Lapsettomien puolustaja

Ekologian professorin Janne Kotiahon mielestä synnytystalkoista puhuminen on perverssiä.

Hän pohtii, voisiko lapsettomia ja lapsen hankintaa lykkääviä jopa palkita rahallisesti.

Julkaistu: , Päivitetty:

Miltä kuulostaisi, jos lapsilisät poistettaisiin ja alettaisiinkin maksaa lapsettomuuslisää?

Se toimisi näin: kun ihminen täyttää 18, hän alkaa saada kuukausittain lapsilisää. Jos hän sitten saa lapsia, lisä loppuu. Tämä kannustaa lykkäämään lasten hankintaa tai pysymään lapsettomana.

Aina kun Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho ehdottaa lapsettomuuslisää esimerkiksi seminaarissa, yleisö naurahtaa. Ja vähän leikkiä se onkin, vaikka siinä on totuuden siemen.

Väestönkasvu on nimittäin Kotiahon mukaan maailman suurin ongelma. Se koskee Suomeakin, koska yksittäisellä maalla on merkitystä – etenkin, jos väkilukua yritetään keinotekoisesti kasvattaa.

”Synnytystalkoista puhuminen on aivan perverssiä. Siitä pitäisi tehdä brändi, että täällä on saatu väestönkasvu kuriin!”

Janne Kotiaho on työnsä puolesta huolissaan etenkin luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Ja on hän sitä muutenkin, kuten meidän kaikkien tulisi olla. Kasvi- ja eläinlajien väheneminen vie yhtä lailla ihmisiltä elinmahdollisuudet kuin ilmastonmuutoskin.

”Ihmisen olemassaolo on täysin riippuvainen muista eliöistä. Jos tuhoamme ympäristön, tuhoamme itsemme.”

Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä yhdistää Kotiahon mukaan se, että kumpaakaan ei näe. Tuho etenee vaivihkaa, eivätkä ihmiset välttämättä havahdu sellaiseen, jota ei omalla takapihalla huomaa.

Ilmiöt myös johtuvat samoista syistä: väestönkasvusta ja kulutuksesta. Ne liittyvät toisiinsa, koska mitä enemmän on väestöä, sitä enemmän on kulutusta. Ja siihen talousjärjestelmäkin perustuu, jatkuvaan kasvuun.

Kotiaho tutkii työssään, miten haittoja voisi minimoida. Yksi tapa on väestönkasvun hillitseminen. Keinoja on olemassa: tyttöjen koulutus, tasa-arvon lisääminen ja esimerkiksi se, että kaikki kirkot sallisivat ehkäisyn. Myös se auttaa, että vanhuksilla on eläke tai muu sosiaaliturva.

”On olemassa maita, joissa lapsia tehdään vanhuuden turvaksi.”


Suomen syntyvyys on niin matalalla, että vertailukohtaa on haettu jo nälkävuosista. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna syntyi noin 47 300 lasta.

Vertailun vuoksi: vuosina 2000–2015 lapsia syntyi 55 000–60 000 vuosittain.

Kotiahon mielestä tilanne on juuri nyt hyvä. Hän ei sano, että ihmisten pitäisi lopettaa lisääntyminen. Mutta jos tilanne on mennyt kestävämpään suuntaan, miksi yrittää muuttaa kurssia?

Suomessa perhe perustetaan nykyään myöhemmällä iällä. Väestönkasvun kannalta se on hyvä asia.

Kotiaho selittää: jos jokainen saa ensimmäisen lapsensa 20-vuotiaana, sadassa vuodessa ehtii syntyä liuta uusia ihmisiä. Jos taas kaikki alkavat saada lapsia 33-vuotiaina, väkimäärä kasvaa hitaammin.

Kotiaho kirjoitti evoluutiobiologian dosentin Mikael Puurtisen kanssa helmikuussa HS:n mielipide-osastolle väestönkasvusta. Kirjoituksessaan he esittivät totutusta poikkeavan näkemyksen, että edes huoltosuhteen kannalta ei tarvitse olla huolissaan väen vähenemisestä. Kotiahon mukaan työikäisten suhteellinen määrä kasvaa, kun lapsia ja nuoria on vähemmän. Pienempi syntyvyys tarkoittaa myös, että varhaiskasvatukseen ja kouluihin ei tarvita niin paljon työntekijöitä.

