahon mukaan ristiriitainen asia. Ensinnäkin on hänen mielestään niin, että yksilö on vastuussa, kaikesta. Esimerkiksi teollisuus tuottaa asioita, joita yksilöt haluavat ostaa. Asioista päättävät poliitikot eli yksilöt, jotka yksilöt ovat edustajikseen valinneet.

Mutta sitten meneekin hankalaksi.

”Yksilön merkitys on siinä, mitä suuri joukko yksilöitä tekee. Ei sillä yhdellä yksilöllä sitten kuitenkaan ole isossa mittakaavassa väliä.”

Siksi Kotiaho ei kannata yksilön syyllistämistä ympäristöasioissa. Tai siis toki se on hyvä, jos se saa toimimaan. Mutta jos ei saa, mitä hyötyä siitä on?

”Kannattaa miettiä, onko hyvä lentää Pattayalle lomalle. Mutta jos kuitenkin lentää, turha siitä on syyllistyä.”

Kotiaho ei ajattele, että pitäisi elää kuten opettaa. Hänellä on kaksi diesel-autoa ja hän kertoo olevansa kova lihansyöjä.


Perhe tosin asuu maatilalla Korpilahdella 40 kilometrin päässä Jyväskylästä, ja liha on enimmäkseen itse kasvatettua.

Kesällä lampaat laiduntavat perinnebiotoopeilla. Se on luonnon monimuotoisuuden tukemista: muuten kyseiset niityt ja metsälaitumet kasvaisivat umpeen, mikä heikentäisi perinnebiotooppieliöstön selviytymistä.

Kaikkien ei tarvitse vaalia perinnebiotooppeja, mutta yhden asian jokainen vanhempi voi Kotiahon mukaan tehdä: panostaa seuraavan sukupolven ympäristökasvatukseen. Se voi tarkoittaa pieniä asioita.

”Paheksu lasten kuullen niitä, jotka heittävät pahvimukinsa ojaan.”

Mihin tahansa ihminen menee, siellä luonto kärsii. Niin on ollut kautta aikojen.

”Aina kun ihminen on levittäytynyt uudelle alueelle, suuret eläimet ovat kuolleet siellä sukupuuttoon.”

Ihminen muokkaa monella tavalla luontoa: kaataa metsää, tekee peltoja, rakentaa.

”Aina kun rakennetaan, oli se sitten talo, junarata tai moottoritie, heikennetään ympäristöä.”

Ensin jossain on siis metsää, jossa on eläimiä ja runsaasti kasveja.

Jos samalle paikalle rakennetaan lentokenttä, muutos on mullistava.

Kuinka huonolla tolalla luonnon monimuotoisuuden väheneminen tällä hetkellä on?

”Tiedelehdissä kirjoitetaan, että olemme menossa kovaa vauhtia kohti kuudetta sukupuuttoa.”

Se olisi ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama. Edellisen kerran massiivinen sukupuutto hävitti 65 miljoonaa vuotta sitten dinosaurukset ja muita suuria eläimiä.

Ekologia tuntuu lohduttomalta tutkimusalalta, jossa tulee vain huonoja uutisia. Kotiaho ei koe niin.

”Tässähän sitä maailmaa parannetaan. Mietitään, miten voidaan tehdä paremmin.”

Kotiahon viimeaikaisiin tutkimuksiin on kuulunut selvittää, miten ekologinen kompensaatio voitaisiin toteuttaa Suomessa. Se tarkoittaa, että aina kun jossain heikennetään luonnon tilaa, heikennys pitää hyvittää jossain toisaalla.

Jos siis rakennuttaja tekee metsään omakotitaloja, sen tulee rahoittaa suojeltavaa metsää jonnekin toisaalle.

Kotiaho toivoo, että ekologiseen kompensaatioon velvoittaminen pääsisi seuraavaan hallitusohjelmaan. Kritiikkiä kompensaatio on saanut siitä, että se olisi viherpesua.