Työikäisten ikäluokkien pieneneminen ei itsessäänkään ole Koti­ahon mukaan uhka, koska väestön vähentyessä työntekijöille on kovempi kysyntä. Se nostaa työllisyys­astetta, palkkoja ja verotuloja.

Ei siis tarvita suurta määrää ihmisiä tekemään töitä ja maksamaan yhteiskunnan menoja, koska kovempi kysyntä yhä vähenevälle ihmisjoukolle korjaa ongelmia.

Eläkkeiden maksajiksikaan ei Kotiahon mukaan tarvita lisää väkeä. Hänen mielestään eläkesysteemi on vähintäänkin epäilyttävä, jos se toimii sillä periaatteella, että maksajiksi tarvitaan koko ajan suurempi määrä ihmisiä.

”Sehän olisi pyramidihuijaus.”


Kotiaho puhuu väestönkasvun hillitsemisestä, mutta hänellä itsellään on kolme lasta. Eikö se ole ristiriitaista?

Yksilön vastuu onkin Kotiahon mukaan ristiriitainen asia. Ensinnäkin on hänen mielestään niin, että yksilö on vastuussa, kaikesta. Esimerkiksi teollisuus tuottaa asioita, joita yksilöt haluavat ostaa. Asioista päättävät poliitikot eli yksilöt, jotka yksilöt ovat edustajikseen valinneet.

Mutta sitten meneekin hankalaksi.

”Yksilön merkitys on siinä, mitä suuri joukko yksilöitä tekee. Ei sillä yhdellä yksilöllä sitten kuitenkaan ole isossa mittakaavassa väliä.”

Siksi Kotiaho ei kannata yksilön syyllistämistä ympäristöasioissa. Tai siis toki se on hyvä, jos se saa toimimaan. Mutta jos ei saa, mitä hyötyä siitä on?

”Kannattaa miettiä, onko hyvä lentää Pattayalle lomalle. Mutta jos kuitenkin lentää, turha siitä on syyllistyä.”

Kotiaho ei ajattele, että pitäisi elää kuten opettaa. Hänellä on kaksi diesel-autoa ja hän kertoo olevansa kova lihansyöjä.


Perhe tosin asuu maatilalla Korpilahdella 40 kilometrin päässä Jyväskylästä, ja liha on enimmäkseen itse kasvatettua.

Kesällä lampaat laiduntavat perinnebiotoopeilla. Se on luonnon monimuotoisuuden tukemista: muuten kyseiset niityt ja metsälaitumet kasvaisivat umpeen, mikä heikentäisi perinnebiotooppieliöstön selviytymistä.

Kaikkien ei tarvitse vaalia perinnebiotooppeja, mutta yhden asian jokainen vanhempi voi Kotiahon mukaan tehdä: panostaa seuraavan sukupolven ympäristökasvatukseen. Se voi tarkoittaa pieniä asioita.

”Paheksu lasten kuullen niitä, jotka heittävät pahvimukinsa ojaan.”

Mihin tahansa ihminen menee, siellä luonto kärsii. Niin on ollut kautta aikojen.

”Aina kun ihminen on levittäytynyt uudelle alueelle, suuret eläimet ovat kuolleet siellä sukupuuttoon.”

Ihminen muokkaa monella tavalla luontoa: kaataa metsää, tekee peltoja, rakentaa.

”Aina kun rakennetaan, oli se sitten talo, junarata tai moottoritie, heikennetään ympäristöä.”

Ensin jossain on siis metsää, jossa on eläimiä ja runsaasti kasveja.

Jos samalle paikalle rakennetaan lentokenttä, muutos on mullistava.

Kuinka huonolla tolalla luonnon monimuotoisuuden väheneminen tällä hetkellä on?

”Tiedelehdissä kirjoitetaan, että olemme menossa kovaa vauhtia kohti kuudetta sukupuuttoa.”

Se olisi ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama. Edellisen kerran massiivinen sukupuutto hävitti 65 miljoonaa vuotta sitten dinosaurukset ja muita suuria eläimiä.

Ekologia tuntuu lohduttomalta tutkimusalalta, jossa tulee vain huonoja uutisia. Kotiaho ei koe niin.

”Tässähän sitä maailmaa parannetaan. Mietitään, miten voidaan tehdä paremmin.”

Kotiahon viimeaikaisiin tutkimuksiin on kuulunut selvittää, miten ekologinen kompensaatio voitaisiin toteuttaa Suomessa. Se tarkoittaa, että aina kun jossain heikennetään luonnon tilaa, heikennys pitää hyvittää jossain toisaalla.

Jos siis rakennuttaja tekee metsään omakotitaloja, sen tulee rahoittaa suojeltavaa metsää jonnekin toisaalle.

Kotiaho toivoo, että ekologiseen kompensaatioon velvoittaminen pääsisi seuraavaan hallitusohjelmaan. Kritiikkiä kompensaatio on saanut siitä, että se olisi viherpesua.

”Silloin ajatellaan, että ekologinen kompensaatio antaa luvan tuhota ympäristöä. Se lupa meillä kuitenkin on jo. Pääsääntöisesti rakentamista ei ole kielletty sen vuoksi, että luonto siitä kärsii. Haittojen hyvittämiseen velvoittaminen on ainoa keino, jolla voimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.”

Luonnon monimuotoisuus on Suomessa erityisesti metsiin liittyvä kysymys. Suomen pinta-alasta on metsää yli 70 prosenttia, ja metsissä lajimäärä on suurin.

Metsiin liittyy kiistoja. Taannoin pääministeri Juha Sipilä syytti ”punavihreää puolta” siitä, että niiden mielestä metsiä ei saisi käyttää lainkaan.

Kotiahon mukaan kukaan ei ole sitä mieltä, ettei metsistä saisi kaataa puun puuta.

”Mutta siitä halutaan keskustelua, kuinka paljon puuta voidaan hyödyntää.”

Kotiahon mukaan nyt puuta kaadetaan liikaa. Määrät heikentävät metsiä ekologiselta kannalta.

Metsiä on suojeltu liian vähän, etenkin Etelä-Suomessa.

”Vaikka Pohjois-Suomessa on suojelualueita, eivät ne auta Etelä-Suomen lajistoa.”

Kotiahon metsäajatuksista voit lukea lisää täältä.


Viime viikolla julkaistiin raportti siitä, mikä on uhanalaisuuden aste Suomessa tällä hetkellä. Tulokset olivat huonommat kuin kymmenen vuotta sitten.

Uhanalaistumista kiihdyttävät metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen. Kotiahon mukaan peräti 4 000–5 000 lajia on lahopuusta riippuvaisia.

Lahopuun kautta on hyvä antaa esimerkki, miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää ja miten asiat liittyvät toisiinsa.

Suomessa kukkakärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä. Niiden toukista moni käyttää lahopuuta ravintonaan.

Jos ei ole lahopuuta, ei ole kukkakärpäsiä, eikä tapahdu pölytystä. Suomessa on viitteitä, että esimerkiksi rypsi, rapsi ja herukat kärsivät: sadot jäävät pienemmiksi.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei näy välttämättä takapihalla, mutta se saattaa näkyä lautasella tai kukkarossa.

Janne Kotiaho

Kuka?

Janne Kotiaho, 49, työskentelee ekologian professorina Jyväskylän yliopistossa. Opiskeli alun perin evoluutiobiologiaa, josta väitteli 1997. Asuu Korpilahdella Keski-Suomessa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme kouluikäistä tytärtä. Pihapiirissä vaeltaa vaihteleva määrä lampaita, kalkkunoita ja kanoja.

Mistä tunnetaan?

Muun muassa siitä, että toimii ympäristöministeriön asettama Suomen luontopaneelin puheenjohtajana. Johtaa myös Jyväskylän yliopistossa Resurssiviisausyhteisöä (JYU.WISDOM), joka pyrkii monitieteisesti tuottamaan tietoa kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen käytön kestävyydestä.