”Silloin ajatellaan, että ekologinen kompensaatio antaa luvan tuhota ympäristöä. Se lupa meillä kuitenkin on jo. Pääsääntöisesti rakentamista ei ole kielletty sen vuoksi, että luonto siitä kärsii. Haittojen hyvittämiseen velvoittaminen on ainoa keino, jolla voimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.”

Luonnon monimuotoisuus on Suomessa erityisesti metsiin liittyvä kysymys. Suomen pinta-alasta on metsää yli 70 prosenttia, ja metsissä lajimäärä on suurin.

Metsiin liittyy kiistoja. Taannoin pääministeri Juha Sipilä syytti ”punavihreää puolta” siitä, että niiden mielestä metsiä ei saisi käyttää lainkaan.

Kotiahon mukaan kukaan ei ole sitä mieltä, ettei metsistä saisi kaataa puun puuta.

”Mutta siitä halutaan keskustelua, kuinka paljon puuta voidaan hyödyntää.”

Kotiahon mukaan nyt puuta kaadetaan liikaa. Määrät heikentävät metsiä ekologiselta kannalta.

Metsiä on suojeltu liian vähän, etenkin Etelä-Suomessa.

”Vaikka Pohjois-Suomessa on suojelualueita, eivät ne auta Etelä-Suomen lajistoa.”

Kotiahon metsäajatuksista voit lukea lisää täältä.


Viime viikolla julkaistiin raportti siitä, mikä on uhanalaisuuden aste Suomessa tällä hetkellä. Tulokset olivat huonommat kuin kymmenen vuotta sitten.

Uhanalaistumista kiihdyttävät metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen. Kotiahon mukaan peräti 4 000–5 000 lajia on lahopuusta riippuvaisia.

Lahopuun kautta on hyvä antaa esimerkki, miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää ja miten asiat liittyvät toisiinsa.

Suomessa kukkakärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä. Niiden toukista moni käyttää lahopuuta ravintonaan.

Jos ei ole lahopuuta, ei ole kukkakärpäsiä, eikä tapahdu pölytystä. Suomessa on viitteitä, että esimerkiksi rypsi, rapsi ja herukat kärsivät: sadot jäävät pienemmiksi.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei näy välttämättä takapihalla, mutta se saattaa näkyä lautasella tai kukkarossa.

Janne Kotiaho

Kuka?

Janne Kotiaho, 49, työskentelee ekologian professorina Jyväskylän yliopistossa. Opiskeli alun perin evoluutiobiologiaa, josta väitteli 1997. Asuu Korpilahdella Keski-Suomessa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme kouluikäistä tytärtä. Pihapiirissä vaeltaa vaihteleva määrä lampaita, kalkkunoita ja kanoja.

Mistä tunnetaan?

Muun muassa siitä, että toimii ympäristöministeriön asettama Suomen luontopaneelin puheenjohtajana. Johtaa myös Jyväskylän yliopistossa Resurssiviisausyhteisöä (JYU.WISDOM), joka pyrkii monitieteisesti tuottamaan tietoa kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen käytön kestävyydestä.

Mistä ei tunneta?

Perinnerakentamisesta. Kotiaho asuu yli 100-vuotiaassa hirsisessä pohjalaistalossa, joka on siirretty Teuvalta. Pihapiirissä on kymmenen hirsirakennusta, jotka on kaikki siirretty muualta.

Näistä en luovu

Ajatusten hautominen.

”En luovu ajatusten hautomisesta kollegojen kanssa. Hautomatta ei synny lintuja, kuten Jonimatti Joutsijärven aforismi kuuluu.”

Takin kääntäminen.

”Jos joku keksii omaani paremman argumentin, muutan saman tien mieltäni, kunhan argumentti on looginen ja hyvä. Takinkääntö on positiivinen asia.”

Kotitila.

”Luovun rakentamastani Kotiahon tilasta vain jalat edellä.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    5. 5

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    6. 6

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    7. 7

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    8. 8

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    9. 9

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    10. 10

      Keskellä uusmaalaista maalaismaisemaa on kartano, jonka historia on tragedioita täynnä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    5. 5

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    6. 6

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    7. 7

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    8. 8

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    11. Näytä lisää