Mistä ei tunneta?

Perinnerakentamisesta. Kotiaho asuu yli 100-vuotiaassa hirsisessä pohjalaistalossa, joka on siirretty Teuvalta. Pihapiirissä on kymmenen hirsirakennusta, jotka on kaikki siirretty muualta.

Näistä en luovu

Ajatusten hautominen.

”En luovu ajatusten hautomisesta kollegojen kanssa. Hautomatta ei synny lintuja, kuten Jonimatti Joutsijärven aforismi kuuluu.”

Takin kääntäminen.

”Jos joku keksii omaani paremman argumentin, muutan saman tien mieltäni, kunhan argumentti on looginen ja hyvä. Takinkääntö on positiivinen asia.”

Kotitila.

”Luovun rakentamastani Kotiahon tilasta vain jalat edellä.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suolistosyöpään kuolee vuosittain yli tuhat suomalaista: Sairaus on kavala ja oireet epämääräisiä

    2. 2

      Tähtihyökkääjän pelipaidan saaneen pojan riemu vaihtui itkuun, kun aikuiset miehet repivät paidan käsistä

    3. 3

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    4. 4

      Toimittaja Jorma Elovaara on kuollut

    5. 5

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    6. 6

      ”Katsoin kuvaa ja ajattelin, että se oli oikeastaan aika hyvä ruutu”, sanoo rippileiriltä vuoden lehtikuvan ottanut Joonas Brandt – katso kaikki vuoden 2018 parhaat lehtikuvat

    7. 7

      Teuvo Hakkarainen teippasi auton kylkeen ”Matu, mistä tulet? Sinne menet” ja selitteli tarkoittaneensa maaseudun tulevaisuutta ja muitakin asioita – soitimme

    8. 8

      Poliisi: Utrechtin ampumisista epäilty on pidätetty, ainakin kolme kuoli luodeista

    9. 9

      Jörn Donnerin pitkä elämäntyö päättyi, mutta kukaan ei vain usko sitä

    10. 10

      HS:n kysely: Kokoomus käänsi takkinsa ja poikkeaa nyt sote-linjauksellaan kaikista muista puolueista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    3. 3

      Poliisi: Utrechtin ampumisista epäilty on pidätetty, ainakin kolme kuoli luodeista

    4. 4

      Kruununhaassa asuva Pekka Hietaniemi karsastaa joukkoliikennettä ja omistaa niin BMW:n katumaasturin kuin avomallisen Audinkin – Helsingissä se on jo kapinallista

    5. 5

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa joka päivä kellon ympäri Kumpulassa – ”Tässä ei ole mitään järkeä”

    6. 6

      Jörn Donnerin pitkä elämäntyö päättyi, mutta kukaan ei vain usko sitä

    7. 7

      Suolistosyöpään kuolee vuosittain yli tuhat suomalaista: Sairaus on kavala ja oireet epämääräisiä

    8. 8

      Teuvo Hakkarainen teippasi auton kylkeen ”Matu, mistä tulet? Sinne menet” ja selitteli tarkoittaneensa maaseudun tulevaisuutta ja muitakin asioita – soitimme

    9. 9

      Toimittaja Jorma Elovaara on kuollut

    10. 10

      Saharan metsittäminen ilmastosyntien vuoksi voi kuulostaa järjettömältä, mutta Israel onnistui kasvattamaan metsän aavikolle

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni käyttää astian­pesu­konetta väärin, ja välin­pitämättömyys voi aiheuttaa isot kulut: toimi näin, niin vältyt ikäviltä yllätyksiltä

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    4. 4

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    5. 5

      Kenellä on vastuu, jos joku perheen­jäsenistämme sairastuu takkat­ulien polton takia Espoossa?

    6. 6

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    7. 7

      Nuoret miehet eivät sitoudu, kun tinderöitynyt seurustelu­kulttuuri tarjoaa aina uuden vaihto­ehdon – Jaakko kertoo, miksi erosi, kun tyttöystävä alkoi vaatia lapsia

      Tilaajille
    8. 8

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    9. 9

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää